Mat Sovelletun matematiikan erikoistyö. ARCH-mallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mat Sovelletun matematiikan erikoistyö. ARCH-mallit"

Transkriptio

1 Ma-.48 Sovelleun maemaiikan erikoisyö ARCH-malli Jua Saloeimo 57739V Teknillinen korkeakoulu Teknillisen maemaiikan ja fysiikan osaso Syseemianalyysin laboraorio soossa 3..9

2 Sisällyslueelo. siue.... ARCH-malli.... Lineaarinen ARCH-malli ARCH-ominaisuuden esaaminen ARCH-mallien esimoini ja diagnosiikka ARCH regressiomallin esimoini ARCH-mallin sovellukse ja laajennukse GARCH Muia ARCH-mallirymän laajennuksia ARCH-mallin sovellusalueia Simuloini ARCH-aikasarjojen generoini ARCH-ominaisuuden esaaminen Yeenveo... 7 Liiee... 8 A. ARMA-malli... 8 B. Gaussin ja Markovin lause... 9 C. Kovarianssisaionaarisuus edon joaminen... Viiee...

3 . siue 97-luvulla aikasarjojen ukimus keskiyi elosi sovelleaviin auoregressiivisiin liukuvan keskiarvon malleiin ARMA-malli Box ja Jenkins 976 kaso liie A joissa aikasarjan nykyinen arvo määriellään kyseessä olevan aikasarjan viiellisen arvojen ja aikasarjan valkoisen koinan nykyisen ja viieellisen arvojen lineaarisena funkiona. ARMAmallien yksi keskeisisä oleuksisa on eä sen jäänösermi on uaasi saunnainen rosessi. Tällöin jäännösermin auokorreloiuneisuus ulkiaan mallin vääräksi sesifioinniksi eikä malli madollisa korkeamien momenien kuen varianssin ajallisen riiuvuussueiden mallinamisa. miirisen avainojen eruseella ARMA-malli soveluva kuienkin uonosi eriyisesi makro- ja liikealoudellisen aikasarjojen mallinaiseen joiden keskeinen ominaisuus on varianssin eli volailieein vava riiuvuussude sen omasa läimenneisyydesä. Modernissa finanssieoriassa volailieei on yksi keskeisimmisä ekijöisä eri riskimioissa ja uoeiden kuen oioiden innoielussa. Näissä malleissa arviaan ennuse volailieein suuruudesa jonka avulla finanssiuoeiden inna ja riskimiojen arvo voidaan laskea madollisimman arkasi. ARMA-malli eivä sovellu ämä aaisiin eäviin. ARCH-mallirymä ngle 98 on aikasarjamallirymä joka madollisaa arkaselavan aikasarjan aikariiuvan varianssin ja kovarianssin mallinamisen. Tää mallirymää voidaan iää yleisimänä edollisen varianssin mallinamiseen käyeynä meneelmänä Franses ja van Dijk. ARMA- ja ARCH-mallirymien välillä on selviä yeneväisyyksiä sillä kun ARMA-malleissa edään ero edollisen ja edooman odousarvon välille ARCH-malleissa edään vasaava ero edooman ja edollisen varianssin välille. Vaikka edoon varianssi ARCH-malleissa voi olla aikariiumaon edollinen varianssi riiuu usein ei-riviaalisa aikasarjan isoriasa. Kaaleessa esiellään ARCH-mallien eoriaa. Kaale 3 käsielee ARCH-mallien laajennuksia ja sovellusalueia. Kaaleessa 4 simuloidaan ARCH-aikasarjoja ja esaaan mien eeroskedasisuusesi reagoi näiin aikasarjoiin.

4 . ARCH-malli Tässä kaaleessa esiellään sueasi ARCH-mallien eoriaa yksiuloeisessa aauksessa. Sama meologia voidaan laajenaa myös monidimensionaaliseen aaukseen kaso esim. ngle ja Bollerslev 986. Olkoon diskreei sokasinen rosessi ja vasaavasi edollinen odousarvo joka riiuu rosessin menneisyydesä ja muusa madollisesa ajan ekellä saaavilla olevasa informaaiosa. Prosessilla on ARCH-ominaisuus jos sen edollinen odousarvo on... ja edollinen varianssi Var... riiuu ei-riviaalisi rosessin menneisä avainnoisa {...}. Tarkaselun alla voi olla ise ARCH-rosessi ai aikasarja jonka jäännösermeillä on ARCH-ominaisuus. Olkoon y diskreei sokasinen saionaarinen rosessi jonka edollinen odousarvo on y... Prosessin jäännösermi voidaan näin ollen kirjoiaa muodossa y... jonka eruseella nädään eä rosessien ja y edollise varianssi ova sama. ARCH-rosessin ja edollisen varianssin avulla on madollisa muodosaa sandardoiu rosessi : /... 3 Sandardoidun rosessin edollinen odousarvo on kaavojen ja nojalla / 4 ja vasaavasi edollinen varianssi Var / Var Var. 5

5 3 Hyödynämällä ieroidun odousarvon kaavaa x x voidaan odisaa eä sandardoidun rosessin edoon odousarvo ja edoon varianssi Var ova sama kuin näiden momenien edollise arvo. Yleinen ARCH-malli voidaan esiää sandardoidun rosessin avulla seuraavassa muodossa:... / 6 Parameri on ARCH-rosessin ase ja vasaavasi vekori mallin unemaomisa aramereisa. Kun ARCH-rosessi määriellään kaavan 6 aaan voidaan odisaa eä ARCHrosessin edoon odousarvo ja edooma auokorrelaaio ova nollia sekä edoon varianssi vakio: / / / s s s s Var Jos sandardoiu rosessi noudaaa normaalijakaumaa niin myös edollinen ARCHrosessi on normaalijakauunu. Tässä aauksessa yleinen ARCH-malli voidaan kirjoiaa muodossa... ~ N 7 Tarkasellaan vasaavasi aikasarjaa y jonka odousarvo riiuu menneisyydesä ja jonka jäännösermillä on ARCH-ominaisuus. Tällöin rosessille y voidaan muodosaa seuraava ARCH-regressiomalli:.... ~ x y x N y 8 Prosessin y odousarvo on ällöin y x jossa x on lineaarinen kombinaaio viiväseyisä endogeenisisä ja eksogeenisiä muuujisa joka sisälyvä informaaiojoukkoon.

