HENKILÖSTÖN ARVOA KUVAAVIEN TUNNUSLUKUJEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISEMINAARI

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖN ARVOA KUVAAVIEN TUNNUSLUKUJEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISEMINAARI

2 Tausta q Hanke käynnistettiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kuntien eläkevakuutuksen ja Tykesin aloitteesta. Keskeisiksi asiantuntijoiksi valittiin Paula Liukkonen Tukholman yliopistosta ja Marja Liisa Manka Tampereen yliopistosta. Kevään 2009 aikana laadittiin hankesuunnitelma, vastuulliseksi toteuttajaksi valittiin Tampereen yliopisto ja hakemus jätettiin Tykesille toukokuussa q Tavoitteena oli saada aikaan projekti, jossa arvioidaan ja analysoidaan kokonaisvaltaisesti sekä henkilöstöä ja sen hyvinvointia, että taloutta ( mm. henkilöstövoimavarat, työn miehitys ja ajankäyttö, talousarvio ja tilinpäätös, eläköityminen, työn tulos ja työhyvinvointi) unohtamatta tuloksellisuutta ja laatua. q Hankkeen nimeksi valittiin: HAKU Henkilöstön arvoa kuvaavien tunnuslukujen ja niistä aiheutuvien toimenpiteiden kehittämishanke. q Päärahoittajana toimii TYKES, Keva on osarahoittajana, mukana olevat kunnat kustantavat matkansa sekä oman työpanoksensa Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 2

3 Toteutussuunnitelma q kesto syksy 2009 kevät 2011 q mukana 9 kuntaa/kuntayhtymää, joista yhteensä 16 pilottiyksikköä q nk. verkostojäseniä, jotka pidetään tietoisena hankeen etenemisestä ja tuloksista, 23 kpl q valtakunnalliset ja alueelliset seminaarit q etäohjaus/tuki mittareista ja työhyvivoinnista q pilottiyksiköiden oma työskentely ja oppiminen Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 3

4 Pilotit q Haapavesi; hallinto ja ruokapalvelut q HUS Desiko; Meilahden sairaalan laitoshuolto ja välinehuoltokeskus q Jyväskylä; terveyskeskussairaala ja Kilpisen koulu q Kouvola; ruokapalvelut ja lyhyaik.sairaanhoito/vuodeos. q Kuopio; tilakeskus (ateria jäi pois kiireiden takia) q Lapin shp, Rovaniemi; kirurgiset vuodeosastot, 4A ja 4B q Päijät Hämeen koulutuskonserni, Lahti; ravintolapalvelut ja so tekoulutusala q Seinäjoki; Lähdekoti ja ruokapalvelukeskus q Tampere; Kaupin sairaalan vuodeosastot Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 4

5 Makrotason tavoitteita q henkilöstö ja eläköitymismenoja koskevan kustannustietoisuuden lisääminen q kunta alan tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin laadun yhteyden vahvistaminen q edistää henkilöstö ja palkkahallinnon tietojärjestelmien kehittämistä sellaisiksi, että niistä saa helposti mittareiden seurantaan tarvittavia tietoja. Keskeiset mittarit liittyvät henkilöstökuvaan, työajankäyttöön ja työvoimakuluihin sisältäen myös sairauspoissaolot q mahdollistaa tunnuslukujen vertailtavuutta kuntien kesken q hyödyntää hankkeen tuotoksia ja kokemuksia kunta alan henkilöstöraporttisuosituksen uudistamistyössä q edistää hyvien käytäntöjen syntymistä, joissa tulostiedon hyödyntämisellä saadaan tartuttua tärkeisiin kehittämisen kohteisiin eli siirtymään tietämys käytännön toimiksi Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 5

6 Mikrotason tavoitteita q määrittää keskeisimmät henkilöstö työhyvinvointi ja eläköitymiskulut sekä laatia niihin tunnusluvut, jotka perustuvat kunnan strategisiin tavoitteisiin q määrittää sellaiset mittarit, joiden kehitystä voidaan seurata pidemmällä aikavälillä ja ennakoida tulevia kehityssuuntia ja jotka tukevat kunnan strategista johtamista q laatia yksikkökohtaiset työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat q Osatavoitteina on mm. henkilöstön sitoutuminen ja oppimisprosessi, jolla mahdollistetaan kaikille saman kielen muodostaminen, työvoimakustannusten hallinta, q tunnuslukujen analysoinnin tukeminen ja myös kuntien keskinäisen vertailun parantaminen Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 6

7 Toimenpiteet q Esittely ja sopimukset kunnissa/kuntayhtymissä, kesä 2009 q Tiedonkeruu ja lähtötilan kartoitus, syys 2009 q Valtakunnallinen aloitusseminaari syyskuussa 2009 q Alueelliset seminaarit (5kpl) Tampereella ja Helsingissä q Etätehtävien tekeminen ja tunnuslukujen laskeminen kunnissa seminaaripäivien välillä q Ohjaus ja neuvonta internetin/sähköpostin kautta q Verkostojäsenille tapaamiset valtakunnallisissa seminaareissa ja erikseen tiedotusta internetissä q Kehittämistyöpajat pilottiyksiköiden henkilökunnalle q Työhyvinvointikyselyt pilottiyksiköissä q Valtakunnallinen loppuseminaari kevättalvella Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 7

