Liperin kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma Liperin kunta

Transkriptio

1 Liperin kunta Liperin kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma Hyväksytty oppilashuollon ohjausryhmä sivistyslautakunta siv. ltk lisäys kohta 3.1.

2 2 Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 1 Liperin oppilas- ja opiskelijahuollon arvot Oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio Oppilas- ja opiskelijahuollon toimintamallit Maahanmuuttajaoppilaiden opetus ja tuki Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto Perusopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto Luovin ammattiopiston monialainen yhteisöllinen opiskelijahuolt Monialainen yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto Dokumentointi Monialaisen asiantuntijaryhmän kirjaukset Muut kirjaukset Opiskeluhuollon rekisteri Monialaisen yhteisöllisen oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmän muistiot 10 4 Kasvun, oppimisen, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukeminen Nivelvaiheiden tiedonsiirto Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä Salassapito Salassa pidettäviä tietoja Salassapitovelvolliset Salassapitovelvollisuudesta poikkeaminen..19 LIITE 1 Huoltajien ja oppilaan suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen. 21 LIITE 2 Yksilöllisen oppilashuoltokertomuksen muistiopohja...22 LIITE 3 Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sisällysluettelo 23 LIITE 4 Tiedonsiirtolomake esikoulusta 1.luokalle..25 LIITE 5 Tiedonsiirtolomake alakoulusta yläkouluun 6lk 7lk

3 3 Johdanto Oppilas- ja opiskelijahuoltoa paikallisesti ohjaavat seuraavat suunnitelmat: Lastensuojelulain (417/2007) 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva osuus Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2014 (OPH ), joka ohjaa oppilashuollon toteutusta seudullisin linjauksin ja Liperin esi- ja perusopetuksessa Oppilas- ja opiskeluhuollon kuntakohtainen suunnitelma, joka on perustana koulukohtaisille oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmille Koulujen oppilashuoltosuunnitelmat, jotka laaditaan yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Tämän Liperin oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelman on laatinut monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Suunnitelman taustalla ovat oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014). Oppilas- ja opiskelijahuollon lainmukainen järjestäminen edellyttää riittäviä psykologi-, kuraattori- sekä terveydenhoitaja- ja lääkäriresursseja. Oppilaalle/opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilas/opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas/opiskelija on tätä pyytänyt. Terveydenhoitajan vastaanotolle on tarvittaessa päästävä ilman ajanvarausta ja yhteys koulu/opiskeluterveydenhuoltoon on arkipäivänä saatava välittömästi hoidon tarpeen arviointia varten. Liperi vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevan ammattiopisto Luovin opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Lisäksi oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 ). Liperissä Virpi Eronen, opiskeluhuollon ohjausryhmän pj

4 4 1 Liperin oppilas- ja opiskelijahuollon arvot Lapsilähtöisyys Työskentelymme lähtökohtana ovat lapsen ja nuoren tarpeet ja vahvuudet. Lapsella, nuorella ja hänen perheellään tulee olla mahdollisuus osallistua tuen suunnitteluun ja arviointiin. Luottamus Luottamus on hyvän yhteistyön edellytys. Se syntyy avoimessa ilmapiirissä, kun tunnemme toinen toisemme ja luotamme, että jokainen tekee sovitut tehtävät. Kunnioitus Kunnioitus on sitä, että arvostamme toisiamme ihmisinä, oppijoina ja ammattilaisina. Sitä edistää erilaisten mielipiteiden huomioiminen, omissa mielipiteissä joustaminen ja tehtyihin päätöksiin sitoutuminen. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Liperissä opiskeluhuollon ohjausryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimen määräämä henkilö ja ryhmässä on edustus esi- ja perusopetuksesta, kouluterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta ja ammattiopisto Luovista. Liperissä kokoontuu nuorisolain edellyttämä Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (PAVE) kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukaudella. Verkostoryhmän kokouksissa käsitellään laajasti oppilashuoltoon ja nuorten hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä. Kokouksia valmistelee verkoston monialainen kehittämisryhmä (VEKE). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään kunnassa 2-3 vuoden välein.

5 5 2 Oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio Sivistysjohtaja opiskeluhuollon Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Sivistystoimi, terveydenhuolto, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, perheneuvola, etsivä nuorisotyö, poliisi, pelastustoimi, työvoimahallinto, seurakunnat ohjausryhmä Esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä esiopetuksen vastaava, esiopetuksen erityisopettaja, neuvolan terveydenhoitaja, perheohjaaja, psykologi tarvittaessa lisäksi: lastensuojelun sosiaaliohjaaja, henkilöstön edustajia (esiopettaja, ryhmäavustaja) ym. Koulun / oppilaitoksen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Rehtori/ap-joht/koulunjohtaja, oppilashuollosta vastaava henkilö, kouluterveydenhoitaja, perheneuvolan työntekijä, koulukuraattori, oppilaanohjaaja, vanhempainneuvoston ja oppilaskunnan edustaja Tarvittaessa lisäksi: lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, nuorisotyöntekijä, henkilöstön edustaja (luokanopettaja, aineenopettaja, ohjaaja, muu henkilökunta), poliisi, koululääkäri ym. Yksittäistä oppilasta koskeva oppilashuolto Käsiteltävän asian edellyttämät asiantuntijat kutsutaan koolle tapauskohtaisesti Kaikki lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset

6 6 3 Oppilas- ja opiskeluhuollon toimintamallit Oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan/opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Sen avulla turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville, edistetään oppilaan/opiskelijan osallisuutta sekä ehkäistään ongelmien syntymistä. Oppilas- ja opiskelijahuollon tulee edistää myös koko yhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko koulu/oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilas/opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon siten kun laissa säädetään. Esiopetuksen ja koulun ulkopuolisia oppilas- ja opiskeluhuollon yhteistyötahoja ovat vapaaaika-, liikunta ja nuorisotoimi, lasten ja perheiden palvelut, seurakunnat, järjestöt, aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhot, vanhempainneuvostot, poliisi- ja pelastuslaitos sekä erikoissairaanhoito. Opetuksen tukitoimien järjestäminen ei uuden lain mukaan ole oppilashuoltoa. Perusopetuslain edellyttämän kolmiportaisen tuen järjestämiseen liittyvät asiakirjat esi- ja perusopetuksessa käsitellään jatkossa yksikkökohtaisessa monialaisessa pedagogisessa tukiryhmässä. Tämä ryhmä käsittelee myös keinoja, joilla tuetaan oppilaan oppimista, jossa tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja oppimiseen liittyviä muita ongelmia. 3.1 Maahanmuuttajaoppilaiden opetus ja tuki Liperissä maahanmuuttajat integroituvat suoraan omaan lähikouluun, sillä Liperissä ei toistaiseksi ole toiminnassa ns. valmistavan opetuksen ryhmää. Oppilaan tarvitsemat tukitoimet pyritään järjestämään luokan-/aineenopettajan sekä laaja-alaisen erityisopetuksen tuella. Aluksi opetuksen painopiste on suomen kielen opetuksessa ja suomalaiseen kulttuurin tutustumisessa. Oppilaalla on mahdollista saada tukiopetusta sekä S2 (suomi toisena kielenä) opetusta. Myös tulkkipalveluita pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan sujuvan koulunkäynnin perustana on tiivis huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö ja huoltajien ja oppilaan osallistaminen koulunkäynnin suunnitteluun. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös sosiaalitoimen ja muiden opiskeluhuollon yhteistyökumppaneiden kanssa. 3.2 Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto Esiopetuksen monialaiseen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat esiopetuksen vastaava (koollekutsuja ja puheenjohtaja), neuvolaterveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi,

7 7 esiopetuksen erityisopettajat ja perheohjaaja. Lisäksi ryhmään voidaan tarvittaessa kutsua lastensuojelun sosiaaliohjaaja, esiopettaja- ja ryhmäavustajaedustus. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää esiopetuksen lapsiryhmien hyvinvointia, yhteisöllisiä toimintatapoja, verkostoyhteistyötä sekä edistää lasten ja vanhempien osallisuutta ja yhteistyötä kotien kanssa Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa. Koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii esiopetuksen vastaava. Esiopetuksen erityisopettajat toimittavat asialistan puheenjohtajalle viimeistään viikkoa ennen kokousta. Toiminnan aikataulu ja tarkempi kuvaus yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta kirjataan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaan. 3.3 Perusopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto Perusopetuksen monialaiseen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään voivat kuulua rehtori/apjoht/koulunjohtaja, oppilashuollosta vastaava henkilö, kouluterveydenhoitaja, perheneuvolan työntekijä, koulukuraattori, oppilaanohjaaja sekä vanhempainneuvoston ja oppilaskunnan edustajat. Lisäksi tarvittaessa voidaan ryhmään kutsua lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, nuorisotyöntekijä ja henkilöstön edustaja (luokanopettaja, aineenopettaja, koulunkäynninohjaaja, muun henkilöstön edustaja), poliisi, koululääkäri ym. Kyläkouluilla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä voi olla koulujen yhteinen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia, esim. kouluterveyskyselyt, ProKoulu, KiVa-koulu, laajennetun terveystarkastuksen koonnit, luokkatason työskentely, yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen, oppilaiden osallisuuden edistäminen, verkostoyhteistyö, yhteistyö kotien kanssa, oppilashuollon koulukohtaisen suunnitelman tekeminen ja arviointi. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 2-6 kertaa vuodessa riippuen koulun koosta. Toiminnan aikataulu ja tarkempi kuvaus yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta kirjataan koulun oppilashuoltosuunnitelmaan. 3.4 Luovin ammattiopiston monialainen yhteisöllinen opiskelijahuolto Ammattiopisto Luovissa opiskeluhyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille. Siksi jokaisessa Luovin yksikössä on säännöllisesti (vähintään 4x lukuvuodessa) kokoontuva opiskeluhyvinvointiryhmä (OHR), joka vastaa yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa opiskeluhyvinvoinnin kehittämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Hyvinvoivan oppilaitoksen kehittämiseen haastetaan mukaan myös huoltajat ja muut yhteistyötahot. Opiskeluhyvinvointiryhmä on monialainen asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii yksikön opiskeluhyvinvointipäällikkö tai opiskeluhyvinvoinnin vastuuhenkilö. Muina jäseninä ovat yksikönjohtaja, koulutuspäälliköt, yksikön (toimipisteiden) ryhmäkohtaiset opiskeluhyvinvoinnin vastuuhenkilöt, ohjaajien edustaja, opiskelijakunnan edustaja sekä