6 Jos oleeaan eä sandardoidun rosessin edollinen jakauma on aikainvariani ja sen neljäs momeni äärellinen Jensenin eäyälösä seuraa eä Jakauman uiukkuus määrieään kaavalla 3 jossa on jakauman. keskiey momeni ja 4 4. keskiey momeni. Normaalijakauman aauksessa uiukkuus saa arvon nolla. Jos sandardoiu rosessi noudaaa normaalijakaumaa koien 5 ja 9 eruseella saadaan 4 4 josa seuraa eä ARCH-rosessin edoon jakauma on uiukkaami kuin normaalijakauma. Tällaiselle jakaumalle odousarvosa uomaavasi oikkeava avainno ova odennäköisemiä kuin normaalijakaumalle. Yleinen ARCH-malli 6 ei määriele varianssin määräävän rosessin muooa. Yksinkeraisimmassa aauksessa rosessi määrieään lineaarisena funkiona rosessin viieellisisä arvoisa.... Lineaarinen :nnen aseen ARCH-malli määriellään ällöin seuraavasi: /... Vasaavasi :nnen aseen eksoneniaalisessa ARCH-mallissa rosessi saa muodon ex... ja isearvoisessa mallissa.... 4

7 . Lineaarinen ARCH-malli Tarkasellaan seuraavaksi arkemmin lineaarisen ARCH-mallin ominaisuuksia. Lineaarinen asea oleva ARCH-malli määriellään kuen edellä: /... ARCH-mallin aramerien arvoille on aseeava rajoieia joa malli olisi mielekäs. nsiksi edollisen varianssin on olava ei-negaiivinen kaikilla ARCH-rosessin arvoilla. Sien kaikkien aramerien on myös olava ei-negaiivisia:... Mallin on myös olava kovarianssisaionaarinen. Olkoon sokasinen rosessi. Sokasinen rosessi x on kovarianssisaionaarinen jos i x kaikille T x T yleinen diskreei ii iii Var x kaikille T Cov x x s s kaikille T ja s T Voidaan osoiaa eä lineaarinen asea oleva ARCH-rosessi kovarianssisaionaarinen jos ja vain jos rosessia vasaavan karakerisisen yälön on... kaikki juure ova yksikköymyrän ulkouolella Hamilon 994 liie C. Koska kaikki arameri ova ei-negaiivisia ämä eo voidaan kirjoiaa muodossa.... Tällöin ARCH-rosessin edoon varianssi on /. j j Lineaariselle ARCH-mallille aseeaan vielä lisäeo sillä jos niin kaavan eruseella. Tällöin ARCH-rosessi suenisi nollaan kaikilla alkuarvoilla. 5

8 . ARCH-ominaisuuden esaaminen ARCH-mallirymän sovelaminen ieyn aikasarjan mallinamiseen ulee kyseeseen jos aikasarjan jäännösermi avaiaan eeroskedasisiksi. ARCH-ominaisuuden olemassaoloa voidaan esaa Lagrangen keroja LM -esisä jodeulla esillä Hamilon 994. Olkoon ˆ T esimoidun mallin jäännösermi. Jäännösermien eeroskedasisuua voidaan esaa seuraavan auregressiomallin avulla ˆ e ˆ ˆ ˆ jossa jäännösermien neliöiä selieään niiden :llä viieellä. Tesin noayoeesi on eä jäännösermi ova omoskedasisia eli.... Nollayoeesi yläään omoskadasisuuden vaikuaessa eäodennäköiselä auregressiomallin eruseella. LM-esisuure on ässä aauksessa TR jossa T on avainojen kokonaismäärä ja regressiomallin seliysase. Tesisuure noudaaa asymooisesi -jakaumaa. Tesisuureen suure arvo joava nollayoeesin ylkäämiseen. Vaioeoisesi auregressiolle on olemassa F-esi muoo jolloin esaaan siä eä kaikki auregression keroime ova nollia.... On uomaava eä residuaalien auokorreloiuneisuus voi joua myös muisa syisä. simerkiksi regressiomallien yeydessä residuaali saaava olla auokorreloiuneia jos malli on väärin sesifioiu. Samaa esiä käyeään sien myös regressiodiagnosiikassa..3 ARCH-mallien esimoini ja diagnosiikka ARCH-mallin 6 arameri voidaan esimoida esimerkiksi suurimman uskoavuuden meneelmällä ngle 98. Tässä meneelmässä avoieena on löyää aramereille arvo joka maksimoiva avaiun aikasarjan odennäköisyyä kun sen oleeaan noudaavan valiua mallia. Tarkasellaan ARCH-mallin esimoinia läemmin aauksessa jossa ARCH-rosessin oleeaan noudaavan edollisesi normaalijakaumaa. ARCH-rosessin ieysfunkio on ällöin R f / / ex 3 ja sen logariminen suurimman uskoavuuden funkio on vasaavasi l log log. 4 6

9 Vaikka ARCH-rosessi on edollisesi normaalijakauunu sen yeisjakauma ei noudaa normaalijakaumaa. Yeisjakauma muodosuu kaikkien edollisen jakaumien ulosa ja se on normaalijakaumaa uiukkaami kuen aikaisemmin odeiin. Täsä syysä ARCH-mallin keoimien esimoinnissa suurimman uskoavuuden meneelmällä kokonaisjakauman logariminen uskoavuusfunkio on kaikkien edollisen normaalisen uskoavuusfunkioiden summa ja maksimoiavaksi funkioksi saadaan T ˆ ˆ log 5 ˆ T jossa ˆ ja ĥ T määriellään avaiun aikasarjan eruseella. Lausekkeen maksimi löydeään keroimien sueen laskeun gradienin nollakodisa. Lausekkeen 4 derivaaan arvoiksi saadaan l 6 ja Hessen mariisiksi l ' ' '. 7 Normaaliyälö 6 on voimakkaasi eälineaarinen ja siksi maksimoinnissa urvauduaan avallisesi joonkin numeeriseen oimoinimeneelmään kuen Newonin ja Rasonin meneelmään kaso esim. Kelley 3. simoidun ARCH-mallin riiävyys voidaan arkisaa sandardoidun rosessin avulla. Jos / malli on oikeinsesifioiu sandardoidu residuaali ˆ ˆ ˆ ova omoskedasisia ja auokorreloimaomia. Niiden ulisi olla myös normaalisia jos rosessin oleeaan noudaavan normaalijakaumaa. ARCH-mallin riiävyys voidaan sien määriellä samaan aaan kuin ARMA-mallien yeydessä..4 ARCH regressiomallin esimoini Tarkasellaan ARCH-regressiomallia 3 lineaarisessa aauksessa y y ~ N x x... 8 Muuuja x voiva olla ulkoisia seliäjiä ai riiuvia viiväseyjä muuujia. Pienimmän neliösumman PNS esimaaori keroimelle on aras lineaarisen ja araomien 7

