Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 41. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 41 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:30-18:35 Tauko klo Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Nina From Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Marianne Kaunio Tiina Elo Yusef Abu Madi kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja, saapui 17:37 55 käsittelyn aikana. Ritva Helminen-Halkola tutkimuspäällikkö, läsnä 56 käsittelyn ajan, poistui klo 18:32 56 käsittelyn jälkeen. Laura Malm-Grönroos tutkija, läsnä 56 käsittelyn ajan, poistui klo 18:32 56 käsittelyn jälkeen. Heidi Ahlgren maisema-arkkitehti, läsnä 56 käsittelyn ajan, poistui klo 18:32 56 käsittelyn jälkeen. Tanja Hämäläinen erikoissuunnittelija, läsnä 56 käsittelyn ajan, poistui klo 18:32 56 käsittelyn jälkeen. Paula Kuusisto-Hjort yleiskaavainsinööri läsnä 56 käsittelyn ajan, poistui klo 18:32 56 käsittelyn jälkeen. Pihla Sillanpää Marita Forsberg teknisen alan harjoittelija, läsnä 56 käsittelyn ajan, poistui klo 18:32 56 käsittelyn jälkeen. palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 41 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kai Lintunen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 41 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 53 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 54 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Piispanportti (Kalapuisto), asemakaavan 6 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 23. kaupunginosa Matinkylä, pöydälle Yleiskaavan kudelmien esittely ja tilannekatsaus, pöydälle Suurpelto II, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 20 muutokseksi, alue , 21. kaupunginosa Henttaa (Kh- Kv-asia) 58 Karamalmi, asemakaavan muutosehdotuksen 27 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 54. kaupunginosa Kilo 59 4 Tiistilä II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 60 Seuraava kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kai Lintunen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Piispanportti (Kalapuisto), asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 23. kaupunginosa Matinkylä, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh Aino Aspiala, puh Ross Snell, puh Sirpa Sivonen-Rauramo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ja kannanotto on annettu Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16. päivänä maaliskuuta 2015 päivätyn Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6899, joka käsittää korttelin 23285, osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että listatekstiin tehdään seuraavat Elä ja asu -seniorikeskuksen sekä uimahallin sijoittamispaikkaa perustelevat lisäykset: - Asemakaavan muutos, Yleisperustelut" otsikon alle, 1. kappaleen jälkeen uusi teksti: "Sosiaali- ja terveystoimi perustelee Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen sijaintia seuraavasti: Elä ja asu -konseptiin kuuluu sijoittaa ikääntyvien asuminen muun elämän keskelle. Kunnon heikkeneminen ja hankala liikkuminen edellyttävät entistä tiiviimpää kontaktia palveluihin. Ikääntyvien tulee saada olla osa kaikille kuntalaisille tarkoitettua ympäristöä elämänsä loppuun saakka omatoimisesti tai avustettuna, myös Matinkylän palvelukeskittymässä. Elä

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 41 ja asu -seniorikeskusten sijainti keskeisesti kaupunkirakenteessa muiden virikkeiden ja palvelujen yhteydessä lisää ikääntyvien ihmisten viimeisten elinvuosien laatua. Virikettä, kunnallisia ja kaupallisia palveluja tarjoava Ison Omenan läheisyys houkuttaa omaisia ja ystäviä paikalle. Samalla kun hoidetaan muitakin asioita, voidaan vierailla omaisen luona ja hakea omainen mukaan. Ikääntyvät ovat osana tavallista arkea. Yhdessä ololle ja tekemiselle tarjoutuu mahdollisuuksia, aktiivisuus pysyy yllä ja mieli virkeänä. Yksinäisyys ja toimettomuus uhkaavat ikääntyvän mielenterveyttä ja hyvää elämää, siihen halutaan vaikuttaa. Elä ja asu -seniorikeskukseen toteutettava avopalvelukeskus tulee palvelemaan useita satoja alueen ikäihmisiä luoden päivittäisiä aktiviteetteja ruokailu- ja liikuntaharrastuksineen. Myös avopalvelukeskuksen päivittäiset kävijämäärät edellyttävät, että sijainti on liikenteellisesti hyvin keskeinen. Elä ja asu -seniorikeskuksen läheisyyteen tullaan toteuttamaan normaalina asuntorakentamisena senioriasuntoja. Elä ja asu -seniorikeskus yhdessä Ison Omenan palvelutorin ja alueen muiden julkisten palvelujen kanssa muodostavat keskeiselle paikalle sijoittuvien julkisten palvelujen tulevaisuuden palveluverkoston. Sosiaali- ja terveystoimi pitää selvitysten perusteella esitettyä sijaintia Matinkylän metroaseman läheisyydessä parhaana mahdollisena ratkaisuna." - otsikon "YSA-1 kortteli" alle 1. kappaleen jälkeen seuraava teksti: "Matinkylän metrokeskuksen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) on hyväksytty valtuustossa Kaavaan sisältyi uimahallin rakentamiseen varattu kortteli 23285, koska kaavan valmistelu perustui vaihtoehtoon, jossa uimahalli sijaitsisi Kalapuiston pohjoispuolella. Matinkylän metrokeskuksen kaavan käsittelyn yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin edellytti vaihtoehtotarkastelua uimahallin sijoittamisesta Kalapuiston sijasta metrokeskuksen länsipuolelle. Vuonna 2012 Metrokeskuksen kaavan hyväksymiskäsittelyssä sekä metroaseman lähialueiden kehittämislinjauksista päätettäessä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että uimahallin sijoittamista tutkitaan Tynnyripuistoon. Tynnyripuiston kaavalliset tavoitteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja valmisteluaineisto oli nähtävillä Tynnyripuiston asemakaavan muutosehdotusta valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle kuluvana keväänä ehdotuksen nähtäville asettamista varten. Uimahalli on säilyttänyt valmisteluaineistossa esitetyn sijaintinsa."

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 41 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja Markkula sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ja kannanotto on annettu Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16. päivänä maaliskuuta 2015 päivätyn Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6899, joka käsittää korttelin 23285, osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Piispanportti (Kalapuisto), mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 Piispanportti (Kalapuisto), lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Piispanportti (Kalapuisto), tapahtumaluettelo - Piispanportti (Kalapuisto), kaavamääräykset 1 - Piispanportti (Kalapuisto), kaavamääräykset 2 - Piispanportti (Kalapuisto), kaavakartta - Piispanportti (Kalapuisto), ajantasa-asemakaava - Piispanportti (Kalapuisto), havainnekuva Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden, toiminnoiltaan monipuolisen Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen rakentaminen Matinkylän keskukseen hyvien palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin on kaavoitettu k-m 2 uimahallia varten. Uimahalli on esitetty sijoitettavaksi Suomenlahdentien pohjoispuolelle Tynnyripuiston asemakaavan valmisteluaineistossa. Kaavamuutoksella kortteliin ehdotetaan k-m 2 Matinkylän elä ja asu -seniorikeskusta varten. Rakennusoikeuden lisäys on k-m 2.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 41 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos (EKYJ) päätti , että kaupungin elä ja asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle metroasemaa. Elä ja asu -keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Matinkylän elä ja asu - seniorikeskuksen tarveselvityksen. Tavoitteena on mahdollisimman suuri seniorikeskus, jotta hankkeesta saadaan taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä. Kaavaehdotus perustuu tarveselvityksen pohjalta laadittuun viitesuunnitelmaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6899, käsittää korttelin 23285, osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireilletulo Asemakaavoitus on tullut vireille EKYJ:n päätöksen johdosta. Hakijana on Espoon Elä ja asu Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualueena on rakenteilla olevan Matinkylän metroaseman eteläpuolella olevat uimahallille varattu kortteli 23285, asuin-liikekorttelin tontit 3 ja 4, Kalapuisto sekä osat Kala-Maijan polusta, Kala-Maija-nimisestä kadusta ja Suomenlahdentiestä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 41 Kalapuisto on rakennettu ja paljon käytetty lähipuisto. Kortteli ja viereiset puiston osat on aidattu osaksi Matinkylän metroaseman työmaa-aluetta. Korttelissa on IV VII - kerroksinen asuinkerrostalo, kansipiha ja kansipihan alainen pysäköintilaitos. Korttelin länsireuna on istutettu ja se toimii puiston osana. Alueen läpi kulkevat Matinkylän asukkaille tärkeät pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset jalankulun ja pyöräilyn reitit. Rakenteilla olevan Suomenlahdentien uusi linjaus tulee kulkemaan alueen pohjoisreunaa myötäillen. Suunnittelualuetta ympäröivät V VII kerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueet. Etelässä asemakaavan muutosalue rajautuu Matinkylän vanhan ostarin asemakaavan muutosalueeseen. Kaupunki omistaa kaavamuutosalueen yleiset alueet ja aiemmin uimahallia varten kaavoitetun yleisten rakennusten korttelialueen. Muut korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoispuolella sijaitsee keskustatoimintojen alue ja näiden välissä ohjeellinen seutuliikenteen rata. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa Matinkylän keskus on osoitettu tiivistettävänä taajama- ja keskustatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-K), jonka läpi kulkee sijainniltaan ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys. Suunnittelualueen itä- ja länsireuna on osoitettu asuntoalueeksi (A). Pohjoisreunassa kulkee maanalainen raide asemineen. Suunnittelualueella ovat voimassa Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) asemakaava ja asemakaavan muutos, Matinkylän keskus I asemakaava, sekä Matinkylän keskus I asemakaavan muutos. Piispanportin asemakaavassa alue on osoitettu uimahallille varatuksi kortteli-alueeksi (YU), jonka itä-, etelä- ja länsireunat rajautuvat puistoon (VP). Uimahallin korttelialueella on k-m 2 rakennusoikeutta ja kerroslukuna II. Rakennus on määrätty sijoitettavaksi osittain maan alle. Matinkylän keskus I asemakaavasta suunnittelualueessa ovat mukana osat Kala-Maijan polku -nimistä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua sekä Kala-Maija -nimistä katua. Matinkylän keskus I asemakaavan muutoksesta suunnittelualueessa on mukana Kala-Maijan pohjoispuolella olevan korttelin tontit 3 ja 4. Tontti 3 on varattu liikerakennusten korttelialueeksi (KL) ja tontti 4 on varattu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tonttien länsireuna on osoitettu yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi korttelin osaksi (pp),

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 41 Kala-Maijan polku. Asemakaavassa tontille 4 on sallittu asuntorakentamista km 2 ja tontille 3 liikerakentamista 300 km 2, liikerakennusta ei ole rakennettu. Maanalaisen autonsäilytyspaikan rakennusala ulottuu lännessä yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun korttelin osan reunaan. Korttelissa sallitaan myös Kala-Maijan eteläpuolella olevan korttelin pysäköinti. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. OAS oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana jätettiin 3 kirjallista mielipidettä, joista kaksi oli alueen asukkailta ja yksi viereiseltä kauppakeskusyhtiöltä. Asukasmielipiteissä kritisoitiin voimakkaasti Kalapuistoon esitetyn suuren, möhkälemäisen ja huomattavan korkean rakennusmassan tuomista aivan olemassa olevien asuinrakennusten viereen. Hankkeen todettiin aiheuttavan kohtuutonta haittaa viereisen taloyhtiön asukkaille. Myös asukkaille tärkeän puiston pieneneminen herätti vastustusta. Kauppakeskusyhtiön mielipiteessä todettiin, että esitetty kevyen liikenteen siltayhteys Suomenlahdentien yli on erittäin toivottava ja myönteinen ratkaisu. Nähtävilläolon aikana jätettiin yksi kannanotto Espoon ympäristökeskuksesta, jossa kritisoitiin elä ja asu -keskuksen sijoittamista vilkkaan kadun varteen liian lähelle ajorataa. Seniorikeskuksen asukkaat kuuluvat ns. herkkään väestöryhmään, jotka saavat oireita ja heidän toimintakykynsä heikentyy jo pienistä saastepitoisuuksista. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavanmuutoksella mahdollistetaan uuden, toiminnoiltaan monipuolisen Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen rakentaminen Matinkylän keskukseen hyvien palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Lisäksi asemakaavamuutoksella tarkistetaan asuin-liikekorttelin ja Kalapuiston välistä rajaa sekä ajanmukaistetaan korttelin asemakaavamääräyksiä. Sosiaali- ja terveystoimi perustelee Matinkylän elä ja asu-seniorikeskuksen sijaintia seuraavasti: Elä ja asu -konseptiin kuuluu sijoittaa ikääntyvien asuminen muun elämän keskelle. Kunnon heikkeneminen ja hankala liikkuminen edellyttävät entistä tiiviimpää kontaktia palveluihin. Ikääntyvien tulee saada olla osa kaikille kuntalaisille tarkoitettua ympäristöä elämänsä loppuun saakka omatoimisesti tai avustettuna, myös Matinkylän palvelukeskittymässä. Elä ja asu -seniorikeskusten sijainti keskeisesti kaupunkirakenteessa muiden

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 41 virikkeiden ja palvelujen yhteydessä lisää ikääntyvien ihmisten viimeisten elinvuosien laatua. Virikettä, kunnallisia ja kaupallisia palveluja tarjoava Ison Omenan läheisyys houkuttaa omaisia ja ystäviä paikalle. Samalla kun hoidetaan muitakin asioita, voidaan vierailla omaisen luona ja hakea omainen mukaan. Ikääntyvät ovat osana tavallista arkea. Yhdessä ololle ja tekemiselle tarjoutuu mahdollisuuksia, aktiivisuus pysyy yllä ja mieli virkeänä. Yksinäisyys ja toimettomuus uhkaavat ikääntyvän mielenterveyttä ja hyvää elämää, siihen halutaan vaikuttaa. Elä ja asu -seniorikeskukseen toteutettava avopalvelukeskus tulee palvelemaan useita satoja alueen ikäihmisiä luoden päivittäisiä aktiviteetteja ruokailu- ja liikuntaharrastuksineen. Myös avopalvelukeskuksen päivittäiset kävijämäärät edellyttävät, että sijainti on liikenteellisesti hyvin keskeinen. Elä ja asu -seniorikeskuksen läheisyyteen tullaan toteuttamaan normaalina asuntorakentamisena senioriasuntoja. Elä ja asu -seniorikeskus yhdessä Ison Omenan palvelutorin ja alueen muiden julkisten palvelujen kanssa muodostavat keskeiselle paikalle sijoittuvien julkisten palvelujen tulevaisuuden palveluverkoston. Sosiaali- ja terveystoimi pitää selvitysten perusteella esitettyä sijaintia Matinkylän metroaseman läheisyydessä parhaana mahdollisena ratkaisuna. YSA-1-kortteli Matinkylän elä ja asu -seniorikeskukselle varattava kortteli on voimassa olevassa asemakaavassa pääosin uimahallille varattua korttelialuetta. Matinkylän metrokeskuksen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) on hyväksytty valtuustossa Kaavaan sisältyi uimahallin rakentamiseen varattu kortteli 23285, koska kaavan valmistelu perustui vaihtoehtoon, jossa uimahalli sijaitsisi Kalapuiston pohjoispuolella. Matinkylän metrokeskuksen kaavan käsittelyn yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin edellytti vaihtoehtotarkastelua uimahallin sijoittamisesta Kalapuiston sijasta metrokeskuksen länsipuolelle. Vuonna 2012 Metrokeskuksen kaavan hyväksymiskäsittelyssä sekä metroaseman lähialueiden kehittämislinjauksista päätettäessä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että uimahallin sijoittamista tutkitaan Tynnyripuistoon. Tynnyripuiston kaavalliset tavoitteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja valmisteluaineisto oli nähtävillä Tynnyripuiston asemakaavan muutosehdotusta valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle kuluvana

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 41 keväänä ehdotuksen nähtäville asettamista varten. Uimahalli on säilyttänyt valmisteluaineistossa esitetyn sijaintinsa. Osa elä ja asu -keskukselle varattavasta korttelista on voimassa olevassa asemakaavassa puisto- tai katualuetta. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on k-m 2 ja kerrosluku II. Asemakaavan muutoksen myötä rakennusoikeus nousee k-m 2 :in ja kerrosluku VIII:aan. Rakennuksen korkeuteen on haettu linjaa naapurirakennuksista tavoitteena ehjä ja selkeä kaupunkikuva ja katutila. Rakennus on vedetty viereisten rakennusten katulinjasta puistoon päin johtuen suurista kunnallistekniikan johdoista Suomenlahdentien eteläpuolella. Muodostuva aukio antaa väljyyttä rakennuksen sisäänkäynnille ja tilaa saattoalueelle rakennuksen edessä. Puiston puolella rakentamisen rajana on pidetty itä-länsi-suuntaista jalankulun ja pyöräilyn reittiä. Suuri tavoiteltu tilaohjelma on kutistanut rakennuksen massoittelun vaihtoehtojen määrää. Lähimmäksi naapurirakennuksia on suunniteltu päädyt, jotta säilytettäisiin naapureiden näkymiä pidempinä. Puistoon työntyvä sakara on suunnilleen keskellä, mahdollisimman kaukana naapureista. Rakennuksen arkkitehtuurissa tavoitellaan sovittamista olemassa olevaan ympäristöön, vaaleisiin betonielementtirakenteisiin asuinkerrostaloihin ja vastapäätä rakenteilla olevaan vaaleaksi suunniteltuun Matinkylän metrokeskukseen. Suomenlahdentien varren katutason kerrokseen on suunniteltu palvelukeskus: päivätoiminnan tilat, kokoustilat, ravintola, harraste- ja liikuntatilat, jotka on tarkoitettu sekä kotona, että seniorikeskuksessa asuvien ikäihmisten käyttöön. Saattoalue sekä huoltotilat ja -piha sijoittuvat korttelin länsiosaan, koska ainut mahdollinen ajoliittymä kortteliin voi olla rakennuksen länsipuolelta Suomenlahdentieltä. Rakennuksen kerros ovat asuinkerroksia hyväksytyn tarveselvityksen mukaan rakennuksessa tulisi olla 163 palveluasuntoa. Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksessa tulisi työskentelemään yhteensä noin 145 työntekijää. Elä ja asu -seniorikeskuksen autopaikat on suunniteltu rakennuksen ja kannen alaisiin tiloihin tasolle noin Pysäköintitasolle on ajoyhteys Suomenlahdentien ja Markkinakadun risteyksen alla olevasta kannenalaisesta liikenneympyrästä. Alueen suunnitteluhaasteena ovat Suomenlahdentien liikennemelu ja päästöt. HSY:n hallituksen hyväksymän ilmanlaatuohjeen mukaan Elä ja asu-keskus on herkkä kohde, jota koskevat normaalia tiukemmat suositusetäisyydet. Kohde ei täytä HSY:n ohjeen mukaista etäisyysminimiä (40 metriä). Tämän johdosta asemakaavaehdotusta varten on laadittu erillinen ilmanlaatuselvitys, jonka mukaan ulkoilman ilmanlaatuvaatimukset (VNp 480/1996) täyttyvät vuoden liikennetilanteessa.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 41 Liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutuksia lieventäviä keinoja on koottu kaavaselostuksen liitteenä oleviin kaavioihin alueen pienilmasto-olosuhteista. Liikenteen aiheuttama melu on mallinnettu kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. AK-korttelialue Asuinkerrostalolle varattu korttelin osa, korttelin tontti 4, on voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna kapeampi, koska läntisin osa korttelista muutetaan kevyen liikenteen kaduksi. Korttelin raja on piirretty asuinrakennuksen ja pysäköintihallin seinälinjaan. Korttelia koskevat määräykset ajanmukaistetaan. KL-korttelialue Liikerakennukselle varattu korttelin osa, korttelin tontti 3, on voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna kapeampi, koska läntisin osa korttelista muutetaan kevyen liikenteen kaduksi. Käyttötarkoitus säilytetään maanomistajan toiveesta edelleen liikerakennusten korttelialueena, kerroslukumäärä ja rakennusoikeus säilyvät samana. Korttelia koskevat määräykset ajanmukaistetaan. Jalankulun ja pyöräilyn reitit Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet säilytetään. Läntisempi pohjois-eteläsuuntainen reitti, joka on merkitty myös Espoon eteläosien yleiskaavaan, säilyy puistoyhteytenä, mutta kapenee ja muuttuu näkymiltään ahtaammaksi. Itäisen pohjois-eteläsuuntaisen yhteyden, Kala-Maijan polun, pohjoispää rakennetaan. Kala-Maijan polun ja seniorikeskuksen väliin on suunniteltu Suomenlahdentien ylittävä silta Kalapuistosta Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen ohi Matinkylän metrokeskuksen tasolle noin +15. Sillalta on yhteys seniorikeskuksen pihan kautta keskuksen toiselle sisäänkäynnille. Puisto Kalapuistoa käyttävät lähialueen asukkaat ja päiväkodit ulkoilualueena. Kalapuisto on keskusta-alueen puisto, jossa ulkoilevat myös kaupunginosan muut asukkaat. Puisto tulee rakentaa laadukkaasti vastaamaan kaupunkikeskustan tasoa ja sitä tulee ylläpitää ahkerasti, jotta se kestää sille kohdistuvan kasvavan kulutuksen. Puistossa oleva leikkialue säilyy. Puistoon ei esitetä uusia toimintoja. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Asemakaavaehdotuksen laadinnan tueksi on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma koskien Kalapuistoa, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä ja seniorikeskuksen pihaa sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma sisältäen myös suunnitelman Suomenlahdentien ylittävästä sillasta. Suunnitelma käsittää myös seniorikeskuksen piha-alueita sekä rakennuksen liittymistä ympäristöön.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 41 Perittävät maksut Espoon Elä ja Asu Oy on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja kannanotosta - Korttelisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy, 03/ Lähiympäristösuunnitelma, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Ilmanlaatuselvitys, Enwin Oy, Kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WSP Finland Oy, Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ja kannanotto on annettu Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16. päivänä maaliskuuta 2015 päivätyn Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6899, joka käsittää korttelin 23285, osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Nevanlinna ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 41 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija(t) - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY, lausuntopyyntö - Sosiaali- ja terveystoimen toimiala, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, Katu- ja viherpalvelut, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Yleiskaavan kudelmien esittely ja tilannekatsaus, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh Heidi Ahlgren, puh Juho Kiuru, puh Laura Malm-Grönroos, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Pihla Sillanpää, puh Ritva Helminen-Halkola, puh Sanna Jaatinen, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ritva.helminen@espoo.fi tanja.h.hamalainen@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi annetun esittelyn. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin Laura Malm-Grönroosin ja Heidi Ahlgenin pitämät esitelmät yleiskaavojen kudelmista. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja Markkula sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kudelmat ovat kaupunkirakenteen teemoja, joiden avulla tarkastellaan Espoon elinkeinoalueita, asumista, palveluja, viher- ja virkistysalueita, liikennettä sekä energiataloutta pitkällä aikavälillä strategisesti ja tulevaisuutta visioiden. Yleiskaavayksikössä työn alla ovat asumisen, elinkeinojen, palvelujen sekä viher- ja virkistysteeman kudelmat. Asumisen, elinkeinojen ja palvelujen kudelmat esitellään nyt luonnoksina. Viher- ja virkistyskudelmasta esitellään työn nykyvaihe sekä tavoitteita. Energiatalouden ja liikenteen kudelmat ovat kokonaistarkastelun osateemoja ja niitä on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksessa yksiköiden yhteistyömallin mukaisesti. Liikenneverkkovisio, Pysäköinnin periaatteet,

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 41 asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma ja tuleva tekeillä oleva Liikenneverkon kehittämisohjelma ovat liikenteen kudelmaa. Nopean väestönkasvuprojektion mukaan Espoossa olisi noin asukasta ja noin työpaikkaa vuonna Tämä merkitsee kaikkiaan noin uutta asukasta ja noin uutta työpaikkaa seuraavan 35 vuoden aikana. Asumisen kudelman tavoitteena on visioida asumisen alueita, täydentämisrakentamisen alueita ja asumisen potentiaaleja mitoitustavoitteisiin peilaten. Elinkeinokudelma esittää strategisesti tärkeät elinkeinoalueet ja innovaatiokeskittymät. Kaupunkikeskuksien lisäksi nimetään elinkeinojen kannalta tärkeät vyöhykkeet. Elinkeinokudelmaa on laadittu yhteistyössä konsernihallinnon kaupunkikehityksen kanssa. Palvelukudelman tavoitteena on muodostaa periaatteelliset ja tavoitteelliset vuoteen 2050 tähtäävät palvelujen vyöhykkeet ja niiden kriteerit. Viher- ja virkistyskudelmassa on tavoitteena osoittaa viherrakenteen ja sen toimivuuden kannalta arvokkaat alueet ja niiden keskittymät, tärkeimmät yhteydet sekä keskeiset kehittämistarpeet kuntatasolla. Kudelmassa on mukana myös sinirakenne (vesistöt). Alueellisella tasolla tarkastellaan yksityiskohtaisemmin esimerkiksi viheralueiden määrää, saavutettavuutta ja alueellista identiteettiä. Tarkastelussa ovat mukana erilaiset sini-viherrakenteeseen liittyvät ekosysteemipalvelunäkökulmat tuotantopalveluista, säätely- ja ylläpito- sekä kulttuurisiin ekosysteemipalveluihin. Kudelman lopputuloksena laaditaan Espoon kaupungin viherrakenteen tavoitekartta vuoteen Parhaillaan on menossa analyysivaihe. Kudelmia käytetään maankäyttövisioiden, osayleiskaavojen ja asemakaavojen laadinnan osana. Kudelmien laadinnassa on koottu ja analysoitu paljon tietoa, jota voidaan käyttää eri osayleiskaavojen lähtötietoina, vaikutusten arvioinneissa sekä tilattavien asiantuntijapalveluiden materiaaleina. Esimerkiksi Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan visiotyössä on sovitettu yhteen visiotyön ja kudelmatyön asumisen ja elinkeinoalueiden linjauksia sekä alustavaa mitoitusta. Kudelmien laadinnan yhteydessä on tuotettu mm. saavutettavuusanalyysejä, joita on käytetty ja tullaan käyttämään erilaisten aluevarausten kohdentamisessa. Kudelmat tarjoavat visioita kaupungin tulevasta kehityksestä ja niitä käytetään maankäytön seudullisessa yhteistyössä. Kudelmat toimivat suunnittelun rakenteina, mutta myös kaupungin eri alueiden omailmeisyyden, hengen ja identiteetin vahvistajina. Kudelmakeskusteluihin ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja tekninen ja ympäristötoimi sekä konsernihallinto sekä toimialan esikunta. Lautakunnalle kudelmia on esitelty joulukuussa 2014 ja silloin avattiin kudelmien karttamateriaalia

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 41 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta selaimella tarkasteltavaksi. Selaimella katsottavaa karttamateriaalia on päivitetty kudelmaprosessin myötä. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi annetun esittelyn. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin Ritva Helminen-Halkolan, Juho Kiurun ja Sanna Jaatisen pitämät esittelyt yleiskaavojen kudelmista. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväkyseen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 41 73/ / Suurpelto II, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 21. kaupunginosa Henttaa (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh Aino Aspiala, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Suurpelto II asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin kaupunginosassa Henttaa, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 Suurpelto II, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Suurpelto II, tapahtumaluettelo - Suurpelto II, kaavamääräykset - Suurpelto II, kaavakartta - Suurpelto II, ajantasa-asemakaava - Suurpelto II, havainnekuvat - Suurpelto II, perspektiivikuvat

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 41 Selostus Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa Suurpellon eteläisen sisääntuloalueen rakentumaton toimistorakennusten korttelialue asuinrakennusten korttelialueeksi. Rakennusten ilmeellä pyritään korostamaan korttelin asemaa näkymäpäätteenä Ylismäentien varressa. Kortteliin osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta yhteensä k-m 2, mikä merkitsee kaava-alueen kokonaisrakennusoikeuden laskua vähintään noin k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Suurpelto II - Storåkern II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6845, korttelin 21045, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavanmuutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Suur-Matinkylän suuralueella Ylismäentien pohjoispuolella ja Suurpellontien länsipuolella osoitteessa Ylismäentie 15. Kaavanmuutosalue käsittää nykyisen korttelin 21045, jonka pinta-ala on noin 1,1 hehtaaria. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alue on rakentamaton. Lounaaseen viettävän rinteen pohjoisreuna on kallioista metsää ja eteläosa avointa, mutta varsinkin yläosastaan

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 41 metsittyvää niittyä. Lounaiskulman laaksopainanteen pohjalla on pieni oja, jonka vedet ohjautuvat Ylismäentien ali etelään. Korttelin keskiosa on rakennettavuudeltaan normaalisti perustettavaa aluetta alarinteen ollessa vaikeammin perustettavaa. Pohjoispuoleltaan muutosalue rajautuu Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen, joka on luonteeltaan kallioinen taajamametsä. Korttelialueen lounaispuolella on pohjois-eteläsuuntainen Kabiksenreitti, joka muodostaa alueelta ulkoilureittiyhteyden Suurpellon keskuksen suuntaan ja Keskuspuistoon. Korttelin itä- ja eteläreunaa leimaa suurimittakaavainen katumiljöö kaupunkikuvallisesti näkyvine kallioleikkauksineen. Ylismäentie on rakennettu katupuurivien rajaamaksi pääkaduksi ja alueella on myös valmis kunnallistekniikka. Ylismäentien vastapäinen puoli on pääosin avointa, mutta osittain vesakoitunutta niittyä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (hyv. maakuntavaltuusto ) Suurpelto on osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske Suurpeltoa. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP, uusi alue). Länsipuoleltaan alue rajoittuu virkistysalueeseen (V). Aluetta sivuavat virkistysyhteysvaraukset sekä etelä- että pohjoispuolella. Ylismäentie on yleiskaavassa luokitukseltaan yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Alueen pohjoispuolella on asuinaluevarauksia (A1), itä- ja eteläpuolella puolestaan työpaikka-aluevarauksia. Alueella on voimassa Suurpelto II asemakaava ja Kilonväylä, asemakaavan muutos (hyv. valtuusto ). Kortteli on siinä osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT), jonka rakennusoikeus on k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on porrastettu rakennusaloittain siten, että se on korttelin länsiosassa seitsemän ja itäosassa viisi. Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 70 m 2 toimistokerrosalaa. Autopaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti maan alle tai pysäköintilaitoksiin. Maan päälle rakennuksiin sijoitettavina auton säilytyspaikkoina saa rakentaa korkeintaan 300 autopaikkaa. Ajoyhteys Ylismäentielle on mahdollinen vain korttelialueen eteläisimmästä päästä. Korttelialue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen (VL-2). Vastapäinen alue Ylismäentien kaakkoispuolella on myös toimistorakennusten korttelialuetta (KT). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 41 mukaisesti nähtäville. Suunnitelmat olivat nähtävillä MRA 30 mukaisesti Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 9 kappaletta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi yleiskaavapoikkeaman olevan riittävästi perustellun, mutta edellytti vaiheittaisen meluntorjunnan tutkimista ja ilmanvaihtomääräyksen lisäämistä. Myös ympäristökeskus edellytti kaavamääräystä Ylismäentien varren rakennuksen ilmanvaihdon järjestämisestä. Tonttiyksikkö ilmoitti, että maankäyttösopimus tulee laadittavaksi ja että hankkeessa tulee huomioida valtion tukema vuokraasuntotuotanto. Tekninen keskus kiinnitti huomiota siihen, että pohjavedenpinta on osalla aluetta lähellä maanpintaa ja se on huomioitava rakentamisessa, erityisesti maanalaisen pysäköinnin sijoittamisessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kiinnitti huomiota pelastusteiden suunnitteluun. Caruna Oy ehdotti, että asemakaava sallisi puistomuuntamon rakentamisen alueelle. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä kiinteistöjen lämmitysmuodoksi. Helsingin seudun liikenne- ja Helsingin seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymillä ei ollut huomauttamista suunnitelmaan. Nähtävilläolon jälkeen on lausuntojen ja kannanottojen pohjalta täsmennetty ilmanvaihtoa, muuntamoja ja pohjavesitason huomioimista koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Meluntorjuntamääräykset korttelialueella on asetettu siten, että ohjearvot saavutetaan vaiheistuksesta riippumatta. Lisäksi on tehty asemakaavamääräysten yhtenäistämiseksi useita pieniä sanamuotomuutoksia ja uudelleenjäsentelyä. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Maankäyttö Kaavanmuutoksen mukainen asuntotonttivarannon lisääminen hyvän saavutettavuuden alueella on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaista. Pieneltä osaltaan se parantaa ympäröivien asuinalueiden palveluiden kehittämisedellytyksiä. Asemakaavan muutoksella rakentaminen voidaan sovittaa ympäristöönsä ajantasa-asemakaavan toimistorakennusta huolellisemmin maisematila ja Klariksenkallion kalliometsä huomioiden. Kortteli osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Tavoitteena on massoittelulla korostaa rinteen muotoa ja korttelin asemaa näkymäpäätteenä. Ylismäentien varteen esitetään Suurpellon eteläistä sisääntuloa korostava ja katutilaa rajaava polveileva rakennusmassa, joka suojaa korttelin piha-alueita ja Klariksenkallion lähivirkistysaluetta Ylismäentien liikenteen aiheuttamalta häiriöltä. Pitkänomainen sommitelma jäsennellään osiin kadun ja pihan yhdistävin kulkuaukoin. Vesikatto on yhtenäisen nouseva. Pihan puolella pistetalot mahdollistavat luontevan liittymisen rinteen korkeusasemiin ja pitkät näkymät virkistysalueen suuntaan niin pihalta kuin asunnoistakin.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 41 Kansipihalla on korttelin yhteisiä leikki- ja oleskelualueita sekä istutuksia. Korttelin pistetalojen puoleiseen reunaan jää myös maavaraista pihaa, joka mahdollistaa monipuoliset istutukset ja luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn. Piha-alueen toteuttamiseen yhtenäisenä kiinnitetään erityistä huomiota. Korttelin pohjoiskulman kallioalue ja korttelin länsipuoliset ulkoilureitit säilyvät. Kortteli rajautuu Ylismäentiehen, joka on melko vilkas pääkatu. Ympäröivien katu- ja maantiealueiden ajoneuvoliikenteen aiheuttamat melu ja päästöt on huomioitu rakennusten massoittelussa, pihojen sijoittelussa ja asemakaavamääräyksissä. Rakennukset sijoittuvat HSY:n määrittelemää minimietäisyyttä kauemmaksi Ylismäentiestä. Kaavanmuutos ei edellytä muutoksia nykyisillä virkistysalueilla. Rakennusmassat suojaavat Klariksenkallion lähivirkistysaluetta melulta. Korttelialueen poikki kulkevan ojan siirto on jo huomioitu Klariksenkallion lähivirkistysalueen ja Ylismäentien toteutuksessa. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenne osoitetaan korttelialueen lounaiskulmasta Ylismäentielle jo toteutetun liittymän kautta. Muualta liittyminen ei ole mahdollista korkeuserojen ja bussipysäkin sijainnin takia. Pysäköinti on ratkaistu Ylismäentien suuntaisen rakennuksen kylkeen pihan puolelle sijoittuvalla maanalaisella pysäköintilaitoksella. Osittain kaksikerroksinen pysäköintilaitos on sovitettu rinteen mukaisesti nousevaksi siten, että pysäköintitasoilta voidaan järjestää esteettömät yhteydet asuntoihin. Kansipihalle ei siten tarvitse osoittaa liikuntaesteisten autopaikkoja. Pihalle järjestetään turvallinen ja esteetön kävelyreitti kadulta. Piha tulee kuitenkin mitoittaa pelastusteille, mikä mahdollistaa myös välttämättömät huoltoajoreitit. Asukaspysäköintipaikkoja tulee järjestää 1 ap / 85 k-m 2 (asuminen ja työtilat), kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Kaikki autopaikat tulee sijoittaa kansipihatason alapuolisiin tiloihin. Polkupyöräpaikkoja tulee varata yksi pyöräpaikka 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään kaksi pyöräpaikkaa asuntoa kohti. Pyöräpysäköintiä on sijoitettu ulkoiluvälinevarastojen lisäksi kadun ja pihatason yhdistävien katettujen kulkuaukkojen yhteyteen ja pihalle. Pihalta on polkumaiset yhteydet länsipuolen ulkoilureiteille. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet tulevaisuudessa. Länsimetron valmistuttua linjastouudistuksen myötä Suurpellon kautta ajavat Espoon liityntäliikenteen bussit, joilla pääsee suoraan kaikkiin kaupunkikeskuksiin. Lähimmät pysäkit ovat lyhyen kävelymatkan etäisyydellä. Kaavanmuutosalueen läheisyydessä Ylismäentien eteläpuolella on pikaraitiotietä varten varattu joukkoliikenne-/raideliikennekatu. Espoon raideliikennevision (2011) mukaan tällä kadulla kulkisi tulevaisuudessa pikaraitiotielinja Matinkylä-Suurpelto-Kera-Karamalmi. Lisäksi Ylismäentieltä idästä Suurpellontien suuntaan on varauduttu liikennöitävän pikaraitiotielinjaa Tapiolasta Jorviin.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 41 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Asuinkerrostalojen korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2, mikä vastaa korttelitehokkuutta e = Jos otetaan huomioon, että asuinkorttelissa kerrosalaluvun lisäksi saa rakentaa korkeintaan 20 % apu- ja yhteistiloja, laskee asemakaavanmuutos korttelialueen rakennusoikeutta vähintään noin k-m 2 :llä eli noin 14 %:lla. Rakennusoikeuden lasku johtuu asumisen toimistokäyttöä tiukemmista ympäristövaatimuksista. Selvitykset Kaava-alueesta on laadittu meluselvitys, jota on tarkennettu kaavaehdotusvaiheessa. Alueen lähistöllä lounaispuolella ja Ylismäentien eteläpuolella on tehty tuoreita liito-oravahavaintoja, mutta luontolausunnon mukaan korttelialueella tai Klariksenkalliolla ei ole liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää eikä alue voi toimia läpikulkualueena muille alueille. Korttelisuunnitelma Rakentamista havainnollistaa ja toteutuksen ohjeena toimii korttelisuunnitelma. Se sisältää myös maisema-analyysin, hulevesiselvityksen ja pelastustiekaavion. Maankäyttösopimukset Asemakaavan muutoksesta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV. Hakija on maksanut asemakaavanmuutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Suurpelto II asemakaavan muutos, alue Korttelisuunnitelma. Arkkitehtitoimisto HMV Oy / MA Arkkitehdit Oy Klariksenkallio, liito-oravalausunto Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Suurpelto II asemakaavan muutos, alue meluselvitys. Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy. Päivitetty

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 41 Päätöshistoria - Kopiot lyhentämättömistä kannanotoista ja lausunnoista Kaupunkisuunnittelulautakunta (3645/ /2011) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet ovat annettu Suurpelto II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Henttaa), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / / / Karamalmi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karamalmi - Karamalmen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6902, joka käsittää korttelin tontit 9-11, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Karamalmi, tapahtumaluettelo - Karamalmi, kaavamääräykset - Karamalmi, kaavakartta ja tonttijaon muutos - Karamalmi, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin jakaminen kolmeksi tontiksi siten, että keskimmäiselle tontille osoitetaan autopaikkojen korttelialueen (LPA) käyttötarkoitus ja kahdelle muulle tontille käyttötarkoitus jätetään ennalleen liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Asemakaavan muutokseen sisältyy tonttijaon muutos.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 41 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Karamalmi - Karamalmen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6902, käsittää korttelin 54021, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta saapuneella hakemuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kilonväylän (Kehä II), Turuntien, Karaniityntien ja Karaportin rajaamalla alueella. Se käsittää koko korttelin Alueella on nykyisin kaksi suurta toimistorakennusta ja niiden käytössä oleva pysäköintirakennus sekä pihapaikoitusta. Alueen länsikärjessä kasvaa kaavanmukaisella istutettavalla alueenosalla kallioista metsää. Kortteli on tällä hetkellä yhtenä tonttina. Suunnittelualueelle on ajoyhteys kaavan mukaiselta Karaportti -nimiseltä kadulta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsipuolelle on merkitty moottoriväylä (Kilonväylä/Kehä II) ja pohjoispuolelle valtatie/kantatie (Turuntie).

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 41 Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM ) alueen läheisyyteen on merkitty pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli sekä joukkoliikenteen vaihtopaikka. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP). Länsi- ja pohjoispuoleltaan alue rajoittuu kaksiajorataiseen päätiehen tai pääkatuun (Kilonväylä ja Turuntie), punainen väri osoittaa merkittävästi parannettavan liikenneverkon osuuden. Alueen itäpuolella on merkitty yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu (Karaniityntie). Vireillä oleva Keran osayleiskaava Osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan määräämä rakennuskielto Keran osayleiskaavan alueella ei kohdistu kortteliin Asemakaava Alueella on voimassa Karaportti II asemakaava ja Karamalmi, asemakaavan muutos (lainvoimainen ). Kortteli on siinä osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY), jonka rakennusoikeus on k-m 2. Korttelialueen länsikärkeen on merkitty istutettava alueen osa. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistönhoidolle välttämättömälle henkilökunnalle. Asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa lasitettuja yhdyskäytäviä, kerrosalaltaan korkeintaan 2 % rakennusoikeudesta. Lisäksi rakennuksen tai sen osan ylimmän kerroksen yläpuolella olevaan tilaan saa rakentaa henkilökunnan käyttöön tarkoitettuja sosiaali- ja virkistyskäyttötiloja enintään 2 % kaavassa annetun rakennusoikeiden lisäksi, kuitenkin siten, että yksi yksikkö saa olla korkeintaan 400 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan. Päivittäistavarakaupan rakentaminen alueelle on kielletty. Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää ulkovarastointiin. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 50 m 2 toimisto-, työ- ja liikekerrosalaa ja 1 ap / 100 m 2 varastokerrosalaa. Rakennusoikeuden estämättä saa autopaikat sijoittaa pysäköintilaitoksiin, joihin saa rakentaa enintään kuusi maanpäällistä tasoa. Autopaikkoja saa sijoittaa myös toisen tontille. Korttelialueelle yhteen tasoon rakennettavat autopaikat on ympäröitävä ja jäsenneltävät puu- ja pensasistutuksien.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 41 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä. Asemakaavan muutos Suunnittelualueen kortteli on tällä hetkellä yhtenä tonttina. Suunnitelman mukaan kortteli jaetaan kaavassa sitovalla tonttijaolla kolmeksi tontiksi. Korttelin kaksi reunimmaista tonttia osoitetaan KTY -korttelialueeksi ja keskimmäinen tontti LPA -korttelialueeksi. KTY -korttelialueen kerrosluvut (V-VI) ja rakennusoikeus osoitetaan rakennusaloittain olemassa olevien rakennusten mukaisesti. LPA -korttelialueen kerroskorkeus - enintään kuusi maanpäällistä tasoa - ilmoitetaan kaavamääräyksessä. Käytettyjen kerrosalalukujen pyöristyksien vuoksi kokonaisrakennusoikeus kasvaa 300 k-m 2 ja on yhteensä k-m 2. Asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen. Sitova tonttijako Asemakaavan muutokseen sisältyy sitova tonttijaon muutos, joka on laadittu teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikössä. Tonttijako esitetään kaavakartalla sekä erillisenä selostuksen liitteenä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet (maksupäivämäärä) asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 41 - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY, lausuntopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Tiistilä II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Seppänen, puh Aino Aspiala, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Tiistilä II asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Tiistilä II - Distby II asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6834, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 825 euroa, sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 534 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 4 Tiistilä II, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tiistilä II, tapahtumaluettelo - Tiistilä II, kaavamääräykset 1 - Tiistilä II, kaavamääräykset 2 - Tiistilä II, kaavakartta - Tiistilä II, ajantasa-asemakaava - Tiistilä II, alueenkäyttösuunnitelma

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 41 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa alueen maankäyttöä luontoarvot ja ympäröivän alueen virkistyskäyttö huomioiden siten, että mahdollistetaan paikalla jo toimivan ratsutallin toiminta myös tulevaisuudessa. Rakennusoikeus on tällä hetkellä k-m 2, asemakaavan muutos mahdollistaa k-m 2, jolloin rakennusoikeus nousee k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tiistilä II - asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6834, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireilletulo Asemakaavamuutoksen hakijana on Etelä-Espoon Ratsastuskoulu Oy. Alueelle on myönnetty suunnitteluvaraus , joka oli voimassa saakka. Suunnitteluvarausta on jatkettu saakka. Kaavamuutoshakemus on päivätty Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Alueen nykytila Suunnittelualueella korttelissa sijaitsee asuinrakennus ja hevosten ulkotarhoja. Tontti on pinta-alaltaan noin 1 ha. Ympäröivällä virkistysalueella on ratsastustoimintaan liittyviä rakennuksia ja rakennelmia, kyyhkyslakka, kaksi ratsastuskenttää, ulkotarhoja sekä pysäköintiin ja huoltoliikenteeseen tarvittavat alueet. Suunnittelualueen eteläosaa rajaa kallioinen rinne, joka kasvaa lähinnä sekametsää. Rinteen kallioisempi osa kasvaa männikköä. Alueen