Eija Rautakorpi Työllisyyspäällikkö

Transkriptio

1 Eija Rautakorpi Työllisyyspäällikkö

2 Pohdittavaksi Mikäon työvalmentajan/ ohjaajan tärkein rooli?

3 Mielenterveyden keskusliiton Ammatillisen Kuntoutumisen Tukipiste Amos Tukipiste Amoksen tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen kehittäminen Tukipiste Amos tarjoaa valmennusta ja kursseja pääkaupunkiseudun kuntoutujille sekäammattihenkilöstön koulutusta koko maassa. Toiminta on tarkoitettu mielenterveysongelmien johdosta vajaakuntoisille pitkäaikaistyöttömille, työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään palaaville sekä kuntoutustuella oleville.

4 Ammatillisen Kuntoutumisen Tukipiste Amoksen toimintatavat Järjestää kuntoutujille kursseja ja valmennusryhmiä Tarjoaa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta Järjestää mielenterveyskysymyksiin perehdyttävää koulutusta ammattihenkilöstölle Ylläpitää Mielenterveys ja opintie -kehittämisverkostoa Julkaisee vuosittain ilmestyväämielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen opasta (vain netissä) Julkaisee selvitysraportteja ja tutkimuksia

5 Ammatillisen kuntoutumisen tukipiste Amoksen valmennus Toiveista Totta Työtä kohti! -kurssi - kurssi Muutoksen Avaimet kurssi Neuvonta ja ohjaus Unelmakeidas Opiskelijoiden tukiryhmä 5

6 Ammatillisen kuntoutumisen tukeminen Opiskelun ja työhön hakeutumisen suunnittelun tukemista, vaihtoehtojen kartoittamista, neuvonta-ja ohjaustyötä Yksilö-ja ryhmävalmennusta opiskeluun ja työllistymiseen liittyvien tavoitteiden tukemiseksi Työllistymisen ja työssäkäynnin tukemista

7 Käsitteitä hoito kuntoutuminen ammatillinen kuntoutus ammatillinen kuntoutuminen Ammatillinen kuntoutuminen on kuntoutujan oma prosessi, joka lähtee omaehtoisesta tarpeesta ja halusta lähteätavoittelemaan muutosta omassa elämässätyöhön tai opiskeluun liittyvien tavoitteiden suuntaisesti Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma ammatilliseen kuntoutumiseen liittyvät kysymykset tulisi huomioida kuntoutussuunnitelmassa 7

8 Ammatillinen kuntoutuminen - mistä lähdetään liikkeelle Kuinka kaukaa lähdetään? Milloin on oikea aika ammatilliselle kuntoutukselle? Oma arvio keskeinen: 1) siitä kuinka lähellä työelämää on 2) kuinka motivoitunut on Ei ole prosessi, joka on irrallaan muusta elämästä: -Ulkoiset olosuhteet kunnossa (asuntoasiat, päihdeongelmattomuus )

9 Ammatillisen kuntoutumisen ja työhön valmennuksen kriittinen kysymys 1. Miksi työelämään pitäisi pyrkiä osatyökykyisenä, kuntoutujana? Miksi mielenterveyskuntoutujia kannattaa valmentaa työhön? 9

10 Miksi työelämään? 1. Yhteiskuntaan ja yhteisön rakentamiseen osallistuminen on ihmisen perustarpeita: osallisuus 2.Merkityksellinen tekeminen (työ tai opiskelu) antaa raamit elämälle 3.Työ tuo mukanaan ihmissuhteita ja erilaisia sosiaalisia tilanteita, joissa ihmisen persoona ja sosiaaliset taidot pääsevät kehittymään 4.Kuulumisen tunne (ryhmään, työyhteisöön ) tukee merkittävästi ihmisen hyvinvointia

11 Ammatillisen kuntoutumisen ja työhön valmennuksen kriittinen kysymys 2. Mikäennustaa hyväälopputulosta? 11

12 Kuntoutujien omat arviot selviytymisestään ovat tutkimusten mukaan keskeisin kuntoutumista ennakoiva tekijä Vuorinen, M Takaisin töihin. Kuntoutujan omaan positiivista selviytymistä ennakoiviin käsityksiin vaikuttaminen on siten keskeisin mielenterveyskuntoutuksen tehtävä. 12

