Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa RAPORTTI. Tytti Rantanen & Juho Loponen

Transkriptio

1 Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa RAPORTTI Tytti Rantanen & Juho Loponen

2 Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen-koulutuspäivä ja hankkeen aloitusseminaari Yhteenveto osallistujien koulutuspäivän palautteista -

3 Sisällys 1 ASIAKKAAN OSALLISUUS JA KOHTAAMINEN-KOULUTUSPÄIVÄ JA LasSe-HANKKEEN ALOITUSSEMINAARI PALAUTEKYSELYN VASTAUSTEN YHTEENVEDOT MAAKUNNITTAIN Pirkanmaan palaute Kanta-Hämeen palaute Etelä-Pohjanmaan palaute Päijät-Hämeen palaute Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Koulutuksen ohjelma Työpajojen ohjelma Kotitehtävä työpajoista Palautekysely Taulukot Taulukko 1 Koulutuksen ilmoittautuneet maakunnittain (toimipaikan sijainti) Taulukko 2 Kyselyyn vastanneet osallistujat maakunnittain Taulukko 3 Koulutuksen kokonaisarviointi

4 1 ASIAKKAAN OSALLISUUS JA KOHTAAMINEN-KOULUTUSPÄIVÄ JA LasSe- HANKKEEN ALOITUSSEMINAARI LasSe -Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa- hanke järjesti ensimmäisen koulutuspäivän hankealueen toimijoille Tampereella. Koulutuspäivän aiheena oli Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen, ja se oli samalla koko hankkeen aloitusseminaari. LasSe-hankkeen kolmesta kehittämismoduulista Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen (A) koskee kaikkia hankkeen kuntia. Siihen liittyviin kehittämistoimiin sekä hankkeen käynnistämiin kehittämisprosesseihin osallistuvat kaikki hanketoimijat. Asiakkaan kohtaamiseen, lapsen kuuntelemiseen ja perheen osallistamiseen oman lastensuojelutarpeensa selvittämisen kulkuun kiinnitetään eritystä huomiota ja se nostetaan keskusteluun kaikissa hanketyöntekijöiden ja toimijoiden kohtaamisissa koko hankeajan. Asiakkaan ja lapsen näkökulma on kirjoitettu mukaan jokaiseen kuntakohtaisesti tarkennettuun toimintasuunnitelmaan, yhteen kuntatoimijoiden painottamien muiden kehittämisen kärkien lomaan. Koulutuspäivään ilmoittautui 206 ja osallistui 208 Väli-Suomen kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijää, perhetyöntekijää, sosiaaliohjaajaa, palveluohjaajaa ja lehtoria Taulukko 1. Kaikki koulutukseen ilmoittautuneet maakunnittain Päivien aluksi LasSe-hankkeen projektijohtaja Tytti Rantanen toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi hankkeen aloitusseminaariin ja mukaan yhteiseen hanketyöskentelyyn koko Väli-Suomen alueella. Hän kertoi lyhyesti hankkeen keskeiset tavoitteet ja korosti lastensuojelutarpeen selvityksen 3

