JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/2016 HYVINVOINTILAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/2016 HYVINVOINTILAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO 23 KOULUJEN SELONTEOT KEVÄTLUKUKAUDESTA KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT LUKUVUODELLE KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUODEN HYVÄ TEKO OSALLISTUMINEN STM:N LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN UUDISTAMISEN VALTAKUNNALLISEN MUUTOSOHJELMAN ( LAPE) KÄRKIHANKKEESEEN YHDESSÄ OSALLISTUEN -HANKE YHTEISTYÖSSÄ MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGIN KANSSA NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN PALVELUIDEN HINTOJEN KOROTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIO / TALOUDEN RAPORTTI AJ / SIVISTYSTOIMEN VASTUUALUE TALOUSARVIO 2017 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE / HYVINVOINTIPALVELUJEN VASTUUALUE VIRANHALTIJOIDEN HALLINTOASIOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT... 69

2 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ HYVINVOINTILAUTAKUNTA Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, torstaina alkaen klo Läsnäolevat jäsenet Pekka Rae Ulla Voutilainen Juho Eskola Johanna Kallenautio Pertti Pasuri Matti Tammelin Iiri Välttilä puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Lea Nurminen Pirkko Lindström Anne Tuovila kunnanhallituksen puheenjohtaja sivistystoimenjohtaja kunnanjohtaja varhaiskasvatuksen johtaja Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Ulla Voutilainen ja Juho Eskola. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pekka Rae Pöytäkirjanpitäjä Lea Nurminen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella _ Ulla Voutilainen pöytäkirjantarkastaja Juho Eskola pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ HYVINVOINTILAUTAKUNTA KOULUJEN SELONTEOT KEVÄTLUKUKAUDESTA 2016 Valmistelija: rehtori-sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p ja rehtori Marju Puuri, p Hallintosäännön mukaan hyvinvointilautakunta päättää perusopetuksen lukuvuosija työsuunnitelmat ja hyväksyy niiden arvioinnin. Koulut ovat laatineet kuluneesta lukukaudesta, kevät 2016, selonteon, jossa selvitetään koulun toimintaa, liite n:o 1. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta hyväksyy koulun selonteot arviointina koulun toiminnasta. PÄÄTÖS:

4 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT LUKUVUODELLE Valmistelija: rehtori-sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p ja rehtori Marju Puuri, p Hallintosäännön mukaan hyvinvointilautakunta päättää perusopetuksen lukuvuosija työsuunnitelmat ja hyväksyy niiden arvioinnin. Koulujen rehtorit ovat laatineet kouluille työsuunnitelman lukuvuodelle , liite n:o 2. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta hyväksyy koulujen työsuunnitelmat lukuvuodelle PÄÄTÖS:

5 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila, p Perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan on laadittu toimintasuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Hyvinvointilautakunta hyväksyy toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma lukuvuodelle on liitteenä n:o 3. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta hyväksyy koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman toimintakaudelle PÄÄTÖS:

6 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ VUODEN HYVÄ TEKO Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, puh Sivistyslautakunta on kokouksessaan (16 /2007) päättänyt jakaa vuosittain Vuoden hyvä teko -palkinnon. Palkinnon taustaa ja kriteerejä on selvitetty kyseisen kokouksen pöytäkirjassa. Palkinnon suuruus on 300 euroa. Vuoden hyvän teon valitsee kuntalaisten tekemistä ehdotuksista hyvinvointilautakunnan valitsema raati. Voittaja julkistetaan ja palkitaan joululahjamessuilla joulukuussa. Ilmoitus on Oriveden Sanomissa keskiviikkona ja ehdotukset on toimitettava hyvinvointilautakunnalle klo mennessä. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta päättää palkita vuoden hyvän teon vuonna Hyvinvointilautakunta nimeää valinnan tekevän raadin. PÄÄTÖS:

7 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ OSALLISTUMINEN STM:N LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN UUDISTAMISEN VALTAKUNNALLISEN MUUTOSOHJELMAN ( LAPE) KÄRKIHANKKEESEEN Valmistelija: varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila, puh Liite n:o 4, Hankkeen talousarvio. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siinä lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudistetaan asiakaslähtöisesti integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. Muutosohjelmassa palveluiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelma vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa tuomalla käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin sekä välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan. Uudistuksen lähtökohtana ovat lapsen oikeudet, perheiden monimuotoisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys sekä voimavarojen vahvistaminen. Lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen ja kokemusasiantuntemus kytketään tiiviisti uudistuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Muutosohjelma painottaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluiden verkostoimista perhekeskustoimintamallin mukaisesti, erityistason palveluiden asiakaslähtöistä integraatiota sekä vaativinta erityisosaamista edellyttävien palveluiden varmistamista niitä tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille. Muutosohjelmalla vastataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin kustannusvaikuttavasti julkisen talouden haasteet huomioiden. Ohjelma tähtää sirpaleisesta kehittämisestä kokonaisvaltaiseen uudistukseen ja pysyvään muutokseen. Kärkihankkeen tärkeänä lähtökohtana on kumppanuus valtion ja kuntien, seurakuntien, Kelan, järjestöjen ja muiden yksityisten palvelutuottajien kesken. Kärkihanke toteutetaan yhteistyössä kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavien ministeriöiden kesken. Kuntatasolla edellytetään sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että sivistystoimen osallistumista. Tavoiteltuja muutoksia päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä vuoteen 2019 mennessä on useita. Tavoitteena on, että julkisella sektorilla on sitouduttu päätöksenteossa ja palveluissa lapsen oikeuksia edistävään toimintakulttuuriin. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, tuen painopiste on siirtynyt ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon.

8 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ Muutoksella tavoitellaan myös korjaavien palveluiden kustannusten kasvun pysähtymistä ja pidemmällä aikavälillä kustannusten alenemista. Odotetut muutokset lasten hyvinvoinnissa vuoteen 2025 mennessä korostavat yhdenvertaisuuden lisääntymistä ja eriarvoisuuden vähentymistä erityisesti erilaisten lasten ja nuorten sekä monimuotoisten perheiden osalta. Myös lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet. Muutosta toteutetaan kehittämiskokonaisuuksien kautta. Kehittämisen kokonaisuudet ovat 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos 2. Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen a)perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto b)varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena 3. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Muutosohjelman toteuttamiseen vuosina on varattu 40 miljoonaa euroa, josta pääosa käytetään alueellisen muutostyön tukemiseen. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeenpanoa tuetaan maakunnille kohdennetulla valtionavustuksella, jota myönnetään hankkeille, jotka edistävät muutosohjelman tavoitteita ja kohdistuvat yhteen tai useampaan sen kehittämiskokonaisuuksista. STM ja THL mallintavat yhdessä alueiden hankevalmistelutyötä tekevien edustajien kanssa käyttöön otettavat ja vakiinnutettavat toimintamallit. Nämä mallinnukset muodostavat hankkeen toimeenpanosuunnitelman. Rahoituksen hakuaika on Päätökset tehdään loppuvuoden 2016 aikana ja kokeilut alkavat vuoden 2017 alusta. Jokaiseen kuntaan tulee nimetä Lape-ryhmä, jonka tulee kattaa laajapohjaisesti lapsi- ja perhepalvelutoimijat ja yhteistyökumppanit. Lape-ryhmä edistää, ohjaa, koordinoi, seuraa ja arvioi kunnassa tehtävää Lape-muutostyötä ja linkittyy tulevaisuuden kuntakehittämiseen. Lisäksi maakuntaan tulee nimetä maakuntatasoinen Lape-ryhmä, johon kuntatoimijoiden lisäksi nimetään järjestöjen, seurakunnan, oppilaitosten, sotevalmisteluryhmän ja muiden tarpeelliseksi katsottujen tahojen edustajat. Pirkanmaan alueen kaikki kaupungit ja kunnat ovat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua hankkeeseen ja ovat valmistelleet hankehakemusta, joka kohdentuu kehittämiskokonaisuuteen kaksi: Matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen. Siinä keskiössä on alueellisen Perhekeskustoimintamallin luominen ja käyttöönotto sekä osia Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena kokonaisuudesta. Näitä kokonaisuuksia täydennetään kehittämiskokonaisuuksista 1 ja 3 otettavilla osa-alueilla. Kehittämiskokonaisuudesta 1 mukaan otetaan tietoon