13 Arvio omasta työkyvystä ennustaa voimakkaasti työstä selviytymistä Oma käsitys työkyvystä on työkyvyn keskeisin osa: usko omiin voimavaroihin toiveen vahvistuminen tahdoksi halu ja valmius tehdätyötätyöhönpaluuneteen (motivaation aitous ja vahvuus)

14 Itsetuntoon, itseluottamukseen ja rohkeuteen kannustaminen keskeistä Kuntoutujilla ei-kognitiiviset tekijät (mm. itsetunnon puute, luottamus omaan jaksamiseen, pelot epäonnistumisesta) on todettu tärkeimmiksi tekijöiksi päätöksentekoprosessissa mikäli näiden tekijöiden merkitystäei huomioida valmennuksessa, hyvin monet kuntoutujat jättävät hakeutumatta töihin tai opiskelemaan. Bateman1997. TheDevelopmentof astatewide Supported Education Program: Assessing Consumer and Family Needs 14

15 Ammatillisen kuntoutumisen ja työhön valmennuksen kriittinen kysymys 3. Mikähyödyttääja auttaa työhön valmennuksessa ja ohjauksessa? 15

16 Työelämään siirtyneitä henkilöitä on hyödyttänyt työ- ja koulutusvalmentajien antamassa tuessa 1. Tiedon välittäminen - esim. sellaisten ammatti-alojen löytyminen, joka mahdollistaa osaaikaisen työskentelyn 2. Ei-kognitiivisiin tekijöihin vaikuttaminen - pärjäämiseenliittyvän uskon vahvistaminen, - kokeilemaan rohkaiseminen, vertaistuki 3. Tekninen, käytännön tuki -esim. tietokoneen ja internetin käytössä, työhakemuksen ja cv:n tekemisessä ja niiden sähköisessä lähettämisessä 16

17 Tukemisen merkitykselliset elementit Valmennettavat arvostivat Amoksen toiminnassa hyvin erilaisia asioita. Tämäasettaakin ohjaustyölle haastetta: on pystyttävävastaamaan hyvin erilaisiin odotuksiin: jotkut kaipaavat tietoa ja käytännön apua työhakuun, toiset etsivät vasta omia tavoitteitaan. Tieto ja kannustus Toivon herättäminen Tavoitteiden luominen ja niiden konkretisointi Käytännön apu Vertaistuki Elämänhallinnallinen tuki Tuen jatkuvuus 17

18 Toivon luominen Minua tuki kurssin säännöllisyys ja tietoa tuli paljon. Henkilökunta oli pätevää. Usko tulevaisuuteen palautui. Peli ei ole vielä menetetty -fiilis. Kurssi kannusti tavoitteiden asettamiseen ja niihin uskomiseen. Kurssilta olen saanut paljon tietoa ja itseluottamuksen takaisin Tulevaisuuden suunnitelmat selkeni, epätoivo sen suhteen pieneni. Annettiin hyvin toivoa. Myönteisyys tulevaisuutta kohtaan lisääntyi Tavoitteiden asettaminen ja niihin uskominen 18

19 Vertaistuki Eniten hyödytti vertaistuki ja muiden ryhmäläisten kokemukset ja sai kuulla muiden ajatuksista. Vertaistuki ja se että huomaa ettei ole ainoa. Oli hyväolla samankaltaisten ryhmässä. Ryhmätilanteet ja vertaistuki hyödyttivät eniten. Apua oli ryhmän tuesta ja yhdessäolosta. Ryhmätilanteet ja vertaistuki hyödyttävät 19

20 Mikä hyödyttää: Tieto työllistymisvaihtoehdoista ja työn ja eläkkeen yhdistämisestä Työ avoimilla työmarkkinoilla Osa-aika-ja keikkatyöavoimilla työmarkkinoilla Työtoiminta Avotyötoiminta Sosiaaliset yritykset Osuuskunta Vapaaehtoistyö