5 merkitystä, asiakkaiden osallisuuden vahvistamista sen kulkuun sekä yhteistyöverkostojen mukaan kutsumista lapsen ja perheen kanssa yhteiseen dialogiin. Koulutuspäivä rakentui aamupäivän yleisestä luento-osuudesta ja iltapäivän työpajatyöskentelystä. Asiantuntijaluentoina kuultiin ensin Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen kehittämispäällikkö Mikko Orasta aiheesta Lapsen osallisuus lastensuojelutarpeen selvityksessä. Hän korosti esityksessään, että kaiken ikäisten lasten on mahdollista tulla kutsutuksi mukaan osallistumaan oman asiansa pohtimiseen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että lastensuojelutyössä otetaan käyttöön lasta kunnioittavat työmenetelmät ja kohtaamiseen käytetään riittävästi aikaa. Lapsi tulee kohdata hänen oman ikänsä edellyttämällä tavalla. Vanhempien näkökulmasta alusti puolestaan yliopisto-opettaja Johanna Hietamäki Jyväskylästä aiheenaan Asiakkuuden alku vanhemman näkökulmasta. Hän kertoi oman väitöskirjansa alustavia tutkimustuloksia lastensuojelutarpeen selvityksen asiakasvaikutuksista vanhempien näkökulmasta. Kaikille yhteisen aamupäivän päätteeksi tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen ja kehittäväsosiaalityöntekijä Hanna Tulensalo Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca:sta esittivät työskentelynsä tuloksia omasta Kohtaava lastensuojelu-ohjelmastaan aiheenaan Lapsikeskeinen työskentely lastensuojelutarpeen selvityksessä. Iltapäivän LasSe-hanketoimijoille tarkoitettuihin Osallisuus-työpajoihin oli etukäteen ilmoittautunut 70 osallistujaa. Hankealueen kunnista pyydettiin ilmoittautumaan maakunnallisiin työpajoihin saatteella, että mukaan tulisi toimijoita, jotka voisivat jatkossakin olla edistämässä erityisesti asiakkaan osallisuutta ja mukaan ottoa lastensuojeluselvitystyöskentelyssä omassa työyhteisössään ja maakunnassaan. Eniten osallistujia oli Pirkanmaan työpajassa (35) ja toiseksi eniten aktiivisia osallistujia oli Etelä-Pohjanmaalta (21). Pohjanmaan kaksi (2) edustajaa liittyivät eteläpohjalaisten kanssa pohtimaan asiakkaan osallisuutta ja Kanta-Hämeen kolme (3) edustajaa sekä Päijät-Hämeen yhdeksän (9) osallistujaa muodostivat oman työpajaryhmän. Viiden maakunnallisen kehittäjätyöpajan sijaan iltapäivällä osallisuuden vahvistamisen hyviä puolia ja siihen liittyviä riskejä sekä osallisuuden toteutumista edistäviä sekä estäviä asioita työntekijän, vanhempien ja lasten näkökulmasta mietittiinkin kolmessa yhteisessä tapaamisessa. Työpajojen vetäjinä toimivat Päijät- Kanta-Hämeen työpajassa projektijohtaja Tytti Rantanen ja projektikoordinaattori Päivi Kaski, Pirkanmaan työpajassa erikoissuunnittelija Jukka Pyhäjoki THL:sta ja projektikoordinaattori Kirsi Koponen. Yhdistetyn Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan työpajaa luotsasivat kehittämispäällikkö Mikko Oranen sekä projektikoordinaattorit Sirpa Tuomela-Jaskari ja Pamela Antila. Kaikkien työpajojen tuotokset dokumentoitiin joko videolle tai tallennettiin äänitteeksi, jotka ovat aineistoina hankkeen jatkokehittämistä varten. Työpajojen tarkoituksena oli paitsi toimijoiden verkostoituminen ja heidän äänensä kuuluminen asiakkaan kohtaamisen ja osallisuuden vahvistamisessa myös tuottaa tietoa hanketyöntekijöille kentän kehittämis- ja koulutustarpeista ja luoda yhteiset askelmerkit jatkokehittämiselle. Palautekyselylinkin lähettämisen yhteydessä kaikille työpajoihin osallistuneille liitettiin mukaan kotitehtävä, joka ohjeisti vastaanottajia miettimään omissa työryhmissään ja yhteisöissään seuraavia asioita: 1. Miettikää mitä hyviä puolia asiakkaan osallisuudessa ja sen vahvistamisessa on ja mitä riskejä/huonoja puolia siihen voi liittyä? 4

