KASPERI II-Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke. Väliarviointimateriaali Kevät 2013

Transkriptio

1 KASPERI II-Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke Väliarviointimateriaali Kevät 2013 Ulriika Kannas-Honkaniemi, Seija Junno

2 Arviointiakvaariot osahankkeiden ohjausryhmille Toteutettiin syyskuu 2012 tammikuu 2013 välisenä aikana Osallistujia 5 11 Akvaarioihin osallistuivat osahankkeiden ohjausryhmät ja lisäksi hankkeen työntekijöille sekä KASPERI II projektijohtajalla oli kommenttipuheenvuorot Akvaarioiden vetäjänä ja yhteenvetojen laatijana toimi Ulriika Kannas- Honkaniemi

3 EETU , osallistujia 9 Miten hankkeen toiminta on vastannut sille etukäteen asetettuja tavoitteita ja odotuksia? Hankkeen käynnistysvaihe ja hankesuunnitelmaan kirjattujen laajojen tavoitteiden konkretisointi on vienyt aikaa, mikä on koettu osittain raskaana. Tarpeita on ollut paljon ja priorisointi vaikeaa. Nyt odotetaan konkretiaa. Toisaalta valmisteluvaihe on koettu tärkeänä. Osallistuvilla kunnilla on erilaisia tarpeita. Kirkastuneiden tavoitteiden ja kehittäjätyöntekijöiden myötä käytännön kehittämistyö on käynnistynyt. Koulu- ja sosiaalitoimen yhteistyö on eri kunnissa eritasoista. Toisissa kunnissa hanke on ensimmäinen koulun- ja sosiaalitoimen yhteinen, toisissa kunnissa odotetaan jo aiemmin (mm. KELPO-hankkeessa) löytyneen yhteistyön syvenevän entisestään. Myös yhteistyö ja verkostoituminen yli kuntarajojen nähdään tärkeänä. EETU hanke tunnetaan kunnissa vaihtelevasti. Toisissa kunnissa hanke tunnetaan sekä sosiaali- että koulutoimessa ja hanketta on esitelty myös luottamushenkilöille. Joissakin kunnissa hanketietous on enemmän yksittäisten työntekijöiden hallussa.

4 Tähän mennessä EETU hankkeessa käynnistyneitä konkreettisia toimia ja tehtyjä havaintoja: Perheohjauksen esite mennyt kuraattorin kautta perheille Sosiaalityöntekijät jalkautuvat joka koululle Kuraattoritoiminta käynnistynyt, tuloksia odotellaan Perheohjaaja esittäytynyt kouluinfossa ja esite lähtenyt työ lähtee pikkuhiljaa käyntiin kouluilla Eri yksiköt eri vaiheissa asian suhteen, toimintamallit perheohjaus ja huolipalaveri ovat mallintamisen kautta löytyneet Ydintiimin työskentelyssä on edistytty ja se on monipuolista Koulun sosiaalityöntekijän työn kehittäminen tuo perustyöhön paljon Perhetyön ohjaaja toimii omalla sektorillla Matalan kynnyksen perhetyön perheohjauksen työntekijä aloitti elokuussa, kuraattorin työ, tunnit 80%, sisäänajo samalla Perheohjaus hieno juttu, alkuun ei vielä ollut kiirettä työ käynnistyy tarpeellisena, koulussa ollaan tietoisia

5 Odotuksia jatkotyöskentelyyn? Sektoreiden välisen yhteistyön syvenemistä pidetään yhtenä tärkeimmistä tavoitteista. Tulevaisuuden visiona nähdään toimiva yhteistyö matalalla kynnyksellä asiakas keskiössä. Myös yhteistyön syvenemistä ja vertaisoppimista kuntien kesken pidetään tärkeänä. Esimerkkinä aloitetun yhteistyön hyödyntämisestä voidaan pitää toimijoiden tuttuutta Punkalaitumen siirtyessä osaksi Sotesia vuoden 2013 alussa. Hallintokuntien välistä yhteistyötä edistää yhteisesti sovitut käytänteet. Yhteisten prosessien tuntemus on yhdessä tehtävän työn edellytys ja mahdollistaa asiakaslähtöisen työskentelyn. Tulevalta työskentelyltä odotetaan asetettujen tavoitteiden konkretisointia ja innostusta kehittämistyöhön. Hankkeen aikana löytyneiden hyvien käytäntöjen toivotaan juurtuvan rakenteisiin. Kehitettävien toimintamallien juurtuminen rakenteisiin edellyttää toimijoiden sitoutumista ja tarvittavia resursseja. Priorisointi on välttämätöntä.