8 Työryhmät q Ohjausryhmänä toimii Kuntaryhmä q Kehittämisryhmän muodostavat Margareta Heiskanen, Merja Rusanen, Taina Tuomi, Timo Suurnäkki, Nuppu Rouhiainen, Marja Liisa Manka, Kirsi Heikkilä Tammi ja Eeva Sipilä q Pilottiyksiköissä on perustettu omat projektiryhmät, joiden kautta hankeinformaatio jalkautuu organisaatioiden sisällä Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 8

9 Hanke esittely kunnissa HAKU Prosessi Päätös piloteista Aloitusseminaari Alueseminaari Alueseminaari Alueseminaari (yhteinen) 9.3. Alueseminaari Alueseminaari ja Alueseminaarit ja Alueseminaarit PILOTIT HELSINGISSÄ PILOTIT TAMPEREELLA KAIKKI HELSINGISSÄ tammikuu Loppuseminaari Loppuraportti kesä 09 syksy 09 kevät 10 syksy 10 kevät 11 TEEMAT: MITTARIT tietoa verkossa: perustiedot ajankäyttö hallintaan tunnusluvuista tekoihin henkilöstötunnusluvut talouden tunnusluvut vaikuttavuus kotitehtäviä ja etätöitä sekä keskustelua seminaaripäivinä seuranta ja vertailutiedot henkilöstöraportoinnin kehittäminen TYÖHYVINVOINTI työhyvinvoinnin tila, ilmapiiri ym. tiedon hyödyntäminen työhyvinvoinnin Tikkataulu kysely kehittämistyöpajat kunnissa seuranta ja toimenpidesuunnitelmat pilottien omat suunnitelmien ja pilottikohtaiset kokoontumiset mittaritiedon hyvät käytännöt esille projektiryhmät työhyvivnvointisuunnitelmat jalkauttaminen Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 9

10 Aloitusseminaari q läsnä oli noin 80 henkilöä piloteista, verkostosta ja sidosryhmistä q keskusteltiin odotuksista hankkeelle, mm. yhteistoiminnallisuus, kustannustietoisuuden lisääminen ja vertailtavuus nousivat esille q kuultiin miten pilotit olivat valikoituneet kuntien sisällä q kuultiin KYS:n kokemuksia vastaavanlaisesta kehittämistyöstä, joka on jäänyt tuloksellisesti toimimaan johtamisen välineenä q halutaan luoda uusi Paula+Marja Liisa, eli yhdistää tuottavuus ja työhyvinvointi uudella tavalla Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 10

11 Alueseminaari 1 q alueseminaarit koostuvat työhyvinvointi ja talousosasta q Helsinkiin kokoontuvat so te alan pilotit ja Tampereelle ruokahuollon pilotit (karkea ja joustava jako) q pilotit esittäytyivät ja kertoivat tilanteestaan q käsiteltiin työhyvinvoinnin periaatteita ja annettiin ohjeet projektiryhmien perustamiseksi q käytiin läpi henkilöstötilastointia yleensä sekä panostuotos ajattelua henkilöstömenoissa q ohjeistettiin henkilöstökuvan laatiminen ja pohdittiin sen sisältämien tietojen löytämistä raporteista ja tietojärjestelmistä Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 11

12 Alueseminaari 2 q tammikuun seminaari pidettiin kaikille yhteisenä Helsingissä, koska työhyvinvointiteemana oli valtakunnallinen Työrauhanjulistus vuodelle q lisäksi vierailevana luennoitsijana oli prof. Matti Ylikoski Työterveyslaitokselta q välitehtäväksi työhyvinvointikyselyn ( Tikkataulu ) toteuttaminen piloteissa helmikuun aikana q kerrattiin, miten henkilöstökuvan tiedot oli saatu kasaan, useilla oli vaikeuksia saada tuntitietoa q ohjeistettiin välityöksi ajankäyttötietojen kerääminen ja käytiin läpi terminologiaa sekä erityisesti kokonaistyöajan määrittely. q keskusteltiin vilkkaasti mm. poissaololuokittelusta Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 12

13 Alueseminaari 3 q Työhyvinvointikyselyn tulokset käytiin läpi ja pilotit tekivät alustavaa toimenpidesuunnitelmaa, joka pohjalta laaditaan työhyvinvointisuunnitelmat välityönä q keskustelua mm. henkilötyövuoden määrittelystä sekä vaikeuksista saada henkilö ja ajankäyttölukuja järjestelmistä mm. vaihtuvuuden laskentatavassa eroja, työsopimus vai hlö? useimmat pilotit joutuivat vielä manuaalisesti muuttamaan päivät tunneiksi keskustelua poissaololuokkien ryhmittelystä ja tulkinnasta q välitehtäväksi tulosluvut ja palkkakoodit sekä puuttuvat henkilöstö ja ajankäyttöluvut Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 13

14 Väliraportista q hanke on edennyt aikataulussa q asiantuntijat ovat käyttäneet tähän mennessä noin puolet budjetoidusta työpanoksesta q pilotit ovat olleet innolla ja sitoutuneesti mukana q pilotit ovat käyttäneet työaikaa hankkeelle yhteensä 580 työpäivää, mikä matkakustannuksilla lisättynä tarkoittaa noin euron panostusta q kehittämisprosessi on vielä kesken, syksyllä kootaan ja kiteytetään tuotokset Eeva Sipilä, Tampereen yliopisto 14