6 2. Minkälaiset asiat edistävät osallisuuden toteutumista ja mitkä ovat sen esteitä? 3. Miten tässä työyhteisössä ja omassa työssäni toteutuu asiakkaan osallisuus kuulluksi tulo ja kohtaaminen? Mitä kehitettävää vielä on? Mitä tietoja ja taitoja tarvitsette lisää? 4. Millä tavalla asiakkaat voivat ja voisivat osallistua kokemusasiantuntijoina lastensuojelun palvelujen kehittämiseen teidän organisaatiossanne? Näiden pohdintojen tulosten myötä käynnistyivät asiakkaan kohtaamisen ja osallisuuden vahvistamisen tarkastelu ja kehittäminen toimijoiden omissa asiakassuhteissa ja toimintatavoissa yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa. 2 PALAUTEKYSELYN VASTAUSTEN YHTEENVEDOT MAAKUNNITTAIN Palautekyselyn webropol-linkki ja kotitehtävän ohjeistus työpajoihin osallistuneille lähetettiin kaikille koulutuspäivään osallistuneille viikolla 6 henkilökohtaisena sähköpostiviestin liitteenä. Kahdestasadastakahdeksasta (208) osallistuneesta neljäkymmentäyhdeksän (49) vastasi palautteeseen. Palautetta työpajatyöskentelystä kysyttiin saman kyselyn osana ja siihen maakunnista vastasi yhteensä seitsemäntoista (17) osallistujaa seitsemästäkymmenestä (70). Seuraavissa alaluvuissa koulutuspäivän osallistujien kyselyyn vastanneiden palautteet on esitetty maakunnittain. Palautekyselyssä oli kolme koko päivää koskevaa arviointikysymystä (1-3), kolme avointa kysymystä aamupäivän yhteisestä osuudesta (4-6) sekä kaksi työpajatyöskentelyä koskevaa kysymystä (7-8), joista toinen oli valintakysymys ja toinen kolmeosainen avointen kysymysten sarja. Kysymykset on selkeyden vuoksi esitetty aina ennen niiden pohdintaa ja analyysiä jokaisen maakunnan vastausten yhteydessä. Samoin kysymysten kohtaan on merkitty niihin vastanneiden lukumäärä. Koska suurin osa vastauksista on avoimia, on niiden analyysissä käytetty melko karkeaa jaottelua myönteisiin ja negatiivissävytteisiin vastauksiin, joista on pyritty nostamaan esiin hankkeen kehittämistyön kannalta keskeisimmät seikat. Palautteiden analysointiin osallistui sosionomi (AMK) opiskelija Juho Loponen osana omaa hallinnon harjoittelujaksoaan. Koko päivää koskevat kysymykset koskivat paitsi ammattinimikettä, myös mistä maakunnasta vastaaja oli ja koko koulutuspäivän arviointia. Seuraavissa taulukoissa on esitetty vastanneiden osallistujien jakautuminen maakunnittain sekä koko koulutuspäivän annin arviointi. Vastaajista kolme suurinta ammattinimikettä olivat sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät (21 kpl), perhetyöntekijät(13 kpl) sekä sosiaaliohjaajat(8 kpl). Yksittäisinä vastaajina oli muun muassa palveluohjaaja ja lehtori. 5

7 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet osallistujat maakunnittain Kyselyyn vastaajia oli samoin kuin osallistujiakin eniten Pirkanmaalta, mutta toisin kuin koko osallistujamäärästä voisi päätellä, Päijät-Hämeestä annettiin palautetta toiseksi eniten ja muista maakunnista niukasti. Kysymykseen vastasivat kaikki kyselyyn vastanneet osallistujat (49). Osallistujia pyydettiin arvioimaan luennoitsijoiden puheenvuoroja asteikolla 1-5, jossa yksi on heikko ja viisi erinomainen. Kuvioiden sisällä näkyy keskiarvo kaikkien vastanneiden antamista arvosanoista. Kohtaan luentojen anti ei saatu vastauksia. Eniten pidettiin Mikko Orasen esityksestä ja yleisarvosanaa koko koulutuksesta voi pitää hyvänä. Kysymykseen vastasi 45/49 osallistuneista. Taulukko 3. Koulutuksen kokonaisarviointi 6

