PRINSIIPPITEORIA. Kuvaus siitä, mitä ovat ne minimitekijät, jotka on otettava huomioon puhuttaessa tieteellisesti pedagogisesta toiminnasta.
|
|
- Eveliina Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PRINSIIPPITEORIA Klaus Mollenhauer: Vergessene Zusammenhänge (alkut. 1983) Dietrich Benner: Allgemeine Pädagogik (alkut. 1987) Pedagogisten perusajatusten rekonstruktio Kuvaus siitä, mitä ovat ne minimitekijät, jotka on otettava huomioon puhuttaessa tieteellisesti pedagogisesta toiminnasta. 1 2 Mollenhauerin näkemys: Sivistyksellisyys (Bildsamkeit), itsetoiminta(selbsttätigkeit)/vaatimus itsetoimintaan Kulttuurin presentaatio, kulttuurin repersentaatio Bennerin näkemys: konstitutiiviset periaatteet (pedagogisen interaktion periaatteet) : sivistyksellisyys; vaatimus itsenäiseen toimintaan Regulatiiviset periaatteet: yhteiskunnallisen determinaation siirtyminen pedagogiseksi determinaatioksi; ei-hierarkkisuuden periaate 3 4 SIVISTYKSELLISYYS VAATIMUS PRESENTAATIO REPRESENTAATIO Bildsamkeit - ihmisen mahdollisuus sivistykseen Käsitettä on varsin vaikea kääntää yksiselitteisesti ja niin, että käännös vastaisi mahdollisimman hyvin käsitteen traditionaalista merkitystä. sivistyksellisyys/sivistyskykyisyys 5 6
2 Sivistyksellisyys viittaa ihmisen kykyyn olla vuorovaikutuksessa maailman ja muiden ihmisten kanssa niin, että tuossa vuorovaikutuksessa ihminen oppii ja sivistyy. Sivistyksellisyys on formaaleimmassa ja abstrakteimmassa muodossa ymmärrettävissä ihmisen kyvyksi sopeutua sosiokulttuuriseen ja luonnon muodostamaan ympäristöön (kts. myös Flitner 1950, 88-90). Wilhelm Flitner: Sivistyksellisyys on eräänlaista mukautumiskykyä, plastisuutta, suhteessa ympäristöön 7 8 Benner: Kyseessä ei ole yksiselitteisesti yksilöpsykologinen käsite Ei viittaa (pelkästään) geneettiseen perimään tai yksilösubjektin ominaisuuksiin.. vaan. Sivistyksellisyydellä kaksi merkitystä: Sivistyksellisyys yleisenä antropologisena määreenä Sivistyksellisyys spesifissä merkityksessä 9 10 Kolme inhimillistä toimintaa määrittävää piirrettä vapaus, historiallisuus ja kielellisyys - antavat mahdollisuuden sivistyksellisyydelle Huomio: myös kehollisuus Nämä mahdollistavat sivistysprosessin Sivistyksellisyys muotoutuu pedagogisessa interaktiossa Mikäli pedagogisessa interaktiossa ei tunnusteta kasvavan kykyä sivistykseen ei kasvavalla sitä tässä mielessä myöskään silloin ole. Kasvavan sivistyksellisyys on sidoksissa pedagogiseen kielellis-symbolisesti konstituoituneeseen interaktioon
3 "Bildsamkeit on pikemminkin pedagogisen interaktion prinsiippi, suhdeprinsiippi, joka viittaa pedagogiseen praksikseen sukupolvien välisenä praksiksena ja joka kieltää pedagogisen toiminnan palauttamisen perinnöllisesti määräytyneiden tai ympäristöstä riippuvien determinanttien mielessä ymmärretyn kaitselmuksen täyttämisen apukeinoksi". (Benner 1991a, 57.) Myös Mollenhauer (1985) painottaa traditionaalisen Bildsamkeit-käsitteen kytkemistä pedagogisen interaktion rakenteeseen Sivistyksellisyys - se, että kasvava kykenee tavalla tai toisella omaksumaan yhteiskunnallisesti tyypiteltyjä kokemuksia, sosio-kulttuurisia toiminta- ja tulkintamalleja, sivistämään itseään - on mahdollista kielen, intersubjektiivisuuden, inhimillisen yhteisöllisyyden mediassa subjektiuden ja intersubjektiviteetin rajapinta (sisäinen ulkoinen) Pedagoginen kanssakäyminen edellyttää kasvatettavan sivistyksellisyyden tunnustavaa interaktiota. Formaalinen sivistyksellisyys saa historiallisesta