10 esimaaorien joukossa jos Gauss-Markovin edo äyyvä liie B. Nämä edo äyyvä jos seliäjä x ja jäännösermi ova riiumaomia oisisaan. Vasaavasi jos x sisälää riiuvia viiväseyjä muuujia ai jos x ja ova korreloiuneia keskenään Gauss- Markovin edo eivä äde. Tässä aauksessa yleisey PNS-esimaaori on aras aramerien lineaarisen ja araomien esimaaoreiden joukossa Wie 98. älineaarinen suurimman uskoavuuden esimaaori on ällöin kuienkin eokkaami kuin lineaarinen PNS-esimaaori ngle 98. Maksimoiava uskoavuusfunkio on sien T l T jossa 9 l log. Regressiomallin keroime esimoidaan vasaavasi SU-meneelmällä samaan aaan kuin edellisessä kaaleessa esieiin. 3. ARCH-mallin sovellukse ja laajennukse ARCH-malleja yödynneään eriyisesi makro- ja liikealoudellisen aikasarjojen varianssin mallinamisessa. Tämän yyisille aikasarjoille on yyillisä varianssin ryäisyminen: suuria aikasarjan vaieluja seuraava yyillisesi suure vaielu ja vasaavasi ieniä vaieluja iene vaielu Mandelbro 963. Toisaala näiden aikasarjojen edoomien jakaumien on avaiu olevan uiukkaia Mandelbro 963; Fama 965. Nämä emiirise avainno ukeva ARCH-malleja joiden edollinen varianssi riiuu ei-riviaalisi aikasarjan isoriasa mallin arkemmasa sesifikaaiosa riiuvalla avalla ja joiden edooma jakauma ova uiukkaia kuen edellä odiseiin. Perineisesä ARCH-mallisa on keiey suuri määrä erilaisia laajennuksia joka oava uomioon muia makro- ja liikealoudellisen aikasarjojen eriyisiireiä. ARCH-mallia ja sen laajennuksia voidaan iää yleisimänä edollisen varianssin mallinamiseen käyeynä meneelmänä Franses ja van Dijk ja niiä yödynneään mm. finanssiuoeiden innoielussa ja erilaisen riskimiojen laskennassa. Seuraavissa kaaleissa esiellään ärkeimiä ARCH-mallien laajennuksia ja keskeisimiä mallirymän sovellusalueia. 3. GARCH ARCH-mallin emiirinen yödynäminen odeiin mallin keiämisen jälkeen aasavaksi sillä aloudellisen aikasarjojen mallinaminen vaaii yleensä korkea-aseisen ARCH-mallien käyöä joiden esimoini on aasavaa. Rakaisuna ään ongelmaan keieiin GARCHmallirymä ngle ja Bollerslev 986 8

11 9 Yleisessä GARCH-mallissa edollinen varianssi on funkio sekä isensä eä rosessin viieellisisä arvoisa: / q Lineaarinen GARCHq malli määriellään ällöin seuraavasi: q i q q i L L / GARCH- ja ARMA- mallien välillä on selviä yeneväisyyksiä. ARMA-malli voidaan ulkia ääreönaseisen AR-rosessin aroksimaaiona. Samaan aaan GARCH-malli on aroksimaaio ääreönaseisesa ARCH-rosessisa jossa korkeamiviieisen rosessin arvojen keroime aroksimoidaan rosessin viieellisen arvojen kaua. Prosessi voidaan esiää vaioeoisesi muodossa: L L L. GARCH-malli on odeu soveluvan eriyisen yvin monien aloudellisen aikasarjojen mallinamiseen ngle 4: / GARCH-mallissa varianssiennuseen voidaan ulkia olevan kolmen eri varianssiennuseen ainoeu summa. Parameri on muuumaon varianssi joka vasaa ikän aikavälin keskimääräisä varianssia. Kaavan kolmas ermi edusaa edellisä varianssiennusea ja vasaavasi oinen ermi uua informaaioa joka saaiin edellisen ennusuksen ekemisen jälkeen. Näiden kolmen ennuseen aino määriävä kuinka noeasi varianssi muuuu uuden informaaion myöä ja kuinka noeasi se alauuu ikän aikavälin keskiarvoon. Joa yleinen GARCH-malli olisi yvin määriely ja kovarianssisaionaarinen kaikkien mallin aramerien on olava ei-negaiivisia ja olynomin juuren on sijaiava yksikköymyrän ulkouolella Nelson ja Cao 99.