8 2.1 Pirkanmaan palaute Saitko koulutuksesta uusia ideoita/oivalluksia, jotka koskevat asiakkaan osallisuutta ja kohtaamista? Jos sait, niin millaisia? Vastaajien määrä: 27/30 Vastauksista nousi esiin, kuinka tärkeää on kiinnittää huomiota lapseen ja kuinka asiakaslähtöisyys sekä asiakkaan osallistaminen ovat tärkeitä asioita muutoksen aikaansaamisessa ja työskentelyn onnistumisessa. Sitä tulisi vastausten mukaan tapahtua myös käytännön työssä, eikä vain puheissa. Asiakkaan kokemusta siitä, että hän on osallisena itseään koskettavissa asioissa, pidettiin myös tärkeänä. Osa vastaajista, joille koulutuksessa käydyt asiat olivat jo entuudestaan varsin tuttuja, kokivat, että asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen ovat niin tärkeitä asioita, että niitä on hyvä kerrata. Esille nostettiin myös työntekijän oma jaksaminen ja kuinka tärkeätä on rajojen pitäminen työskenneltäessä lasten ja perheiden kanssa. Näin turvataan työskentelyn ammatillisuutta ja työntekijän omaa jaksamista. Ajatuksia heräsi myös kotiin lähetettävän kutsukirjeen kehittämisestä. Osa vastaajista koki, etteivät he saaneet koulutuksesta juurikaan uusia ideoita tai oivalluksia. Heidän mielestään esitetyt asiat tuntuivat monin paikoin itsestään selvyyksiltä ja jo entuudestaan tutuilta. Kritiikkiä esitettiin myös siitä, että koulutus sisälsi liikaa perusteoriaa, jonka ammattilainen jo hallitsee. Kaivattiin enemmän käytännön tietoa ja neuvoja. Miten huomioit jatkossa omassa työssäsi asiakkaan osallisuuden ja kohtaamisen vahvemmin? Vastaajien määrä: 27/30 Moni vastanneista pyrkii huomioimaan jatkossa asiakkaan osallisuuden ja kohtaamisen pitämällä lapsen työn keskiössä. Lasta pyritään tapaamaan useammin, jos sille vain on aikaa. Asiakkaita pyritään ottamaan mukaan päätöksentekoon ja kuulemaan sekä aikuisia että lasta. Vastauksissa tuodaan esille, että työntekijät pyrkivät olemaan läsnä ja kuuntelemaan sekä kiinnittämään yleensä enemmän huomiota asiakkaan kohtaamiseen. Vastauksissa mainittiin, että pyritään panostamaan siihen, että asiakkaat tulevat ymmärretyiksi omassa asiassaan heidän omista lähtökohdistaan käsin ja että heidät otetaan mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Ymmärtämisen ja selkokielisyyden tärkeys nousi esiin myös työskenneltäessä maahanmuuttajien ja erikielisten kanssa. Tapaamisten parempaa suunnittelua ja asioiden pohtimista myös vanhemman näkökulmasta pidettiin tärkeänä. Parissa vastauksessa korostettiin sensitiivistä otetta selvityksen aloitustilanteessa ja osallistamisen mukaan ottamista keskusteluun. Yhdessä vastauksessa sanottiin, että osallisuus tarkoittaa monesti myös sitoutuneisuutta. Jos sitoutuneisuus puuttuu, on se otettava huomioon ja tyydyttävä siihen, mihin asiakas on valmis sitoutumaan. Konkreettiseksi teoksi lapsen huomioimisessa mainittiin tarran antaminen lapselle tapaamisen jälkeen, kuten esimerkiksi lääkärikäynnin jälkeen. Kotiin lähetettävän kutsukirjeen kehittäminen mainittiin myös tämän kysymyksen kohdalla ja että olisi tärkeää löytää yhteiset työkäytännöt organisaation sisältä selvitystyöhön. Kahteen vastaukseen oli sisällytetty ajatus siitä, että rajalliset resurssit ja aika voivat vaikuttaa mahdollisuuteen käytännössä toteuttaa asiakkaan kohtaamista. 7