6 ELLA , osallistujia 10 sekä kaksi kirjallista vastausta Miten hankkeen toiminta on vastannut sille etukäteen asetettuja tavoitteita ja odotuksia? Hankkeelle asetettujen huimien ja melko korkealentoisten, mutta tärkeiksi koettujen, tavoitteiden pilkkomista pienemmiksi, konkreettisemmiksi kokonaisuuksiksi pidetään tärkeänä, sillä se on selkiyttänyt kokonaisuutta ja edistää kehittämistyöhön sitoutumista Hanketyö on edennyt aikataulusuunnitelman mukaisesti ja konkreettisia asioita on jo aikaansaatu mm. monialainen yhteistyö on saanut hyvin jalansijaa Etelä- Pohjanmaalla. Hankkeessa on mukana koko maakunta. Kunnissa on omat kehittämisen tarpeensa ja tahtotila kehittämiseen. Hankkeen yhtenä tehtävänä on osoittaa myös maakunnallisen yhteistyön tekemisen tärkeys. Hanketoimintaa pidetään hyvin strukturoituna, tasokkaana kehittämistyönä ja esimerkiksi toteutettu opintomatka on koettu hyödylliseksi Perustason työntekijöiden sitouttaminen kehittämistyöhön on osittain koettu haasteellisena ja hankalana. Koska perustyötä on paljon ja se on tehtävä, täytyy työntekijöiden kokea saavansa kehittämistyöryhmistä tukea arjen työhön.

7 Meneillään on erilaisiin mahdollisuuksiin paneutuminen ja sen miettiminen, mikä millekin alueelle sopii. Eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan uutta tietoa ja vanhan uudelleen jäsentelyä. Monialaisuuden toteutumisen lähtökohtana on se, että työntekijät ovat selvillä toistensa työnkuvista. Kovasti odotetaan, mitä INNOtyöryhmä ja monialainen tiimi -työskentely tuovat tullessaan. Ollaan menossa kohti perhekeskustyyppisiä rakenteita. Ella-hanke on jatkoa ensimmäisellä kastekaudella toteutetulle Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja perheet -kehittämishankkeelle. Todettiin, että Ella nimenä ei vielä ole tuttu kaikille toimijoille, eikä sitä välttämättä osata yhdistää kastekehittämiseen. Toimijoiden lisäksi luottamushenkilöidenkin tulisi olla tietoisia kehittämistyöstä. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa pidetään tärkeänä ja sitä tulisi syventää. Esimerkiksi perhekeskuskehittämisessä kunnilla ja järjestöillä on samansuuntaisia tavoitteita. Myös kirkon puolella on yhteiskunnallisten muutosten myötä huomattu verkostoitumisen tarve muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä voidaan syventää ohjausryhmäedustuksesta konkreettiseen tekemiseenkin. Oppilaitosyhteistyö on kokemuksen mukaan toiminut hyvin. Sitä on toteutettu lähinnä opiskelijoiden harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Lisäksi oppilaitokseen on hankkeen kautta saatu tietoa alueella olevista asiantuntijoista.

8 Odotuksia jatkotyöskentelyyn? Ella-hankkeen vahvuutena pidetään ison alueen isoa voimaa. Visoina nähdään perhekeskustyyppisen toiminnan vahvistuminen koko maakunnassa. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen perheillä on yksi taho, jonne he voivat ottaa yhteyttä ja saada tarvitsemansa palvelun/palvelut saman varjon alta. Hankkeen aikana täytyy tuottaa tietoa siitä, millaisia rakenteita perhekeskustyyppisen toiminnan toteuttamiseen hankkeen jälkeen tarvitaan. Hankkeen myötä yhteistyön ja yhdessä tekemisen kulttuurin toivotaan edelleen syvenevän eri tasoilla: maakunnallisesti, toimialojen kesken, kolmannen sektorin, oppilaitosten ja kuntien kesken, kehittämishankkeiden kesken jne. Yhdessä tekemisen edellytyksenä pidetään vastuiden selkiyttämistä ja sen ymmärrystä, että kokonaisvastuu on kuitenkin yhteinen. Hanketyössä tutustutaan toisten työkulttuuriin ja opetellaan yhteistä kieltä, joiden myötä ymmärrys toisten tekemää työtä kohtaan kasvaa. Monialaisen yhteistyön tekemisen kulttuuria pitäisi korostaa jo opiskeluvaiheessa Hanke mahdollistaa uudenlaisten toimintatapojen ja työmallien kokeilun. Hankkeen toivotaan järjestävän koulutusta ja asiantuntija-apua, joiden myötä vahvistetaan henkilöstön osaamista. On tärkeää, että koulutusta eri toimialojen työntekijöille järjestetään yhteisiä koulutuksia, jolloin voidaan nostaa keskusteluun yhteisiä (esim. tietosuojaan) liittyviä asioita.

9 KUULAS , osallistujia 5 Miten hankkeen toiminta on vastannut sille etukäteen asetettuja tavoitteita ja odotuksia? Kuulas -hanke on käynnistynyt alueen kunnissa eri tahtiin. Rahoituksen merkittävän pienentymisen vuoksi, hankesuunnitelman tarkentaminen pilottikohteiden osalta on vienyt suunniteltua enemmän aikaa. Joissakin kunnissa hanke on päässyt jo hyvään vauhtiin ja toisissa kunnissa suunnitelmien tarkentaminen jatkuu edelleen. Riihimäki: pilotit ovat käynnistyneet hyvin. Henkilöstölle suunnatut osallistavat työpajat ovat tuottaneet toivottua tulosta, ja myös johtoporras on saatu sitoutettua työskentelyyn. Hankkeen tukena toimii tärkeä monialainen johtoryhmä, jonka jäsenet tiedottavat omassa organisaatiossaan hankkeeseen liittyvistä asioista. Johtoryhmätyöskentely on juurruttamisen kannalta erittäin tärkeää. Riihimäki oli mukana myös kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa ja uuden hankkeen alkaminen on aiheuttanut jonkin verran hämmennystä. Hausjärvi: pilotin käynnistymistä on vaikeuttanut useat samanaikaiset henkilöstövaihdokset. Uusilla työntekijöillä ei ole vielä tuntumaa siitä, mihin suuntaan kehittämistyötä tulee viedä, joten hankkeen on koettu jääneen irralliseksi ja taka-alalle.