8 8 kunnan opiskeluhuollon palvelujen edustaja (kuraattori, sosiaalityöntekijä tai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja). 3.5 Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto Tavoitteena on ehkäistä ongelmien syntymistä, edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä oppilaan osallisuutta Yksilökohtainen opiskeluhuolto tarkoittaa koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, psykologi- ja kuraattoripalveluita, monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa sekä erityisoppilaitoksissa järjestettäviä sosiaali- ja terveyspalveluita. Opiskeluhuolto toteutetaan monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä, johon kuuluvat opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, oppilas ja hänen huoltajansa sekä muut tarvittavat tahot. Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle, kun herää huoli lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja/tai sosiaalisesta hyvinvoinnista. Ryhmän koollekutsumisesta sopii se henkilö, joka on asiaa jo huoltajien kanssa aiemmin käsitellyt. Mikäli lapsi, huoltajat ja huolen tunnistaja yhdessä haluavat järjestää monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisen, ilmoittaa huolen tunnistaja toiveen ryhmän järjestämisestä koulun oppilas/opiskelijahuollon vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilö on koulun laaja-alainen erityisopettaja tai oppilaanohjaaja. Vastuuhenkilö kutsuu huoltajien/oppilaan kirjallisen luvan (liitteet 1-3) mukaisesti muut asiantuntijatahot paikalle monialaiseen asiantuntijaryhmään. Asiantuntijaryhmälle varataan aikaa jokaisessa koulussa kouluvuoden ajalle kaksi tuntia kuukaudessa. Ajat asiantuntijaryhmän jäsenille ilmoittaa vastuuhenkilö aina koulun lukuvuoden alkaessa. Tarvittaessa voidaan sopia myös lisäaikoja.

9 9 3.6 Dokumentointi Monialaisen asiantuntijaryhmän kirjaukset Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan oppilashuollon kertomuksiin. Kirjauksia laativat asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö sekä muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Oppilashuollon kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. Oppilashuollon kertomukseen (liite 2) kirjataan: nimi, hetu, kotikunta, yhteystiedot alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen oppilaan/opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot asian aihe ja vireille panija oppilaan/opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet tiedon käsittelystä oppilashuoltoryhmän kokouksessa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa kokouksessa tehdyt päätökset päätösten toteuttamissuunnitelmat sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot toteutetut toimenpiteet kirjauksen päivämäärä sekä tekijän nimi ja hänen ammatti- tai virka-asemansa Jos sivulliselle annetaan oppilashuollon kertomukseen sisältyviä tietoja, merkitään: mitä tietoja on luovutettu kenelle niitä on luovutettu millä perusteella luovutus on tehty (kenen suostumus/mikä säännös) pyyntöasiakirja tallennetaan Muut kirjaukset Oppilashuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamiset kuraattorin asiakaskertomukseen. Kouluterveydenhoitajat ja psykologit kirjaavat yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin Opiskeluhuollon rekisteri Yksilökohtaisen oppilashuollon kertomuksista muodostuu rekisteri, jonka ylläpitäjänä on koulutuksen järjestäjä. Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa oppilashuollossa laaditut oppilashuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä saadut tai laaditut asiakirjat, jotka koskevat yksittäistä oppilasta/opiskelijaa. Rekisterinpitäjä nimeää rekisterille vastuuhenkilön (oppilas/opiskeluhuollosta vastaava), joka määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet ko. rekisteriin tallennettuihin tietoihin ja päättää

10 10 tietojen luovuttamisesta. Vastuuhenkilö voi Liperin kunnassa olla laaja-alainen erityisopettaja tai oppilaanohjaaja Monialaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän muistiot Yhteisöllisten monialaisten oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan vapaamuotoinen muistio, jonka muodon voivat yksiköt itse määritellä. Muistiot ovat julkisia asiakirjoja. 4 Kasvun, oppimisen, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukeminen KUN HUOLI HERÄÄ TOIMINTA ARVIOINTI