21 Mikä hyödyttää: Tieto palveluista Työllistämistuet Työkokeilu/ työharjoittelu Tuettu työllistäminen ja työvalmentajan palvelut Klubitalon siirtymätyö Työtoiminta Kelan työhönvalmennus

22 Käsityksen vahvistaminen siitä mitä voin itse tehdä työllistymiseni edistämiseksi Laatia tavoitteita! Kartoittaa kykyjäni ja tehdä ne näkyväksi itsearvioinnin avulla ja ottaa niitä kehittämisen kohteeksi Rakentaa verkostoja

23 Omien tavoitteiden luominen Omien tavoitteiden luomiskyky Tieto eri alojen työllisyystilanteesta (missäon pulaa työvoimasta) Käsitys omista voimavaroista Käsitys omista kyvyistä, osaamisesta ja jaksamisen rajoista Työllistyneiden esimerkit (vertaistarinat) auttavat! Työnhaun harjoittelu Työskentely tavoitteen toteuttamiseksi! -välitavoitteiden luominen

24 Kuva itsestä ratkaisee

25 Mihin huomio kiinnittyy, se kasvaa ja lisääntyy

26 Askelmerkit arjessa Henkilökohtaiset tavoitteet seuraavalle viikolle Tavoite voi liittyä arkeen, kuntoutumiseen, mikä sillä hetkellä tuntuu tärkeimmältä Tavoitteet vahvistuvat, kun ne sanoo ääneen Onnistumisen kokemuksia päivittäin Millä palkitsee itsensä tavoitteen saavutettuaan: Palkitseminen on itsensä arvostamista Pienikin askel on aina askel lähempänä tavoitetta

27 Ammatillisen kuntoutumisen ja työhön valmennuksen kriittinen kysymys 4. Mikävaikeuttaa työhön kiinnittymistä? 27

28 Mielenterveysongelmie n vaikutukset työssä askarruttavat 1. Itse sairauden tai sairauden takia käytetyn lääkityksen aiheuttamat terveysongelmat 2. Mielenterveyden ongelmiin liittyvät sosiaaliset vaikutukset: - Häpeän ja pelon tunteet siitä onko sairastuminen hyväksyttävää - Epävarmuus uskottavuudesta -Pelot ja epävarmuus siitämitävoi ja uskaltaa kertoa omista kokemuksistaan

29 Osaanko, pystynkö? Kyllä mua pelotti ihan hirveesti lähteä työelämään, ajattelin että ei minusta enääole työelämään, hirveesti pelotti. Se, että osaanko ja kaikki nää, ja entäjos joku saa tietäämuntaustat. Vieläkin tulee se, ettäen luota itteeni, mä oon hirveen epävarma. 29

30 Suhde omaan sairauteen määrittää työssä ja työyhteisössä jaksamista Tosta työstä mä tykkään hirveesti. Mutta mä joudun kaiken itse opetteleen,mullaei ole ketään jokamuaohjaa. Työn fyysinen rasittavuus ei rassaa, vaan se mokaamisen pelko ja se kun teen ittekseen, niin jos mokaa pahasti. Ja muut vähän arvostelee mun tekemisiä, niin se kuormittaa. En ole sen (työnantajan) kanssa puhunut. Se tietää että olen sairastanut masennuksen, sekin pelko mulla on että se tieto lähtee eteenpäin ja mitäse puhuu muille. Pomo käy vaan viuhahtamassa.mäen uskalla sanoa koskamätiedän ettämävoin sanoa rumasti.mäen halua kenenkään kanssa olla huonoissa väleissä. Sitäon vieläniin herkkäottamaan kaikki niin itteensäsillei, ei ole niin sanotusti terve ihminen. Tarpeettomastikin. Vaikka yrittääettämäen ota tätäniin vakavasti, niin kylläse on kuitenkin tuolla takaraivossa koko ajan. 30

31 Elämän suuri salaisuus on vetovoima laki! Mihin huomio kiinnittyy, se kasvaa ja lisääntyy.

32 Eija Rautakorpi ja Satu Veijalainen: PELI EI OLE VIELÄMENETETTY Seurantaraportti Mielenterveyden keskusliiton Ammatillisen kuntoutumisen Tukipiste Amoksen toiminnasta Tulostettavissa: 32