MAANKÄYTÖN JA IHMISEN TOIMINNAN VAIKUTUS EKOLOGIAAN, MUOKATUT YMPÄRISTÖT

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN JA IHMISEN TOIMINNAN VAIKUTUS EKOLOGIAAN, MUOKATUT YMPÄRISTÖT Tuntitehtävä: Arvioi Viikin nykytilaa ja tulevaa kehitystä ekologiselta kannalta, jos alueelle rakennetaan lisää asuntoja (katso Helsingin yleiskaava:

2 MAISEMATERMEJÄ - laikku (patch): ympäristöstään erottuva alue; kaupungeissa usein pieniä - matriksi (matrix): laikkua ympäröivä (laaja-alaisin ja yhdistävin) maisemaelementti - maiseman rakenne (landscape structure): laikkujen muodostama mosaiikki - käytävä (corridor): tietyntyyppinen kaistale, joka eroaa molemmin puolin sitä olevasta ympäristöstä - verkosto (network): käytäviä yhdistävä systeemi - maiseman rajat (lanscape boundaries): tilalliset (jyrkät) epäjatkuvuudet maaperän ja/tai kasvillisuuden piirteissä esim. puistonurmikon ja metsän raja, maakasvillisuuden ja veden raja

3 MAISEMATERMEJÄ - laikkujen ja matriksien mittaaminen laikun koko (size), ulkoreuna (perimeter) ja muoto (shape) laikun tehokas ala (effective patch interior): riippuu reunavaikutuksen syvyydestä etäisyys lähimpään naapuriin (distance-to-nearestneighbour): kahden vierekkäisen laikun reunojen etäisyys (edge-to-edge) tai keskustojen etäisyys (centroid-to-centroid) toisistaan yhdistävyys (connectivity): mitta sille kuinka tilallisesti jatkuva käytävä, verkosto tai matriksi on (siis mitä vähemmän aukkoja, sitä suurempi yhdistävyys)

4 MAISEMATERMEJÄ - runsaus (richness): alueella olevien erilaisten laikkutyyppien lukumäärä - monimuotoisuus (diversity): alueella esiintyvien laikkutyyppien lukumäärä (richness) ja laikkujen suhteellinen yleisyys (evenness) - vallitsevuus (dominance): perustuu laikkujen lukumäärään tai tietyn laikkutyyppikategorian pinta-alaan

5 Kaupunkimetsät - tarkastellaan jopa hehtaaarien laajuisia aluekokonaisuuksia eli metsälaikkujen koon, muodon, laadun ja sijainnin vaikutuksia eliöpopulaatioiden dynamiikkaan ja koko metsäekosysteemin toimintaan - säilyykö kaupunkimetsässä/- metsikössä kaikkina aikoina riittävästi alueelle tyypillisille eliölajeille soveltuvia elinympäristöjä? -> elinvoimaiset populaatiot

6 ALUE-EKOLOGISEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1) alueelliset ominaispiirteet metsäkasvillisuusvyöhykkeet kallioperän kivilajit -> maaperän ravinteisuus - meillä emäksisten kivilajien - kalkkikivet, amfiboliitit, gabro, metavulkaaniitit - luomia reheviä kasvupaikkoja vähän topografia ja jääkauden, veden ja tuulen muovaamat geologisesti ja/tai luonnonsuojelullisesti arvokkaat muodostumat (luolat, jyrkänteet, rotkot, suuret siirtolohkareet, harjut, deltat, suppakuopat, dyynit)

7 2) (uhanalaiset) eliölajit ja luonnonsuojelulaki ja -asetus EU-direktiivit (luontodirektiivi ja lintudirektiivi) Natura 2000 (kts. esim. -> luonnonsuojelu) avainbiotoopit eli elinympäristöt, joissa uhanalaisten ja vaateliaiden lajien esiintyminen on todennäköisintä tunnistetaan indikaattorilajien ja elottoman luonnon rakennetekijöiden perusteella (esim. lehdoissa vaateliasta pensas-, ruoho- ja heinäkasvillisuutta; ei podsolimaannosta vaan runsasravinteista ja rakeista multaa)

8 3) kaupunkiluonto ja kaupunkimetsäkin on sukkessiovaiheiden mosaiikki haikkuut/uudistaminen, yksittäisten puiden puisto, myrskyt jne purojen varret ym. biotoopit ja niiden luoma monimuotoisuus korvet - hulevedet ym. vesitalous 4) fysikaaliset ympäristötekijät kuten lämpötila, kosteus vaihtelevat vuorokauden- ja vuodenajoittain ääri-ilmiöiden frekvenssi vaihtelee (esim. kylmimmät yöt, maksimipäivälämpötilat) vesiekosysteemit: osmoottinen paine, ph, O 2 -pitoisuus, virtaukset, aallokko fysikaalis-kemialliset ympäristötekijät ja resurssien saanti määrittävät ne alueet, joilla eliöitä esiintyy (lajien väliset erot) MUTTA eliöt myös muokkaavat ympäristöään (esim. mikroilmasto ilman ja maaperän kosteus sekä metsä vs. niitty)

