MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

Transkriptio

1 MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi

2 Ekologia I luento PERUSKÄSITTEITÄ

3 PERUSKÄSITTEITÄ 1 Ekologia? = oppi luonnon taloudesta - luonnontiede, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä - levinneisyyden tutkiminen: kartoitetaan ennalta määritelty alue halutulla tarkkuudella (kasvit 1 m x 1 m ruudut; hirvi vs. metsäpäästäinen; maaperäeliöt) -> levinneisyyskartat ja runsaudenmuutosgradientit (spatial, temporal) -> mitkä (ekologiset) tekijät aiheuttavat runsausvaihteluita? * esim. ILMASTONMUUTOS

4 PERUSKÄSITTEITÄ 2 (Paula Vehko) - runsauteen ja levinneisyyteen vaikuttavat tavalla tai toisella miltei kaikkia tekijät fysikaalis-kemiallisista (= abioottiset) tekijöistä lajien keskinäisiin vuorovaikutusuhteisiin (= bioottiset tekijät) -> ekologia on luonnon rakenteen ja toiminnan tutkimista oppi eliöiden ja niiden ympäristön välisistä suhteista Miksi ihmisen on (ollut) tärkeä tietää lajien runsaudesta ja niiden vaihtelusta? Kala- ja riistakannat, marjasadot ym.

5 PERUSKÄSITTEITÄ 3 yksilöiden väliset geneettiset ja fenotyyppiset erot - sukupuoli (esim. linnut; mutta myös tyrni ) - ikä / koko (esim. Espoon luontomuistomerkit isot, vanhat puut)) - etelä vs. pohjoinen - valoinen vs. varjoisa (mm. valo- ja varjolajit, valo- ja varjolehdet) - kuiva vs. märkä - suolainen vs. ei-suolainen (esim. peltovalvatti, pietaryrtti) MUTTA KLOONIT: esim. haapa

6 PERUSKÄSITTEITÄ 4 populaatio: tietyllä paikalla tiettynä aikana elävät saman lajin yksilöt (huom. esim. haapaklooni) laji: toistensa kanssa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä tuottavat yksilöt (populaatiot) kuuluvat samaan lajiin (huom. esim. metsäjänis ja rusakko risteytyvät -> risteymällä ei valkoista talviturkkia) - ympäristö muuttuu (hitaasti) -> kilpailu -> sopeutuminen ympäristöön eli - evoluutio

7 r-lajit / r-valinta ( rentut ) ilmasto: vaihteleva, epäennustettava, epävarma kuolleisuus: usein katastrofien (häiriön) aikaansaama, tiheydestä riippumaton populaation koko: vaihtelee suuresti ajan myötä lajinsisäinen ja lajienvälinen kilpailu: vaihtelevaa, usein vähäistä; kasveilla juuristokilpailu valinta suosii: varhaista lisääntymistä, nopeaa kehittymistä, pientä ruumiinkokoa, semelpariaa (vain 1 kerran), suurta määrää pienikokoisia jälkeläisiä sukkessiovaihe: varhainen (eli lisääntyminen liittyy usein häiriöön)

8 K-lajit / K-valinta ( Krantut ) ilmasto: suhteellisen vakaa, ennustettava, varma kuolleisuus: tiheydestä riippuvaa populaation koko: ajallisesti suhteellisen vakaa (lähellä ympäristön kantokykyä) lajinsisäinen ja lajienvälinen kilpailu: intensiivistä; kasveilla valokilpailu valinta suosii: lisääntymisiän viivästyttämistä, hidasta kehitystä, suurta ruumiinkokoa, iteropariaa (lisäännytään useasti), pientä määrää suurikokoisia jälkeläisiä sukkessiovaihe: myöhäinen, usein kliimaksivaihe

9 PERUSKÄSITTEITÄ 5 ekologinen lokero?: eliön paikka ympäristössä - kaikki lajin tarpeet (suoja, pesäkoloja, ravinto) ja rajoitteet (ilmasto, kilpailevat lajit, pedot) habitaatti/biotooppi (elinympäristö, elinpaikka)? - makro- ja mikrohabitaatit (esim. puukiipijä: makro = metsä, mikro = puu) - metsä on hierarkinen kokonaisuus (eri lajien mittakaavat) - alueen ja tilan mittakaavaan liittyy myös ajallinen komponentti (eri lajien elinkierrot eri pituisia; eri kasvilajit kukkivat eri aikaan)

10 PERUSKÄSITTEITÄ 6 - avainbiotoopit/-habitaatit?: elinympäristöt, joissa uhanalaisten ja vaateliaiden lajien esiintyminen on todennäköisintä tunnistetaan indikaattorilajien ja elottoman luonnon rakennetekijöiden perusteella (esim. lehdossa vaateliasta ruoho- ja heinäkasvillisuutta; ei podsolimaannosta vaan runsasravinteista ja rakeista multaa; kuiva keto ; METSO-luokat: puuston ikä, lahopuun määrä) Avainlajit: liito-orava eliöyhteisö: jollakin paikalla elävien populaatioiden joukko

11 PERUSKÄSITTEITÄ 7 ekosysteemi?: luonnon olosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävien, toisiinsa vuorovaikutuksessa olevien eliöiden ja niiden elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus -> metsä, suo, niitty, pelto, meri, järvi, puro -> esim. taigabiomi (pohjoinen havumetsävyöhyke) ja lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät - ankaraan talveen ja lyhyeen kasvukauteen sopeutuminen yhteisiä piirteitä havumetsävyöhykkeen ekosysteemien lajeille

12 PERUSKÄSITTEITÄ 8 ekologinen verkosto?: koostuu luonnon ydinalueista ja ja niiden välisistä ekologisista käytävistä - ydinalue: lajille ominainen elinympäristö (esim. kuukkeli ja vanha metsä) - ekologinen käytävä ja askelkivet: yhdistävät samanlaisia habitaatteja/ biotooppeja (esim. metsäsaarekkeita, suojelualueita tai avainbiotooppeja) : Lohja-Turku moottoritie liito-oravalla keskipientareelle jätetyt askelpuut kuolivat - monet reunaa suosivat lajit viihtyvät käytävissä m levyinen käytävämetsikkö -> myös metsän sisäosien lajeja

13 PERUSKÄSITTEITÄ 9 Lisää esimerkkejä - ekologisesta käytävästä: kahden korpinotkon välinen purojuotti vaihtelevan levyisine suojavyöhykkeineen; kahden niittyn välissä olevan alueen läpi kulkevan tienpientareet / sähkölinja tms. - askelkivistä: pienet lehtolaikut, jotka yhdistävät kallionaluslehdot rehevään rantametsään (tervaleppä) MUTTA MYÖS: Pääkaupunkiseudun Viherkehä viherrakenteen mittakaavat: esim. vaihemaakuntakaava

14 (lopullinen versio:

15 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Toimintaohjelma

16 Tuntitehtävä Ekologia I Luonnostele puisto tai puistojen sarja, jossa ovat näkyvässä roolissa sekä (eri lajien) kasviyksilöt että populaatiot.