12 3. Muia ARCH-mallirymän laajennuksia Yksi eriyisesi liikealoudellisiin aikasarjoiin vaikuava ekijä on viuvaikuus joka arkoiaa negaiivisa korrelaaioa esim. osakekurssien aauksessa osakkeiden innan ja volailieein välillä. Kun osakekurssi nouseva volailieei on ääsäänöisesi sueellisen maalaa ja vasaavasi osakekurssien laskiessa volailieein on aana olla asea korkeamaa. Joa viuvaikuus voiaisiin oaa uomioon käyeävässä mallissa ulisi rosessin negaiivisen ja osiiivisen arvojen vaikuaa eriävällä avalla varianssiennuseeseen esim. ngle ja Ng 993 Joissain aauksissa on areen eä myös rosessin edollise jakauma olisiva uiukkaia. Normaalisen ARCH- eä GARCH-rosessien edooma jakauma ova uiukkaia Diebold 4 mua ne eivä kuienkaan ole ieyissä ilaneissa riiävän uiukkaia liikealoudellisen aikasarjojen mallinamiseen. Täsä syysä ARCHmallirymään on keiey laajennuksia joissa myös edollise jakauma ova uiukkaia esim. ngle ja Gonales-Rivera 99. miirisesi on avaiu eä liikealoudellisen aikasarjojen volailieei riiuu vavasi menneisyydesä jolloin se alauuu iaasi oikkeavisa arvoisa ikän aikavälin keskiarvoon. sim. GARCH-malleilla ei voida saavuaa ieyissä aauksissa volailieein riiävän idasa vaimenemisa ikän aikavälin keskiarvoon. Näiden avainojen eruseella ARCH-mallirymään on keiey malleja joka madollisava volailieein GARCHmalleja iaamman vaimenemisen. Inegroiu GARCH-malli Bollerslev ja ngle 986 joka vasaa monila osin ARMA-malliereen ARIMA-mallia Diebold 4 on yksi madollinen rakaisu ään ongelmaan. Koska eri liikealoudellisen aikasarjojen välillä on emiirisesi avaiavia korrelaaiosueia ARCH-meodologiaa on keiey myös moniuloeiseen aaukseen. BKK-mallin ngle ja Kroner 995 avulla voidaan ennusaa kovarianssimariiseja maalauloeisessa aauksessa. Moniuloeisessa aauksessa jouduaan urvauumaan ulouvuuksien väenämissraegiaan joa eävä olisi laskennallisesi rakaisavissa. 3.3 ARCH-mallin sovellusalueia Volailieeilla on keskeinen rooli invesoinieoriassa sillä se rinnaseaan eri sijoiusinsrumeneiin liiyvään riskiin. Miä suuremi ieyn uoeen varianssi on siä eävarmemaa on uoeen innan arvioini ulevaisuudessa. Markowi 95 verailee eri sijoiuskoeiden variansseja ja uoo-odouksia ja muodosaa mallin madollisimman maalariskisen orfolion muodosamiselle jolle on aseeu iey uoo-odous. Vasaavasi Sare 964 keiää mallin sijoiuskoeiden innoielulle CAPM Caial Asse Pricing Model osoiamalla eä uoo-odouksella ja varianssilla on luonnollinen riiuvuussude. Varianssilla on myös keskeinen rooli jodannaisinsrumenien innoielussa. Jodannaisinsrumeneilla arkoieaan sijoiuskoeia joiden uoo on sidou joonkin

13 oiseen muuujaan kode-euueen. Myyni ja oso-oio anava omisajalle oikeuden myydä ai osaa iey sijoiusinsrumeni ieyyn inaan ulevaisuudessa. Black ja Scoles 97 keiivä mallin oioiden innoieluun. Oion innan määriämisessä kodeeuuden varianssilla on keskeinen rooli sillä esimerkiksi myynioion aauksessa suuremi varianssi ekee odennäköisemmäksi aaukse joissa kode-euuden ina uoaa uomaavasi myynioion omisajan yöyessä äsä ilaneesa. dellä mainiuja mallien yödynäminen käyännössä vaaii varianssin esimoinia. Yksinkerainen aa esimoida varianssi on laskea oosvarianssi nykyekeä edeläväsä aikasarjasa. Markkinayödykkeiden innoille on kuienkin avanomaisa varianssin vaielu ajan kuluessa mikä ekee isoriaan erusuvan oosvarianssin määriämisen ongelmalliseksi. Varianssin vaidellessa on vaikea määriellä oikean iuisa aikaikkunaa oosvarianssin laskemiselle sillä oosvarianssille saadaan eri arvoja aikaikkunan iuudesa riiuen. Toisaala sovelaja on kiinnosunu eriyisesi varianssin arvosa ulevaisuudesa jonka määriäminen edellä esieyllä avalla on arveluavaa varianssin ollessa selväsi aikariiuvaa. Vasaavasi ARCH-mallirymä soii yvin aikariiuvan volailieein ennusamiseen. Tällöin volailieeisa jodeuille riskimioille kuen VaR Variance a Risk saadaan arkemma arvio ja finanssiuoee ysyään innoielemaan arkemmin. simerkiksi GARCH-malli on odeu erineisiä varianssin ennususmeneelmiä aremmaksi oioiden innoielussa esim. ngle ym Simuloini 4. ARCH-aikasarjojen generoini Tarkasellaan ässä kaaleessa normaalisen lineaarisen ARCH-mallin /... simuloinia. ARCH-mallin simuloini oeueaan generoimalla ensin sandardoiua normaalijakaumaa noudaavia saunnaislukuja ˆ... ˆ ja määrielemällä ARCH-rosessin alkuarvo T ˆ... ˆ. Näiden arvojen avulla lou ARCH-rosessin arvo ˆ... ˆ voidaan määriää T rekursiivisesi rosessin avulla. Sandardoiua normaalijakaumaa noudaavien saunnaislukujen generoini oeueaan uoamalla välille asajakauuneia saunnaislukuja ja muunamalla ne normaalijakauuneiksi. Tässä yössä asajakauuneiden saunnaislukujen generoiniin käyeään mulilikaiivisa seka-kongruenssi -meneelmää Lemer 95. Vasaavasi normaalisuusmuunnos edään Boxin ja Müllerin meneelmällä.