10 Hämeenlinna: resurssien pienentyminen aiheutti hämmennystä ja vei aikaa. Projektikoordinaattorin tuella palvelutuotanto on saatu osallistumaan kehittämistyöhön. Tarkentuneiden suunnitelmien myötä työntekijät ovat motivoituneita ja yhteistyö toimijoiden kesken toimii. On saatu oivalluksia siitä, mitä palveluohjaus on. Hämeenlinnan pilotti kohdistuu laajempaan kehittämisprosessiin, johon hanke toteuttaa oman osuutensa. Hattula: pilotille on alkuvaiheessa rakennettu hyvä perusta ja on löydetty yhteinen tahtotila eri toimijoiden kesken. Valmisteluvaihe on tärkeä. Pilotti on käynnistynyt ja myös terveydenhuolto on mukana sen toteuttamisessa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on alkanut hyvin. Hanke tunnetaan ydintoimijoiden tasolla. Olisi tärkeää saada tietoa myös kuntalaisille, jotta he voisivat hyödyntää hanketta mahdollisimman hyvin. Janakkala: pilottien tarkentuminen on vienyt aikaa. Loma-ajat ja operatiivisen johdon kiireisyys on hidastanut prosessin etenemistä. Työpajatyöskentelyn seurauksena yhteinen tavoite on kirkastunut ja konkreettiset toimet päässeet käynnistymään. Monialaisen yhteistyön kehittämisessä hyödynnetään yhteistyötä kelpokoordinaattorin kanssa.

11 Odotuksia jatkotyöskentelyyn? Tavoitteena on, että Kuulas-hankkeen pilottien toteuttamisen jälkeen Kanta- Hämeen maakunnassa työskennellään monialaisesti asiakas keskiössä. Kehittämistyön myötä voidaan tarkastella omaa asennetta ja tapaa tehdä työtä. Asioita ei henkilöidä, vaan toimintatavat juurtuvat rakenteisiin siten, että työskentelyperiaatteet ovat samat henkilöstä riippumatta Asiakkaan osallistaminen työskentelyyn ja vastuun ottaminen ovat merkittäviä asioita. Työntekijät kantavat yhdessä asiakkaan kanssa vastuuta asiasta, eivätkä siirrä asiaa kenellekään toiselle. He ovat mukana yhteistyössä ja se on kirjattuna tehtävänkuviin. Hankkeen aikana kehitettyjen hyvien käytäntöjen toivotaan leviävän koko maakunnan alueelle. Toivotaan, että kehittämistyöhön osallistuminen koetaan mielekkäänä ja voimaannuttavana ja että siitä on hyötyä arjen työssä. Juurruttaminen askarruttaa; miten mahdollisesti kesken jäävät asiat etenevät ilman hankkeen tukea.

12 VAHVA POHJA ELÄMÄÄN , osallistujia 5 Miten hankkeen toiminta on vastannut sille etukäteen asetettuja tavoitteita ja odotuksia? Hankkeen käynnistysvaihe on tuntunut sekavalta ja eri toimijoiden yhteisten linjojen löytyminen on ollut haastavaa. Tavoitteet ja linjaukset ovat kuitenkin toiminnan edetessä täsmentyneet ja odotukset kiteytyneet suhteessa perheneuvolaan ja erikoissairaanhoitoon. Kuntatoimijoiden toiveita ja odotuksia kuultiin kuntakierroksilla ja tämän hetken visiot vastaavat tuntuman mukaan kentän odotuksiin. Yksi hankkeen päätavoitteista on osittain toteutunut pikkulapsityöryhmän perustamisen myötä. Perustyön arjessa VPE hankkeen kehittämistyö näkyy melko vähän, mikä osittain johtuu laajasta toiminta-alueesta. Toisaalta hanke tunnetaan alueella melko hyvin. Konkreettiset toimintamallit: pikkulapsityöryhmän asiakastyö ja mahdollisuus konsultaatioon on koettu tärkeiksi. On paikka, mihin tukea tarvitsevia perheitä voidaan ohjata. Perustason työntekijöiden aktiivisuus palvelujen käyttäjinä askarruttaa. Hankkeen järjestämät koulutukset ovat hyviä ja ajankohtaisia, mutta perustason työntekijöiden mahdollisuus irrottautua arkityöstä on haastavaa. Havaittavissa on myös hankeähkyä. Useita hankkeita tulee ja menee, toiminta on lyhytjänteistä.