9 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ ja vaikuttavuuteen liittyviä osia ja 3:sta erityisesti rajapintoja ja osaamisen jakamista liittyviä osa-alueita. Pirkanmaan hankkeen vastuullinen hallinnoija on Tampereen kaupunki. Pirkanmaan hankkeen kustannusarvioksi arvioitu noin 2,6 miljoonaa euroa, josta STM:n rahoitus kattaa enintään 80 % ja kuntien omarahoitusosuudeksi jää loput 20 %. Kokonaisrahoitus riippuu mukana olevien yhdistysten ja muiden toimijoiden rooleista ja panostuksesta hankkeelle. Hanketoimijoiden ja kehittäjäkumppaneiden kartoitus on parhaillaan menossa. Rahoitusosuus on erilainen taloudellista ja eitaloudellista toimintaa harjoittaville ja suurille ja pienille yrityksille. Hankkeen kustannukset muodostuvat henkilöstömenoista, palvelujen ostoista, vuokra- ja muista hankesuunnitelman kustannusliitteessä myöhemmin eriteltävistä kuluista. STM:n on ohjeistanut, mitä kuluja sen rahoittamissa hankkeissa voidaan kuluina huomioida. Kukin hankkeeseen osallistuva kunta osallistuu 20 % kuntarahoitusosuudella hankerahoitukseen kustannusten jakoon kapitaatioperusteella. Juupajoen kunnan kustannukset katetaan pääosin henkilöstön työsuorituksina. Kuntakohtaiset omavastuuosuudet ja hankesuunnitelma tarkennetaan kuntien ilmoittamien osallistumisen hankkeen toteutusosien perusteella. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Lautakunta hyväksyy, että Juupajoen kunta osallistuu LaPe -kärkihankkeeseen vuosina Lautakunta nimeää hankkeessa vaadittavan kunnan LaPe-ryhmän puheenjohtajan ja velvoittaa tämän kokoamaan kunnan oman LaPe-ryhmän vuoden loppuun mennessä. Lautakunta nimeää kunnan edustajan maakunnalliseen LaPe-ryhmään. PÄÄTÖS:

10 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ YHDESSÄ OSALLISTUEN -HANKE YHTEISTYÖSSÄ MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGIN KANSSA Valmistelija: varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila, p Opetushallitus asetti haettavaksi valtion vuoden 2016 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta euroa varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Hakemuksia saapui kaikkiaan 100 kpl ja avustusta haettiin yhteensä eurolla. Avustusta jaettiin kaikkiaan 86 hankkeelle. Mänttä-Vilppulan kaupungin varhaiskasvatus haki avustusta Yhdessä osallistuen - hankkeelle ja sai sen ehdoin, että hankkeelle tulee löytyä yhteistyökumppani. Mänttä-Vilppulan kaupungin vs. varhaiskasvatuksen johtaja Mervi Eerikäinen ehdotti kesäkuussa 2016 Juupajoen varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovilalle, lähtisikö Juupajoen kunnan varhaiskasvatus mukaan hankkeeseen. Hankkeesta muodostuvat kustannukset katettaisiin henkilöstökustannuksilla sekä matkakustannuksilla Juupajoen osalta. Hankkeen tavoitteina on vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan pedagogista osaamista kehittämis- ja koulutusprojektin avulla. Koulutusprojektin vetäjänä on Lto, KT Piia Roos. Projektin aikana päivitetään kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat vastaamaan opetushallituksen laatimia käyttöön otettavia kuntakohtaisia suunnitelmia. Tavoitteena on myös kehittää ja lisätä lasten, vanhempien ja henkilökunnan osallisuutta kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen kaikilla osa-alueilla sekä lisätä päättäjien ja kuntalaisten tietoa varhaiskasvatuksen toiminnasta.. Hankkeen vastuuhenkilöinä ovat Mänttä-Vilppulan vs. varhaiskasvatuksen johtaja Mervi Eerikäinen sekä Juupajoen kunnan varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila. Hankkeen kokonaismenot ovat , joka koostuu Opetushallituksen myöntämästä avustuksesta (70%) ja omarahoitusosuudesta 4483 (30%). (liitteet Hankesopimus ja päätös OPH). Omarahoitusosuuteen hyväksytään osuus hankkeesta vastaavien henkilöiden työajasta sekä hankkeeseen liittyvät matkakustannukset. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Lautakunta hyväksyy, että Juupajoen kunnan varhaiskasvatus osallistuu Yhdessä toimien -hankkeeseen yhteistyössä Mänttä-Vilppulan kanssa. PÄÄTÖS:

11 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN PALVELUIDEN HINTOJEN KOROTUS Valmistelija: nuorisosihteeri-liikuntasihteeri Henna Ruostila, p Taustaa: Juupajoen liikunta- ja nuorisotoimen palvelujen hintoja on korotettu maltillisesti perinteisesti kerran valtuustokaudessa. Viimeksi korotus on tehty vuoden 2015 alussa. Kunnan liikunta- ja nuorisotoimen toiminnan tavoitteena on järjestää matalan kynnyksen toimintaa; tarjota hyvinvointipalveluja myös vähävaraisille ja syrjäytymisvaarassa oleville, jolloin yritystoimijoita reilusti matalammat hinnat ovat välttämättömiä. Kunnalliseen toimintaan osallistumisen mahdollisuus kaventaa tuloerojen vaikutusta perheissä. Niin nuoriso- kuin liikuntatoiminnassakin tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia. Tästä syystä hinnasto on suunniteltu houkuttelemaan liikkumaan joko alhaisilla tai ilmaisilla maksuilla. Talouden paineiden myötä nuoriso- ja liikuntatoimen säästöratkaisuna on esittää kuntosalin hintojen maltillista korotusta sillä perusteella, että palvelun taso on noussut laajennuksen ja liikuntahallin peruskorjauksen myötä. Samalla ulkokuntalaisten kaksinkertainen maksu poistetaan. Vuorojen jaossa juupajokelaiset ovat edelleen etusijalla. Hinnasto 2016 Liikuntasali - 12 /h - Paikallisten urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten sekä kunnan omien hallintokuntien (koulu- ja perusturva) liikuntatilaisuudet ovat maksuttomia. Samoin tilaisuudet, jotka on suunnattu alle 18 -vuotiaille (lastenjuhlat) - Käyttökaudet: talvi ja kesä Ulkokuntalaisilta peritään kaksinkertainen maksu (jos toiminta suunnataan Juupajokelaisille, katsotaan se paikalliseksi toiminnaksi vaikka järjestäjä olisi ulkokuntalainen) - Laskutus kauden lopuksi. Kopsamon koulun liikuntasali - 6 /h - Yhteisöille ja paikallisille käyttäjille salin käyttö on ilmaista - Maksu peritään ulkopaikkakuntalaisilta yksityisiltä toiminnanjärjestäjiltä - Laskutus kauden lopuksi.