kontekstista riippuen erilaisia sisällöllisiä tulkintoja sivistyksellisyys tulkintana Tieteelliset tulkinnat Kasvattajan tulkinnat(odotukset) pedagogisessa interaktiotilanteessa pedagoginen heremeneutiikka sivistyksellisyys pedagogiselle toiminnalle välttämättömänä fiktiona Sivistyksellisyys merkitsee sitä, että lapsi on ymmärrettävä järkevänä ja kompetenttina toimijana ennen kuin tämä kykenee sitä artikuloimaan. Kulttuurisesti vielä kehittymättömästä symbolien käytöstä huolimatta kasvavaa on tulkittava niin, että tämän olisi mahdollista toimia kulttuuristen merkitysten tarjoamissa puitteissa rationaalisesti
4 Bildsamkeit on kasvattajan pedagogisen ymmärtämisen ja tulkinnan tulosta. Kysymys on siitä, kuinka sivistyskykyiseksi kasvattaja jossakin tilanteessa kasvavan tulkitsee, minkälaisia sivistysmahdollisuuksia kasvattaja kasvavalla katsoo olevan. Bildsamkeitin osalta pedagoginen toiminta perustuu tulkinnallisiin hypoteeseihin. Olettamukset kasvavan kyvystä sivistyä ovat välttämätön osa pedagogista toimintaa Mollenhauerin mukaan sivistyksellisyyden käsitteeseen liittyy kiinteästi myös tulevaisuuteen suuntautunut aikadimensio. Hypoteettinen sivistyksellisyys on eräänlainen suunnitelma siitä, mitä kasvava voisi tulevaisuudessa mahdollisesti olla. Bennerin mukaan sivistyksellisyys implikoi aina väistämättä tätä toista pedagogisen interaktion prinsiippiä Vaatimus itsenäiseen toimitaan Mollenhauer: Sivistysprosessia ei voida palauttaa yksin kasvavan oletettuun kykyyn sivistyä (Bildsamkeit). Kasvavan sivistysprosesi ei voi lähteä yksin kasvavasta itsestään. Vaatimus itsenäiseen toimintaan-prinsiippi näyttää perustellulta siksi, että olisi varsin ongelmallista olettaa kasvavan oman toimintakyvyn kehittyvän yksin ja tämän sisäisestä subjektiviteetistaan käsin
5 Benner: Pedagogisen interaktion on muotouduttava niin, että kasvatettavalta odotetaan kykyä omaan itsenäiseen toimintaan. Koska tapahtuu kuitenkin tilanteessa, jossa kasvatettava ei vielä kykene itsenäiseen toimintaan ( )pedagogisessa interaktiossa kasvatettavaa vaaditaan olemaan jotakin sellaista, jota tämä ei vielä ole - ts. kasvatettavan tulisi toimia sellaisen kompetenssin mukaisesti, jota hän ei vielä hallitse Vaatimus-prinsiipin mukaisessa toiminnassa ei ole siis kysymys ainoastaan kielellisestä interaktiosta vaan ylipäätään tietynlaisesta asennoitumisesta, joka mahdollistaa kasvavan itsenäisen toiminnan kehittymisen. Kantilaiselle historianfilosofialle ominainen ajatus inhimillisen kehityksen aikaansaavasta ulkoisen luonnon pakosta saa siis modernissa pedagogisessa ajattelussa uuden kultivoituneemman muodon vaatimusprinsiipissä Itsetoiminta (Selbsttätigkeit) Palautuu klassiseen saksalaiseen idealismiin Johann Gottlieb Fichte Paluu pedagogiseen paradoksiin Benner Pedagogisen Interaktion tasolla pedagoginen paradoksi realisoituu sivistyksellisyyden ja vaatikmyksen välisenä paradoksaalisena suhteena 29 30
6 Pedagogisessa interaktiossa on edellytettävä, että kasvavalla on mahdollisuus itsenäiseen kehitykseen, oppimiseen, sivistykseen. Eurooppalaisessa sivistysteoreettisessa traditiossa tähän viitataan käsitteellä sivistyksellisyys/bildsamkeit Kasvavan kehitystä ei voi kuitenkaan perustaa yksin kasvavan oletettuun Bildsamkeitiin. Äärimmilleen vietynä tämä merkitsisi kasvavn ymmärtämistä absoluuttiseksi, monadimaiseksi ja täysin itseriittoiseksi subjektiksi, joka täysin vapaasti omista kehitysmahdollisuuksistaan käsin huolehtisi omasta sivistyksestään Sivistys