13 Vahva pohja elämään -hanke tunnetaan toisessa emo-organisaatiossa eli perheneuvolassa, missä on jo aiemmin elänyt toive tämäntyyppisen toiminnan kehittämisestä. Tästä syystä onkin erilaisia mielipiteitä siitä, miten toimintaa pitäisi kehittää. Hankkeen saavutuksena voidaan pitää sitä, että alueen toimijoita on saatu saman pöydän ääreen. Ollaan luomassa juuria tämänkaltaiselle työskentelylle. Työtä on paljon edessä hankkeen jälkeenkin. Yhteistyökumppanin (Lamk) näkökulmasta hankkeen tunnettavuus voisi olla parempikin. Nettisivujen päivittäminen on tärkeää, sillä ne ovat hyvä työväline opiskelijoille tiedottamiseen.

14 Odotuksia jatkotyöskentelyyn? Tavoitteena on, että varhaisen vuorovaikutuksen tuen muoto, perheneuvolan ja erikoissairaanhoidon yhteisyö ja yhdessä tekeminen jäisivät elämään hankkeen jälkeenkin. Huomio tulisi erityisesti keskittää arjen ympäristöjen koulun ja päivähoidon henkilöstön varhaisen tuen osaamisen kehittämiseen. Työntekijöillä tulisi olla matalan kynnyksen konsultaatio, ohjaus ja tuki mahdollisuus. Hankkeen tehtävänä on pitää pikkulapsinäkökulmaa esillä. Kunnat ovat jo lähteneet panostamaan varhaiseen tukeen. Perheneuvolassa pikkulapsityötä kehittämään / suunnittelemaan on perusteilla työryhmä. Perheneuvolassa ajatuksena on eritasoinen asiakaan tarpeisiin vastaava tuki: 1. jalkautuva, konsultoiva työ perheisiin, 2. organisaation osaava hoitohenkilökunta terapeuttiseen hoitotyöhön. Pikkulapsityöhön tarvitaan riittävän koulutuksen ja pätevyyden omaavia tekijöitä, mutta ennen muuta asennetta, joka elää työntekijöiden vaihtumisesta huolimatta.

15 POHJANMAAN PERHEKASTE II , osallistujia 6 Miten hankkeen toiminta on vastannut sille etukäteen asetettuja tavoitteita ja odotuksia? Hankekehittämisen on Kaste -ohjelman myötä koettu menneen etäämmälle arjen perustyöstä. Väli-Suomen Kaste-organisaatio tuntuu raskaalta ja etäiseltä. Kentän jatkuvat muutokset ja rekrytointiongelmat ovat vaikeuttaneet hankkeen käynnistymistä. Kuntien / yhteistoiminta-alueiden tavoitteet kehittämistyölle ovat erilaisia. Yhteinen alueellinen kehittämistyö on vähäistä. Pietarsaaren seudulla kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa perustettu eri toimialojen johtajista koostuva koordinaatioryhmä jatkaa toimintaansa ja Huoli puheeksi -menetelmän juurruttamista. Mustasaaressa kehittämispilotiksi on valittu eroauttaminen ja sen osalta odotetaan nyt konkretiaa. Huoli puheeksi menetelmän implementointi on onnistut K5 alueella hyvin. Erityisesti siksi, että koulupuoli on tullut mukaan työskentelyyn. Vaasassa kaupungin suuruus luo omat haasteensa kehittämistyölle, esimerkiksi yhteistyö yli hallintokuntarajojen on vaikeaa.

16 Kehittämistyöllä tavoitellaan pienin askelin rakenteiden muutosta. Hankkeen järjestämillä koulutuksilla ei ole tarkoitus paikata menetelmäkoulutuksen puutteita sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden opinnoissa, vaan tukea kehittämistyötä saavuttamaan asetetut tavoitteet. Toisaalta tavoitteiden koetaan osittain olevan liian suppeita rakenteiden muuttamiseen. Hankkeen aikana kehitettyjen / käyttöönotettujen menetelmien juurruttamista alueelle pidetään tärkeänä. Juurruttaminen vie aikaa ja energiaa ja sitä varten tulisi kuntiin nimetä vastuutaho esim. koordinaatioryhmä. Täytyisi löytää keinot jakaa tietoa ja osaamista työntekijöiden kesken yli kuntarajojen.

17 Odotuksia jatkotyöskentelyyn? Jatkossa odotetaan kehittämistyön syvenevän ja tapahtuvan lähempänä toimijoita. Tavoitteena on sitoutuneen johdon alaisuudessa tapahtuva ylisektoraalinen yhdessä tekeminen ja kehittäminen. Työn kehittämisen toivotaan etenevän myös muilla keinoin kuin uusia menetelmiä käyttöönottamalla. Tulevissa suunnitelmissa tulee näkyä se, mihin kehittämistyöllä pyritään ja mitkä ovat keinot tavoitteiden saavuttamiselle. Työn suunnittelu vaatii keskittymistä ja syventymistä. Kuntakohtaisia tavoitteita tulee tarkentaa ja asiakkaat ja henkilöstö osallistaa hankevalmisteluun.