12 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ Kuntosali - vuosimaksu 100 /nuorisokortti 70 - kuukausimaksu 10 /nuorisokortti 7 - ilmaisen kortin voivat lunastaa eläkeläiset ja kunnan työntekijät - Maksu suoritetaan etukäteen kunnan tilille Liikuntahallin ulko-oven avainpantti 50. Toimintavintti ja Nuokkari - Paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaan käyttämät vuorot ovat maksuttomia. - Yksityiset käyttäjät 25 /käyttökerta (kokoukset, koulutukset, lastenjuhlat ym. yksityiset yhden illan tilaisuudet) - Ulkopaikkakuntalaisilta peritään kaksinkertainen maksu. - Laskutus käytön jälkeen. Nuorisotalon bänditila - Bänditilan kuukausivuokra on Kertavuokra Tila on vapaasti käytettävissä Nuokkarin aukioloaikojen ulkopuolella. Jos tilaa vuokraa useampi ryhmä, sopivat he käyttövuoroista keskenään. Vuokra ei muutu, ellei käyttömahdollisuudet selvästi vähene. - Laskutus kuukausittain/kertakäytön jälkeen Ulko-oven avainpantti 50. Kalustovuokra Valokaluston, kannettavan äänentoistolaitteiston, bändin äänentoistolaitteiston tai soittimien vuokra yksityisiltä paikkakuntalaisilta 50 / kerta Askartelu- ja liikuntavälineet, yksityiset paikkakuntalaiset 10 / kerta + kuluvien osien hankintakustannukset Leirimaksut: - Isojen leiri 25 (neljä leiripäivää) - Pienten leiri 20 (kolme leiripäivää) - Maksu peritään laskulla jälkikäteen EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Juupajoen kuntosalin hinnastoa korotetaan maltillisesti (20 %) niin, että tuloja saadaan lisättyä, mutta kuitenkin sillä oletuksella, että hinnankorotus ei vähennä asiakkaita ja pitää edelleen edellä esitetyn ennaltaehkäisevän toiminnan periaatteista kiinni. Eläkeläisten ja kunnan työntekijöiden ilmainen kuntosalikortti säilytetään.

13 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ Liikuntasalien, leirien, Nuokkarin, bänditilan sekä kalustojen vuokraa ei koroteta, sillä kyseiset hinnat ovat määritelty viimeksi kaksi vuotta sitten, eikä palvelujen taso ole oleellisesti muuttunut. Leirien hintaa tarkastellaan aina järjestetyn toiminnan mukaan. Hinnasto alkaen Liikuntasali - 12 /h - Paikallisten urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten sekä kunnan omien hallintokuntien (koulu- ja perusturva) liikuntatilaisuudet ovat maksuttomia. Samoin tilaisuudet, jotka on suunnattu alle 18-vuotiaille (lastenjuhlat) - Käyttökaudet: talvi ja kesä Laskutus kauden lopuksi. Kopsamon koulun liikuntasali - 6 /h - Yhteisöille ja paikallisille käyttäjille salin käyttö on ilmaista - Maksu peritään ulkopaikkakuntalaisilta yksityisiltä toiminnanjärjestäjiltä - Laskutus kauden lopuksi. Kuntosali - vuosimaksu 120 /nuorisokortti 80 - kuukausimaksu 12 /nuorisokortti 8 - ilmaisen kortin voivat lunastaa eläkeläiset ja kunnan työntekijät - Maksu suoritetaan etukäteen kunnan tilille Liikuntahallin ulko-oven avainpantti 50. Toimintavintti ja Nuokkari - Paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaan käyttämät vuorot ovat maksuttomia. - Yksityiset käyttäjät 25 /käyttökerta (kokoukset, koulutukset, lastenjuhlat ym. yksityiset yhden illan tilaisuudet) - Laskutus puolivuosittain Nuorisotalon bänditila - Bänditilan kuukausivuokra on Kertavuokra Tila on vapaasti käytettävissä Nuokkarin aukioloaikojen ulkopuolella. Jos tilaa vuokraa useampi ryhmä, sopivat he käyttövuoroista keskenään. Vuokra ei muutu, ellei käyttömahdollisuudet selvästi vähene. - Laskutus puolivuosittain Ulko-oven avainpantti 50.

14 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ Leirimaksut - Isojen leiri 25 (neljä leiripäivää) - Pienten leiri 20 (kolme leiripäivää) - Maksu peritään laskulla jälkikäteen Kalustovuokra Valokaluston, kannettavan äänentoistolaitteiston, bändin äänentoistolaitteiston tai soittimien vuokra yksityisiltä paikkakuntalaisilta 50 / kerta. Askartelu- ja liikuntavälineet, yksityiset paikkakuntalaiset 10 / kerta + kuluvien osien hankintakustannukset. PÄÄTÖS:

15 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ VUODEN 2016 TALOUSARVIO / TALOUDEN RAPORTTI AJ / SIVISTYSTOIMEN VASTUUALUE Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p Hyvinvointilautakunnalle esitetään talousarvion toteutuminen aj Talousarvion seurantaraportti käyttömenojen toteumasta ja vertailutiedot vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna esitetään liitteessä n:o 5. Sivistystoimenjohtaja esittää sivistystoimen talouden raportit. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Merkitään tiedoksi. PÄÄTÖS:

16 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ TALOUSARVIO 2017 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE / HYVINVOINTIPALVELUJEN VASTUUALUE Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, puh Liite n:o 6, Sivistystoimen talousarvioehdotus vuodelle 2017, toiminnalliset tavoitteet sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET Talousarvion laatimisen säädöspohja Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota ja siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallitus vastaa mm. kunnan taloudenhoidosta ja valtuuston päätösten valmistelusta, joten sillä on myös päävastuu talousarvion valmistelusta. Talouden tasapaino Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen kuntalaki ei edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Vuonna 2015 voimaan astunut kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntalaki tiukensi alijäämän kattamisvelvoitetta. Sen mukaan alijäämä tulee kattaa enintään neljän

17 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, muutoin kunta joutuu ns. kriisikuntamenettelyyn. Vuoden 2015 lopussa Juupajoen kunnan taseessa on ylijäämää 1,7 milj. euroa (843 eur/as). Talousarviolaadinnan kehys Alla olevassa taulukossa on esitetty kokonaiskehys talousarvion laadintaan vuodelle Raamissa on huomioitu sote-sopimuksen mukainen kustannusten kasvu. Muilta osin talousarvio tulee laatia siten, että kustannukset eivät kasva vuoden 2016 talousarvion tasosta. Tuloslaskelma TP 2014 TP 2015 TA 2016 Arvio tp2016 TA 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten muutokset Tilikauden yli-/alijäämä Verotulot Talousarvion laadinnan kehys perustuu tämän hetkisiin arvioihin verojen kertymisestä nykyisellä 21 % kunnallisveroprosentilla ja nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla (yleinen 1,15 %, vakituinen asunto 0,45 %, muu asuinrakennus 1,05 %).

18 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ Arvioinnin pohjana on Kuntaliiton kuntakohtainen veroennustekehikko (tilanne 7/2016). Kilpailukykysopimuksessa on sovittu eräistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina Maksujen muutokset vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotuksien arvioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla. Päivärahamaksun korotuksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 milj. eurolla vuonna Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverotulojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 n. 330 milj. euroa pienemmiksi. Samassa yhteydessä alennetaan yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Tämän oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotuloja lisäävän vaikutuksen on arvioitu olevan n. 70 milj. euroa. Kunnallisveron tuottoa alentaa myös aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta Kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2017 n. 130 milj. euroa. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi hallitus on linjannut tekevänsä Kilpailukykysopimuksen syntymisen seurauksena veronkevennyksiä kompensoidakseen veronmaksajille maksujen korotuksista aiheutuvia menetyksiä. Näiden veronkevennysten on ennusteessa arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa n. 130 milj. euroa vuonna 2017, joka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmässä. Yhden kunnallisveroprosentin tilitystuotto on n euroa. Kiinteistöveron perusteisiin ei ole valtion taholta tulossa muutoksia vuodelle Valtionosuudet Valtionosuudet perustuvat Kuntaliiton tekemiin arvioihin ja ne sisältävät jo aiemmin päätetyt valtionosuusleikkaukset sekä vuonna 2015 voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen vaikutukset. Juupajoen valtionosuudet vuodelle 2017 ovat (Kuntaliitto ) arviolta euroa. Kuluvan vuoden 2016 valtionosuudet ovat euroa. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina

19 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ Valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan maksettavaksi, jolloin kunnan saama valtionosuus näistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi päättyy. Lisäksi valtionosuudet pienenevät Juupajoen osalta valtionosuusuudistuksesta johtuvista tekijöistä. Menot Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman pohjan muodostavat vuoden 2015 tilinpäätös ja vuosien taloussuunnitelma. Henkilöstökulujen osalta tullaan huomioimaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset, jotka laskevat palkka- ja työnantajamenoja. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset henkilöstökuluihin: - lomarahojen 30 % leikkaus vähentää palkkoja sekä palkan sivukuluja - työeläkemaksuista vähennetään vahaiseläkemaksua (vael) ja kunnallista eläkemaksua - sosiaaliturvamaksujen vähennys - työttömyysvakuutusmaksujen vähennys. ( Huom! Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kuntatalous ei siten välittömästi vahvistu nyt sovituilla toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska valtio tulee leikkaamaan kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla.) Talousarviopalkkojen ja palkkojen sivukulujen tiedot annetaan palkanlaskennasta kullekin vastuualueen johtajalle viimeistään vkolla 37. Kunnan talouden tasapainottamiseksi vastuualueiden tulee tarkastella kriittisesti omia toimintojaan, toimintakäytänteitä ja palvelurakenteita. Vastuualueiden edellytetään tekevän sen pohjalta rakentavia esityksiä uudistuksista, jotka parantavat kunnan taloustilannetta ja/tai palvelujen laatua. Tulot Toimintatuottoihin tulee tehdä vähintään kustannuskehityksen, inflaation ja lainsäädännön edellyttämät tarkistukset. Investoinnit Talousarviovuoden 2016 investointien lähtökohtana ovat taloussuunnitelmassa jo olleet investoinnit, joista merkittävin on Juupakodin saneeraus (kustannusarvio euroa). Investointiosaan otettavan hankinnan alaraja on euroa.

20 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ Mahdolliset investointiesitykset perusteluineen on tehtävä yhtä aikaa käyttötalousesityksien kanssa. Vastuualueiden tulee huomioida esityksissä myös suunnitelmavuodet Suunnitelman mukaiset poistot Vuonna 2016 valmistuvat investoinnit (liikuntahallin saneeraus ja vesihuoltohankkeet) nostavat suunnitelman mukaisia poistoja n euroa vuodessa. Juupakodin saneeraus (kustannusarvio euroa) lisää vuosittaisia poistoja n euroa. Talousarvion ja -suunnitelman tavoitteet ja perustelut Vastuualueiden tulee ottaa talousarvion laadinnassa huomioon kunnan strategiset linjaukset ja tehdyt rakennemuutokset, tuleva organisaatiouudistus sekä hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma. Talousarvion perustelujen tulee noudattaa seuraavaa rakennetta: 1. Yleisperustelut: toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus Lyhyt kuvaus toiminnan keskeisestä sisällöstä sekä toiminta-ajatus. 2. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset ovat toimintaa ulkoapäin ohjaavia tekijöitä, lainsäädäntöä, valtakunnallisia linjauksia/hankkeita, muutoksia asiakasryhmissä, jne. 3. Sitovat tavoitteet ja toimenpiteet Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Sitovat tavoitteet ovat määrärahan tai tuloarvion käyttötarkoitusta suuntaavia valtuuston asettamia ohjeita. Ne voivat kuvata toiminnan määrää, laatua tai taloudellisuutta. Tavoitteilla tulee olla toimintaa ohjaava merkitys ja organisaatiolla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen. Tavoitteiden tulee olla vuositasolla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti ja sanallisen tavoitteen toteutumista on pystyttävä arvioimaan. Tavoitteiden asettamisessa on huomioitava, että niiden toteuttamiseen on olemassa reaaliset resurssit. Näin ollen tavoitteiden suuri lukumäärä ei ole

