BARENTSIN YHTEINEN LIIKENNESUUNNITELMA LYHENNELMÄ
|
|
- Sami Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BARENTSIN YHTEINEN LIIKENNESUUNNITELMA LYHENNELMÄ
2 Lyhennelmä raportista Joint Barents Transport Plan, Steering Committee for the Barents Euro-Arctic Transport Area (BEATA), syyskuu 2013 Koko raportti on saatavilla Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) verkkosivuilta: Etusivun kuvat: Kjetil Iversen, Rune N. Larsen ja Sindre Skrede/NRK
3 TAUSTA JA TOIMEKSIANTO Viime vuosina pohjoiset alueet ovat saaneet yhä enemmän huomiota osakseen, kun niiden tärkeimpien teollisuudenalojen on ennustettu kasvavan sekä talouden ja yhteiskuntien kehittyvän. Huomio on kuitenkin paljastanut myös alueen liikenneyhteyksien puutteet. Norja, Ruotsi ja Suomi ovat selvittäneet Barentsin alueen liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeita. Venäjällä puolestaan on liittovaltiotason suunnitelmat alueensa infrastruktuurin kehittämiseksi. Nämä selvitykset ja suunnitelmat lähtevät pääasiassa kansallisista tarpeista, mutta ne korostavat myös tarvetta löytää yhteinen lähestymistapa suunniteltaessa tulevia liikenneratkaisuja koko Barentsin alueella. Barentsin euroarktisen liikennealueen johtoryhmä teki aloitteen Barentsin yhteisen liikennesuunnitelman tekemisestä (Joint Barents Transport Plan). Talvella 2013 nimitettiin asiantuntijaryhmä, jonka toimeksiannossa korostettiin, että: Suunnitelman on heijastettava kansallisia etuja. Suunnitelman on katettava kaikki liikennemuodot ja keskityttävä pääasiassa Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan välisiin liikennekäytäviin. Liikennejärjestelmän suunnitelman on perustuttava alueen teollisuuden ennakoituun kehitykseen. Suunnitelmassa on kiinnitettävä huomiota liikenteen sekä teknisiin pullonkauloihin että hallinnollisiin esteisiin. Ehdotetut toimenpiteet on voitava jakaa ajallisesti, esim. keskipitkän aikavälin (12 15 vuotta) ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin (30 vuotta). Toimenpiteiden valinnassa on otettava huomioon ympäristönsuojelulliset ja luonnonvaroihin liittyvät näkökohdat. BARENTSIN ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE EHDOTETUT TAVOITTEET Kaikilla mukana olevilla mailla on omat tavoitteensa kansallisen liikennejärjestelmänsä kehittämiseksi. Vaikka kansalliset tavoitteet on hieman erilailla muotoiltu, ne ovat pääosin samanlaiset. Pohdinnan jälkeen asiantuntijaryhmä ehdottaa näille neljälle maalle seuraavia Barentsin alueen yhteisiä tavoitteita: Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen päämäärä on kehittää Barentsin alueelle tehokas liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa hyvät sisäiset yhteydet maiden välillä ja hyvät ulkopuoliset yhteydet maailmanmarkkinoille. Liikennejärjestelmän tulisi helpottaa Barentsin alueellista kehitystä ja luoda uusia mahdollisuuksia tärkeille teollisuudenaloille. Liikennejärjestelmää on kehitettävä niin, että turvataan ympäristön hyvinvointi ja parannetaan yleistä liikenteen turvallisuutta ja kaikkien alueiden tavoitettavuutta. TÄRKEÄT TAUSTATEKIJÄT Luonnonvaroiltaan Barentsin alue on Euroopan rikkain. Maailmanlaajuinen malmien, metallien ja mineraalien tarve lisääntyy jatkuvasti, ja Barentsin alue on yksi harvoista Euroopan alueista, jossa on vielä mahdollista kehittää uutta kaivostoimintaa. Alueella on runsaita rautamalmin, perusmetallien (kupari, sinkki, lyijy, tina ja alumiini), teollisuuden mineraalien, jalometallien ja jopa harvinaisten maametallien esiintymiä. Barentsin metalliteollisuudella on hyvät mahdollisuudet kasvuun, koska kaivokset ovat lähellä. Kuva 1: Yleiskuva raaka-aineista ja tärkeimmistä teollisuudenaloista Barentsin alueella. 1
4 Kuva 2: Metalliteollisuus ja tärkeimmät vientireitit Venäjä ja Norja hallitsevat Barentsinmerellä yhtä maailman rikkaimmista turska- ja muiden merellisten lajien alueista, jossa sekä pyydetään että kasvatetaan suuret määrät kalaa ja äyriäisiä. Tuotanto tapahtuu pääasiassa Norjassa, joka on yksi maailman suurimmista kalojen ja äyriäisten tuottajista. Kuva 4: Metsävarat, vuosittainen kasvu ja tuotanto Norjanmerellä, Barentsinmerellä, Karanmerellä ja Timan-Pechoran alueella Nenetsissä ja Komissa on rikkaat öljy- ja kaasuvarat. Venäjä ja Norja ovat molemmat suuria öljyn- ja kaasunviejiä ja suunnittelevat lisäävänsä Barentsin alueen raakaöljyn tuotantoa, minkä odotetaan antavan myönteisen taloudellisen sysäyksen alueen kehitykselle. Kuva 3: Kalojen ja äyriäisten (pyydettyjen ja kasvatettujen) määrä Luoteis-Venäjällä ja Norjassa Metsäteollisuus on taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävää Venäjän, Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa. Luoteis-Venäjällä on suuria metsäalueita, joita ei ole vielä hyödynnetty kuljetusyhteyksien puutteen vuoksi. On arvioitu, että maailmanlaajuinen ympäristönmuutos lisää metsän tuottavuutta tulevaisuudessa noin prosentilla. Metsätalouden uudenaikaistaminen voi johtaa tuottavuuden lisääntymiseen edelleen. Kuva 5: Energian viennin arvot Venäjältä ja Pohjoismaista Euroopan unioniin. Matkailu on nopeasti kasvava elinkeino. Luontomatkailu lisääntyy eniten ja Barentsin alueella on paljon mahdollisuuksia juuri luontomatkailuun. Revontulet, keskiyön aurinko, arktinen ilmasto ja erämaaluonto ovat koko alueen myyntivaltteja. Jotta kasvavia markkinoita voisi hyödyntää, alueen kansainvälistä tavoitettavuutta tulisi parantaa. 2
5 Kuva 6: Majoitusliikkeissä vietetyt yöt ja matkailukaudet Kuva 8: Tavarakuljetukset satamissa TÄRKEIMMÄT RAJANYLITYSREITIT Asiantuntijaryhmä on määritellyt 15 Barentsin alueelle tärkeää multimodaalista liikennekäytävää maanteille, rautateille ja meriliikenteelle sekä yhden alueellisen lentoliikenneverkon. EU on puolestaan määritellyt TEN-T 1 -verkot laajemmasta eurooppalaisesta näkökulmasta. Tulevan Barentsin liikennejärjestelmän on muodostuttava tätä tiheämmästä verkosta ja tehokkaista liikennekäytävistä, jotta alueen kaupankäynti ja teollisuuden kilpailukyky paranevat sekä alueesta tulee vetovoimainen ihmisille ja liiketoiminnalle. Tämän vuoksi asiantuntijaryhmä on määritellyt useita liikennekäytäviä TEN-T-verkkoon mukaan otettujen käytävien lisäksi. Liikennekäytävien nykyinen tekninen ja toiminnallinen taso vaihtelee huomattavasti sekä jokaisen liikennekäytävän sisällä että niiden välillä. Taso on poikkeuksetta huonoin maiden rajojen läheisyydessä. Myös liikenteen määrä vaihtelee suuresti: rajoilla on vähiten liikennettä. Taulukko 1: Kulkuneuvojen enimmäiskoot Maa Enimmäispaino Enimmäispituus Venäjä 40 t 12,00 m Suomi 76 t 1 25,25 m Ruotsi 60 t 2 25,25 m Norja 50 t 19,50 m 1 Joissain liikennekäytävissä jopa 100 t. 2 Joissain liikennekäytävissä 90 t. Asiantuntijaryhmä haluaa painottaa seuraavien kolmen liikennekäytävän merkitystä: Rautatieyhteys Malmirata/Ofootinrata (liikennekäytävä 5.2) Pohjoinen meritie, jonka tärkein keskus on Murmansk (liikennekäytävä 5.4) Bothnian Corridor (liikennekäytävä 5.1) Ehdotettu liikennekäytäväverkko on esitetty kartalla kuvassa 9. Kuva 7: Päivittäiset rajanylitykset maanteillä Suomessa sijaitsevat kymmenen liikennekäytävää on esitelty tarkemmin liitteessä. 1 Euroopan laajuiset liikenneverkot (Trans-European Transport Networks). 3