18 OSMO , osallistujia 11 Miten hankkeen toiminta on vastannut sille etukäteen asetettuja tavoitteita ja odotuksia? Osmo on jatkoa edellisellä kaudella toteutetulle Nepsy- hankkeelle. Nepsyn aikana kehitettiin paljon konkreettisia asiakastyön menetelmiä, Osmossa on keskitytty toiminnan juurruttamiseen ja rakenteisiin viemiseen esimerkiksi koulutuksen keinoin Kokemuksen mukaan hankkeen päätavoitteet ovat toteutuneet. Valmistelut tulevaisuuden suhteen ovat kesken ja juurtuminen rakenteisiin mietityttää. Sekä Tampereella että Pirkkalassa ja Sastamalassa nepsytietous ja osaaminen on lisääntynyt. Henkilöstö on osallistunut järjestettyihin koulutuksiin melko aktiivisesti. Sotesin alueella on perustettu hoidollis-pedagoginen nievelluokka, osallistuttu valmentajakoulutukseen sekä perustettu nepsytiimi. Toiveena on, että hankkeen olemassaolo ja tehty työ näkyvän paikallisten tekijöiden työn laadussa. Osmo on kerännyt yhteen laajan joukon toimijoita. Lastenpsykiatrian kanssa tehtiin enemmän yhteistyötä Nepsyn aikana. Nuorisopsykiatrian poliklinikalta voidaan ohjata asiakkaita Osmo hankkeen piiriin konsultaatioon ja valmennukseen. He ovat myös osallistuneet hankkeen case-iltapäiviin

19 Lasten ja nuorten perusterveyden huollon näkökulmasta hankkeen monialaisuus on tehnyt vaikutuksen.

20 Odotuksia jatkotyöskentelyyn? Kehitettyjen hyvien toimintamallien ja käytänteiden juurtuminen. Lisääntyneen nepsytietouden ja osaamisen sekä asiakaslähtöisen työotteen ylläpitäminen mietityttää. Konkreettisia toiveita/tarpeita jatkoon: -kehitysympäristöjen esimerkiksi koulun henkilökunnalle kohdennettu nepsytieto -malli nepsykoulutusten järjestämiseen - valmentajien työpanoksen hyödyntäminen - perustason työntyöntekijöiden konsultaatiotuki - asiantuntijaverkoston ylläpitäminen sekä tiedon leviämisen varmistaminen kakkoskehälle

21 Wikicafe työskentely hanketyöntekijöille Osallistujia 13, kaikki osahankkeet olivat edustettuina Vetäjinä Juha Luomala, Seija Junno ja Ulriika Kannas Honkaniemi 3 teemaa: 1) Kuntatoimijoiden sitoutuminen hankkeen tavoitteiden saavuttamisen uhkana 2) Pysyviä muutoksia palvelurakenteisiin 3) Miten Kaste-kehittäminen mahdollistaa toimivan kehittämistyön? Miten ilmenee? Mistä johtuu? Ratkaisuja? Yhteenveto.

22 Kuntatoimijoiden sitoutuminen hankkeen tavoitteiden saavuttamisen uhkana Miten ilmenee? Tiedonkulku Yhteinen asia vs. oman edun tavoittelu Ei osallistuta työryhmiin, häivytään kesken kokouksen Odotetaan, että hanketyöntekijät ajavat yksittäisten kuntien asioita ei itse tuoda asioita ilmi Passiivisuus Puhetta piisaa, käytännön tekoja ei Puhutaan puhelimessa, näpytellään kännykkää tai läppäriä työkokouksen aikana Ei osallistuta osahankkeen ohjausryhmään Ei tulla sovittuihin tapaamisiin Esimiehet eivät osoita resursseja/ anna lupaa osallistua kehittämistyöhön johtajat eivät ole sitouttaneet työntekijöitä

23 Kuntatoimijoiden sitoutuminen hankkeen tavoitteiden saavuttamisen uhkana Mistä johtuu? Työntekijä ei koe asiaa tärkeänä Hankesuunnitelma/-valmistelu ei ole hyvä / tarpeisiin vastaava Hankkeen käynnistämisvaiheeseen ei ole satsattu tarpeeksi vain hanke Hankekulttuuri vs. kuntakulttuuri voi olla myös paljon samankaltaisuutta Puutteita vuorovaikutustaidoissa OSALLISUUS? Vastaako hankesuunnitelma todellisiin tarpeisiin Hyödynkö minä siitä? Onko ohjaus-/työryhmissä oikeat henkilöt (keiden kannattaa istua) Resurssit Puutteet johtajuudessa Muutoksen pelko Nopeatempoisuus, mukautuminen Motiivit ei uskalleta jättäytyä poiskaan

24 Kuntatoimijoiden sitoutuminen hankkeen tavoitteiden saavuttamisen uhkana Ratkaisuja Osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen hankevalmistelu esimiehet ja työntekijät Johtamisen vahvistaminen: johtajuus ja alaistaidot Dialogisuus Oma motivaatio ohry- tai työryhmäjäsenyyteen Inhimillisyys, itsekritiikki Huolen puheeksiotto Avoin ilmapiiri Viesti ja tarpeet valtionhallintoon Konkretia Resurssit (aika)

25 Kuntatoimijoiden sitoutuminen hankkeen tavoitteiden saavuttamisen uhkana Yhteenvetoa Hankkeen käynnistämisvaihe on ratkaiseva! Kaikki toimijat (myös esimiehet) ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen, jonka kaikki tietävät ja jota kaikki tahtovat Motivoitunut kuntakehittäjä ja työntekijä = enemmän kuin 1 hanketyöntekijä Myönteinen, avoin ja arvostava ilmapiiri