9 Millaisia koulutustarpeita ja toiveita sinulla on suhteessa LasSe-hankkeen kehittämismoduuli A:han: Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen? Vastaajien määrä: 16/30 Useampi vastaaja toivoi konkreettisia välineitä esimerkiksi lasten kohtaamiseen ja pienten lasten kanssa työskentelyyn. Haluttiin tietoa siitä, millaisia tapaamisten sisältöjen tulisi olla eri-ikäisillä lapsilla ja kuinka tulisi suhtautua vaikkapa 4-vuotiaan kertomaan suhteessa 12-vuotiaan sanomisiin. Vastaajat toivoivat myös välineitä vaikeista asioista puhumiseen ja kuinka tuoda esille esimerkiksi lasten kuulemisen yhteydessä nousseet huolet vanhemmille. Ideoita haluttaisiin myös siihen, kuinka saadaan mukaan työnkehittämiseen ja uuden luomiseen ne ihmiset, jotka suhtautuvat siihen nihkeästi. Asioita toivottiin tarkasteltavan myös asiakkaan näkökulmasta ja kokemusasiantuntijoita voitaisiin käyttää puhuttaessa siitä, kuinka lastensuojelutarpeen selvitys on muuttanut perheen elämää ja tulevaisuutta. Lisäksi toivottiin, että voitaisiin käydä läpi tilanteita, jotka vähentävät asiakkaan osallisuutta. Esimerkiksi sitä, millaisessa tilassa tapaamiset olisi hyvä järjestää ja kuinka huonekalujen tulisi olla sijoiteltuna. Yksi vastaajaa haluaisi lisää tietoa siitä, kuinka asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen tulisi näkyä tapaamisten dokumentoinnissa. Erään vastaajan mielestä avohuollon moninaisten palvelujen työntekijöitä tulisi kouluttaa osallisuuden näkökulmasta. Kaksi kyselyyn vastanneista ei osannut vastata kysymykseen. Työpajatyöskentelyn arviointi Mikä oli työpajan paras anti? Vastaajien määrä: 8/30 Yleisesti vastaajat kokivat työpajan parhaaksi anniksi toisten kuntien työtapoihin, käytäntöihin ja kokemuksiin tutustumisen sekä eri paikkakuntien kollegojen tapaamisen. Eri paikkakuntien työskentelytavoista toivottiin vielä enemmänkeskustelua. Millaisia uusia ideoita/ajatuksia sait työpajasta? Vastaajat saivat ideoita ensimmäiseen yhteydenottoon, tapaamisten henkilöstöresursseista, käytänteitä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen ilmoittamiseen vanhemmille ja että lastensuojelutarpeen selvityksen kirjallisen yhteenvedon voisi lähettää vanhemmille ennen yhteenvetotapaamista. Ajatuksia heräsi myös siitä, että lastensuojelutarpeen arviointeja voi tehdä myös muiden työntekijöiden kanssa kuin pelkästään sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kanssa. Yksi vastaajista koki, ettei hän saanut työpajasta mitään uusia ajatuksia tai ideoita. Miten kehittäisit työpajatyöskentelyä? Suuri osa vastaajista koki, että työpajatyöskentelylle olisi saanut olla enemmän aikaa. Toiveena esitettiin, että jatkossa vastaavanlaisissa työpajoissa käsiteltäisiin systemaattisemmin eri kuntien toimintatapoja ja työskentelyssä voisi olla jokin vaihe, jossa työstettyjä asioita vietäisiin käytännön tasolle ja sitä kautta osallistujat saisivat jotain konkreettista, jota viedä mukanaan omaan työhönsä. Myös eri työskentelykäytänteiden hyötyjä ja haittoja haluttaisiin käydä läpi. 8

10 Mitä muuta haluaisit sanoa? Vastaajien määrä: 14/30 Useampi vastaaja vain yksinkertaisesti kiitti hyvästä koulutuksesta ja mukavasta päivästä. Pari vastaajaa oli sitä mieltä, että hanke tulee todella tarpeeseen ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kehitysehdotuksina esiin nousi, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on laaja tietämys ja koulutuksen tulisi olla syvällisempää. Esitykset oli suunnattu vastaajan mielestä henkilöille, joilla ei ole käytännön työkokemusta. Myös luennoille toivottiin enemmän aikaa. Yhden vastaajan mielestä koulutuksen kahden viimeisen puheenvuoron sisällöt olivat liian samansisältöiset. Mieltä painoi myös se, että suuri osa koulutukseen osallistujista ei osallistunut työpajatyöskentelyyn. Toivomuksena on, että keksittäisiin joku keino pitää osallistujat mukana loppuun asti. 2.2 Kanta-Hämeen palaute Saitko koulutuksesta jotain uusia ideoita/oivalluksia, jotka koskevat asiakkaan osallisuutta ja kohtaamista? Jos sait, niin millaisia? Vastaajien määrä: 3/4 Vastaajista kaksi ei kokenut saaneensa mitään uusia ideoita tai oivalluksia. Heidän mieleensä positiivisena asiana jäi lasten tapaaminen useamman kuin yhden kerran selvityksen aikana. Yhden vastaajan mielestä oli mukava huomata, että he toteuttavat jo nyt esillä olleita asioita. Miten huomioit jatkossa omassa työssäsi asiakkaan osallisuuden ja kohtaamisen vahvemmin? Vastaajien määrä: 3/4 Yksi vastaaja oli sitä mieltä, että he huomioivat koulutuksessa esitetyt asiat jo nyt. Yhden vastaajan mielestä hän voi jatkossa huomioida kysymyksen asiat toimimalla edelleen nykyisten työkäytäntöjen mukaisesti ja huomioimalla entistä paremmin erityisesti lasten osallisuuden. Eräs vastaaja pyrkii huomioimaan, että työssä keskitytään asiakkaan asiaan. Hän pyrkii lisäämään lasten tapaamista entisestään. Millaisia koulutustarpeita ja toiveita sinulla on suhteessa LasSe-hankkeen kehittämismoduuli A:han: Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen? Vastaajien määrä: 2/4 Vastaajat haluaisivat työkaluja ja käytännön keskustelua eri tahojen kanssa sekä käytännön kokemuksia ja ajatuksia siitä, kenen olisi hyvä tavata ketäkin selvitystyöskentelyssä. Työpajatyöskentelyn arviointi Mikä oli työpajan paras anti? Vastaajien määrä: 2/4 Toinen vastaajista ei ollut työpajatyöskentelyssä ja toinen toivoi, että olisi ollut aikaa vaihtaa ajatuksia toisten kuntien edustajien kanssa. 9