11 11 5 Nivelvaiheiden tiedonsiirto Varhaiskasvatuksesta esikouluun Toukokuussa kaikki tulevat esioppilaat tutustuvat esiopetusryhmäänsä yhden aamupäivän ajan. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyövälineenä toimii lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka huoltajat tuovat esiopetukseen tutumispäivänä toukokuussa. Esiopetusryhmät voivat kutsua 5-vuotiaita lapsia jo ennen varsinaista esiopetusvuottaan osallistumaan ja tutustumaan esikoulutoimintaan. Tavoitteena on luoda uusia toimivia yhteistyömuotoja esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välille. Erilaiset juhlat, kalenterivuoden tapahtumat, ulkoilutapahtumat ja urheilutempaukset voivat olla lähtökohtana yhteistyön suunnittelulle. Perhepäivähoidosta ja päiväkodeista tulevista lapsista kerätään tietoa havainnointilomakkeella, joka kuvaa lapsen kasvua ja kehitystä 5-vuotiaana. Kotoa tulevien lasten vanhemmille lähetetään havainnointilomakkeet koteihin. Esiopettajat tapaavat kotoa tulevat esioppilaat ja heidän vanhempansa ennen esikoulun alkua. Myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja työskentelee alueittain ja tuo tietoa mahdollisista tuen tarpeista tulevalle esiopettajalle. Tarvittaessa kutsutaan koolle tiedonsiirtopalaveri johon osallistuvat varhaiskasvatuksen erityisopettajat (VEO) ja neuvolan terveydenhoitaja. Lisäksi erityisen tuen lasten asioista pidetään yksilölliset tiedonsiirtopalaverit, joihin osallistuvat lastentarhanopettaja, VEO, tuleva esiopettaja ja lapsen huoltajat ja mahdollisesti monialaiset yhteistyökumppanit. Lupa tiedonsiirtoon muissa, kuin lapsen esiopetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa on pyydettävä kirjallisena lapsen huoltajalta. Esikoulusta 1. luokalle Keväällä esikoululaiset tutustuvat tulevaan koululuokkaansa yhden aamupäivän ajan. Myös tulevilla luokan- ja erityisopettajilla on mahdollisuus käydä tutustumassa eskarilaisiin esikoulussa. Esikoulunopettaja toimittaa varhaiskasvatuksen erityisopettajalle (VEO) Esiopetuksesta 1. luokalle -lomakkeen kaikista esikoululaisistaan (liite 4). Lomake täytetään yhteistyössä huoltajien ja VEO:n kanssa. Havainnointilomake siirretään koululle tiedonsiirtopalaverin yhteydessä. Esiopetuksesta 1. luokalle lomakkeet jäävät koululle. Kesällä kouluterveydenhoitajalla on alkuperäiset lomakkeet tarkastuksissa mukana. Tiedonsiirtopalaveri tulevista ekaluokkalaisista pidetään tarvittaessa alueittain huhtikuussa. Palaveriin osallistuvat varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO), vastaanottavan koulun laajaalainen erityisopettaja (ero) ja koulun terveydenhoitaja. Lisäksi erityisen tuen lasten asioista pidetään yksilölliset tiedonsiirtopalaverit, joihin osallistuvat esiopettaja, VEO, laaja-alainen erityisopettaja, tuleva luokanopettaja ja lapsen huoltajat sekä mahdollisesti monialaiset yhteistyötahot.

12 12 Alkuluokkatoiminnassa tiedon siirtyminen esiopetuksesta 1. luokalle tapahtuu luontevasti esiopetusvuoden aikana kun esi- ja alkuopetus toimivat yhdessä. Erillisiä tiedonsiirtopalavereja järjestetään vain tarvittaessa. Iltapäivätoiminnan ohjaajille voidaan siirtää tarpeelliset tiedot yhteisessä tiedonsiirtopalaverissa toimintaan tulevista oppilaista heti kun ilmoittautuminen on ohi tai viimeistään toimintavuoden alkaessa. Tiedonsiirtolupa iltapäiväkerhon ohjaajille kysytään ilmoittautumisen yhteydessä. Lupa tiedonsiirtoon muissa, kuin lapsen opetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa on pyydettävä kirjallisena lapsen huoltajalta. Tiedonsiirtolupa iltapäivätoiminnan ohjaajille pyydetään iltapäivätoiminnan hakulomakkeessa. Nivelvaiheen tiedonsiirto esiopetuksesta 1.-luokalle aikataulu maaliskuu huhtikuu vastuuhenkilö/ henkilöt esiopettaja, VEO, huoltajat esiopetuksen vastaava luokanopettaja(t), koulun erityisopettaja Toimenpide esiopetuksesta 1.-luokalle lomakkeen täyttäminen jokaisesta esikoululaisesta tiedonsiirtopalaveri tulevista ekaluokkalaisista Osallistujat: esiopetuksen vastaava, esiopetuksen erityisopettajat, vastaanottavan koulun laaja-alainen erityisopettaja, neuvolan ja koulun terveydenhoitaja, tuleva(t) luokanopettaja(t) vierailut esiopetuksen arkeen toukokuu esiopettaja, VEO rehtori, koulunjohtaja, luokanopettaja(t) rehtori, koulunjohtaja, luokanopettaja(t), terveydenhoitaja kesä/heinäkuu terveydenhoitaja lukuvuoden alkaessa laaja-alainen ero, iltapäivätoiminnan ohjaajat laaja-alainen ero, luokanopettaja, esiopettaja, VEO yksilölliset tiedonsiirtopalaverit tehostetun ja erityisen tuen lapsista ja niistä lapsista, joille yleinen tuki koulussa oletetaan olevan riittämätön kouluun tutustumispäivä kouluun tutustumispäivänä vanhempien tapaaminen / vanhempainilta tuleville ekaluokkalaisten vanhemmille kouluuntulotarkastus, esiopetuksesta 1.-luokalle lomake terveydenhoitajalla iltapäiväntoiminnan ohjaajille välitetään toimintaan tulevista lapsista toiminnan järjestämisen kannalta välttämätön tieto Tiedonsiirron onnistumisen arviointi

13 13 2.luokalta 3.luokalle Jos opettaja vaihtuu, pidetään keväällä yhteispalaveri 2.luokan ja 3.lk opettajan kesken. Mukana on myös erityisopettaja ja mahdollisuuksien mukaan myös tuleva englannin opettaja. Nivelvaiheen tiedonsiirto 2lk 3lk aikataulu vastuuhenkilö/ henkilöt Toimenpide huhtikuu laaja-alainen ero, luokanopettaja, rehtori/ koulunjohtaja Hojksien ja oppimissuunnitelmien arviointi, erityisen tuen päätösten jatkon arviointi toukokuu luokanopettajat tiedonsiirtopalaveri luokanopettajien kesken (2.-luokan ja tulevan 3.-luokan opettajat), mukana erityisopettaja ja mahd. tuleva englannin opettaja 6. luokalta 7. luokalle Maalis-huhtikuussa kerätään tietoa huoltajilta ja luokanopettajilta (mm. tuen muodot alakoulussa, huomioitavat asiat yläkouluun siirtymisessä). Keväällä (maalis-huhtikuussa) järjestetään yläkoulujen edustajien vierailut alakouluissa. Vierailun tarkoituksena on tutustua oppilaisiin ja kertoa heille yleistä infoa koulusta. Mukana ovat esim. rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja mahdollisuuksien mukaan terveydenhoitaja. Samalla järjestetään opiskelun kannalta välttämättömien tietojen siirtopalaveri luokanopettajan sekä erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kesken. Alakoulun terveydenhoitajan mukana olo on joskus tärkeää. Tarvittaessa yläkoulun edustaja on kevätlukukaudella mukana alakoulun oppilashuoltoryhmän kokouksessa ja mahdollisissa palavereissa (HOJKS-palaverit, sairaalapalaverit, oppimistutkimusten koulupalaverit) siirtovaiheessa yksittäisten oppilaiden asioissa. Tulevat 7-luokkalaiset käyvät tutustumassa Liperin kouluun toukokuussa, jolloin he tapaavat tulevat luokkatoverinsa ja mahdollisuuksien mukaan myös tulevan luokanvalvojan. Oma luokanvalvoja ja muut opettajat pitävät heille tutustumistunteja. Tutustumispäivänä mukana ovat tiiviisti myös luokan tulevat tukioppilaat. Tulevien 7.- luokkalaisten vanhempainilta järjestetään toukokuussa. Vanhempainillassa kerrotaan yläkoulun opetusjärjestelyistä ja tutustutaan tiloihin.

14 14 Jos mahdollista, terveydenhoitajien kesken olisi hyvä järjestää oma tiedonsiirto, jossa tieto koulun käyntiin vaikuttavista sairauksista ja vammoista siirtyisi ja luvat tiedonsiirtoon opettajille olisivat kunnossa. Nivelvaiheen tiedonsiirto alakoulusta yläkouluun aikataulu vastuuhenkilö/ Toimenpide henkilöt elokuu erityisopettaja(t) Luokanvalvojien ja aineenopettajien perehdyttäminen syyskuu lokakuu marraskuu rehtorit, opintoohjaajat (opot), luokanvalvojat, erityisopettaja(t) erityisopettaja/ptr KiVa-tiimi 7.luokkalaisiin, tarvittavat tukitoimet 7. luokkalaisten huoltajille vanhempainilta Tiedonsiirron onnistumisen arviointi 7lk huolen lomakkeet 7lk osallistuminen kiusaamiskyselyyn opetushenkilökunta seurailee oppilaiden oppimista ja kasvamista sekä hyvinvointia joulukuu tammikuu helmikuu yläkoulun edustaja Tarvittaessa alakoulun oh-ryhmässä ja muissa maaliskuu moniammatillisissa yhteistyöpalavereissa luokanopettajat, erityisopettaja, Tiedonsiirto yläkouluun siirtyvistä oppilaista / tuen tarpeista Tutustumiskäynti alakouluilla opot erityisopettaja/ptr 6lk huolen lomakkeet huhtikuu rehtori, opot 6.luokalaisten vanhemmille vanhempainilta yläkoululla toukokuu opot, erot, luokanvalvojat KiVa-tiimi/atkopettajat 6.luokkalaisten tutustumispäivä yläkoululla KiVa-kysely 7-luokille 9. luokalta toiselle asteelle Kirjallinen tiedonsiirtolupa pyydetään maaliskuussa yhteishakuvaiheessa huoltajalta ja oppilaalta. Koulu antaa tarvittaessa haun tueksi lausunnon sellaisista oppilaista, jotka hakevat toisen asteen koulutukseen harkintaan perustuvassa haussa tai sellaiseen oppilaitokseen, joka tarvitsee erillisen lausunnon koululta tai oppilaitokseen, jonne lausunnosta olisi oppilaalle hyötyä (esim. Luovi). Tiedonsiirtopalaveriin toisen asteen oppilaitoksissa osallistuu syksyllä erityisopettaja ja oppilaanohjaaja Vastaanottavasta oppilaitoksesta on mukana oppilashuoltohenkilöstöä ja

15 15 ryhmänohjaajia. Myös kunnan oma Etsivä nuorisotyön edustaja voi tarvittaessa olla mukana palaverissa. Tarvittaessa otetaan syksyllä henkilökohtaisesti yhteyttä vastaanottavaan oppilaitokseen. Yleensä etsivä nuorisotyöntekijä tekee tämän. HOJKS:ien siirto toisen asteen oppilaitokseen tehdään viimeistään elokuussa. HOJKSit lähtetetään jo keväällä hakuvaiheessa niihin oppilaitoksiin, joihin oppilas hakee. Kopiot HOJKSeista ja oppimissuunnitelmista toimitetaan vielä syksyllä tiedonsiirtopalavereissa. Nivelvaiheen tiedonsiirto 9.luokalta-toiselle asteelle/etsivään nuorisotyöhön aikataulu 8.vuosiluokan aikana vastuuhenkilö/ henkilöt erityisopettaja Toimenpide Tutustuminen erityisoppilaitoksiin Hakeminen koulutuskokeilujaksolle (Kela) elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu erityisopettaja opot erityisopettaja huoltajat etsivänuorisotyöntekijä etsivänuorisotyöntekijä opo ja erityisopettaja etsivänuorisotyöntekijä HOJKS:t siirretään toisen asteen oppilaitoksiin joihin oppilaat siirtyneet. Osallistutaan tiedonsiirtopalaveriin tai erityisopettaja on puhelimitse yhteydessä toisen asteen koulutuspaikaan. Yhteydenotto tarvittaessa toisen asteen oppilaitoksiin keskeyttäjistä ja niistä jotka eivät ole ottaneet opiskelupaikkaa vastaan. Täyttävät tarvittaessa koulutuskokeilukaavakkeet yhdessä huoltajien kanssa. Koulutuskokeilujaksot toteutetaan 9. vuosiluokan aikana Mukana yläkoulun PTR-ryhmässä, mahdollisten pudokkaiden löytämiseksi. Lausunto oppilaasta joka hakee harkintaan perustuvassa haussa tai erityisoppilaitokseen. Hakukaavakkeiden täyttäminen toisen asteen oppilaitokseen yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Esittäytyy 9.luokan oppilaille kesäkuu opot Siirretään niiden oppilaiden tiedot etsivälle nuorisotyöntekijälle joilla ei ole koulutuspaikkaa. Osan koulutuspaikkaa vaille jääneiden oppilaista kohdalla tehdään yhteistyötä palveluneuvojan ja kunnan vammaispalvelujen työntekijöiden kanssa.

16 16 9. luokalta Etsivä nuorisotyöntekijälle Etsivä nuorisotyöntekijä on mukana yläkoulujen oppilashuoltotyössä jo kevätlukukauden alussa, jotta voidaan varautua sellaisten oppilaiden tehokkaampaan ohjaukseen, jotka ovat vaarassa jäädä ilman opiskelupaikkaa tai keskeyttää opintonsa. Etsivä nuorisotyöntekijä käy esittäytymässä 9-luokkalaisille toukokuussa. Kesällä siirretään tiedot niistä oppilaista, jotka eivät saa paikkaa yhteishaussa, kunnan etsivästä nuorisotyöstä vastaavalle henkilölle. Hänelle annetaan myös tiedot niistä oppilaista, jotka eivät mahdollisesti aio ottaa opiskelupaikkaa vastaan. 6 Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa Laajat terveystarkastukset järjestetään 1., 5. ja 8. luokalla. Tarkastukseen sisältyy lapsen tai nuoren kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimisen ja arvioinnin lisäksi perheen ja vanhempien hyvinvoinnin selvittely. Tarkastuksessa käydään läpi koulunkäyntiin, vapaaaikaan ja perheeseen liittyviä olosuhteita ja terveystottumuksia sekä tehdään iän ja yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset. Terveystarkastus voidaan toteuttaa yhdessä tapaamisessa terveydenhoitajan ja lääkärin toimiessa työparina tai tarkastus voi muodostua useammasta tapaamisesta. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan aina oppilaan huoltajat mukaan. Oppilaan kouluhyvinvoinnin arvioimiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä. Terveydenhoitajan pyytämällä vanhempien kirjallisella suostumuksella luokanopettaja tai luokanvalvoja antaa kouluterveydenhuollolle oman arvionsa oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Myös koulukuraattori ja koulupsykologi ovat kouluterveydenhuollon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lisäksi esimerkiksi liikunnan opettaja voi osallistua oppilaiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin. Tehdyistä kokonaisarvioista ja jatkosuunnitelmista siirretään tietoa muille oppilaan kanssa työskenteleville oppilashuollon toimijoille, opettajalle tai muille tahoille tarvittaessa. Tiedonsiirto tapahtuu aina tietosuojalainsäädännön mukaisesti kirjallisella luvalla ja joissakin tapauksissa voimassaolevaan lainsäädäntöön perustuen (esim. perusopetuslaki ja lastensuojelulaki). Oppilashuollon ohjausryhmä on kokouksessaan sopinut, että lukuvuonna seurataan alla luokittain lueteltuja asioita. Jatkumona näitä asioita seurataan ainakin kolmen seuraavan lukuvuoden ajan (kevät 2018 saakka), jos ei muuta ohjausryhmässä välillä päätetä. Ajatuksena on nostaa esille sellaisia asioita, joihin opettajat voisivat vaikuttaa koulussa. Keväällä 2016 arvioidaan onko tarvetta muutoksiin.