26 Pysyviä muutoksia palvelurakenteisiin Miten ilmenee? Mahdollista, ryhdytään tekemään/toimimaan toisella tavalla Määrätynlaiset prosessit, hanke fasilitoi On olemassa palvelurakenteita, jotka ovat osallistavia, tuottavia Asiakkaat/kansalaiset osallisina viedään palvelu rakenteisiin sen vuoksi Rakennetta kehittävällä taholla väliä: tekijöiden osallisuus vs. ulkopuoliset Koko kehittämisprosessi merkityksellinen Todellinen tarve taustalla motivaation lähde Näky, visio muutoksen tarpeesta tahtotila (johdetaan!) Malli ja toimintatapa ei henkilösidonnainen: jatkuvuuden turvaaja Esim. nepsydiagnoosi ei ole mysteeri enää avointa puhetta, perustyössä arjessa hallittavissa, jokainen voi toimia Kehittävä työote/orientaatio osa arkea kaikilla esim. monari Tulokulma asiakkuuteen Ei henkilösidonnainen Laajentunut eri ammattilaisten omiin yhteisöihin Avoin tiimi

27 Pysyviä muutoksia palvelurakenteisiin Mistä johtuu? Johtotaso on sitoutunut Kaikilla riittävästi perustietoa (esim. vavu perusasiat) Kaikki toimijat mukana alusta loppuun Toiminta-ajatus, visio, arvot pohjalle määriteltynä Ei, jos on näennäistarpeita, joihin johto Ja työntekijät eivät sitoudukaan (esim. eroauttaminen) Toimenkuvat selkeät, arvostus ja luottamus toisten tekemiseen Ei, jos perustehtävä on hukassa Nepsy-työ: muutoksen pelko töitä liikaa mitä siitä seuraa? epävarmuus -lähestymistapa lempeän luja ; koulutukset, mennään puheisiiin, -työparitoiminta; ei tuppauduta, mutta rinnalle Asian takana on oltava henkilö, joka on asian takana oikeasti: luottamusmiehet, lautakunta, johtava virkamies, joka esittelee epäviralliset yhteyden merkityksellisiä! yleinen kohina!

28 Pysyviä muutoksia palvelurakenteisiin Mistä johtuu? Kyky priorisoida: kun ei tunnista kehittämistarpeita, lähtee kaikkeen hajanaisuus, pinnallisuus Avoin tiimi Ratkaisuja? Inno-työryhmät (Etelä-Pohjanmaa): tutuksi eri sektoreiden palvelut, palvelurakenteet, työkäytänteet ENSIN monialaisuus, kokonaisuuden johtaminen koulutus palvelurakenteen kuvaus, prosessikuvaukset: kuka tekee? Mitä tekee? Moniammatilliset ohryt (Nepsy) hankkeissa nyt myös monialaiset työryhmät muuallekin palveluihin Hanke tuo näkyväksi uusia palvelutarpeita / auttaa hahmottamaan ja jäsentämään asiakkaiden tarpeita kokonaisuutena Toimijat oppivat hankeprosessista omaan työhön eväitä Kunnat oppivat toinen toisiltaan, vertaisoppiminen, benchmarkkaus, mallinnus

29 Pysyviä muutoksia palvelurakenteisiin Ratkaisuja? koko kunta oppiva organisaatio statergiat keh.työ TIETOA, TUTKIMUSTA! Lähtökohtaisesti eri sektorit alkavat jopa ensimmäisen kerran tehdä yhdessä Hanke toimii poisoppimisen mahdollistajana / tukena Hanke tuo uuden lähestymistavan, tuo tilalle työtapoja DIALOGI, ASENTEET, OIVALLUS, YHTEISYMMÄRRYS Suostummeko vai emme? kokeillaan edes..

30 Miten Kaste-kehittäminen mahdollistaa toimivan kehittämistyön? Mistä johtuu? Koko maakunta mukaan Kentän laajuus kuormitus Outoa, että sote- ja sivistyspuolella haetaan samanlaisia hankkeita (ministeriöiden yhteistyö) Vahvuus rakentuu paik. sitoutumisesta Vahvuutta, että on kiinnitetty huomiota osallisuuteen Tunnettuus hyvä, tarkoitus, tavoite ja suunta selkeä auttaa myös esim. tutkimusyhteistyössä Fiksua henkilöstöä johdossa? Voi olla, että pienet kunnat hyötyvät Isolla kaupungilla riittävästi haasteita Laajempia verkostoja Verkostoiduttu paremmin, osaamista saatu jakoon Aluejoryt sitouttavat kuntia Isosta hankekokonaisuudesta tulee lisätyötä Onko hallinto kohdillaan kaupunkien sisällä? tiedon kulku selkeys Kaste-johto? selkeys Lyhytkatseisuus kunnissa väsymystä, perustyöntekijät kovilla Laajempi näky