21 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ itsetarkoitus, vaan kannattaa keskittyä muutamien oleellisten tavoitteiden asettamiseen. Perusteluosassa on erotettava valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja muutoin toiminnalle talousarviovuodelle asetetut tavoitteet. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden alittamisesta vastataan valtuustolle samalla tavalla kuin määrärahojen ylittämisestä. 4. Suoritteet ja tunnusluvut Tunnuslukujen tulee kuvata oleellista tietoa ja ne pitää laatia siten, että niissä voidaan pysyä useampia vuosia kerrallaan. Näin saadaan toiminnalle aikasarjaa. Talousarvion perusteluosan merkitys on suuri. Valtuuston päätösvaltaan kuuluu saada riittävän perusteltu tieto määrärahaerien ja tuloarvioiden taustalla olevasta toiminnasta. Perustelutekstien tulee olla tiiviitä, mutta informatiivisia. Tavoitteiden laadinnassa on huomioitava myös Juupajoen kunnan hyvinvointikertomus. Muu ohjeistus talousarvion valmisteluun Kunnanhallitus edellyttää, että talousarvioon esitetyt määrärahat eivät ylitä edellä esitettyä kokonaisraamia. Raamia tarkistetaan syksyllä, mikäli esim. verotulo- ja valtionosuusarvioissa tapahtuu muutoksia tai tulee muita muutoksia, jotka vaikuttavat menoihin tai tuloihin. Sisäiset erät (ruokapalvelut, kiinteistömenot) tallennetaan budjettiohjelmaan keskitetysti. Toimialojen tulee huomioida sisäiset menoerät budjetin laadinnassa. Talousarvion laadinta käynnistetään tällä hetkellä voimassa olevan osastokartan mukaan. Osastokarttaa tullaan muuttamaan organisaatiouudistuksen linjausten perusteella syyskuun aikana siten, että vuoden 2017 talousarvio laaditaan uuden osastokartan mukaan. Valtuusto tekee päätökset osastokartasta syyskuun kokouksessa. Kunnan tytäryhteisöjen tulee antaa talousarviotavoitteensa mennessä. Talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laadinta-aikataulu Ke Toimialojen talousarvioesitykset syötetty järjestelmään Ma Johtoryhmän talousarviokäsittely To Valtuustoseminaari Ma Valtuuston veroprosenttipäätös To Kunnanhallituksen talousarviokäsittely Ma Kunnanvaltuuston talousarviokäsittely

22 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ Juupajoella Kunnanhallitus Talousarvio on laadittu kunnanhallituksen ohjeiden mukaan. Talousarvio on laadittu tilikartalle, joka on uuden organisaatiomallin mukainen. Hyvinvointipalvelut sisältävät sosiaali- ja terveystoimen, koulutuspalvelujen, varhaiskasvatuksen ja muiden sivistyspalveluiden osa-alueet. Koko hyvinvointipalvelujen tulojen kokonaissumma on euroa ja menojen kokonaissumma on euroa. Nettosumma on yhteensä euroa. Hyvinvointipalveluiden menoista euroa on sosiaali- ja terveystoimen menoja. Sivistystoimenjohtaja esittelee kokouksessa hyvinvointipalvelujen talousarvion 2017 uuden tilikartan mukaisesti sekä vielä nykyisen tilikartan mukaisesti sivistystoimen osa-alueen talousarvion. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta hyväksyy vuoden 2017 hyvinvointipalveluiden talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman vuosille Päätös annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. PÄÄTÖS:

23 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ VIRANHALTIJOIDEN HALLINTOASIOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Hyvinvointilautakunnalle on jätetty seuraavat viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat: 1) Sivistystoimenjohtajan päätökset Oppilaan siirtyminen erityiseen tukeen. - Oppilaan siirtyminen erityiseen tukeen. - Erityisen tuen jatkuminen 6. vuosiluokan jälkeen. - Erityisopetussiirron purkaminen. - Oppilaan pidennetty oppivelvollisuus. - Opettajien TVA-perusteiden mukaan maksettavat palkat alkaen. 2) Varhaiskasvatuksen johtajan päätökset Oppilaan siirtyminen erityiseen tukeen. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta ei käytetä. PÄÄTÖS:

24 JUUPAJOEN KUNTA ESITYSLISTA 4/ TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p Juupajoen kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot alkaen kaaviokuvina. 2. Itsenäisyysjuhla Suomelassa klo Jumalanpalvelus Juupajoen kirkossa klo 10 ja sen jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudalle. EHDOTUS (sivistystoimenjohtaja): Hyvinvointilautakunta päättää merkitä tiedoksi. PÄÄTÖS: