Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Transkriptio

1 Salaojakonetutkimus Sievi Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

2 Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Salaojayhdistys; Helena Äijö, Markus Sikkilä Luke; Merja Myllys Salaojituksen tutkimusyhdistys; Jyrki Nurminen Sven Hallinin tutkimussäätiö sr; Maija Paasonen-Kivekäs Aalto-yliopisto; Harri Koivusalo, Mika Turunen, Heidi Salo, Olle Häggblom, Lassi Warsta (Gain Oy) HY; Laura Alakukku SYKE; Markku Puustinen Rahoittajat: Salaojituksen Tukisäätiö sr, MMM, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, laitokset

3 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kaivavalla- ja aurasalaojakoneella tehtyjen salaojitusten toimivuutta Sieviin perustettavalla koekentällä Pohjavesi pysyy sopivalla tasolla ja ylimääräinen vesi poistuu tehokkaasti hyvin toimivassa ojituksessa Pohjaveden pinnan ja salaojavalunnan seuranta Kuva. Rainer Rosendahl

4 Salaojituksen toimintaan vaikuttavat tekijät 1. pellon maalaji (vedenjohtavuus, tiiviys, tasaisuus) 2. suunnittelu = mitoitustekijät (ojaväli- ja syvyys, putkikoot yms.) 3. urakointi= miten salaojitus tehdään (ojitusolosuhteet, salaojakaivanto, ympärysaine)

5 Sievin koekenttä 8 koeruutua 3 imuojaa per koeruutu 4 koeruutua per menetelmä Koeruutujen imuojat yhdistetty menetelmäkohtaisiin kokoojaojiin she HHt Maalajit salaojasyvyys: she, HHt (KHt) pintamaat: Ht pelto tasainen korkeusero 50cm/ 600m Mittaukset Pohjavedenpinta - koeruudun keskimmäinen imuojan ympäriltä eri etäisyyksiltä (käsimittaus) - automaattimittaus koeruuduista 5(kaivava) ja 6 (aura) Salaojavalunta mittauskaivosta Sato Maalaji- ja muut maan mittaukset she

6 Pohjaveden mittaukset Käsimittaukset pohjavesiputkista 100kpl 2 automaattista pv-mittausasemaa (4x2)

7 Virtausmittaukset Omista kokoojaojista neljän koeruudun vedet yhteen kokoojaan ultraäänimittaus (riskitön,tarkkuus)

8 Tulokset pohjavesi Syvyysvaihtelu cm Vaihtelua menetelmien välillä Ero suurempi märkinä aikoina kun sadantaa aurakone 6-13cm korkeammalla (yli 100cm pois) etäisyydestä riippuen 2017 aurakone 2-15cm korkeammalla Maanpinta Salaojan syvyys

9 Tulokset pohjavesi Mittausjakso 1 (vuodet ) Mittausjakso 2 (2017- Etäisyys salaojasta (m) Etäisyys salaojasta (m) -7,5-2,5-0,6 0,2 0,6 2,5 7,5-7,5-2,5-0,6 0,2 0,6 2,5 7,5 Pohjaveden syvyys maanpinnasta (cm), koko mittausjakso Pohjaveden syvyys Aurakone Aurakone Keskiarvo Keskiarvo Keskihajonta Keskihajonta Kaivava kone Kaivava kone Keskiarvo Keskiarvo Keskihajonta Keskihajonta Menetelmien ero Menetelmien 7 8ero Pohjaveden syvyys maanpinnasta (cm), yli 1 m arvot poistettu Aurakone Pohjaveden syvyys Aurakone Keskiarvo Keskiarvo Keskihajonta Keskihajonta Kaivava kone Keskiarvo Kaivava kone Keskiarvo Keskihajonta Keskihajonta Menetelmien ero Menetelmien 11 13ero

10 2015 Valunnat Salaojavalunta (mm) Aurakone Kaivava kone ero % , Valuntaa muodostui keväällä ja syksyllä, kesällä vähän Salaojavaluntaa kertyi enemmän kaivavalla koneella, 2017 auralla enemmän Märkinä, sateisina aikoina salaojavalunta kaivavalla koneella runsaampaa 2017

11 Sadot Satovaihtelu suurta ruutujen sisällä ruutujen välillä eri etäisyyksillä salaojasta Syyt: maan liikuttaminen, vanhat ojat 2016 sato käytännössä sama (0,58 % kaivava pienempi) 2017 sato n. 4,5 % kaivavalla suurempi Kasvustot tasoittuvat joka vuosi-> maan kunto!

12 Tulokset ja johtopäätökset Pohjavesi pysyi hieman alempana kaivavalla koneella tehdyissä ojissa ja erityisesti märkinä aikoina Salaojavalunta oli aluksi kaivavalla koneella suurempaa Sadot olivat samaa luokkaa, 2017 kaivavalla hieman suurempi Kaivava kone kuivattaa peltoa hieman paremmin mutta eroja viljeltävyydessä ei esiintynyt Menetelmien välillä ei eroa salaojien toiminnassa hieta- ja hiue-tyyppisillä mailla 3 vuoden aikana

13 Kiitos! Kiitos mielenkiinnosta!