31 Miten Kaste-kehittäminen mahdollistaa toimivan kehittämistyön? Mistä johtuu? Väsymys, kuormittavuu s työntekijöiden vaihtuvuus, vaikea sitoutua kehittämiseen ei vakiintunutta tilannetta kehittämistyö koostuu henkilöistä kuntien resurssipula Sitoutuminen; tehdään yhdessä areenalla, jossa on aikaa ja tilaa Kehittämismahdollisuus auttaa jaksamisessa Kaste-johto tarvitseeko tietää kaikkea Lyhytkestoisuus jatkon saaminen iso haaste ja iso prosessi tulee hakuprosessista Aluejohtoryhmän työstä ei näy pitkäjänteisyys Sitoutuminen organisaatioiden koko vaikuttaa Jossain osataan olla kehittämistyössä mukana kulttuuri

32 Miten Kaste-kehittäminen mahdollistaa toimivan kehittämistyön? Ratkaisuja Kehittämistyölle pidemmät prosessit hankkeet jatkumoksi Prosessit jonkun käsissä laajempi strategianäky Projekti-/hanketyön osaaminen ohryn valmistelun vastuu Valmisteluvaihe osallistavampi aina tulee kiire Kokemus siitä, että kuuluu johonkin on tärkeä Alkukoulutus kunnille ja hanketyöntekijöille Hankekohtainen vastuuttaminen kuntien suostumus

33 Miten Kaste-kehittäminen mahdollistaa toimivan kehittämistyön? Yhteenvetoa Monialaisuutta vaikea tehdä jos sitä ei tueta ministeriötasolla Eri ministeriöiden yhteiset hankkeet Eri hankkeiden yhteiset ohryt? (Sastamala) Tai ohry lasten ja nuorten kehittämishankkeille Maakunnallinen näky Oikeat ihmiset oikeissa kohdissa (kaikilla tasoilla)

34 Kokoava arviointityöskentely KASPERI II hankkeen ohjausryhmälle Osallistujat:Erkki Penttinen, Päivi Saukko, Taina Niiranen, Janita Koivisto, Aino Ritala-Koskinen, Marita Viertonen, Riitta Salunen, Risto Karttunen, Leena-Kaisa Nikkarinen ja Kristiina Laiho Työskentelyn vetäjänä toimi Seija Junno ja yhteenvedon laatijana Ulriika Kannas Honkaniemi Työskentelyn pohjaksi esiteltiin arviointiakvaarioiden ja Wikicafetyöskentelyn aineistot

35 KASPERI II hanke kehittämässä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimintatapoja ja rakenteita Vahvuuksia/ onnistumisia: Yhdessä tekemisen kulttuuri, yhteistyö kehittynyt tai vahvistunut sekä eri toimialojen kesken että maakunnallisesti, Verkostomainen työskentely Johdon ja työntekijöiden sitoutuminen Uudet innovaatiot, konkreettiset toimintatavat ja mallit, myös rakenteellisella tasolla Asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuus Palvelurakenteiden ja erityisesti monialaisten palvelurakenteiden aikaansaaminen (eri vaiheissa olevia) Kokonaishankkeen vahva yhteinen visio, joka on maastoutettu ja konkretisoitu paikallisten toimijoiden kanssa Kehittämisosaamisen kehittyminen Hyvä ohjaus kaikille osahankkeille / Pikassos Ajan, paikan ja orientaation tarjoaminen yhteiselle tekemiselle Lyhytkatseisuus kunnissa väsymystä, perustyöntekijät kovilla Laajempi näky

36 KASPERI II hanke kehittämässä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimintatapoja ja rakenteita Haasteita: Uusien toimintakäytänteiden juurtuminen rakenteisiin hyödyllisyys todettava ja kirjattava kuka koordinoi monialaista työskentelyä jatkossa? kuka maksaa? Menetelmiä ja toimintatapoja asiakkaan osallistamiseen, asiakasnäkökulma kaikkeen työskentelyyn Kolmannen sektorin mukaan otto kehittämistyöhön Rakenteiden muuttamisen hitaus. Tarvitaan rohkeutta tehdä isojakin hallinnollisia rakennemuutoksia. Sitoutuminen, henkilöstön vaihtuvuus Resurssit kehittämiselle Hankekuntien erilainen lähtötaso hanketyössä Muuttuvat tarpeet, alkuperäisten suunnitelmien tarkentaminen STM:n isojen tavoitteiden ja kuntien/alueiden tavoitteiden kohtaaminen Monialaisen työskentelyn syventäminen edelleen

37 KASPERI II hanke kehittämässä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimintatapoja ja rakenteita Mitä minä voin tehdä edesauttaakseni kehittämisprosesseja? Edistän palveluohjauksen edelleen kehittämistä omalle työalalle Varmistan, että joku yksikkö varmistaa yhteistyön koordinoinnin jatkossa Omat yhteistyöverkostot, juurruttamisessa linkitys lasten mielenterveystyön hoitoketjuun Tarjoan oman järjestöni osalta malleja ja kuntakumppanuutta lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta tehtävään kehittämistyöhön Johtaa hankkeen johtoa hyvin! Pikassos huolehtii kehittämistoiminnan jatkumosta alueella ja uuden suunnittelusta ja käynnistymisestä Edistää maakunnallista yhteistyötä osaamiskeskuksen alueella Opiskelijoiden kehittämisosaamisen edistäminen opetuksen kanssa Mahdollistan resurssit ja seison asian takana Informoin ja mainostan hanketta ja kerron tuloksista päättäjille Pidän yllä kehittämis- ja hankemyönteistä ilmapiiriä eri tasoilla ja hallintokuntien välillä, luottamusmiesorganisaatioissa ja johtoryhmässä Esimiesroolissa organisoida osallistuvien henkilöiden tehtäviä niin, että aikaa jäisi enemmän kehittämiseen (työryhmät)

38 KASPERI II hanke kehittämässä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimintatapoja ja rakenteita Mitä minä voin tehdä edesauttaakseni kehittämisprosesseja? Tiedottaa eri hallintokunnille kehittämistoiminnasta ja sitouttaa myös valtuutetut, jotta asia koetaan tärkeänä myös heidän parissaan Jatkaa vaikuttamistyötä ja nostaa hyvät tulokset ja esteet niille esiin rohkeammin Yrittää resurssoida kehittämistyölle aikaa arjen työssä kannustimet kehittämiselle kuntoon Tehdä jotain konkreettista, ei pelkkää puhumista Jos jotain tapahtuu, myös minun tontilla liikahtaa, siihen pitää olla valmis

39 Kommenttejasi KASPERI II hankekokonaisuuden koordinaatioon, johtamiseen ja osahankkeiden yhteiseen kehittämisprosessiin liittyen: Missä on onnistuttu? Osahankeet saaneet hyvin tukea KASPERIsta sekä vertaistukea toisiltaan Maantieteellisesti laajan ja tavoitteiltaan moninaisen hankkeen koordinoinnissa. Kokonaisuus on onnistuttu pitämään hallussa. Hankeorganisaatio on mahdollistanut hanketyöntekijöiden vertaistuen sekä osaamisen jakamisen. Arvioinnin kehittämisessä ja jalkauttamisessa. Arviointiakvaariot ovat tuoneet yhteistä kieltä ja mahdollisuuden arvioinnin yhtenäisellä menetelmällä ja osahankkeiden välinen vertaisarviointi on antanut paljon yksittäiselle hankkeelle sekä osallisena oleville kunnille. Osahankkeiden välisessä tiedon hyödyntämisessä. Ollaan luomassa kokoajan entistä vahvempaa maakunnallista jaa koko Väli-Suomen alueen kehittämistyön rakennetta. Kiinnostuneisuus muiden tuloksista / käytännöistä ruokkii toimintaa. Tuntuu siltä, että osahankkeet toimivat viime kautta lähempänä toisiaan. Ohjausryhmätyöskentelyn organisoinnissa. Maakunnan alueella toimiva ohjausryhmä ja sitä kautta verkostoituminen on tärkeää. Ohjausryhmässä saa Väli-Suomen tasolla hyvin kokonaiskuvan ja katsauksen toimivista hyvistä käytännöistä. Kokoukset ovat olleet hyvin valmisteltuja, asioihin on päästy helposti kiinni. Osaamiskeskus Pikassoksen rooli hankkeiden kokoajana ja niiden suunnittelijana sekä organisoijana on tärkeä. Tämä on mahdollistanut laajemman Väli-Suomen alueen yhteistyön.

40 Kommenttejasi KASPERI II hankekokonaisuuden koordinaatioon, johtamiseen ja osahankkeiden yhteiseen kehittämisprosessiin liittyen: Missä on onnistuttu? Hankekoordinaatiossa tapahtuneet henkilöstövaihdokset ovat sujuneet kivuttomasti. Jatkossa kannattaa arvioida yhteen hankkeeseen otettavien kuntien määrää, jos kuntahajonta on laaja Järkevän kokoinen hankekokonaisuus, viime hankkeessa oli liikaa eri kokoisia osahankkeita Tieto kulkenut hyvin osaamiskeskusten kautta

41 Kommenttejasi KASPERI II hankekokonaisuuden koordinaatioon, johtamiseen ja osahankkeiden yhteiseen kehittämisprosessiin liittyen: Mihin asioihin toivon vielä vahvempaa panostamista sekä muita evästyksiä hankkeen loppuajalle? Syventää tietoa edelleen ja levittää entistä laajemmalle kuulijakunnalle Viestintä hankkeista ja niiden tuloksista tiedottaminen. Tulosten näkyväksi tekeminen ja analysointi niin alueellisesti kuin koko KASPERI II:ssa. Ei pelkästään arvioinnin kautta, edellyttää myös muunlaista toimintaa Juurruttamisen miettiminen yhdessä osahankkeiden kanssa. Tuki siihen, ettei se jää vain tavoitteeksi ja haasteeksi, vaan löydetään tavat jatkaa hyviä kehitettyjä käytäntöjä. Kolmannen sektorin kumppanuudet näkyväksi Arvioinnin loppuunsaattaminen huolella Raportoinnin tuki. Ohjeet raportin rakenteesta ja laajuudesta osahankkeille ajoissa. Osahankkeen alihallinnointi on raskas ja vie aikaa, huomioitava seuraavan kehittämiskokonaisuuden valmistelussa Kaksikielisyyden huomioiminen Tutkimuksen linkittäminen Tiedolla johtaminen Kiitokset ja kannustukset hanketyöntekijöille, jotka ovat tehneet parhaansa

42 JOHTOPÄÄTÖKSET VÄLIARVIOINTIAINEISTOSTA

43