ei voi olla subjektin kääntymistä itseensä. Sivistysprosessi ei ole subjektin mystistä sisäistä avautumista vaan tapahtuu suhteessa maailmaan. Sivistysprosessi edellyttää kasvavaan subjektiin kohdistuvaa ulkopuolista vaatimusta sivistysmahdollisuuksien toteuttamiseen. Kuinka kasvatettavalta voidaan vaatia jotakin sellaista, jota tämä ei vielä osaa niin, että samalla kasvatettava tunnustetaan aktiivisena toimivana ja omaan itsenäiseen sivistysprosessiin kykenevänä ihmisenä (sivistyksellisyys). Kantia lainataksemme: "Kuinka kultivoin vapautta pakolla?" Jos tämä pedagogisen interaktion paradoksaalinen rakenne unohdetaan, ajaudutaan "parapedagogiseen interaktioon". Pedagogisen toiminnan tulisi mielekkäällä tavalla liikkua näiden äärimmäisten ja patologisten raja-arvojen välillä. Siinä olisi kysymys kasvavan sivistyksellisen vapauden ja omien kehitysmahdollisuuksien hyväksymisestä. Samalla se ei voisi kuitenkaan kieltää tai paeta väistämättä sisällään pitämää pedagogisen toiminnan determinatiivista ja autoritatiivista momenttia
7 Yhteiskunnallis-kultuurisen tason pedagoginen paradoksi Yhteiskunnallis-kulttuurisen (traditionaalisen) merkitysrakenteen välittäminen/välitön siirtäminen, sen produktiivisen ylittäminen/uudelleen muotoaminen Merkitysten presentaatio representaatio Benner "yhteiskunnallisen determinaation siirtäminen pedagogiseksi determinaatioksi" ( Das Prinzip der Überführung gesellschaflicher Determination in pädagogische Determination) Pedagogista toimintaa voi palauttaa pelkästään poliittis-pragmaattisesti yhteiskunnan kulttuuristen merkitysten täydelliseksi välittämiseksi, kasvavan sukupolven sivistysprosessin täydelliseksi kulttuuriseksi determinaatioksi. Mutta: Pedagogista toimintaa ei voi myöskään täydellisesti irrottaa yhteiskunnallisista determinanteistaan. Bennerin mukaan yhteiskunnallisen siirtäminen pedagogiseksi determinaatioksi merkitsee sitä, että vaikka yhteiskunnallis-kulttuuriset determinantit ole koskaan täysin poistettavissa, ei niitä kuitenkaan tarvitse pedagogisessa toiminnassa sellaisenaan hyväksyä. Pedagoginen toiminta ei voi olla pelkästään joko affirmatiivista yritystä irroittautua yhteiskunnallisista determinanteista tai affirmatiivista annettujen yhteiskunnallisten determinanttien hyväksymistä
8 Huomio!!!! Bennerin käyttämä prinsiippi ÜgpD pitää näin sisällään Mollenhauerin käyttämät käsitteet presentaatio (merkitysten siirtäminen) ja representaatio (uusien merkitysmahdollisuuksien luominen). Näiden käsitteiden avulla on selkeämmin esitettävissä se, kuinka pedagogisen paradoksin interaktion tasolla saama muoto kytkeytyy pedagogisen paradoksin kulttuuritradition välittömän siirtämisen ja sen ylittämisen väliseen ristiriidan tasolla saamaan muotoon Pedagogisen interaktion paradoksi on siis kytkettävissä pedagogisen toiminnan yhteiskunnallisen puolen ja kulttuurisen puolen paradoksiin. Tässä rekonstruktiossa olen jättänyt Bennerin käsittelemän neljännen pedagogisen toiminnan ja ajattelun prinsiipin - inhimillisen kokonaispraxiksen ei-hierarkkisen järjestyksen prinsiipin (das Prinzip einer nichthierarchischen Ordnung der menschlichen Gesamtpraxis) tarkastelun ulkopuolelle Kuten Benner itsekin toteaa, ylittää tämän prinsiipin sisältö varsinaisen yleisen pedagogiikan horisontin (Benner 1991a, 103). Kyseessä pedagogisen toiminnan ja ajattelun metanormi. Tämä prinsiippi viittaa hänen mukaansa historiassa vielä toteutumattomaan yhteiskunnallis-kulttuuriseen rakenteeseen, jossa kaikki inhimillisen toiminnan alueet (politiikka, uskonto, talous, estetiikka, moraali, työ ja pedagogiikka) ovat tasa-arvoisesti edustettuna niin, ettei mikään näistä osapraxiksista saa ylikorostunutta asemaan suhteessa muihin