17 17 1. luokka Montako tuntia lapsi nukkuu arkisin? Maistuuko kouluruoka? Kaverit Koulun ja kodin välinen yhteistyö Päivittäinen liikunta 5. luokka Maistuuko kouluruoka? Luokan ilmapiiri ja työrauha Oppilaan mieliala Kotitehtävät 8. luokka Luokan ilmapiiri ja työrauha Mieliala Päihdetottumukset Ravinto- ja liikuntatottumukset 7 Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntö 7.1. Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Aikaisemmin useasta eri laista koostunut oppilashuoltotyötä ohjaava lainsäädäntö on Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä yhdistetty uuteen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013). Laki on voimassa alkaen. Tässä laissa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa olevan oppilaan oppilashuoltoa sekä lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevan opiskelijan opiskeluhuoltoa. Mitä tässä laissa säädetään opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskee myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä Perusopetuslaki (628/1998; muutokset 642/2010) erityisesti 40 ja 41 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999); salassa pidettävät asiakirjat 24 Henkilötietolaki (523/1999); laki toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista

18 18 8 Salassapito Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000); sosiaalihuollon asiakirjojen salassapito 14 ja 15 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992); potilasasiakirjojen salassapito 13 Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista salassa pidettävää tietoa suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassapitovelvollisuus jatkuu virkasuhteen tai luottamusmiesaseman päättymisen jälkeenkin. Yksilökohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muutoin tietoon saatuja yksittäistä oppilasta/opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja saa antaa sivullisille vain, jos siihen on ao. henkilön tai hänen laillisen edustajansa kirjallinen suostumus. Aikaisemman koulutuksen järjestäjän on kuitenkin pyydettävä oppilaan/opiskelijan suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta Salassa pidettäviä tietoja Yksilökohtaisista oppilas- ja opiskelijahuollon kertomuksista syntyy opiskeluhuoltorekisteri, jonka oppilasta, opiskelijaa tai muuta yksityistä henkilöä koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät: tietoja pääsy- tai muusta kokeesta tai tentistä tietoa henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta tai muutoin kuvaavat hänen taloudellista asemaansa tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta tai hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielialatutkimuksesta, nuoren rikoksentekijän henkilötutkinnasta, nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmasta ja yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta

19 19 tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta tai matkaviestimen sijaintipaikasta, kotikunnasta ja siellä olevasta yhteystiedosta, jos hän on pyytänyt salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi tietoja poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä, elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksiin sekä perhe-elämästä tai muista verrattavista henkilökohtaisista oloista Lisäksi salassapitovelvollisuuden alaisia ovat: asiakirjat, jotka koskevat oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koesuoritukset sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja 8.2. Salassapitovelvolliset oppilaitoksen koko henkilöstö oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sote-ammattihenkilöt tai heidän toimeksiannostaan tai muutoin heidän lukuunsa oppilas- ja opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt opetus- tai muuta harjoittelua suorittavat muut opetuksen tai yksilökohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielimien jäsenet 8.3. Salassapitovelvollisuudesta poikkeaminen Sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan/opiskelijan yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja harkitsee, onko tieto välttämätön. Esim. tieto voi koskea sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. (Perusopetuslaki / )

20 20 Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Oppilaan/opiskelijan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitosäädösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/ ) Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle, Vastaavat tiedot voidaan myös antaa uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään esiopetuksen henkilökunnan/opettajan arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista esiopetuksessa/koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön osallistuvat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan lastensuojelusta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävissään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä =lastensuojeluilmoitus. Opetuksen järjestäjän ja muun viranomaisen on luovutettava nuoren kotikunnalle salassapitosäännösten estämättä yksilöinti- ja yhteystiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, ellei se arvioi, ettei nuori ole palvelujen ja muun tuen tarpeessa =Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (Nuorisolaki 7 c 693/2010) Yksilökohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon rekistereihin sisältyviä tietoja on oikeus luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, mikäli tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

21 21 LIITE 1 HUOLTAJIEN JA OPPILAAN SUOSTUMUS MONIALAISEN ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOONTUMISEEN Suostumme emme suostu siihen, että oppilaan nimi asiassa kutsutaan koolle monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän kokoontuminen perustuu oppilas ja opiskelijahuoltolakiin 1287/ ja 19.2 Lupa ryhmään osallistumiselle : virka-asema nimi (ei pakollinen) kyllä ei luokanopettaja/-valvoja erityisopettaja oppilaanohjaaja kouluterveydenhoitaja kuraattori sosiaalityöntekijä perhekeskuksen työntekijä rehtori, apulaisrehtori, koulunjohtaja huoltaja (t) muu Liperissä / 20 Koollekutsuja Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus

22 22 LIITE 2 Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän muistio pvm kirjauksen tekijä virka-asema oppilaan nimi hetu osoite huoltaja puh. huoltaja puh. Kokouksen osallistujan nimi huoltaja/virka-asema/ammatti Palaverin aihe Vireillepanijan nimi ja virka-asema

23 23 Oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset: Tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa: tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma ASIA/PÄÄTÖS SEURANNASTA/TOTEUTUKSESTA VASTAA LIITE: huoltajien ja oppilaan allekirjoittama suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen Muistio rekisterin pitäjälle: koulukohtainen (nimi) LISÄTIETOJA, JOTKA REKISTERIN PITÄJÄ KIRJAA: Sivullisille luovutetut tiedot: mitä tietoja, kenelle, milloin ja millä perusteella. Liitteenä kirjallinen tietojen pyyntölomake.

24 24 LIITE 3 Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sisällysluettelo 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2. Koulun yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3. Koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt 4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä 5. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä 6. Järjestyssäännöt 7. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen 8. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus 9. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 10. Koulukuljetuksen odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet 11. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 12. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

25 25 LIITE 4 TIEDONSIIRTOLOMAKE ESIOPETUKSESTA 1. LUOKALLE Tuleva koulu: Päiväys: Tiedotteen tarkoituksena on parantaa ja selkiyttää tiedonkulkua esiopetuksen ja koulun välillä. Tavoitteena on pyrkiä varmistamaan, että lapsi saa aloittaessaan koulun parhaan mahdollisen tuen opinnoilleen. Esiopetusta antava opettaja sekä erityisopettaja täyttävät lomakkeen lapsen taitojen osalta siten, mitkä osa-alueet kunkin tehtäväksi on sovittu. Tiedote siirretään esiopetuksesta lapsen tulevan koulun luokanopettajalle. Koulussa tiedote on lapsen luokanopettajan, erityisopettajan ja terveydenhoitajan käytössä. Lomake on tarkoitettu vain siirtymävaiheeseen ja se tulee hävittää 1. luokan jälkeen. Koulutulokkaan nimi: Esiopetusta antava opettaja: Erityisopettaja: SOSIAALISET TAIDOT ei vaihtelevasti kyllä Lapsi ottaa toiset huomioon. Lapsi osaa kuunnella ja keskittyä. Lapsi noudattaa ohjeita ja sääntöjä. Lapsi kestää epäonnistumista. Opettajan merkintöjä: MATEMAATTISET TAIDOT ei vaihtelevasti kyllä Lapsi osaa yhdistää numeron ja lukumäärän. Lapsi tunnistaa käsitteet enemmän vähemmän - yhtä monta.

26 26 Lapsi osaa luetella luvut Lapsi osaa luetella luvut Matemaattisten valmiuksien arviointi: Opettajan merkintöjä: KIELELLISET VALMIUDET ei osittain kyllä Lapsi tunnistaa sanan alkuäänteen. Lapsi osaa lukea. Opettajan merkintöjä: PUHEILMAISU suppeasti vaihtelevasti laajasti Lapsi osaa keskustella ja kertoa johdonmukaisesti. Sanavarasto: Lapsi käyttää kieltä. Lapsella on äännevirheitä Opettajan merkintöjä: MOTORISET TAIDOT Huomioita hienomotoriikasta

27 27 Huomioita karkeamotoriikasta oppilas on osallistunut kouluvalmiustestiin (rasti ruutuun) LISÄTIETOJA (esim. esiopetuksessa annetut tuen muodot, terapiat jne.) Huoltajan allekirjoitus

28 28 LIITE 5 Tiedonsiirtolomake alakoulusta yläkouluun 6lk 7lk Liperin koulu Kevät Luottamuksellinen KYSELY 7. LUOKAN OPETUSJÄRJESTELYJÄ VARTEN Oppilaan nimi: Osoite: Huoltajan nimi ja puhelin: Huoltajan sähköposti: Uskontokunta ja katsomusainevalinta Evankelisluterilainen seurakunta, jolloin osallistuu evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen Ortodoksinen seurakunta, jolloin osallistuu ortodoksisen uskonnon opetukseen Ei uskontokuntaa, jolloin valittava katsomusaine sekä täytettävä lupa osallistua koulun tilaisuuksiin Elämänkatsomustieto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Saa Ei saa osallistua koulun järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin Rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta, jolloin liitetään mukaan selvitys opetuksen järjestämisestä Oppilaan ja huoltajan toiveita yläkoulun opetusjärjestelyjä varten (myös yksi ensisijainen kaveritoive): Vanhempainilta yläkouluun siirtymisestä järjestetään Päiväys / 20 Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus /nimen selvennys Tiedustelut: Liperin koulun rehtori puh

29 29 Luokanopettaja täyttää Oppilaan nimi: Koulu ja luokka: Luokanopettajan nimi: Opiskelun tukitoimet alakoulun aikana. Mainitse tarvittaessa oppiaine ja määrä (esim. viikoittain) Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuen piirissä olevat oppiaineet: Mitä asioita tulisi ottaa huomioon yläkoulun opetusryhmiä muodostettaessa? Muuta huomioitavaa: Päiväys / 20 luokanopettajan allekirjoitus

30 30