11 Millaisia uusia ideoita/ajatuksia sait työpajasta? Vain yksi henkilö vastasi tähän kohtaan. Hän pohti, kuinka toteuttaa tasapuolinen osallisuus esimerkiksi huoltajuuskiistatilanteissa. Miten kehittäisit työpaja työskentelyä? Kahdesta vastaajasta toinen oli sitä mieltä, että aikaa tulisi työskentelylle varata enemmän ja toinen toivoisi aikaa keskusteluun eri kuntien käytännöistä ja tilanteista. Mitä muuta haluaisit sanoa? Vastaajien määrä: 1 Vastaaja toivoi koulutusta, joka antaa uutta tutkimus sekä käytännön tietoa. 2.3 Etelä-Pohjanmaan palaute Saitko koulutuksesta uusia ideoita/oivalluksia, jotka koskevat asiakkaan osallisuutta ja kohtaamista? Jos sait, niin millaisia? Vastaajien määrä: 5/6 Useampi henkilö vastasi, että koulutuksen asiat olivat jo ennestään tuttuja, mutta he pitivät asioiden kertaamista ja mieleen palauttamista hyvänä asiana. Lapsen kuulemisen tärkeys selvitystyössä oli jäänyt vastaajille mieleen ja se, että työntekijällä on hyvä hallita useampia menetelmiä lapsen osallistamiseen. Miten huomioit jatkossa omassa työssäsi asiakkaan osallisuuden ja kohtaamisen vahvemmin? Vastaajien määrä: 5/6 Vastaajat korostivat lapsen asemaan työn keskiössä ja kaikkien asianomaisten kuulemisen tärkeyttä. Vastauksissa tuotiin myös esiin asiakkaan oikeus olla työntekijän kanssa eri mieltä. Millaisia koulutustarpeita ja toiveita sinulla on suhteessa LasSe-hankkeen kehittämismoduuli A:han: Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen? Vastaajien määrä: 4/6 Vastaajat haluaisivat saada keinoja persoonallisuushäiriöisen tai mielenterveyden ongelmista kärsivän vanhemman kohtaamiseen sekä koulutusta siihen, kuinka olla provosoitumatta hyökkäävän vanhemman kanssa. Erityisryhmien kuulluksi tulemista pidettiin tärkeänä sekä kokemusasiantuntijoiden käyttöä. Myös työkaluja pienen lapsen huomioimiseen toivottiin. Työpajatyöskentelyn arviointi Mikä oli työpajan paras anti? Vastaajien määrä: 5/6 Parhaana antina pidettiin yhteistä keskustelua ja muiden mielipiteiden sekä kokemusten kuulemista. Millaisia uusia ideoita/ajatuksia sait työpajasta? 10

12 Erään vastaajan mielipide vahvistui siitä, että heillä tehdään hyvää työtä. Toinen oli sitä mieltä, että yhteistyökumppaneita pitäisi ottaa mukaan selvitystyöhön aikaisempaa enemmän. Miten kehittäisit työpajatyöskentelyä? Yleisesti oltiin sitä mieltä, että aikaa oli liian vähän. Mitä muuta haluaisit sanoa? Vastaajien määrä: 2/6 Vastaajien odotukset hankkeesta ovat korkealla ja yhdessä oli hyvä pohtia asioita. 2.4 Päijät-Hämeen palaute Saitko koulutuksesta uusia ideoita/oivalluksia, jotka koskevat asiakkaan osallisuutta ja kohtaamista? Jos sait, niin millaisia? Vastaajien määrä: 7/8 Suurin osa vastaajista koki, etteivät he saaneet koulutuksesta uusia ideoita tai oivalluksia. He olisivat kaivanneet syvällisempää tietoa asioista. Kahdella vastaajalla heräsi ajatus selvityksen alkuvaiheen tärkeydestä ja siitä, että alussa on hyvä informoida kunnolla siitä, mistä lastensuojelutarpeen selvityksessä on kyse. Miten huomioit jatkossa omassa työssäsi asiakkaan osallisuuden ja kohtaamisen vahvemmin? Vastaajien määrä: 5/8 Lähes kaikki vastaajat pyrkivät huomioimaan ja pitämään mielessään asiakkaan osallisuuden tärkeyden omassa työssään ja toimimaan sen mukaan. Eräällä työpaikalla kokeillaan osallistavaa dokumentointia. Millaisia koulutustarpeita ja toiveita sinulla on suhteessa LasSe-hankkeen kehittämismoduuli A:han: Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen? Vastaajien määrä: 6/8 Suurin osa vastaajista toivoi käytännön työvälineitä jokapäiväiseen työskentelyyn, esimerkkejä siitä, miten eri kunnissa tehdään lastensuojelutarpeen selvityksiä. Myös moniammatillisesta työstä toivottiin koulutusta. Työpajatyöskentelyn arviointi Mikä oli työpajan paras anti? Vastaajien määrä: 2/8 Vastaajien mielestä yhteinen keskustelu kollegoiden kanssa oli työpajan parasta antia. 11