14 Mulilikaiivinen seka-kongruenssi -meneelmä on asajakauman generoiniin keiey meneelmä. Generaaori käsiää kolme luonnollisa lukua a c ja m sekä alkuarvon x. Tasajakauman generoini oeueaan määrielemällä jono kokonaislukuja x axk c mod m k jossa mod m arkoiaa jakojäännösä jaeaessa kokonaisluvulla m. Lukujono x on asajakauunu välille m joen jakamalla lukujono kokonaisluvulla m saadaan se muunneua jakauuneeksi välille. Tässä yössä aramerien arvoiksi valiaan a 687 c = ja m = Park ja Miller 988 ja lukujonon alkuarvoksi aseeaan x. Välille generoiu asajakauma voidaan muunaa sandardoiduksi normaalijakaumaksi Boxin ja Müllerin meneelmällä Box ja Müller 958. Olkoon X ja Y kaksi riiumaona saunnaismuuujaa joka noudaava asaisa jakaumaa välillä. Määriellään seuraava saunnaismuuuja: k U cos X log Y V sin X log Y Tällöin saunnaismuuuja U ja V ova riiumaomia ja noudaava sandardoiua normaalijakaumaa. T kl sandardoiua normaalijakaumaa noudaavaa saunnaislukua voidaan näin ollen generoida uoamalla ensin mulilikaiivisella seka-kongruenssi -meneelmällä T kl välille asajakauunua saunnaislukua. Tämän jälkeen saunnaisluvu jaeaan kaeen erilliseen yä suureen rymään ja yödynneään Boxin ja Müllerin meneelmää jolloin louuloksena saadaan T kl sandardoiua normaalijakaumaa noudaavaa saunnaislukua ˆ ~ N T. Simuloidaan seuraavaksi edellä esieyllä meneelmällä muuamia ARCH-aikasarjoja: / Sandardoiua normaalijakaumaa noudaavia saunnaislukuja uoeaan yeensä 5 generoimalla mulilikaiivisella seka-kongruenssi -meneelmällä arvoa joka jaeaan kaeen eri rymään niin eä ensimmäiseen kuuluva indeksilään 5 ensimmäisä arvoa ja jälkimmäiseen lou generoiduisa arvoisa. Tasajakauunee arvo muunneaan normaalijakauuneiksi käyämällä kaavaa.

15 ARCH rosessi on kovarianssisaionaarinen jos. Vasaavasi rosessin edoon varianssi on /. Kerroin määrielee ARCH-ominaisuuden voimakkuuden. Simuloidaan askela ARCH rosesseja aramerin arvoilla ;.5. 5;. 5. ;... Simuloidaan ämän lisäksi vielä 5 askela ARCH rosessia aramerin arvoilla Kaikissa askeleen ARCH rosesseissa käyeään ensimmäisä generoiua sandardoiua normaalijakaumaa noudaavaa arvoa. Kaikissa aikasarjoissa ARCH-rosessin alkuarvoksi aseeaan. Simuloidu aikasarja on esiey kuvissa -5. Kuva. askela simuloiu ARCH-rosessi aramerin arvoilla. 5 ja. 9. 3

16 Kuva. askela simuloiu ARCH-rosessi aramerin arvoilla Kuva 3. askela simuloiu ARCH-rosessi aramerin arvoilla

17 Kuva 4. askela simuloiu ARCH-rosessi aramerin arvoilla... Kuva 5. 5 askela simuloiu ARCH-rosessi aramerin arvoilla

18 askela simuloiujen ARCH-mallien kuvaajien eruseella -4 ARCH-ominaisuua on vaikea avaia. Varianssin ryäsymisilmiöä ei kuvaajien eruseella näyäisi aikasarjoissa ilmenevän. ARCH-ominaisuua ei näisä aikasarjoisa silmämääräisesi ysyä avaisemaan madollisesi aikasarjojen lyyydesä jouen. Vasaavasi 5 askeleen ARCH aikasarjasa voidaan eroaa selviä korkean ja maalan varianssin ryäiä. simerkiksi aikavälillä 3 aikasarjan varianssi näyäisi olevan sueellisen korkeaa. Vasaavasi aikavälillä 3 37 aikasarjan varianssi vaikuaa sueellisen maalala. 4.. ARCH-ominaisuuden esaaminen Tarkasellaan ässä kaaleessa mien ARCH-esi reagoi simuloiuiin ARCH- aikasarjoiin. Jokaisen ARCH-aikasarjan osala edään auregressio ˆ e ˆ ˆ ˆ 5 5 ja esaaan nollayoeesin oikeellisuua omogeenisuudesa... 5 F-esin avulla. Taulukossa on esiey kaikkien simuloiujen aikasarjojen osala F-esisuureen arvo ja ää vasaava -arvo. Auregressio on oeueu NCSS-ojelmisolla. Taulukko. Simuloiujen ARCH-aikasarjojen eerogeenisuusesin ulokse. Piuus F-esisuure -arvo Taulukon eruseella ARCH-esi avaisee uonosi ARCH-ominaisuuden simuloiduissa askeleen iuisissa aikasarjoissa. Vain ensimmäisessä aauksessa nollayoeesi omogeenisuudesa jouduaisin ylkäämään 5 %:n luoeavuusasolla. Vasaavasi 5 askeleen ARCH-aikasarjassa esi reagoi ARCH-ominaisuueen ja nollayoeesi omogeenisuudesa jouduaan ylkäämään myös %:n asolla. Tulokse ova samansuunaisia aikasarjojen kuvaajisa eyjen ääelmien kanssa sillä ikän aikasarjan ARCH-ominaisuus oli selväsi avaiavissa myös kuvaajan eruseella. Tulosen eruseella ARCH-esi reagoi siä vavemmin miä suuremi on aramerin arvo ja miä iemi on simuloiu aikasarja. 6

19 5. Yeenveo ARCH-mallirymä madollisaa aikariiuvan edollisen varianssin mallinamisen sillä näissä malleissa varianssi riiuu ei-riviaalisi aikasarjan menneisyydesä. Yksi keskeisimmisä mallirymän ominaisuuksisa on ero edollisen ja edooman varianssin välillä kovarianssisaionaariselle ARCH-mallille edoon varianssi on vakio vaikka edollinen varianssi on ei-riviaalisesi aikariiuvaa. ARCH-malli keieiin eriyisesi makro- ja liikealoudellisen aikasarjojen mallinamiseen. Näiä aikasarjoja leimaa varianssin ryäisyminen ja jakaumien uiukkuus joka ova ARCH-mallirymän keskeisiä ominaisuuksia. Invesoinieoriassa aikasarjan varianssi rinnaseaan riskiin ja monissa sovelluksissa kuen oioinnoielussa ollaan sien kiinnosuneia varianssiennuseisa. ARCH-mallirymä madollisaa arkemien varianssiennuseiden ekemisen verrauna esimerkiksi varianssin määrielemiseen isoriallisen keskiarvojen avulla. nglen 98 esielemäsä alkueräisesä ARCH-mallisa on keiey useia laajennuksia joka yrkivä mallinamaan arkemmin makro- ja liikealoudellisen aikasarjojen ominaisuuksia. Tärkeimänä laajennuksena voidaan iää GARCH-mallia jossa varianssiennuseessa oeaan uomioon myös edellisissä eriodeissa edy ennusee. Tässä yössä simuloiiin lineaarisia ARCH-rosesseja ja esaiin kuinka eeroskedasisuusesi reagoi näiin aikasarjoiin. Sandardoiua normaalijakaumaa noudaavia arvoja generoiiin mulilikaiivisen seka-kongruenssi -meneelmän ja Boxin ja Müllerin meneelmän avulla. Tulosen eruseella eeroskedasisuusesi ei vaikua avaisevan ARCH-ominaisuua lyyeköisä aikasarjoisa. Vasaavasi iemmissä aikasarjoissa esi avaisee ARCH-ominaisuuden luoeavammin. 7