6 Kuva 9: Asiantuntijaryhmän esittämä liikenneverkko. EHDOTETUT LIIKENNEKÄYTÄVÄT, NIIDEN PULLONKAULAT JA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Tavaraliikenne rajojen yli on perinteisesti ollut verrattain pientä, lukuun ottamatta malmin kuljetusta Ruotsin Kiirunan ja Norja Narvikin välillä. Tämä ei ole kannustanut laajentamaan ja parantamaan liikenneinfrastruktuuria rajojen läheisyydessä. Puuttuvat liikenneyhteydet ja nykyisten yhteyksien huono kunto lisäävät liikenteen kustannuksia ja vähentävät maiden välistä kaupankäyntiä ja kulttuurivaihtoa. Barentsin alueen liikenteellä on monia pullonkauloja ja muita haasteita, esimerkiksi: monien tie- ja rautatieosuuksien huono kunto, arktinen talvi ja kunnossapito talvella, syväsatamien ja riittävien meriväylien puute etenkin Perämerellä ja Vienanmerellä, rajojen aukioloajat, erilaiset kansalliset, kulkuneuvojen kokoa koskevat määräykset erilaiset raideleveydet, sisäisten lentoyhteyksien puute. Ongelmien poistamiseksi asiantuntijaryhmä ehdottaa harkittavaksi seuraavia toimenpiteitä: kulkuneuvojen kokoa koskevien määräysten yhtenäistäminen, liikenneverkon ylläpidon tason yhtenäistäminen rajan molemmin puolin, rajanylittävät liikennekäytävät rakennettava vähintään kahdeksan metriä leveiksi asfalttiteiksi, tehokkaammat tulliselvitykset rajoille ja satamiin, satamien ja niiden sisämaayhteyksien kehittäminen, mahdollinen esiselvitys uudesta rautatielinjasta Nikkelin (Venäjä) ja Kirkkoniemen (Norja) välillä, mahdollinen esiselvitys uudesta rautatielinjasta Svappavaaran (Ruotsi) ja Kolarin (Suomi) välillä. IDÄN JA LÄNNEN VÄLISET LENTOYHTEYDET Idän ja lännen välisten lentoyhteyksien puute on suurin este liiketoiminnan, työllisyyden ja ihmisten kanssakäymisen kehittymiselle Barentsin alueella. Koska välimatkat kaupungista toiseen ovat pitkiä, lentoliikenne on välttämätöntä alueen keskusten tiiviille vuorovaikutukselle. Eräät institutionaaliset esteet vaikeuttavat myös rajojen yli suuntautuvan lentoliikenteen kehittämistä Barentsin alueella. Asiantuntijaryhmä on kiinnittänyt huomiota näihin esteisiin ja ehdottaa muun muassa mahdollisuutta antaa julkista tukea (Public Service Obligation) sellaisille kansainvälisille lennoille, jotka eivät ole aluksi taloudellisesti kannattavia. 4
7 YHTEINEN SUUNNITTELU Rajat ylittävien hankkeiden suunnittelussa on oltava tietoinen myös rajan toisen puolen suunnitelmista ja suunnitteluvaatimuksista. Yhteistä suunnittelua tulisi aina harkita. Sen tulisi mielellään koskea lisäksi sekä liikenneinfrastruktuurin käyttöä että ylläpitoa. On suositeltavaa, että yhteisen suunnittelun aluksi tehtäisiin kahdenvälinen sopimus suunnitteilla olevan liikennekäytävän kehittämisstrategiasta. Kuva 10: Lentoliikenneverkko Asiantuntijaryhmä on tehnyt lisäksi esiselvityksen mahdollisista lentoyhteyksistä. Sen mukaan lentoyhteydestä Tromssa Murmansk Arkangeli voidaan saada taloudellisesti kannattavampi useammin vuoroin kuin nykyinen, kahdesti viikossa lennettävä palvelu. Tämä kuitenkin riippuu mahdollisuudesta syöttää matkustajia tälle reitille jonkun Perämeren lentokentän kautta. INFRASTRUKTUURIN RAHOITTAMINEN Liikenneinfrastruktuuri rahoitetaan pääasiassa kansallisista budjeteista. On kuitenkin myös muita mahdollisuuksia: julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoitus (Public Private Partnership), kansainvälinen rahoitus, tietullit. Ruotsi ja Suomi voivat saada avustuksia ja takuita EU:n rahoitusvälineiden avulla. Pieniin projekteihin voi käyttää myös Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden tukirahastoa. Kesäkuun 2013 Kirkkoniemen julistuksessa (Kirkenes Declaration) on Venäjän ehdotus erityisen Barentsin rahoitusjärjestelmän perustamisesta. Sen tarkoituksena on tukea projekteja ja hyödyntää paremmin alueen sijoitusmahdollisuuksia. Asiantuntijaryhmä esittää, että rajat ylittävissä hankkeissa tai rajan läheisyydessä tehtävissä toimenpiteissä oltaisiin erityisen tietoisia rahoitusyhteistyön mahdollisuuksista. Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että työ olisi samanaikaista ja yhtenäistä suunniteltaessa infrastruktuuria rajojen läheisyydessä. Se esittää lisäksi, että toimenpiteiden valinta tehtäisiin seuraavaa neliasteista periaatetta noudattaen: aste 1: liikennetarpeeseen ja -muodon valintaan vaikuttavat toimenpiteet, aste 2: nykyisen liikenneverkon käyttöä parantavat toimenpiteet, aste 3: nykyisen infrastruktuurin parannukset, aste 4: uudet investoinnit. EHDOTUKSIA JATKOTYÖKSI Kansallisten liikenneviranomaisten olisi otettava Barentsin yhteinen liikennesuunnitelma omaksi asiakseen. Suunnitelma edellyttää lisäksi jatkotoimenpiteitä. Asiantuntijaryhmä ehdottaakin seuraavaa: suunnitelman kuulemista jokaisessa maassa ja suunnitelman esittelyä muille tarpeellisille osapuolille sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti, ehdotettujen lisäselvitysten tekemistä, suunnitelman päivitetyn version laatimista. Jatkotyöhön kuuluu lisäselvitysten tekeminen ja useiden liikennekäytävien suunnittelu. Asiantuntijaryhmä ehdottaa pohtimaan, voisiko joitain lisäselvityksiä tehdä Arkangelin, Oulun, Luulajan ja Narvikin teknillisten yliopistojen yhteistyöprojekteina, Barentsin euroarktisen liikennealueen toimeksiantona. Tämän suunnitelman sisältämien ehdotusten jatkotyö on lokakuussa 2013 alkaneen Barentsin euroarktisen liikennealueen Suomen kaksivuotisen puheenjohtajakauden vastuulla. Työ tulisi tehdä yhteistyössä alueella käynnissä olevien muiden hankkeiden kanssa. Asiantuntijaryhmä suosittelee lopuksi, että suunnitelma päivitettäisiin Suomen puheenjohtajakaudella ja tarkistettaisiin sen jälkeen joka neljäs vuosi. Näin se voi tukea näiden neljän maan kansallisten liikennesuunnitelmien tekemistä. 5
8 LIITTEET SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LIIKENNEKÄYTÄVÄT SUOMESSA 5.1 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: THE BOTHNIAN CORRIDOR : OULU HAAPARANTA/TORNIO UUMAJA Perämeren käytävä (Bothnian Corridor) käsittää tiet ja rautatiet Perämeren ympäri Helsingistä Tukholmaan. Tässä keskitytään kuitenkin vain Barentsin alueella sijaitsevaan liikennekäytävän osaan. Liikennekäytävästä tulee tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi, koska Suomen ja Ruotsin pohjoisilla alueilla ennustetaan huomattavaa teollisuuden kasvua. Liikennekäytävän kehittämisen tärkeimmät tavoitteet maanteillä: tavoitettavuuden ja liikenneturvallisuuden lisääminen, tien geometrian parantaminen joillakin tieosuuksilla, ohikulkuteiden rakentaminen, mm. Uumajassa ja Skellefteåssa. Rautateillä: kapasiteetin, akselipainojen sekä nyt rajoitettujen nopeuksien nostaminen, erityisesti Uumajan ja Bodenin välillä, ratkaisun löytäminen kahden erilaisen raideleveyden ongelmaan Ruotsin ja Suomen rajalla, Tornion/Haaparannan ja Kemin välisen rautatieosuuden sähköistäminen. 5.3 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: VORKUTA SYKTYVKAR KOTLAS ARKANGELI VARTIUS OULU Tämä liikennekäytävä käsittää maantien ja rautatien, joista kumpikin tietyin osin sisältyy TEN-Tverkkoehdotukseen. Tämä on tärkeä idän ja lännen yhdistävä liikennekäytävä, jolla olisi mahdollisuus lisätä liikennettä Venäjän suuntaan sekä tarjota rautatieyhteys jopa Keski-Aasiaan. Kun puuttuva rautatieyhteys (Belkomur) Arkangelin ja Komin välillä saadaan valmiiksi, liikennekäytävästä tulee nopein suurten tavaramäärien kuljetusväylä Aasian ja Barentsin alueen välillä. Liikennekäytävän suurimmat ongelmat ovat puuttuvat maantie- ja rautatieyhteydet sekä olemassa olevien teiden parantaminen ja rautatietoimintojen tehostaminen Venäjällä. 6
9 5.5 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: ITÄMEREN MOOTTORITIE LUULAJA/KEMI/OULU MANNER-EUROOPPA Itämeren moottoritie on tärkeä Perämeren rannikolla sijaitsevan teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksille. Suurin osa näiden teollisuudenalojen asiakkaista on Euroopassa tai muissa maanosissa, ja heitä on mahdoton tavoittaa muilla tavoilla. Muutamista ongelmistaan huolimatta tällä liikennekäytävällä on hyvät tulevaisuuden mahdollisuudet. Itämeren moottoritien ongelmat: Riittämätön vedensyvyys on merenkulun yleinen ongelma. Maankohoamisen takia väylät ja satamat on ruopattava säännöllisesti, jotta ne pysyisivät kulkukelpoisina. Talvella kaikkien satamissa poikkeavien laivojen on oltava jääluokitettuja. Tällaiset alukset ovat usein hitaampia tai käyttävät enemmän polttoainetta kuin tavalliset alukset, jolloin kulut ovat suurempia. Itämerellä vuonna 2015 voimaan astuvan IMO:n rikkidirektiivin odotetaan vaikuttavan kuljetuskustannuksiin. Suomen liikenneviraston tekemässä selvityksessä laivaliikenteen kustannusten arvioitiin lisääntyvän prosenttia. 5.7 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: KEMI SALLA KANTALAHTI Liikennekäytävä alkaa Perämeren käytävästä Kemissä ja kulkee Sallan rajanylityspaikan kautta Venäjän Kantalahteen. Suomen tieosuus kuuluu TEN-Tverkkoehdotukseen. Tämä tie on myös osa Bodøn ja Murmanskin välistä tieyhteyttä, jota on usein kutsuttu Barentsin tieksi. Molemmilla puolilla rajaa on rautatiet, jotka eivät kuitenkaan ole yhteydessä toisiinsa. Liikennekäytävää käytetään nykyään pääasiassa vain vapaa-ajan- ja liikematkailuun. Tavaraliikennettä on hyvin vähän. Sallan ja Alakurtin väliltä puuttuvan 60 km rautatieosuuden rakentaminen tarjoaisi Pohjois- Suomen kaivosteollisuudelle yhteyden Murmanskin satamaan. Liikennekäytävän kehittämisen tärkeimmät tavoitteet maanteillä: Rovaniemen ja Kemijärven välisen tien leventäminen nykyiselle liikennemäärälle sopivaksi, tien geometrian parantaminen joillain E75:n osuuksilla Rovaniemen eteläpuolella, E75:n tavoitettavuuden ja tieturvallisuuden parantaminen Rovaniemen eteläpuolella, Suomen rajan ja Alakurtin välisen tien joidenkin osuuksien parantaminen. Rautateillä: Sallan ja Alakurtin väliltä puuttuu 60 km:n rautatieyhteys. Jos yhteys rakennetaan, myös Kemijärven ja Sallan rajanylityspaikan välinen rautatie on kunnostettava. 7
10 5.8 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: KEMI ROVANIEMI KIRKKONIEMI E75:tä pitkin kulkeva liikennekäytävä on tärkeä metsäteollisuuden puunkuljetuksille sekä kaivosteollisuuden raaka-aineiden tuonnille ja tuotteiden viennille. Joitakin selvityksiä on tehty uuden rautatien rakentamisesta Kirkkoniemen ja Suomen rataverkon välille, sillä yhteys tarjoaisi uuden reitin suomalaisille vientituotteille. Selvityksistä ei kuitenkaan ole saatu varmuutta rautatien taloudellisuudesta. Kuitenkin Barentsin näkökulmasta rautatie Suomesta Kirkkoniemeen tekisi alueen rataverkosta kattavamman, etenkin jos rakennettaisiin vielä yhteys Kirkkoniemestä Venäjän rataverkkoon. Nykyisen liikennekäytävän ongelma on, että E75:n ja Neidenin välisen tien 971 kunto ei ole riittävä raskaisiin kuljetuksiin. Tien geometria on monin paikoin huono. Tie on myös liian kapea LIIKENNEKÄYTÄVÄ: REVONTULTEN TIE : HAAPARANTA/TORNIO TROMSSA kaivoshanke ja yksi toimiva kaivos on Kittilässä. Useiden muiden kaivoshankkeiden on määrä alkaa ensi vuosikymmenen aikana. Myös matkailu on tärkeää sekä Pohjois-Suomessa että Pohjois-Norjassa. Ruotsin ja Suomen tieviranomaisten on syytä keskustella teiden 99 ja E8 tilanteesta, sillä ne kulkevat samansuuntaisina liikennekäytävän eteläpäässä. Lisäksi niitä yhdistää kuusi rajasiltaa. Pitkällä aikavälillä uuden rautatien rakentaminen liikennekäytävään saattaa tulla ajankohtaiseksi. Liikennekäytävä alkaa Perämeren käytävästä. Sieltä se kulkee Norjan rannikolle Tromssaan ja läntiseen Finnmarkiin. Viiden viime vuoden aikana liikennekäytävän raskaiden ajoneuvojen rajanylitykset ovat lisääntyneet noin 19 %. Kalan ja äyriäisten kuljetusten odotetaan lisääntyvän huomattavasti seuraavan 30 vuoden aikana. Öljyntuotannon laajentumisen voidaan myös odottaa lisäävän liikennekäytävää pitkin kuljetettavan tavaran määrää. Liikennekäytävän varren tärkein kaivos on Ruotsin Kaunisvaara. Suomen Kolarissa on jo pitkälle viety Liikennekäytävän kehittämisen tärkeimmät tavoitteet: tien tason parantaminen (tie nykyään kapea, sen geometria huono, nousut jyrkät ja joillain osuuksilla huono kantavuus), rajanylitysten helpottaminen ja houkuttelevammaksi tekeminen sekä paikallisille asukkaille että turisteille, talvella huonoille sääoloille alttiiden vuorten ylitysten helpottaminen ja turvallisuuden parantaminen. 8
11 5.11 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: KAARESUVANTO ALTA ajoneuvot. Liikennekäytävä on tärkeä usean maan välisille pitkänmatkan tavarakuljetuksille. Viiden viime vuoden aikana liikennekäytävän raskaiden ajoneuvojen rajanylitykset ovat lisääntyneet. Kalan ja äyriäisten kuljetusten odotetaan lisääntyvän seuraavan 30 vuoden aikana, ja myös öljyteollisuuden voidaan odottaa kasvavan. Lisäksi matkailuteollisuus on tärkeää sekä Pohjois-Suomessa että Pohjois-Norjassa. Olisi loogista jatkaa tienumeroa E45 tätä käytävää pitkin Ruotsin puolelta aina tielle E6 Altaan. Liikennekäytävä erkanee Revontulten tiestä (liikennekäytävä 5.10) Kaaresuvannossa ja kulkee pohjoiseen Altaan, jossa se tapaa E6:n. Liikennekäytävä käsittää tien 93 Norjassa ja Suomessa. Tiellä voivat ajaa aina 19,5 m:n pituiset ja 50 t painavat Liikennekäytävän suurin ongelma on tien riittämätön kunto. Tie on kapea, sen geometria huono, nousut jyrkkiä ja kantavuus puutteellinen. Talvella vuorten ylitykset voivat olla vaikeita, mutta tie on harvoin suljettu huonojen sääolojen takia. Kiertoteitä on vain vähän LIIKENNEKÄYTÄVÄ: SININEN TIE : VAASA UUMAJA MO I RANA Liikennekäytävä käsittää maantien ja rautatien Norjassa ja Ruotsissa sekä lauttayhteyden Suomeen. Se alkaa Norjan Mo i Ranasta ja päättyy Uumajan ja Vaasan väliseen lauttayhteyteen. Sininen tien kulkee perinteisesti Suomen läpi Karjalaan saakka. Itäinen osa on kuitenkin pääasiassa matkailureitti, eikä sitä käsitellä tässä suunnitelmassa. E12 kuuluu ehdotukseen kattavasta TEN-T-verkosta. Vaasa-Uumaja -lautta kulkee kerran päivässä. Huonosti kannattavaa yhteyttä uhkaa lopettaminen. Lauttaliikenne ei saa valtionapua, koska valtio voi tukea ainoastaan oman maan sisäistä liikennettä. 9
12 5.14 LIIKENNEKÄYTÄVÄ: MURMANSK RAJA-JOOSEPPI IVALO Liikennekäytävä käsittää tien 91. Se alkaa Ivalosta ja jatkuu Raja-Joosepin rajanylityspaikan kautta Murmanskiin. Ivalon ja Ylä-Tuloman välinen alue on lähes asumaton eikä siellä ole palveluita tai muuta toimintaa. Liikennekäytävä palvelee ensisijassa matkustajia Murmanskin ja Pohjois-Suomen välillä. Sillä on myös jossain määrin merkitystä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois- Norjan suuntaan. Tavarakuljetusten kasvu ei ole hyvin todennäköistä tällä käytävällä. Liikennekäytävän tämänhetkinen ongelma on teiden huono kunto Venäjällä LIIKENNEKÄYTÄVÄ: SVAPPAVAARA PAJALA KOLARI Vuodelle 2014 tehdyn suunnitelman mukaan viisi miljoonaa tonnia rautamalmia kuljetettaisiin maanteitse Pajalan alueen kaivoksilta (Kaunisvaara) Svappavaaraan. Rautamalmi lastataan siellä juniin, jotka kuljettavat sen Narvikiin. Tämän 160 km maantieosuuden hoitavat 90 t painavat rekat käyttäen yleisiä teitä. Vuosina Kaunisvaaran ja Svappavaaran väliset tiet kunnostetaan, jotta ne täyttäisivät painavampien rekkojen asettamat vaatimukset. Tulevaisuudessa on mahdollista, että uusi rautatie rakennettaisiin Svappavaarasta Pajalaan ja edelleen Suomen Kolariin, ehkä jopa pidemmälle Pohjois- Suomeen, jossa on useita uusia kaivoksia. Tämän rautatieyhteyden järkevyys on riippuvainen useista seikoista, kuten alueen kaivosteollisuuden tulevaisuudesta sekä malmin ja mineraalien vientikuljetuksille valitusta reitistä. Suomi on hiljattain tehnyt tästä selvityksen mutta ei ole saanut siitä selkeitä suosituksia. Myös Ruotsi on arvioinut infrastruktuurin tarvetta alueellaan. Arvion mukaan rautatiehen sijoittaminen kannattaisi. Sen mukaan alueella on myös suuria mahdollisuuksia uusiin mineraalilöytöihin. 10
13 5.16 IDÄN JA LÄNNEN VÄLISET LENTOYHTEYDET Kansainvälisiä lentoja Venäjältä ja Venäjälle säädellään kahdenvälisillä sopimuksilla. Nykyiset kahdenväliset sopimukset ovat vanhoja, vuodelta 1956, ja uusien sopimusten neuvottelu vie aikaa. Vuonna 2013 Avinor AS, Norjan kansallinen lentokenttiä hallinnoiva yhtiö, aloitti rajat ylittävien lentojen uudelleen arvioinnin Barentsin alueella. Tämä tutkimus osoittaa, että maidenvälisten lentojen kysyntä voisi kasvaa. Lentoliikenteen lisääntyminen riippuu lippujen hinnoista, lentovuorojen määrästä, kokonaismatka-ajasta ja yhteyksistä lentokentille. Barentsin alueen asutuskeskusten väliset matkat ovat pitkät. Paremmat idän ja lännen väliset lentoyhteydet voisivat huomattavasti parantaa suurimpien kaupunkien välisiä yhteyksiä ja edistää kaupan ja teollisuuden myönteistä kehitystä. Lisäksi matkailu ja kulttuurivaihto voisivat lisääntyä koko alueella. Idän ja lännen välisiä lentoyhteyksiä on yritetty parantaa. Alue on kuitenkin harvaan asuttu ja rajat ylittävien lentojen kysyntä pientä, joten matkustajia on vähän. Tämä taas on aiheuttanut lentoyhtiöille sekä taloudellisia että toiminnallisia ongelmia. Barentsin maidenvälisten lentojen käynnistämiselle on muitakin esteitä, kuten julkisen palvelun tuen (Public Service Obligation) puute, joka on välttämätön uusille, monesti aluksi kannattamattomille lentoyhteyksille. Tutkimuksen mukaan Kemistä voisi tehdä Perämeren alueen yhteisen lentokentän Norjan kautta Venäjälle suuntautuville matkoille. Nykyisellä Tromssa Murmansk Arkangeli-reitillä olisi myös mahdollisuus tiheämpään liikennöintiin, etenkin jos yhdellä lipulla voisi lentää myös muihin kohteisiin, kuten Bodøhon, Harstad/Narvikiin ja Altaan. Asiantuntijaryhmän johtopäätökset ja suositukset: Lentoyhteyksien parantaminen voisi kehittää myönteisesti kauppaa ja teollisuutta ja tukea matkailua ja kulttuurivaihtoa koko alueella. Lentoyhteyksien järjestäminen on lentoyhtiöiden vastuulla. Viranomaiset voivat kuitenkin tukea uusien yhteyksien aloittamista. On tärkeää, että Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän viranomaiset ovat jatkuvassa keskusteluyhteydessä, sillä uudet hankkeet eivät ole mahdollisia ilman kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä lentoyhtiöiden yhteistyötä. 11
14
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotValtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010
Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotLapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013
ARKTISET LUONNONVARAT JA LIIKENNE Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 20.3.2014 ARKTISEN NEUVOSTON JÄSENMAAT
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotLapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja
Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotPerämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?
Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen
LisätiedotJäämeren rataselvitys
Jäämeren rataselvitys 9.3.2018 Toimeksianto Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 29.6.2017 Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista
LisätiedotAluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia
Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan
LisätiedotRautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi
Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
LisätiedotSuomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014
Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotE12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Kolmosta pitkin Suomeen ja maailmalle Kaupunkiseudut, Suomen menestys globaalissa toimintaympäristössä Kasvava
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotLULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland
LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotElinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.
Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta
LisätiedotTEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto
TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotL E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I
Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotSuomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotTeollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group
Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotYKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ
FIN YKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ NLC Vaasa on moderni logistiikka- ja yritysalue, joka on suunniteltu palvelemaan etenkin Vaasan seudun vienti- ja energiateollisuutta. Sijainti valtateiden
LisätiedotPohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen
LisätiedotKansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari
Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotPohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus
Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto
LisätiedotBARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN
BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN NÄKYMÄT JA Lapin matkailun kehitys, SAAVUTETTAVUUS uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO Jyväskylä 4.11.2013
LisätiedotItämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,
Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan
LisätiedotRautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotLentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotPohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotLiikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014
Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotToimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus
Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotRussian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
LisätiedotPohjoisen Skandinavian pääkaupunki
Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotKolarctic CBC 2014 2020 ohjelma
Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja
LisätiedotTeiden merkitys Suomen kilpailukyvylle
Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen
LisätiedotPOHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA
PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,
LisätiedotKARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto
KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotSuomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?
Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata2018 24.1.2018 / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotSeutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2
Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa
LisätiedotAsia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotSuomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma
Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat
LisätiedotLogistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
LisätiedotTulevaisuuden yhteistyömallit
E12 Atlantica Transport Tulevaisuuden yhteistyömallit Yhteinen visio ja keinot rajat ylittävälle yhteistyölle Toimintamalleja rajat ylittävälle yhteistyölle Merenkurkun neuvoston, MidtSkandian ja Sinisen
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotKEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019
KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019 Sisällysluettelo 1.JOHDANTO...3 2.YLEISTIETOA...3 2.1 Vastuut ja yhteystiedot...3 2.2 Julkaiseminen...4 3.RATAVERKOLLE PÄÄSY...4 3.1Rataverkon käyttö...4 3.2 Liikennöintiä
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotPäätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotVR Eurooppalainen kuljettaja
VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden
LisätiedotKAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari
KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotL 210 virallinen lehti
Euroopan unionin L 210 virallinen lehti Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 61. vuosikerta 21. elokuuta 2018 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
LisätiedotLAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA
UNOHDA ITÄ JA LÄNSI, KESKIÖSSÄ ON NYT POHJOINEN! LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA 26.3.2013 Mervi Nikander ohjelmapäällikkö, Lapin liitto Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Tervetuloa! Kiitos kyselyymme vastanneille.
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotEUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg
LisätiedotRATAVERKON VERKKOSELOSTUS
Vaasan kaupunki 1 RATAVERKON VERKKOSELOSTUS Asiakirjan versiohallinta Versio Pvm Sisältö/muutos 1.0 20.1.2017 Vaasan kaupungin rataverkon verkkoselostus 2018 2.0 19.12.2017 Vaasan kaupungin rataverkon
LisätiedotAlemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotBARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS
BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS 28. lokakuuta 2013 Tromssa ASIALISTA OHJELMA:... 3 OSALLISTUJAT... 4 ASIA BRC 11/2013 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 6 ASIA BRC12/2013 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIINPANOJEN HYVÄKSYMINEN.7
Lisätiedot