13 Millaisia uusia ideoita/ajatuksia sait työpajasta? Kritisoitiin sitä, että tilanne tuntui tutkimuskäyttöön halutun materiaalin keräämiseltä. Miten kehittäisit työpajatyöskentelyä? Työskentelyltä toivottiin konkreettisempaa kehittämistä sekä enemmän aikaa työskentelylle. Mitä muuta haluaisit sanoa? Vastaajien määrä: 4/8 Vastauksissa toivottiin, että koulutuksissa mentäisiin pintaa syvemmälle ja koulutuksen ei koettu antavan paljoa työssä jo oleville. Käsiteltyjä tapoja osallistamiseen ja kohtaamiseen käytetään jo nyt työssä. Pohjanmaan maakunnasta kyselyyn vastasi vain yksi henkilö. 12

14 Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen LasSe- hankkeen koulutuspäivä TAMK juhlasali, Teiskontie 33, Tampere klo 9.15 Tervetulokahvit ja ilmoittautuminen klo 9.45 Avaussanat Tytti Rantanen, projektijohtaja, LasSe-hanke klo Lapsen osallisuus lastensuojeluntarpeen selvityksessä Mikko Oranen, kehittämispäällikkö, THL (45 min) klo Asiakkuuden alku vanhemman näkökulmasta Johanna Hietamäki, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto (75 min) klo Lounastauko (omakustanteinen) klo Lapsikeskeinen työskentely lastensuojelutarpeen selvityksessä Tiina Muukkonen, tutkijasosiaalityöntekijä ja Hanna Tulensalo, kehittävä sosiaalityöntekijä, Socca (60 min) Yleinen osuus päättyy klo Kehittäjäryhmien työpajat 1-5 (kahvit työpajoissa) klo päivä päättyy Ilmoittautuminen mennessä AAMUPÄIVÄÄN klo webropol KEHITTÄJÄTYÖPAJOIHIN klo Koulutuksen järjestää Lasse hanke - Lastensuojeluntarpeen selvittämisen kehittäminen Väli-Suomessa Lisätietoja: kirsi.koponen@pikassos.fi, tytti.rantanen@pikassos.fi,

15 Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen LasSe-hankkeen kehittäjätyöpajat klo TAMK, Teiskontie33, Tampere, Tarkempi tieto työpajojen paikasta annetaan koulutuspäivänä ilmoittautumisen yhteydessä klo Kehittäjätyöpajat Kehittäjätyöpajoihin osallistuvat hankekuntien nimeämät työtekijät, jotka voivat jatkossakin osallistua LasSe-hankkeen kehittäjäryhmien työskentelyyn. Ilmoittautuminen mennessä Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen kehittäjätyöpajaan klo Linkki ilmoittautumiseen LasSe -hanke