20 Liiee A. ARMA-malli Auoregressiivise liukuvan keskiarvon rosessi eli ARMA-malli muodosava keskeisen saionaarisen rosessien luokan. ARMA-malli madollisava mielivalaisen saionaarisen rosessin aroksimoimisen mielivalaisen arkasi vääaramerisella mallilla. Joa aikasarja olisi saionaarinen ulee sen äyää kovarianssisaionaarisuuden edo s. 5. ARMA-mallin saionaarisuus akaa auokorrelaaiofunkion osiaisauokorrelaaiofunkion ja sekrin olemassaolon. ARMA-malli voidaan luokiella uaasi auoregressiivisiin malleiin eli AR-malleiin uaasi liukuvan keskiarvon malleiin eli MA-malleiin ja sekamalleiin eli varsinaisiin ARMA-malleiin. Tämän lisäksi ARMA-mallirymään kuuluu useia laajennuksia joka sivuueaan ässä arkaselussa. Olkoon x diskreei saionaarinen rosessi x x x x jossa on uaasi saunnainen sokasinen rosessi. Tällöin auoregressiivinen rosessi asea. x on AR-rosessi eli Olkoon vasaavasi x q q jossa on uaasi saunnainen sokasinen rosessi. Tässä aauksessa rosessi eli liukuvan keskiarvon rosessi asea q. x on MAq- Louksi olkoon x x x x q q jossa on uaasi saunnainen sokasinen rosessi. Tällöin x on ARMAq-rosessi eli auoregressiivinen liukuvan keskiarvon rosessi jonka AR-osan ase on ja MA-osan ase q. Prosessi on uaasi saunnainen eli valkoisa koinaa jos saunnaismuuuja ova riiumaomia ja samoin jakauuneia. Tällöin rosessin on oeueava seuraava edo: i kaikille T ii Var kaikille T 8

21 iii Cov kaikille T ja s T s Boxin ja Jenkinsin meneelmä on yyillinen mallinrakennussraegia sovelleaessa ARMAmalleja ieyn aikasarjan mallinamiseen. Boxin ja Jenkinsin meneelmä kaaa seuraava yövaiee: Mallin idenifioini Mallin esimoini 3 Diagnosise arkisukse mallin riiävyydesä Meneelmän ensimmäisessä vaieessa malli idenifioidaan arkaselavan aikasarjan auokorrelaaiofunkion osiaisauokorrelaaiofunkion ja sekrin avulla. Meneelmän oisessa vaieessa valiun mallin arameri esimoidaan yyillisesi suurimman uskoavuuden meneelmällä. Meneelmän kolmannessa vaieessa arkasellaan mallin residuaaleja ja jos residuaali ova valkoisa koinaa esimoiua mallia ideään riiävänä. Vasaavasi jos residuaali eivä äyä uaasi saunnaisen rosessin eoja mallin oleeaan olevan väärin idenifioiu ja meneelmässä alaaan akaisin ensimmäiseen vaieeseen. Jos aikasarjan varianssi on aikariiuvaa eli aikasarjalla on ARCH-ominaisuus ARMAmallien residuaali eivä ole valkoisa koinaa valiusa ARMA-mallisa riiumaa. Tällaisessa aauksessa ARMA-mallirymä on kokonaisuuena riiämäön ja aikasarja on mallinneava ARCH-mallirymän avulla. B. Gaussin ja Markovin lause Tarkasellaan yleisä lineaarisa mallia y X. Pienimmän neliösumman PNS esimaaori b X ' X X ' y on aras vekorin lineaarisen ja araomien esimaaoreiden joukossa jos yleinen lineaarinen malli jonka mariisin X alkio ova ei-saunnaisia oeuaa seuraava sandardioleukse i Mariisin X alkio ova ei-saunnaisia vakioia ii Mariisi X on äysiaseinen: r X k iii 9

22 iv Cov I v ~ N k I Vasaavasi jos yleisen lineaarisen mallin alkio ova saunnaisia sandardioleukse saava muodon i Mariisin X alkio ova saunnaismuuujia ii Mariisi X on äysiaseinen: r X k iii X iv Cov X I v X ~ N k I C. Kovarianssisaionaarisuus edon joaminen Olkoon w '... jossa : määräyyvä lineaarisesa :nnen aseen ARCH-rosessisa /.... Joa rosessi olisi kovarianssisaionaarinen sen ulee oeuaa kaaleessa. s.5 esiey edo. Kodan mukaan ja vasaavasi kodan mukaan kaikki auokorrelaaio ova nollia. Tämän lisäksi on ädeävä eä varianssilla Var on joku äärellinen arvo. Prosessin w edollinen odousarvo on w b Aw jossa b... ja '

23 A Oamalla erääisiä odousarvoja saadaan k k k k w A b A A A w.... Joa sarjalla olisi olemassa raja-arvo äyyy kaikkien mariisin A ominaisarvojen olla yksikköymyrän sisäuolella. Tämä vasaa siä eä karakerisisen funkion... juure sijaiseva yksikköymyrän ulkouolella. Tällöin b A w k k lim jonka ensimmäimen elemeni on / j j.