9 Tämä prinsiippi ei nähdäkseni koske suoranaisesti pedagogisen toiminnan ja ajattelun rakennetta, vaan se on enemmänkin kannanotto siihen, kuinka elämänmuodon kulttuurisisältöjä tulisi representoida aikuisen ja kasvavan sukupolven välisessä kanssakäymisessä. Bennerin mukaan kyksymyksessä onkin nk. "regulatiivinen prinsiippi" (Benner 1991a, 75). Teoreettinen vaatimus eri praxismuotojen tasa-arvoisesta representaatiosta on ymmärrettävissä ainoastaan yhteydessä Bennerin esittämään tulkintaan ihmisen kyvystä sivistyä. Oletetusta sivistyksellisyydestä käsin hän esittää tietyn regulatiivin kulttuurisisältöjen representaatiolle Mollenhauer ei puolestaan ota varsinaisesti kantaa pätevän representaatiomuodon kysymykseen. Hän viittaa ainoastaan välitettävien kulttuurisisältöjen mielekkyyteen tulevaisuuden kannalta Mollenhauerin ja Bennerin rekonstruktiot ovat painotuksiltaan jossakin määrin toisistaan poikkeavia. Mollenhauer painottaa omassa tarkastelussaan pedagogisen toiminnan suhdetta kulttuurisisältöihin, kulttuurisiin merkitysrakenteisiin. Benner taas lähtee liikkeelle pedagogisen interaktion konstituutiosta Mollenhauer: Presentaatio on kasvavan ja aikuisen välisen kanssakäymisen fundamentaalisin ja perustavin vaihe- Lapsi syntyy tiettyyn historiallisesti määräytyneeseen elämänmuotoon ja sen muodostamaan merkityskontekstiin - riippuen teoreettisista mieltymyksistä voitaisiin sanoa myös elämismaailmaan tai kulttuuriseen habitukseen Mollenhauer käyttää esimerkkinä kielen (merkitysjärjestelmä) oppimista Presentaatio on mahdollista ainoastaan kompleksisissa kielipeleissä, joissa noiden kielipelien säännöt omaksutaan 53 54
10 (i) Sääntöjen, kielipelien, tai elämänmuodon struktuurien omaksumista ei saa kuitenkaan ymmärtää niin, että lapsi olisi tradition passiivinen kohde. Mollenhauerin mukaan aikuisen elämänmuodon merkitysrakenteiden omaksuminen edellyttää lapsen aktiivista toimintaa MUTTA: Paradoksaalisesti lapsen aktiivisuus ja mahdollinen autonomisuus tulee esille vasta kun tämä kykenee ilmaisemaan itseään ymmärrettävästi. Kieli määrittää sitä, miten tulkitsemme maailmaamme. Samalla sen kautta määrittyy myös lapsen kasvu (ii) Presentaatio ei kaikissa muodoissaan voi olla täysin välitöntä. Lapsi ei kykene välttämättä kohtaamaan kulttuurin tapahtumia, toimintoja ja objekteja - koko yhteiskunnallis-kulttuurista realiteettia - suoraan. Aikuisen elämänmuodon ja kasvavan sukupolven välistä suhdetta itse asiassa jarrutetaankin tai suodatetaan siinä mielessä, ettei lapsi joudu kohtaamaan kaikkia elämänmuodon realiteetteja heti ja välittömästi Lapsuutta varten on olemassa ikään kuin kulttuurinen suoja-alue Mollenhauer: pedagogin suodatin kulttuurin jarruttaminen representaation mahdollisuus.koska aikuisen ja kasvavan välisen kanssakäyminen on mahdollista tapahtua kulttuurisella suoja-alueella, jossa kasvavan ei tarvitse kyetä vastaamaan kaikkiin elämänmuodon vaatimuksiin, on tuossa kanssakäymisessä mahdollista ylittää traditionaalisia merkitysrakenteita, presentoida niitä uudella tavalla 59 60
11 Niinpä modernissa elämänmuodossa aikuisen ja kasvavan sukupolven välisestä toiminnasta on mahdollista tulla yritys - riskantti eksperimentti - hallita vaikeasti ennustettavaa tulevaisuutta. Modernissa yhteiskunnassa ei Mollenhauerin mukaan riitä pelkkä kulttuurin presentaatio Kaikki kulttuurin sisällöt eivät ole välittömästi lapsen ulottuvilla. Ne on tuotava pedagogisesti mielekkäässä muodossa kulttuurisesti määräytyneen lapsuuden alueelle Kysymyksessä on ennen kaikkea ongelma siitä, mitä merkitysrakenteita elämänmuodon muodostamasta merkityskokonaisuudesta tulisi valita välitettäväksi kasvavalle sukupolvelle paremman tulevaisuuden antisipointi Modernissa elämänmuodossa ei kulttuurisen elämänmuodon sisältöjä välitetä välttämättä sellaisena kuin ne ovat, sellaisena kuin ne välittömästi presentoituvat Pedagogisen toiminnan representoiva dimensio tarjoaa mahdollisuuden vallitsevien kulttuuristen merkitysrakenteiden ylittämiseen. Sen avulla on periaatteellinen vapaus luoda representaatio uudesta elämänmuodosta - elämänmuodosta, jonka tulisi vastata tulevaisuuden vaatimuksia paremmin kuin traditionaalisen elämänmuodon. reaalisen ja fiktiivisen jännite/paradoksi 65 66
12 Subjekti persoona individi Dieter Henrich ja Manfred Frank ovat painottaneet sitä, että ainakin analyyttisesti olisi syytä erottaa toistaan kolme käsitettä: subjekti, persoona ja yksilö. Henrichin mukaan itsestä ja maailmasta tietoista ihmistä voidaan tarkastella subjektina ja persoonana. Nämä käsitteet valottavat maailmassa olevan ihmisen maailmasuhteen eri puolia subjektiviteetti viittaa siihen, että ihminen itse määrittää aina toiminnassaan ja olemisessaan itseään ja maailmaansa persoonan käsite viittaa puolestaan siihen, että ihminen on aina jo samalla jossakin suhteessa empiiriseen maailmaan määrittyen aina myös ajallis-paikallisesti sen kautta Empiirisesti ihmisen oleminen todellistuu näin subjektiviteetin ja persoonan jännitteisessä suhteessa. Aivan kuten ihminen pelkkänä subjektina ei voi itse täysin määrittää todellisuuttaan ja irrottautua ulkoisesta maailmasta, on hän pelkkänä persoonana alisteinen ulkoiselle määräytyneisyydelle Henrich toteaa yksiselitteisesti: Olemme alkuperäisesti kumpaakin, persoona ja subjekti, ja yhtä vain sikäli kuin olemme myös toista. Subjektina ihminen kykenee itse aktiivisesti toimimaan ja määrittämään itseään. Persoonana hän on kuitenkin jo aina myös omien aikaisempien kokemustensa, oman historiansa ja oman maailmansa määrittämä
13 Subjektiviteetti transsendentaalina vapautena on olemassa vain persoonallisen määräytyneisyyden kautta ja persoonallinen määräytyneisyys on mahdollinen vain mikäli yksilö subjektiviteettina kykenee ylipäätään toimimaan suhteessa maailmaan. Erottelun taustalla ajatus siitä, itsetietoisuuden ilmiöön sisältyy erilaisia toisistaan käsitteellisesti erotettavia ja toisiinsa palautumattomia itsesuhteen muotoja Keskeinen itsesuhteen muotoja koskeva käsitteellinen erottelu on välittömän esirefleksiivisen ja refleksiivisen itsesuhteen välinen. Jälkimmäisestä on periaatteessa olemassa kaksi erilaista teoreettista näkemystä (ks. myös Sturma 1997). välitön kokemus, varmuus itsestä Itseä koskeva käsitteellinen tieto Subjektin ja persoonan käsitteiden käytön kriteerit palautuvat itsesuhteen käsitteellisiin ulottuvuuksiin. Se puhummeko tarkkaan ottaen subjektista vai persoonasta, riippuu siitä, mihin itsetietoisen maailmassa olemisen elementtiin me kulloinkin haluamme viitata Subjektin itsesuhteelle on ominaista välittömyys, välitön kokemus itsestä. Subjektin käsite on tässä synonyymi käsitteille Ich sekä Selbst, itse. subjekti tai subjektiivisuus viittaa tietoisuudelle perustavaan määrittelemättömään aktiviteettiin tai tietoisuuden aktiiviseen mahdollistaa refleksiivisen tietoisuuden ja ylipäätään intentionaalisen suuntautuneisuuden. tuon aktiviteetin kokemuksena itsestä. Subjektin käsite ei siis viittaa ajallisesti ja paikallisesti identifioitavissa olevaan yksilösubjektiin, egoon tai toimijaan 77 78
14 perustava spontaanisuus ja aktiivisuus, jolla on välitön kokemus itsessään ja joka mahdollistaa muun kohteellisen tietoisuuden (kuten Fichten Ich, itseensä kääntyvä toiminta, intellektuelle Anschauung; Kantin Ich denke). Persoonan käsitteellä Henrich viittaa maailmassa olevaan entiteetiin, joka havaittavissa olevien ominaisuuksiensa perusteella voidaan intersubjektiivisissa suhteissa verifioidusti identifioida kielellisen ilmausten avulla Persoonan oppii käyttämään itseä koskevissa identifikaatioissa niitä kielellisiä ilmauksia, joilla myös muut hänet ovat jo identifioineet. tietävä itsesuhde, joka poikkeaa edellisestä siinä, että se on kielellisesti strukturoitunutta tietoa itsestä (ja omista mentaalisista tiloista tai havaittavissa olevista ominaisuuksista). Persoonalle konstitutiivinen tieto itsestä opitaan kielellisesti välittyneissä intersubjektiivisissa tai paremminkin persoonien välisissä suhteissa puhuja omaksuu toisen tai kolmannen persoonan perspektiivistä häneen - tai tarkemminkin hänen havaittavissa oleviin ominaisuuksiinsa - kohdistuvat identifikaatiot tai predikaatiot oppii niiden avulla myös itse identifioimaan itsensä. Ks. Tugendhatin (1993) formuloima itsesuhteen semanttinen selitysmalli. Henrichin tavoin Frank korostaa, ettei ihmisen maailmassa oleminen palaudu vain joko subjektiuteen tai persoonuuten. Koska subjektin ja persoonan käsitteet ovat kumpikin yksin vielä riittämättömiä konkreettisen ihmisen maailmassa olemisen tarkastelun kannalta, on ne yhdistävä individin käsite välttämätön
15 Individin käsitteellä Frank haluaa kuitenkin tematisoida sen konkreettisen ihmisen maailmassa olemiselle ominaisen ulottuvuuden, jossa itsestä ja maailmasta tietoinen ihminen ole pelkkä kielellisen struktuurin so. yleisen tuote tai johdannainen Individi ei ole myöskään subjekti subjekti, transsendentaali Minä, Selbst, ei vielä viittaa mihinkään yksittäiseen/ erityiseen (Einzelnes/Besonderes), vaan vasta yleiseen (Allgemeines), joka sinänsä on välttämättä ominaista ja yhteistä kaikille itsestä ja maailmasta tietoisille inhimillisille olennoille. Subjektiviteetti ei siis vielä sanan varsinaisessa mielessä yksilöi ketään Frank muistuttaa myös siitä, ettei yksilönä oleminen ei ole minkä tahansa yksittäinen olion (Einzelnding) vaan itsetietoisen olion (selbstbewusstses Wesen) ominaisuus. Määre itsetietoinen ei kuitenkaan irrota individin käsitettä persoonan käsitteeseen kytkeytyvistä kielifilosofis-intersubjektivistisista implikaatioista. Yksilösubjekti ei myöskään ole pelkkä subjekti ylipäätään (Subjekt überhaupt), vaan itsetietoinen yksilö merkityksiä tuottavana toimijana toisten individien jo tulkitseman maailman pohjalta itse antaa aktiivisesti uusia merkityksiä Yksilö on maailmaa jatkuvasti yhä uusin tavoin tulkitseva instanssi. Yksilön kyky maailman produktiiviseen uudelleen tulkintaan voidaan ymmärtää subjektin ja persoonan käsitteiden avulla Kielellisesti strukturoitunut persoonien välisyys Persoona määrittyy kielellisten ja kulttuuristen konventioiden kautta Subjektiivinen elementti taas mahdollistaa sen, ettei yksilö kaikesta huolimatta ole kielen merkitysjärjestelmän johdannainen, vaan kykenee käyttämän kieltä ja merkityksellisiä ilmauksia luovasti uusilla ja innovatiivisilla tavoilla
16 Yksilöllä on refleksiivinen ja myös innovatiivinen suhde omaan olemiseen sellaisena kuin se tietyssä elämäntilanteessa ilmenee. Koska yksilölliset itseä ja maailmaa koskevat näkemykset eivät ole suljettuja ja jatkuvasti samanlaisina toistuvia, vaan periaatteessa aina ja jatkuvasti avoimia uusille tulkinnoille, ne ovat myös aina tulevaisuudeltaan avoimia. Näin myös praktisella itsesuhteella on avoin tulevaisuuteen suuntautunut luonne Kyseessä on itsen määrittäminen ja itsemäärääminen (Selbstbestimmung), joka ei ole mahdollista muuten kuin sekä subjektiivisen itseä ja omaa vapautta koskevan varmuuden että itseä ja omaa asemaa suhteessa muihin maailmassa persooniin koskevan eksplisiittis-käsitteellisen refleksiivisen tiedon varassa sivistysprosessit ovat yksilöllistymistä Tapahtuvat subjektina ja persoonana olemisen jännitteisessä kentässä Mitä kasvatus on? kasvatus personoi subjektin kasvatus avaa mahdollisuuden tulla toisen persoonien joukkoon, avaa kielellisen horisontin tulkintojen ja perusteiden maailmaan kasvatus avaa mahdollisuuden yksilöllisille elämänprojekteille 95 96
17 Pedagoginen paradoksi? Toiminta ja prosessi Jürgen Oelkers Erziehen und Unterrichten (1985) teesi: pedagogiset teoriat korostavat joko tekokäsitteitä tai prosessikäsitteitä Tästä huolimatta tai juuri siksi pedagogisessa toiminnanteoriassa tulisi pyrkiä liittämään nämä näkökulmat toisiinsa Teko Intentionaalinen; tavoitteellinen alku ja loppu Prosessi Ei alkua Ei loppua Jatkuva ja voidaan kuvata peräkkäisistä vaiheista rakentuva tapahtumasarjana Prosessikäsitteet viittaavat yleensä sellaisiin ilmiöihin, jotka lähtevät liikkeelle kasvavan/oppivan/kehittyvän yksilön omasta aktiivisuudesta. Tekokäsitteet viittaavat intentionaalisiin tekoihin, jotka suuntautuva em. kaltaisiin prosesseihin ikään kuin niiden ulkopuolelta Kuinka jatkuva prosessi ja siihen kohdistuvat teot kietoutuvat toisiinsa Kasvatus-/opetusteko sysää liikkeelle kasvavan oman prosessuaalisen kehityksen, kasvun, sivistyksen 101
Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
LisätiedotKasvatustieteellisiä ja -filosofisia näkökulmia soittamiseen ja sen opettamiseen. KT Ari Kivelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Kasvatustieteellisiä ja -filosofisia näkökulmia soittamiseen ja sen opettamiseen KT Ari Kivelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Tausta Teoreettinen ja filosofinen tausta mannermaisessa pedagogisessa
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotKokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM
Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotKasvatus- ja sivistysteoria I
Kasvatus- ja sivistysteoria I KT Ari Kivelä Mitä valistuksella tarkoitetaan Aufklärung; Enlightenment 1700-luku valistuksen vuosisata Osa modernisaatioprosessia Hyvä kompakti tarkastelu valistuksen käsitteestä
LisätiedotKASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde
1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka 1800- luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde,
LisätiedotKasvatus- ja sivistysteoria
I Kasvatus- ja sivistysteoria KT Ari Kivelä 1. Johdanto: Mitä on kasvatus- ja sivistysteoria? 1.1. Yleinen/systemaattinen kasvatustiede; yleinen/systemaattinen pedagogiikka 1.2. Kasvatusfilosofia 1.3.
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotSyrjäytymisen ja hyvinvoinnin kokemuksen tutkimuksesta vapaus käteen jää?
Syrjäytymisen ja hyvinvoinnin kokemuksen tutkimuksesta vapaus käteen jää? 4. Kokemuksen tutkimus - seminaari 25.-26.4.2013 KT Veli-Matti Ulvinen Oulun yliopisto Fenomenologisen sosiologian näkökulma kokemukseen
LisätiedotTekijä Harmaala Anssi
Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteen koulutus Tekijä Harmaala Anssi Työn nimi Sosiaalinen konstruktionismi - Todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teorian kasvatus-
LisätiedotPolitiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä
Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotKaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana
Työryhmä: Kaupunkitilan yhteisöllinen suunnittelu ja tuottaminen Vesa Vihanninjoki Esitelmän abstrakti Filosofista estetiikkaa on koko sen olemassaolon ajan määrittänyt esteettistä arvottamista koskeva
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN VALINTAKOE / KASVATUSTIEDE Tämän kasvatustieteiden koulutuksen valintakokeen osan enimmäispistemäärä on 12 pistettä.
KASVATUSTIETEIDEN VALINTAKOE / KASVATUSTIEDE 22.5.2017 Mallivastaukset ja niiden pisteitys Tämän kasvatustieteiden koulutuksen valintakokeen osan enimmäispistemäärä on 12 pistettä. TEHTÄVÄ 1. Selosta lyhyesti,
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotKASVATUSTIETEEN VALINTAKOE: Vastausten pisteytys ja esimerkkivastaukset
KASVATUSTIETEEN VALINTAKOE: Vastausten pisteytys ja esimerkkivastaukset TEHTÄVÄ 1. Tehtävänannossa pyydettiin selostamaan lyhyesti mitä käsitteillä a) pedagoginen paradoksi, b) sosialisaatioparadoksi,
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotSotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen
Sotilaskoulutus vai -kasvatus MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaspedagogiikka Sotilaspedagogiikka on yleinen oppi sotilaskoulutuksesta ja opetuksesta
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
LisätiedotTieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede
Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN!
LisätiedotEI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?
EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto
Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Tieteellinen / Yliopistollinen opiskelu. Sisältö. Opintokokonaisuuden rakenne
Kurssi (4op) koostuu Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/) Kaksi kurssikirjaa (Siljander; Rinne ym.)
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
LisätiedotSuomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö
LUOMA, MINNA JOHTAMINEN PEDAGOGISENA TOIMINTANA Kasvatuspsykologian pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Kasvatustieteiden koulutus 2014 Kasvatustieteiden
LisätiedotPsykoanalyysi subjektitieteenä
Psykoanalyysi subjektitieteenä Jussi Silvonen Itä-Suomen yliopisto Psykoanalyysi, yhteiskunta, politiikka Lacan -seminaari. Tampere 13. 14.4. 2012 Dispositio Klassikon ikuinen paluu? Freudomarxilaista
LisätiedotKASVATUS JA PSYKOLOGIA - MITÄ KASVATUS ON PSYKOLOGISESTI TULKITTUNA
CLEMENT, KRISTOFER KASVATUS JA PSYKOLOGIA - MITÄ KASVATUS ON PSYKOLOGISESTI TULKITTUNA Kasvatuspsykologian kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden koulutus 2016 Kasvatustieteiden
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotYhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen
Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Kunnat yhteiskunnissa Verkostojen solmukohta Paikallinen identiteetti Hyvinvoinnin tuottaminen Paikallistalous Henna Paananen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ. KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi
VUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi 5.4.2019 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Vuorovaikutus prosessilaadun ytimessä Esityksen sisältö: Mitä tarkoitetaan prosessilaadulla?
LisätiedotAMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA
AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotLapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala
Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotKansanopiston sivistystehtävä
Kansanopiston sivistystehtävä Kansanopistokokous 20.10.2009 Lahti FM Seppo Niemelä Kansanopiston asema Yksityisenä vapaan sivistystyön n oppilaitoksena kansanopiston tulee koko ajan ylläpit pitää kasvatustehtäväns
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotMotivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)
Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin
LisätiedotAistien lyhyt oppimäärä
Aistien lyhyt oppimäärä Aistittujen elinympäristöjen muutokset Euroopassa 1950 2020 tutkimuskohteena Helmi Järviluoma vastuullinen johtaja ERC AdG 2015 SENSOTRA Äänimaisemien tutkimuksesta aistimaisemien
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
Lisätiedot