9 vihreiden kasvien (perustuottajat, omavaraisia) tarvitsemat resurssit - PAR (auringon säteily) ( nm) - CO 2 - H 2 O - ravinteet (N, P, S, K, Mg, Ca, ) -> lajispesifiset vaatimukset (ekologiset lokerot mukaan lukien erot juuriston syvyydessä, fenologiassa jne.) kasveilla resurssikilpailua erityisesti maaperän ravinteista, valosta ja tilasta - yleensä laji, jonka populaatio kasvaa vähäisimmällä ravinteiden saatavuudella, on vahvin kilpailussa

10 Ellenbergin indikaattoriarvot (1-9) putkilokasveille: valo, lämpötila, mantereisuus, kosteus, ph, typpi, suolaisuus (NaCl) Ellenberg H., Weber H.E., Düll R., Wirth V., Werner W Zeigerwerte von Pflanzen in Mitteleuropa. Scripta Geobotanica XIII. 3. durchgesehene Auflage. Hill. M.O., Mountford J.O., Roy D.B., Bunce R.G.H ECOFACT 2a Technical Annex - Ellenberg s indicator values for British Plants. ISBN: pp. ( ments/ecofact2a.pdf)

11 akklimatisaatio: eliön sopeutuminen ympäristöoloihin (fenotyyppinen adaptaatio) palautuvaa - sessiilit kasvit vs. liikkumiskykyiset eläimet - mikrobien lepoitiöt HUOM: ihminen muuttaa abioottisia tekijöitä - esim. kaupunkien lämpösaareke, typpilaskeuma ja metsien hakkuut/hoito -> maa- ja vesiekosysteemien rehevöityminen, raskasmetallit 5) toisenvaraiset (heterotrofiset) lajit (mukaan lukien hajottajat) käyttävät muita eliöitä resurssinaan (ravinto, pesä, suoja )

12 METSO Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO-ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat luonnonarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä arvokkaita. 1. Lehdot 2. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 3. Pienvesien lähimetsät 4. Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 5. Metsäluhdat ja tulvametsät 6. Harjujen paahdeympäristöt 7. Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet 8. Puustoiset perinnebiotoopit 9. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt 10. Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot.

13 Metso-luokat I Lajistollisesti merkittävät vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Vanhat kalliometsät, joiden puusto on yli 120-vuotiasta ja joissa on lahoja mäntymaapuita, keloja tai kilpikaarnamäntyjä ryhmissä tai yksittäin. Puustoltaan yli 80-vuotiaat jyrkänteiden lahopuustoiset alusmetsä pienilmastoltaan kosteissa notkelmissa, rotkoissa, korpijuottien reunoilla ja pienvesien rannoilla. Pohjavesivaikutteiset metsäiset louhikot reunusmetsineen, joiden puusto on yli 100-vuotiasta tai joissa on lahopuuta yli 5 m 3 /ha. Kalliometsät, louhikot ja jyrkänteet, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä.

14

15

16 Eko-Viikki ekologinen kaupungin osa Helsingin Eko-Viikki on ensimmäinen ekologisesti suunniteltu kaupunginosa Suomessa. Alueen suunnittelun lähtökohtana on ollut kestävä, terveellinen ja muunneltava asuinympäristö, jonka ratkaisut säästävät energiaa ja vähentävät jätteen määrää. Eko-Viikin 23 hehtaarin kokoinen asuntoalue rakennettiin vuosina ja alueella asuu noin asukasta.

17 Tunnusomaista Eko-Viikille Kortteleiden toiminnallisia selkärankoja ovat avarat pihakadut. Asemakaava perustuu sormimaiseen rakenteeseen. Vihersormet, joille sijoittuu viljelypalstoja, erottavat korttelit toisistaan. Lähes kaikki rakennukset suuntautuvat etelään ja hyödyntävät siten aurinkoenergiaa. Alueen eteläreunaan on istutettu kasvillisuutta tuulensuojavyöhykkeeksi. Kompostoinnin ja hulevesien hyödyntämisen ansiosta kasvillisuus kukoistaa ja kasvimaiden tuotto on runsasta.

18 Hulevedet hallintaan ja hyötykäyttöön Hulevesien ympäristöystävällinen hallinta on yksi Eko- Viikin keskeisiä tavoitteita. Eko-Viikin tonteilla ja muilla alueilla on eri toimenpiteillä haluttu hidastaa sade-, sulamis-, katto- ja salaojavesien virtausta ja edistää veden imeytymistä maaperään. Tontit sijaitsevat savipohjalla pellolla ja maasto on tasaista -> pintavesien johtaminen pois tonteilta ja imeyttäminen kasvu- ja rakennekerroksiin. Pihoilta ja katoilta tulevat pintavedet ohjataan korttelien keskelle, asemakaavassa varatuille vihersormille. Vihersormet ojapainanteineen päättyvät puistoon ja edelleen Viikinojaan. Asukkaat käyttävät hulevesiä myös vihersormilla olevien viljelypalstojen kasteluun. Rakennusten kosteusongelmien kaduille on rakennettu normaaliin tapaan sadevesiviemärit. Tonteilla on suosittu vettä läpäiseviä pintoja ja pihakäytävät on päällystetty yleensä kivituhkalla.

19

20

21 ban%20oases%20esite.pdf df

22

23