24 Viiee Black F. Scoles M. 97 Te Valuaion of Oion Conracs and a Tes of Marke fficiency. Journal of Finance Box G. ja Jenkins G. 976 Time Series Analysis: Forecasing and Conrol. Oakland California: Holden-Day. Box G. ja Mueller M A Noe on e Generaion of Random Normal Deviaes. Te Annals of Maemaical Saisics Diebold F.X. 4 Te Nobel Memorial Prie for Rober F. ngle. Scandinavian Journal of conomics ngle R. 4 Risk and Volailiy: conomeric Models and Financial Pracice. American conomic Review ngle R. F. ja Bollerslev T. 986 Modelling e Persisence of Condiional Variances conomeric Reviews ngle R. F. ja Gonale-Rivera G. 99 Semiarameric ARCH Models. Journal of Business and conomic Saisics ngle R. F. Kane A. ja No J. 994 Forecasing Volailiy and Oion Prices of e S&P 5 Index. Journal of Derivaives 7 3. ngle R. F. ja Kroner K. F. 995 Mulivariae Siluaneous Generalied ARCH. conomeric Teory 5. ngle R. F. Lilien D. F. ja Robins R.P. 987 simaing Time Varying Risk Premia in e Term Srucure: Te ARCH-M Model. conomerica ngle R. F. ja Ng V. K. 993 Measuring and Tesing e Imac of News on Volailiy. Journal of Finance Fama. F. 965 Te Beavior of Sock Marke Prices. Journal of Business Franses P. H. ja van Dijk D. Non-linear Time Series Models in mirical Finance. Cambridge Universiy Press Cambridge. Hamilon J. D. 994 Time Series Analysis. Princeon Universiy Press. Kelley C. T. 3 Solving Nonlinear quaions wi Newon s Meod. SIAM ISBN Lemer D. H. 95 Maemaical Meods in Large-Scale Comuing Unis. Proceedings of Second Symosium on Large-Scale Digial Calculaing Macinery 4 46.

25 Mandelbro B. 963 Te Variaion of Cerain Seculaive Prices. Journal of Business Markowi H. 95 Porfolio Selcion. Journal of Finance Mieinen J. 3 ARCH-malli ja ieysfunkioennusaminen. Pro gradu ukielma Helsingin ylioiso. Nelson D. B. ja Cao C. Q. 99 Inequaliy Consrains in e Univariae GARCH Model. Journal of Business and conomic Saisic Park S. K. ja Miller K. W. 988 Random Number Generaors: Good Ones Are Hard o Find. Communicaions of e ACM 3 9. Sare W. F. 964 Caial Asse Prices: A Teory of Marke quilibrium under Condiions of Risk. Journal of Finance Wie H. 98 A Heeroscedasiciy Consisen Covariance Marix simaor and a Direc Tes for Heeroscedasiciy. conomeria

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Robusti tilastollinen päättely ensimmäisen ja toisen ehdollisen momentin mallintamisessa

Robusti tilastollinen päättely ensimmäisen ja toisen ehdollisen momentin mallintamisessa Robusi ilasollinen pääely ensimmäisen ja oisen ehdollisen momenin mallinamisessa ilasoieeen pro gradu ukielma Jarmo Mika Rafael Mikkola Marraskuu SISÄLLYS JOHDANO EORIAA. Robusi kvasiuskoavuusesimoinimeneelmä.

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Systeemimallit: sisältö

Systeemimallit: sisältö Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y) Maemaiikan ja ilasoieeen osaso/hy Differeniaaliyhälö II Laskuharjoius 1 malli Kevä 19 Tehävä 1. Ovako seuraava funkio Lipschiz-jakuvia reaaliakselilla: a) f(x) = x 1/3, b) f(x) = x, c) f(x) = x? a) Ei

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A. 9. Epäoleellise inegraali; inegraalin derivoini paramerin suheen 9.. Epäoleellise aso- ja avaruusinegraali 27. Olkoon = {(x, y) x, y }. Osoia hajaanuminen ai laske arvo epäoleelliselle asoinegraalille

Lisätiedot

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri. ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!

Lisätiedot

Osaketuottojen volatiliteetin mallintaminen

Osaketuottojen volatiliteetin mallintaminen Osakeuoojen volailieein mallinaminen Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 9.5.008 Janne Kivinen Tampereen yliopiso Talousieeiden laios KIVINEN, JANNE: OSAKETUOTTOJEN

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi Ma-2.3132 Syseemianalyysilaboraorio I Työ 2: 1) Sähkönkuluuksen ennusaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan opimoini 1 yö 2 Aikasarjamalli erään yriyksen sähkönkuluukselle SARIMAX-malli: kausivaihelu,

Lisätiedot

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 4. Fourier-muunnos Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän: ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos Lueno Lueno Sokasise signaali ja prosessi II. Sokasise prosessi Pruju Saionaarisuus, ergodisuus Auo ja risikorrelaaio ehospekri.3 Kohinan suodaaminen Sokasinen raja arvo ja derivaaa Winer Khinchin eoreema.3

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

Tasaantumisilmiöt eli transientit

Tasaantumisilmiöt eli transientit uku 12 Tasaanumisilmiö eli ransieni 12.1 Kelan kykeminen asajännieeseen Kappaleessa 11.2 kykeiin reaalinen kela asajännieeseen ja ukiiin energian varasoiumisa kelan magneeikenään. Tilanne on esiey uudelleen

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV. Juuri Tehävie rakaisu Kusausosakeyhiö Oava päiviey 9.8.8 Keraus K. A: III, B: I, C: II ja IV Kuvaaja: I II III IV Juuri Tehävie rakaisu Kusausosakeyhiö Oava päiviey 9.8.8 K. a) lim ( ) Nimiäjä ( ) o aia

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

S Signaalit ja järjestelmät Tentti S-7. Signaali ja järjeselmä eni..6 Vasaa ehävään, ehävisä 7 oeaan huomioon neljä parhaien suorieua ehävää.. Vasaa lyhyesi seuraaviin osaehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mikä kaksi ehoa kanaunkioiden φ

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto Syseemidynamiikka ja liikkeenjoho Opimoiniopin seminaari 21.2.2007 Ilkka Leppänen S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 11 Ilkka Leppänen Opimoiniopin seminaari - Kevä 2007 Sisälö Johdano dynaamisen pääökseneon

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja. Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona: Diskreei maemaiikka, sks 00 Harjoius 0, rakaisuisa. Esi viriävä puu suunaamaomalle verkolle G = (X, E, Ψ), kun X := {,,, }, E := { {, }, {, }, {, }, {, }, {, }}, ja Ψ on ieninen kuvaus. Rakaisu. Viriäviä