16 OSALLISUUS-TYÖPAJAT klo ryhmää, joissa projektikoordinaattorit ja Thl:n väki vetäjätyöpareina. Työpajoilla omat luokkatilat ja työpajat työskentelevät itsenäisesti koko ajan. 1. Päijät-Häme- Kanta-Häme, Päivi ja Tytti 2. Pirkanmaa, Kirsi ja Jukka Pyhäjoki 3. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, Sirpa, Pamela ja Mikko Oranen JOHDATTELU TYÖSKENTELYYN Tavoitteet työpajalle - verkostoituminen - kentän ääni päivän teemasta - infoa koordinaattoreille kehittämis- ja koulutustarpeista, - askelmerkit kehittämistyölle Osallisuus lastensuojelutarpeen selvityksessä 15 min- 15 min (pienissä ryhmissä pohdintaa, kirjataan tuotos fläpeille) Kysymykset: 1. Miettikää mitä hyviä puolia osallisuuden ja sen vahvistamisessa on ja mitä riskejä/huonoja puolia siihen voi liittyä? 2. Minkälaiset asiat edistävät osallisuuden toteutumista ja mitkä ovat sen esteitä? Pohtikaa asiaa työntekijän, vanhempien ja lapsen näkökulmista Ryhmien purku (10 min per ryhmä), (ryhmien purku taltioidaan esim. kännykällä nauhoittamalla) Lyhyt katsaus siihen, miten Lasse-kehittäminen jatkuu maakunnissa - Kerrotaan alustavaa aikataulutusta ja rakennetta kehittämiselle (koulutus, maakunnalliset työpajat, vierailut, kuntatason työryhmät) - Annetaan paperilla kotitehtävä mukaan kuntiin ja omiin työryhmiin vietäväksi - Palaute, yksi sana joka jää päivästä mieleen (palaute työpajasta kysytään webropol-kyselyllä) Työskentely päättyy Koulutuspäivästä webropol palautekysely, joka spostilla koulutuspäivään ja työpajoihin ilmoittautuneille * Palaute päivästä, sisällöstä, toteutuksesta yms. * Mikä tämän asian kehittämisessä innostaa omassa kunnassa ja omassa työssä 15

17 Kotitehtävä: Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen Olemme kiinnostuneita kuulemaan hyvistä kokemuksista ja käytännöistä liittyen asiakkaan osallisuuteen, kohtaamiseen ja kuulemiseen. Pohtikaa näitä kysymyksiä omissa työryhmissänne ja tiimeissä. 1. Miettikää mitä hyviä puolia asiakkaan osallisuudessa ja sen vahvistamisessa on ja mitä riskejä/huonoja puolia siihen voi liittyä? 2. Minkälaiset asiat edistävät osallisuuden toteutumista ja mitkä ovat sen esteitä? 3. Miten tässä työyhteisössä ja omassa työssäni toteutuu asiakkaan osallisuus kuulluksi tulo ja kohtaaminen? Mitä on kehitettävää? Mitä tietoja ja taitoja tarvitsette lisää? 4. Millä tapaa asiakkaat voivat ja voisivat osallistua kokemusasiantuntijoina lastensuojelun palvelujen kehittämiseen teidän organisaatiossa? 16

18 PALAUTEKYSELY Asiakkaan osallisuus ja kohtaaminen -seminaari , Tampere 1. Ammattinimikkeesi? 2. Maakunta, missä toimipaikkasi sijaitsee: Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Muu, mikä? 3. Koulutuksen arviointi Koulutuksesta tiedottaminen En osaa sanoa Heikko Kohtalainen Hyvä Erinomainen Luentojen anti Tytti Rantanen: Avaussanat Mikko Oranen: Lapsen osallisuus lastensuojeluntarpeen selvityksessä Johanna Hietamäki: Asiakkuuden alku vanhemman näkökulmasta Tiina Muukkonen ja Hanna Tulensalo: Lapsikeskeinen työskentely lastensuojelutarpeen selvityksessä Yleisarvosana koulutuksesta 17

19 4. Saitko koulutuksesta uusia ideoita / oivalluksia, jotka koskevat asiakkaan osallisuutta ja kohtaamista? Jos, millaisia? 5. Miten huomioit jatkossa omassa työssäsi asiakkaan osallisuuden ja kohtaamisen vahvemmin? 6. Millaisia koulutustarpeita ja -toiveita sinulla on suhteessa LasSe-hankkeen kehittämismoduuli A:han: "Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen"? 7. Mihin työpajaan osallistuit Jos osallistuit työpajatyöskentelyyn, annathan palautetta myös ko. työskentelystä Työpaja 1 Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Työpaja 2 Päijät-Häme ja Kanta-Häme Työpaja 3 Pirkanmaa Työpaja 4 Pirkanmaan lastensuojelun esimiesten yhteistyökokous 8. Työpajatyöskentelyn arviointi Mikä oli työpajan paras anti? 18

20 Millaisia uusia ideoita / ajatuksia sait työpajasta? Miten kehittäisit työpajatyöskentelyä? 9. Mitä muuta haluaisit sanoa? 19

21 Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa