Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Transkriptio

1 Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotannon, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden, näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän ja muun infrastruktuurin sekä luonnonvarojen sijoittumista ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita Näkökulmat: pohjoisen kansainväliset, kansalliset ja erityisesti suuraluetason erityispiirteet ja toimintaympäristön katsaukset

3 Näkemyksiä ja tarpeita ALLI-työhön Alli on ajankohtainen; toimintaympäristön syklit ja murrokset eivät saa sumentaa pitkäaikavälin näkemyksellisyyttä Alli on alueellinen; alueiden Eurooppa ja suuralueiden Suomi Alli on kokoava; toimijalähtöinen, yhteinen ja jaettu näkemys siitä, mihin suuntaan suunnistamme Alli on vuoropuhelua; alueiden ja keskushallinnon aitoa ja innostavaa yhteistyötä Alli on väline; viitekehys ja tietopohja alueellisille ja laaja-alaisille alaisille suunnitelmille, erityisesti suuralueen yhteistyö ja maakunnalliset suunnitelmat

4 Pohjois-Suomella keskeinen sijainti Barentsin potentiaalin, Arktisen alueen ja Itämeren kasvavien markkinoiden leikkauspisteessä Alue on harvaan asuttu ja toimintaympäristöä kärsii pitkistä etäisyyksistä Toimintaympäristössä muutamia vahvoja kaupunkikeskuksia ja vahvistuvia kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä Rajat ylittävä kehittämis- ja yhteistoiminta arkipäivistä

5 Pohjois-Suomi ja Barentsin alue Pohjois-Suomi Suomi Barentsin alue Väkiluku Pinta-ala km km km 2 5

6 Väestön tiheys 2012

7 Väestön muutos vuosittain, vuodet

8 Työttömyysaste 2011

9 Lasten ja nuorten (alle 14 v) osuus väestöstä

10 Pohjoisen luonnonvarat ja taloudellinen aktiviteetti Öljy- ja kaasuesiintymät Mineraalit Kalastus ja kalankasvatus (Meri)matkailu Aluetaloudellisia vaikutuksia Työpaikat Luonnonvarat Osaaminen ja t&k Tavara- ja liikennevirrat

11 Fennoskandian kilven mineraalit ja niiden jatkojalostus

12 Barentsin alueen raaka-aineiden id ja tuotannon t typologisointi i ti

13 Pohjoisten alueiden raideliikenteen tavaravirrat

14 Matkailuelinkeino li k i Barentsin alueella ll

15 Barentsin alueen lentoliikenneyhteydet

16 BEATAn asiantuntijaryhmän priorisoimat kansainväliset käytävät

17 Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät Pohjois-Suomen merkittävät kansainväliset kuljetuskäytävät ovat: - Bothnian Corridor (Päärata ja vt 4) - Itämeren moottoritie ja siihen liittyvät satamat t - Pohjoisen akselin (Northern Axis) kuljetuskäytävän pohjoinen linjaus Uusista kansainvälisistä kuljetusreiteistä potentiaalisia ovat Koillisväylän kautta kulkevat pohjoiset merireitit ja Jäämeren satamien yhteydet: - Pohjoinen merireitti lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa jopa 40 % - Koillisväylän käyttöön liittyy vielä epävarmuustekijöitä

18 TEN-T-ydinverkko Euroopan laajuisen liikennejärjestelmän kehittämisen johtoajatuksena

19 Botnian käytävän keskeinen tavoite poistaa pullonkaulat ja rajaesteet sekä tehostaa EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta

20 Botnian käytävä tehostaa jatkojalostuksen logistiikkaketjuja ja Perämeren satamien kautta suuntautuvaa vientiä 80 %

21

22 Itämeren moottoritie osana Euroopan laajuista TEN-T -ydinverkkoa Yhdistää pohjoiset jäsenmaat Keskija Länsi-Eurooppaan - 80 % Suomen ulkomaan- kaupasta käytävän kautta Liikenteen kasvupotentiaalit - Uudet kaivoshankkeet - Teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kehittyminen - Venäjän talouden kasvu ja transitoliikenne Meriyhteydet parantavat multimodaaleja kuljetusketjuja ja kustannustehokkuutta 22

23 Northern Axis Osa EU:n Northern Axis käytävää Yhdistää Pohjoismaat Luoteis- Venäjään ja Kaukoitään Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit: - Venäjän transitoliikenne - Aasian, Euroopan ja Pohjois- Amerikan välisten kuljetusten kasvu Kä tä ä k hittä i li ää Käytävän kehittäminen lisää Pohjoismaiden ja Venäjän kaupan mahdollisuuksia

24 Murmansk Link Yhdistää Luoteis-Venäjän Pohjoismaihin ja Itämeren moottoritiehen Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit: - Luoteis-Venäjän voimakas kehittyminen - Itä-Lapin uudet kaivoshankkeet - Koillisväylän avautuminen Käytävän kehittäminen parantaa Pohjoismaisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia Luoteis-Venäjän suurhankkeisiin

25 25 Päätieverkon liikenne- ja kuljetukset Kaikki Yli 300 km pituiset Satamat ja raja-asemat

26 Pohjois-Suomen aluerakenne Pohjois-Suomen aluerakenne on monikeskuksinen ja keskukset yhdistyvät toisiinsa kehitysvyöhykkeillä Oulu on Pohjois-Suomen kansainvälinen keskus ja muu keskusverkko muodostuu Rovaniemen, Kemi-Tornion, Kokkolan ja Kajaanin verkottuvista maakuntakeskuksista, k k k t joissa sijaitsevat it t yliopistot, ammattikorkeakoulut ja suurimmat oppilaitokset Keskusverkkoa täydentävät kaupunki- ja kuntakeskukset sekä maaseudun palvelukeskittymät Tavoite: toimivat ja kattavat tietoliikenneverkot ja digitaaliset palvelut vaikutukset aluerakenteeseen ja -talouteen?

27 Pohjois-Suomen yhteisiä elinkeinoaloja ovat: Perämerenkaaren suurteollisuus ja alihankintaketjut kasvava kaivostoiminta monipuolistuva energiasektori e kansainvälistyvä matkailuelinkeino ja elämysklusteri uudistuva ICT- ja peliala paikallinen maa- ja metsätalous Luonnonvaroja jalostavat metalli- ja metsäteollisuus edelleen Pohjois-Suomen keskeisinä veturialoina tavoite: kestävä kaivostoiminta ja jatkojalostus alueella tavoite: metsävarojen hyödyntäminen monipuolisemmin energiantuotannossa (mm. nestemäisinä biopolttoaineina ja CHP-yksiköissä) ja puurakentamisessa (mm. kerrostalot) Teollinen profiili laajentuu energiatuotannon osalta: - Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimala - teollisen mittakaavan tuulivoimahankkeet - suunnitellut biojalostamot Suurhankkeilla (esim. Laguna) ja matkailukeskuksilla merkittäviä aluetaloudellisia ja -rakenteellisia vaikutuksia

28 KIITOS! Suunnittelujohtaja Jussi Rämet