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan 87 5. Eliminoinimeneely Tarkaellaan -kokoia vakiokeroimia yeemiä + x a a x a x + a x b() x = = = +. a a x a x a x b () (3) b() x + Derivoimalla enimmäinen komponeni, ijoiamalla jälkimmäien derivaaa iihen

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus Epävarmuus diskonokoroissa ja miakaavaeu vs. jousavuus Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esielmän sisälö Kirjan Invesmen Under Uncerainy osan I luvu 4 ja 5. Mien epävarmuus diskonokorossa vaikuaa

Lisätiedot

2. Systeemi- ja signaalimallit

2. Systeemi- ja signaalimallit 2. Syseemi- ja signaalimalli Malliyyppejä: maemaainen malli: muuujien välise suhee kuvau maemaaisesi yhälöin lohkokaaviomalli: syseemin oiminojen looginen jako lohkoihin, joiden välisiä vuorovaikuuksia

Lisätiedot

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

Systeemimallit: sisältö

Systeemimallit: sisältö Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -uvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jauva-aiaisen lineaarisen järjeselmän siirofunio, sabiilisuus Laplace-muunnos Disreeiaiaisen lineaarisen järjeselmän

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos Lueno 2 Järjeselmä aika-alueessa Konvoluuio-inegraali Lueno 2 Lueno 2 Järjeselmä aika alueessa; Konvoluuio inegraali 2.1 Järjeselmien perusominaisuude Oppenheim 1.5. 1.6 Muisillise ja muisioma järjeselmä

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) ( TT/TV Inegraalimuunnokse Fourier-muunnos, ehäviä : Vasauksia Meropolia/. Koivumäki v(. Määriä oheisen signaalin Fourier-muunnos. Vinkki: Superposiio, viive. Voidaan sovelaa superposiioperiaaea, koska signaalin

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx = HY / Maemaiikan ja ilasoieeen laios Differeniaalihälö I kevä 09 Harjois 4 Rakaisehdoksia. Rakaise differeniaalihälö = (x + + Rakais: Tehdään differeniaalihälöön lineaarinen mnnos z(x = x + (x + jolloin

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli Moimuuujameeelmä Yhde seliäjä lieaarie regressiomalli Moimuuujameeelmä: Yhde seliäjä lieaarie regressiomalli Ilkka Melli. Yhde seliäjä lieaarie regressiomalli, se esimoii ja esaus.. Yhde seliäjä lieaarie

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

7.1. Suurimman uskottavuuden estimointimenetelmä: Johdanto

7.1. Suurimman uskottavuuden estimointimenetelmä: Johdanto Ma-1.361 Tilasollie pääely 7. Suurimma uskoavuude meeelmä ja asympooie eoria Tilasollie pääely 7. Suurimma uskoavuude meeelmä ja asympooie eoria 7.1. Suurimma uskoavuude esimoiimeeelmä: Johdao Aikasarja,

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +. Diffrniaaliyhälö II, harjoius 3, 8 228, rakaisu JL, kuusi sivua a On muunnava linaarinn oisn kraluvun diffrniaaliyhälö ẍ qx f yhäpiäväksi nsimmäisn kraluvun linaarisksi kahdn skalaariyhälön sysmiksi Rak

Lisätiedot

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA 1 KULMMOULOITUJEN SIGNLIEN ILMISU ISKRIMINTTORILL Millaisia keinoja on PM & FM -ilmaisuun? 51357 Tieoliikenneekniikka I Osa 17 Kai Käkkäinen Kevä 015 ISKRIMINTTORIN TOIMINTKÄYRÄ J -YHTÄLÖ FM-signaalin

Lisätiedot

Takaperäiset stokastiset dierentiaaliyhtälöt, niiden rahoitusteoreettisia sovelluskohteita ja johdatus Itô-analyysiin

Takaperäiset stokastiset dierentiaaliyhtälöt, niiden rahoitusteoreettisia sovelluskohteita ja johdatus Itô-analyysiin Takaperäise sokasise diereniaaliyhälö, niiden rahoiuseoreeisia sovelluskoheia ja johdaus Iô-analyysiin Topias Tolonen 13. joulukuua 217 Pro gradu -ukielma Maemaiikan ja ilasoieeen laios Ohjaaja: Dario

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt SMG-500 Verolasennan numeerise meneelmä Ehdouse harjoiusen 4 raaisuisi Haeaan ensin ehävän analyyinen raaisu: dx 0 0 0 0 dx 00e = 0 = 00e 00 x = e + = 5e + alueho: x(0 = 0 0 x 0 = 5e + = 0 = 5 0 0 0 5

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH

8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH 8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH Osa aikasarjoista kehittyy hyvin erityyppisesti erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi pörssikurssien epävakaus keskittyy usein lyhyisiin

Lisätiedot

Aikasarjatutkimuksia Valkeakosken kaupunki-ilman hajurikkipitoisuuksista

Aikasarjatutkimuksia Valkeakosken kaupunki-ilman hajurikkipitoisuuksista Aikasarjaukimuksia Valkeakosken kaupunki-ilman hajurikkipioisuuksisa Tampereen yliopiso Informaaioieeiden iedekuna VÄISÄNEN, JAANI Pro gradu -ukielma Tilasoiede Lokakuu 004 TAMPEREEN YLIOPISTO Informaaioieeiden

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 9. Epälineaarisuus Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!

Lisätiedot

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:

Lisätiedot

Ilmavirransäädin. Mitat

Ilmavirransäädin. Mitat Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla LYHYESTI

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla LYHYESTI VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla LYHYESTI Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Vakioväri Valkoinen RAL 9003 -- 5

Lisätiedot

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB) YKSISIVUKAISTAODULAATIO SSB ien kaisaa voi sääsää verrauna DSB- a A-modulaaioihin? ikä on Hilber-munnin? 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05 YKSISIVUKAISTAODULAATION IDEA DSB & A-inormaaio

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017 OY/PJKOMP R 017 Puolijohdekomoeie erusee 571A Rakaisu, Kevä 017 1. Massavaikuuslai mukaisesi eemmisö- ja vähemmisövarauksekuljeajie ulo o vakio i, joka riiuu uolijohdemaeriaalisa ja lämöilasa. Kuvasa 1

Lisätiedot