EKG Minna Pöntinen 11/2007
|
|
- Reino Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta - Jos QRS-kompleksi on positiivinen kytkennöissä I ja AVF, niin QRS-akseli on normaali - Tarkempi tapa määritellä: ota se kytkentä jossa QRS-kompleksi on tarkimmin bifaasinen; akseli on melko tarkasti kohtisuoraan tätä kytkentää vastaan
2 Hypertrofia ja eteisten laajentuma - Sydämen hypertrofia kehittyy kun sydän joutuu työskentelemään kasvavaa vastusta vastaan. - O. kammion hypetrofia: keuhkotaudit, synn. sydänviat; v. kammion hypertrofia: hypertensio, läppäviat - Laajentuman aiheuttaa volume overload; kammio laajenee mahduttaakseen sisään enemmän verta. Kammioiden laajentuma kuuluu tyypillisesti läppävikoihin (esim. aortta- ja mitraalivuoto). - Laajentuma ja hypertrofia esiintyvät usein yhdessä, ja niitä on EKG:ssa vaikea erottaa toisistaan. Klassisesti EKG:ta tulkittaessa puhutaankin eteisten laajentumisesta ja kammioiden hypertrofiasta. - Eteisten laajentuma tulkitaan P-aallosta, kammioiden laajentuma QRS-kompleksista. - Hypertrofian/laajentuman EKG-muutokset: o Kammion depolarisoitumiseen menee pidempi aika -> aalto pitenee o Kammio voi generoida suuremman virran -> aallon amplitudi kasvaa o Isompi määrä koko virrasta voi liikkua kammion läpi -> EKG:n akseli muuttuu Eteisten laajentuma - Voi diagnosoida pelkästään kytkennöistä II ja V1 - Huomaa että P-aallon muutokset ovat usein ei-patologisia! - Oikean eteisen laajentuma: o P-aallon ensimmäisen osan amplitudi kasvaa o Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle - Vasemman eteisen laajentuma: o P-aallon toisen osan amplitudi kasvaa (P-aallon terminaaliosa >1mm isoelektrisen viivan alle V1-kytkennässä) o Vielä tärkeämpi muutos: P-aallon pituus kasvaa (P-aallon terminaaliosan pituus väh. 0,04s) o Ei akselisiirtymää Kammiohypertrofia - Diagnosoidaan QRS-kompleksista useita kytkentöjä tarkastelemalla - QRS-aika voi olla lievästi pidentynyt sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa - Mikäli molemmat kammiot ovat hypertrofioituneet, niin molempien kammioiden hypertrofian merkkejä voi näkyä EKG:ssa; yleensä vasemman kammion muutokset ovat kuitenkin dominantteja - Oikean kammion hypertrofia o Akselideviaatio oikealle (QRS-akseli yli +100 astetta) o V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto - Vasemman kammion hypertrofia o (Joskus akselideviaatio (yli-15 astetta) vasemmalle) o R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä JA S-aallon kasvamista niissä kytkennöissä jotka ovat oikean kammion päällä Hyödyllisimmät amplitudikriteerit (yli 35-vuotiaille): R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm, R (V5) > 26 mm, R (V6) > 18 mm, R (V6) > R (V5) R (AVL) > 13 mm, R (AVF) > 21 mm, R (I) > 14 mm, R (I) + S (III) > 25 mm - Mahdolliset repolarisaatiomuutokset (sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa) o Alaspäin viettävä ST-välin lasku o T-aallon inversio ST-lasku ja T-inversio voivat olla yhdistyneet yhdeksi asymmetriseksi aalloksi Eteislaajentumat, kammiohypertrofiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Eteisten laajentuma Vasen - P-aallon 1. osan amplitudi kasvaa - Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle Oikea - P-aallon pituus kasvaa - P-aallon 2. osan amplitudi kasvaa Kammiohypertrofia Vasen - R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä + S- aallon kasvamista niissä kytk. jotka ovat oikean kammion päällä - Rintakytkennät: R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm - Raajakytkennät: R (AVL) > 13 mm Oikea - Akselideviaatio oikealle - V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto
3 Arytmiat - Arytmian syyt: HIS DEBS muistisääntö: hypoksia, iskemia/irritabiliteetti, sympaattinen stimulaatio, drugs, elektrolyyttihäiriöt, bradykardia, stretch - Arytmiat diagnosoidaan tavallisesti yhden kytkennän antamasta käyrästä - Rytmin määritys kun 1 pikkuruutu = 0,04 s -> 1 iso ruutu = 0,2 s -> 5 isoa ruutua = 1 s o 300 / isojen ruutujen lkm = BPM Sinusarytmiat - Sinustakykardia = BPM > 100 o Mahd. syitä ahtauttava sydänsairaus, vaikea keuhkotauti tai hypertyroidismi - Sinusbradykardia = BPM < 60 o Tavallinen aiheuttaja akuutti sydänlihasinfarkti - Sinusarytmia = sinusrytmi on normaali mutta hieman epäsäännöllinen - Sinuspysähdys = sinusnoodi lakkaa toimimasta -> muut sydänlihassolut rupeavat toimimaan tahdistimena. (Normaalisti nopein tahdistinalue l. sinussolmuke estää muita sydänlihassoluja tahdistamasta.) Mikäli mikään alue ei rupea tahdistamaan sydäntä, tuloksena on asystole. - EKG:ssä sinuspysähdykseltä näyttävä tila voi myös johtua katkoksesta sinusnoodin ja eteisen välillä. o Junktionaalinen rytmi Tavallisin pelastava tahdistinryhtmi Rytmi BPM Depolarisaatio lähtee AV-noodin läheltä -> tavallista eteisten depolarisaatiota ei tapahdu -> P-aallot puuttuvat (tai ovat joskus retrogradisia = 180 astetta kääntyneitä normaalista) Sinusarytmiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Sinus- Takykardia - BPM > 100 arytmiat Bradykardia - BPM < 60 Arytmia - Normaali mutta hieman epäsäännöllinen sinusrytmi Pysähdys - Rytmi BPM - P-aallot puuttuvat tai ovat retrogradisia Non-sinusarytmiat: - Ektooppiset rytmit o Muualta kuin sinusnoodista peräisin olevia impulsseja o Muistuttavat sinuspysähdyksen jälkeen pelastavia tahdistinrytmejä mutta ovat pysyviä o Johtuu siitä että jokin sydämen osa on liian autonominen, tahdistaa sinussolmuketta nopeammin ja ottaa täten rytmin hallinnan itselleen. Tilan voi myös aiheuttaa esim. digitalis. - Reentrant rytmit o Johtuvat sydämen eri osiin patologisesti syntyvistä johtumisnopeuksien eroista Non-sinusarytminoitten diagnostiikka EKG:stä - Ovatko P-aallot paikalla ja normaaleita? o Kyllä -> tahdistaja eteisessä o Ei -> tahdistaja AV-noodissa tai kammiossa - Ovatko QRS-kompleksit kapeita vai leveitä? o Kapeita -> tahdistaja AV-noodissa tai eteisessä o Leveitä -> tahdistaja kammiossa - Mikä on P-aaltojen ja QRS-kompleksien määrällinen suhde? o Suhde 1:1 -> tahdistaja eteisessä o Muu suhde -> tahdistaja sekä eteisessä että kammiossa - Onko rytmi säännöllinen vai epäsäännöllinen? Non-sinusarytmiat: Supraventrikulaariset arytmiat - Ennenaikaiset eteis- ja junktionaaliset lyönnit o Ennenaikaiset eteislyönnit: P-aalto poikkeavan muotoinen + lyönnit tulevat liian aikaisin o Ennenaikaiset junktionaaliset lyönnit: yleensä ei P-aaltoja (joskus retrogradiset P-aallot) o QRS-komplekti molemmissa tavallisesti kapea
4 Non-sinusarytmiat: Pysyvät (sustained) supraventrikulaariset arytmiat - Paroxysmaalinen supraventrikulaarinen takykardia (PSVT) = AV-nodaalinen re-entrantti takykardia o Hyvin yleinen arytmia, joka ei usein viittaa minkäänlaiseen sydänsairauteen (aiheuttajana usein esim. kahvi, alkoholi tai jännitys) o Säännöllinen rytmi, BPM o Paras EKG-diagnostinen kriteeri = pseudo-r -aallot (pienet piikit V1-kytkennän QRSkompleksissa jotka aiheutuvat superimpositoituneesta P-aallosta) o QRS-kompleksi kapea o Karotishieronta yleensä lopettaa tai helpottaa PSVT:tä - Eteisflutteri o P-aallot ilmenevät tasaisessa rytmissä ( BPM) o Yleensä syynä trikuspidaaliläpän annuluksen ympäristön re-entrantti piiri o P-aaltojen välissä ei tasaviivaa, vaan P-aallot muodostavat aaltoviivan o Jokainen P-aalto ei etene AV-noodista eteenpäin vaan kuolevat siihen (AV-blokki) o Blokit määritellään P-aaltojen määrän suhteena QRS-komplekseihin, esim. 2:1 tai 3:1 o Karotishieronta suurentaa blokin suhdetta (esim. 2:1 -> 4:1) ja voi auttaa diagnoosissa - Eteisvärinä o Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi BPM o Ei P-aaltoja o Isoelektrinen viiva on tasainen tai värisee o AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisesti (BPM ) o Karotishieronta voi hidastaa kammioiden rytmiä - Multifokaalinen eteistakykardia (MAT) o Epäsäännöllinen rytmi, BPM o Epäsäännöllisen muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia o Karotishieronnalla ei vaikutusta - Paroxysmaalinen eteistakykardia (PAT) = ektooppinen eteistakykardia o Säännöllinen rytmi ( BPM) o Lämpenemisperiodi (rytmit epäsäännölliset) + viilenemisperiodi o Useimmiten esiintyy täysin terveessä sydämessä; voi myös viitata digitalismyrkytykseen o PATia ei usein voi erottaa PSVT:stä EKG:n perusteella o Karotishieronta ei lopeta PATia mutta voi hidastaa sitä hieman Ventrikulaariset arytmiat - Ennenaikaiset kammioiden supistumiset = PVCt o Leveä ja outo QRS-kompleksi o Ei P-aaltoa (tai retrogradisia P-aaltoja) o Yksittäiset PVCt terveillä ihmisillä ovat normaaleita, mutta akuutissa infarktissa ne voivat laukaista kammiotakykardian tai kammiovärinän - Kammiotakykardia o Yli kolme PVC:tä jonossa = kammiotakykardia o Tiheys BPM o Muodoltaan uniformi tai polymorfinen - Kammiovärinä o Preterminaalinen muutos o EKG aaltoilee spasmodisesti tai kevyesti, QRS-komplekseja ei näy - Kiihdytetty idioventrikulaarinen rytmi o Säännöllinen, kammion pelastajafokuksen aiheuttama säännöllinen rytmi (BPM ) o Ei P-aaltoja, QRS-kompleksit leveät - Torsades de pointes (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) o QT-aika pidentynyt o Näyttää kammiotakylta mutta QRS-kompleksit muuttavat kiertokulkumaisesti akseliaan ja amplitudiaan
5 Non-sinusarytmiat ja kammioarytmiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva Supraventri- Ennenaik. eteislyönnit - P-aallon muoto outo - Isku tulee liian varhain kulaariset Ennenaik. - Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradiset arytmiat junkt. lyönnit PSVT - Tasainen rytmi, BPM V1-kytkentä: pienet P-aaltopiikit (pseudo-r :t) QRS-aalloissa Eteisflutteri - Tasainen rytmi, P-aaltojen BPM Runsaasti P-aaltoja, ei tasaviivaa niiden välillä Eteisvärinä - Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi BPM - Ei P-aaltoja - Perusviiva on tasainen tai värisee - AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisen epäsäännöllisesti (BPM ) MAT - Epäsäännöllinen rytmi (BPM ) - Eri muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia PAT - Lämpenemis- ja viilenemisperiodit - Kuin PSVT Ventrikulaariset arytmiat PVCt - Leveä ja kummallisen näköinen QRSkompleksi - Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradisia Kammiotaky - BPM Muodoltaan uniformi tai polymorfinen Kammiovärinä - EKG aaltoilee epäsäännöllisesti (spasmodisesti tai kevyesti) - Ei minkäänlaisia QRS-aaltoja Kiihd. idioventr. rytmi TDP - Säännöllinen rytmi, BPM Ei P-aaltoja - QRS-kompleksit leveät - Näyttää kammiotakylta mutta QRSkompleksit muuttavat kiertokulkumaisesti akseliaan ja amplitudiaan - QT-aika pidentynyt
6 Johtumiskatkokset ja -häiriöt - Johtumiskatkos = sähkön kulun viivästyminen tai estyminen normaalilla kulkureitillä - Johtumiskatkoksia on kolmenlaisia: o Sinusnoodikatkokset: kts. sinusarytmiat o AV-blokki: katkokset sinusnoodin ja Purkinjen säikeiden välillä o Haarakatkosblokki (BBB): katkos kammiosäiekimpuissa AV-blokit - I asteen AV-blokki o PR-intervalli yli 0,2 sekuntia - II asteen AV-blokki o Jokainen eteisestä lähtenyt impulssi ei pääse AV-noodin läpi -> P-aaltojen suhde QRSkomplekseihin on suurempi kuin 1:1 o Mobitz I = Wenckebach -blokki Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes seuraava impulssi (yleensä joka kolmas tai neljäs) ei pääse läpi EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään. o Mobitz II blokki Eroaa Wenckebachista siten että PR-intervallit eivät pitene säännöllisesti, vaan konduktio tapahtuu kaikki tai ei mitään -periaatteella EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi - III asteen AV-blokki o Eteisestä ei pääse mitään läpi kammioihin ja kammiot generoivat pakorytmin (AV-dissosiaatio, käsitelty myös ylempänä kammiotakykardian yhteydessä) Haarakatkokset (BBB) - BBB diagnosoidaan QRS-kompleksin leveyttä ja koostumusta katsomalla - RBBB o Oikean kammion depolarisaatio alkaa vasta kun vasen kammio on lähes täydellisesti depolarisoitunut o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia o V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR :ksi ja muistuttaa jäniksen korvia o Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä o Oikeat rintakytkennät: ST-lasku, T-inversio - LBBB o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia o I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti ja ovat huipultaan joko tasaisia tai niissä näkyy lovi o Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S-aallot leveitä ja matalia o Vasemmat rintakytkennät: ST-lasku ja T-inversio - Hemiblokit o Johtumiseste vain yhdessä vasemman kammiokimpun kolmesta säikeestä o Pääasiallinen löydös: akselideviaatio LAHB: akselideviaatio vasemmalle ( astetta) LPHB: akselideviaatio oikealle o Hemiblokit eivät pidennä QRS-aikaa; myöskään ST-segmentit ja T-aallot eivät muutu - Bifaskikulaariblokit o Bifaskulaariblokki = RBBB + LAHB tai LPHB RBBB + LAHB: QRS yli 0,12 s, RSR (V1 ja V2), akselideviaatio vasemmalle RBBB + LPHB: QRS yli 0,12 s, RSR (V1 ja V2), akselideviaatio oikealle
7 Johtumishäiriöt ja -katkokset Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva AV-blokit I aste - PR-aika yli 0,2 sekuntia II aste: Mobitz I = Wenckebach II aste: Mobitz II III aste - Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes seuraava impulssi (yleensä joka 3. tai 4.) ei pääse läpi - EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään. - Konduktio tapahtuu kaikki tai ei mitään - periaatteella - EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi - Täydellinen AV-dissosiaatio, P-aallot ja QRSkompleksit eivät riipu toisistaan mitenkään - Kammioiden luoma pakorytmi (30-45 BPM) BBB:t RBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia - V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR :ksi ja muistuttaa jäniksen korvia - Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä - Oikeissa rintakytkennöissä ST-lasku ja T- inversio Hemiblokit LAHB Bifask. blokki LBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia - I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti; huippu joko tasainen tai lovettu - Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S- aallot leveitä ja matalia - Vasemmissa rintakytk. ST-lasku ja T-inversio - Mahdollinen akselideviaatio vasemmalle Akselideviaatio vasemmalle (ei muuta syytä) LPHB Akselideviaatio oikealle (ei muuta syytä) - RBBB + LAHB tai LPHB Pre-eksitaatiosyndroomat - Pre-eksitaatiosyndroomissa impulssien kulku eteisistä kammioihin on nopeutunut - Impulssit kulkevat AV-noodin ohittaen lisäreittejä pitkin - Wolff-Parkinson-White syndrooma (WPW) o Eksitaatio kulkee Kentin kimppua pitkin o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) o QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s) o QRS:ssä delta-aallot - Lown-Ganong-Levine syndrooma (LGL) o Eksitaatio kulkee Jamesin säikeitä pitkin o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) o Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoa - Pre-eksitaatiosyndroomiin voi tavallisesti liittyä arytmioita: o PST: QRS-kompleksit yleensä kapeita o Eteisfibrillaatio: hyvin nopeita, voivat joskus johtaa kammiovärinään
8 Pre-eksitaatiosyndroomat Tyyppi EKG-muutokset Kuva WPW - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) - QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s) - QRS:ssä delta-aallot LGL - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) - Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoja Sydänlihasiskemia ja infarkti - Sydäninfarktin diagnoosiin kuuluu anamneesin ja statuksen otto, sydänentsyymien mittaus sekä EKG. - Akuutin sydäninfarktin kuluessa EKG:ssä nähdään kolme vaihetta: o 1) Kohonneet (hyperakuutit) T-aallot -> muutamaa tuntia myöhemmin invertoituneet T-aallot Kuvaavat (vain!) sydänlihaksen iskemiaa (Huom! T-aallon inversio voi kuvata myös mm. BBB itä ja kammiohypertrofiaa.) Infarktin aiheuttamat invertit T-aallot ovat tyypillisesti symmetrisiä Mikäli solukuolemaa on tapahtunut (todellinen infarkti), T-aallon inversio pysyy kuukausia tai jopa vuosia o 2) ST-nousu Kuvaa sydänlihasvammaa Usein varma merkki tapahtuneesta todellisesta infarktista ST-segmentti palaa perusviivalle yleensä parin tunnin päästä infarktista; pysyvänä STnousu viittaa kammioaneurysmaan ST-elevaatio voi liittyä myös useisiin muihin tiloihin sekä sitä voi näkyä myös terveellä (J-piste-elevaatio); infarktiin liittyvällä ST-elevaatiolla on kuitenkin karakteristinen muoto ja se on sulautunut yhteen T-aallon kanssa. o 3) Uusien Q-aaltojen ilmestyminen Ilmestyvät yleensä muutamien tuntien (tai päivien) kuluttua infarktista, pysyvät potilaalla yleensä loppuiän Pieniä viattomia Q-aaltoja voi olla myös terveellä (vasemmissa lateraalikytkennöissä ja alakytkennöissä); Q-aalto on patologinen kun se on a) kestoltaan yli 0,04 sekuntia ja b) amplitudiltaan vähintään kolmanneksen saman kompleksin R-aallosta - Kaukana infarktin kohdasta olevat kytkennät voivat tuottaa resiprokaalisen l. käänteisen muutoksen (esim. ST-laskun). - Infarktin lokalisointi o Inferioriset: muutokset kytkennöissä II, III ja AVF; resiprokaaliset muutokset anteriorisissa ja vasemmissa lateraalisissa kytkennöissä Inf. infarktien aiheuttamat uudet Q-aallot eivät välttämättä pysy potilaalla loppuikää o Lateraaliset: muutokset kytkennöissä I, AVL, V5 ja V6; resiprokaalimuutokset alakytkennöissä o Anterioriset: muutokset prekordiaalikytkennöissä, resiprokaalimuutokset alakytkennöissä o Posterioriset: etsitään resiprokaalimuutoksia l. ST-segmentin laskua ja korkeita R-piikkejä rintakytkennöistä (etenkin kytkennästä V1 - Ei-Q-aaltoinfarkteissa ainoa nähtävä muutos ovat T-aaltojen inversio ja ST-lasku - Myös angina pectoriksessa tavallisin EKG-löydös on ST-lasku; Prinzmetalin angiinassa (verisuonten sileän lihaksen spasmista johtuva rintakipu) tavallisin löydös on ST-nousu.
9 Muut EKG:ssä näkyvät häiriöt - Elektrolyyttihäiriöt o Hyperkalemia T-aallot kaikissa kytkennöissä nousevat telttamaisesti Myöhemmin PR-aalto pitenee, P-aalto madaltuu ja myöhemmin katoaa Myöhemmin QRS-kompleksi levenee kunnes se sulautuu T-aaltoon, muodostaen siniaallon ja mahdollisesti myöhemmin kammiovärinän o Hypokalemia: ST-segmentit madaltuvat, T-aalto madaltuu, U-aalto ilmestyy o Kalsiumtasapainon häiriöt: hypokalsemia pitkittää QT-aikaa, hyperkalsemia lyhentää sitä - Hypotermia o Kaikki hidastuu o Diagnostinen ST-nousu: nopea nousu J-pisteeseen ja nopea tipahtaminen takaisin perustasoon ( = J-aalto tai Osbornen aalto) o Myöhemmin voi ilmestyä erilaisia arytmioita (tavallisin hidas kammiovärinä) o Lihasvärinä voi hankaloittaa EKG:n ottoa (älä sekoita värinäartefaktaa eteisflutteriin) - Lääkkeet o Digitalis Terapeuttisen annoksen vaikutus EKG:hen: ST-segmentin kuoppamainen lasku (näkyvin kytkennöissä joissa on iso R-aalto) Digitalismyrkytys EKG:ssa Sinusnoodi hidastuu tai jopa pysähtyy Johtumishäiriöt Takyarytmiat (PAT ja PVC > junktionaalirytmit > eteislepatus ja värinä) Digitalismyrkytyksen tavallisin EKG-muutosyhdistelmä on PAT + 2:1 AV-blokki o Sotaloli, kinidiini ja muut QT-aikaa pitkittävät lääkkeet QT-aaltojen piteneminen U-aallot (etenkin kinidiinin kanssa) - Muut sydänvaivat o Akuutti perikardiitti ST-nousu + T-aaltojen madaltuminen tai inversio diffuusisti Erotuksena infarktiin: Muutokset ovat diffuuseita ts. ne näkyvät useimmissa kytkennöissä T-aaltojen inversio tapahtuu yleensä vasta kun ST-segmentit ovat palautuneet Q-aaltoja ei muodostu PR-intervalli on joskus laskenut o Hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia (HOCM) Vasemman kammion hypertrofia + akselideviaatio vasemmalle + mahdollisia ylimääräisiä Q-aaltoja lateraalisesti ja harvemmin inferiorisesti o Myokardiitti Johtumishäiriöt (etenkin BBB:t ja hemiblokit) - Keuhkosairaudet o Krooninen obstruktiivinen pulmonaarisairaus (COPD) Aaltojen matala amplitudi, akselideviaatio oikealle + huono R-aaltojen eteneminen (prekordiaalikytkennöissä) o Akuutti (massiivinen) pulmonaariembolia Oikean kammion hypertrofiamuutoksia + repolarisaatiomuutoksia RBBB Iso S-aalto (I) ja syvä Q-aalto (III) = S1Q3-kuvio; III:ssa myös T-aalto voi olla invertti Arytmiat (tavallisimmat sinustakykardia ja eteisvärinä) - CNS-katastrofit (esim. subaraknoidaalivuoto ja aivoinfarkti) o Diffuusia T-aaltojen inversiota ja syvenemistä/levenemistä o Prominentteja U-aaltoja o Usein sinusbradykardiaa - Urheilijan mahdollisia EKG-muutoksia o Levossa sinusbradykardia, epäspesifiset ST- ja T-aaltojen muutokset, kammiohypertrofiaan sopivia löydöksiä, epätäydellinen RBBB, monet arytmiat (esim. junktionaaliset rytmit), Wenckebach -blokki
EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK
LisätiedotEKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit
EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio
LisätiedotEKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net
EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotRytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen
Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotEKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet
EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotRytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotLEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI
LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotEKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys
Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri aapo.aro@hus.fi Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien
LisätiedotSami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA
Marko Heiskanen Erika Jäppinen SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2016 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 16.2.2016 Tekijä(t)
LisätiedotSepelvaltimotaudin diagnostiikka
Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),
LisätiedotNiina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA
Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotHEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU
HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotAkuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit
Akuuttia rytmikardiologiaa 10.2.2017, Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotSydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena
LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma
LisätiedotISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA
ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA LK Lasse Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tamperen yliopisto Lääketieteen laitos TAYS, Sydänkeskus Toukokuu 2010 1 Tampereen
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotTajunnan menetyksen taustalla on erilaisia
Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät.
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotMiten tulkitsen lapsen EKG:n?
Tieteessä katsaus Tuija Poutanen LT, lastenkardiologi TAYS, lastenklinikka Anita Hiippala LL, lastenkardiologi HUS, Lasten ja nuorten sairaala, sydäntutkimusyksikkö Miten tulkitsen lapsen EKG:n? EKG on
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotEkg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki
Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen Sirpa Raiskinmäki 03.05.2019 Ekg:n digitaalinen tallentaminen Nopeuttaa ja helpottaa diagnosointia ja hoitopäätösten tekoa (rekisteröinti
LisätiedotENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA
Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotSynnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito
L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotKuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?
Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotEKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI
Tommi Niemi & Valtteri Sipola EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Harjoitus Oulun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Harjoitus Oulun ammattikorkeakoulun
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa. 32. Rytmihäiriölääkkeet
32. Rytmihäiriölääkkeet Rytmihäiriölääkkeet Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa Sydämen sähköinen toiminta johtuu ionien virtauksista ärsyyntyvien (depolarisoituvien) solujen
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE
Teemu Lindstedt & Jenni Tiitinen ELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE Opinnäytetyö Ensihoitaja AMK 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Teemu Lindstedt, Jenni Tiitinen Ensihoitaja
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN Kyselytutkimus perusterveydenhuollon sairaanhoitajille TEKIJÄT: Jarkko Kauhanen Matti
LisätiedotUrheilu ja sydämen rytmihäiriöt
Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys
LisätiedotKammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen
LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa
LisätiedotRYTMIHÄIRIÖPOTILAAN TURVAL- LINEN HOITO PIRKANMAAN PE- LASTUSLAITOKSELLA
RYTMIHÄIRIÖPOTILAAN TURVAL- LINEN HOITO PIRKANMAAN PE- LASTUSLAITOKSELLA Toimintakortti perustason ensihoitajille Teemu Lahtinen Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Sairaanhoitaja AMK Hoitotyö TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotHOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ sairaanhoitaja Mikko Nihtilä, Jari-Pekka Tirkkonen HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN Opinnäytetyö 2012
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Päivitetty 3.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotOPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO
OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotKardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali ja terveysala Lappeenranta Ensihoidon koulutusohjelma Anni Salo Kardioversion ja ulkoisen tahdistuksen checklistat ensihoidon kentälle Opinnäytetyö 2016 Tiivistelmä
LisätiedotSYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää
SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta
LisätiedotEKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensihoitaja (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Jenni Karhapää, Jenni Laari, Jutta Nihtinen EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Kammioarytmiat: - Hengenvaarallisten kammiotakykardioiden hoito - Symptomaattisten lyhytkestoisten kammiotakykardioiden hoito
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 80 mg sotalolihydrokloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.
LisätiedotRYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN MONITORI-EKG:STA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN MONITORI-EKG:STA Opiskelumateriaali hoitotyön koulutusohjelmaan T E K I J Ä / T : Aleksi Rauhala
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tambocor 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Flekainidiasetaatti 100 mg.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tambocor 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Flekainidiasetaatti 100 mg. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti.
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotIäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia
LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Sotalolihydrokloridi 80 mg Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti Valmisteen
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotPyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen
Katsaus Hannu Parikka Pyörtymisessä eli synkopeessa tajunnan menetys johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä, itsestään korjautuvasta pysähtymisestä. Tavallinen pyörtyminen on tilanteeseen liittyvä viaton
LisätiedotHenkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito
Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
LisätiedotEKG-REKISTERÖINTI. Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset
EKG-REKISTERÖINTI Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset Satu-Maria Rantala Emilia Vuorimaa Opinnäytetyö Elokuu 2017 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotJenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ
Jenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ Jenni Ovaska & Petra Rousu Opinnäytetyö Syksy
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotYleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta
Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta Laukkanen, Saara Tommiska, Veera 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Yleisimpien rytmihäiriöiden tunnistaminen elektrokardiografiasta
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotJanne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE
Janne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2015 EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Heino, Janne Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotKamppailulajiharrastajille tyypilliset lepo-ekg-käyrässä näkyvät sydänmuutokset
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Kevät 2011 Jonne Laaksonen, Pasi Rinta-Halkola Kamppailulajiharrastajille tyypilliset lepo-ekg-käyrässä näkyvät sydänmuutokset OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotKardiomyopatia haastetta fysioterapiaan
Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotAkuutti eteisvärinän tai -lepatuksen konversio sinusrytmiksi.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CORVERT 87 mikrog/ml infuusioneste, liuos. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 mikrogrammaa ibutilidifumaraattia, mikä vastaa 87 mikrogrammaa
LisätiedotReetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ
Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ Reetta Saukko Riikka Hertteli Opinnäytetyö Syksy 2010 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
Lisätiedot