Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Transkriptio

1 Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma

2 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuva teollinen vallankumous, vaurastumisen myötä tapahtunut luonnonvarojen käytön kasvu (lineaarinen talous: otto-käyttö-hylkäys) ja maankäyttömuutokset => kasvihuonekaasupäästöjen kasvu, joista seurannut kasvihuoneilmiö maapallolle maapallon keskilämpötila on noussut ja tulee vielä nousemaan 2

3 SYKE Lähtökohdat Tulevaisuuden haasteet: ilmastonmuutos, väestönkasvu, ruoan ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, ympäristön pilaantuminen. Luonnonvarojen käytön ennustettu kasvu maailmassa Source: Aachen Foundations based on SERI/FoE

4 , SYKE Maapallon lämpötilaerot 1884 ja 2015 Maapallon lämpötila on noussut 0,6-0,9 astetta 1900-luvun alusta Suomessa lämpötila nousut nopeammin Lähde: Nasa 4

5 SYKE Lämpötilan ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitys Kuvassa alailmakehän lämpötilan ja merien Pintalämpötilojen yhteinen indeksi Lähde: Nasa 5

6 SYKE Mikä muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena maailmalla? Malliajojen perusteella pohjoinen pallonpuolisko lämpenee muita alueita nopeammin * mantereet lämpenevät nopeammin kuin merialueet * trooppiset myrskyt voimistuvat * veden kiertokulku voimistuu rankkasateita, tulvia * jäätiköt sulavat * meren pinta nousee * merivirrat ja suihkuvirtaukset muuttuvat? El Ninõ voimistuu? pahin vasta edessä 2100 jälkeen? * muutokset nähtävissä jo kiistatta 6

7 SYKE Miten Suomessa? Mallilaskelmien perusteella o lämpötila jatkaa kasvua o kasvukausi pidentyy o lumipeite vähenee o alhaiset lämpötilat harvinaistuvat, korkeimmat lämpötilat kohoavat o sademäärien arvioidaan kasvavan o rankkasateet yleistyvät, kuivakausia kesällä o muutokset näyttävät olevan suurempia talvella kuin kesällä o Suomen ilmaston muutokset ovat kaikissa skenaarioissa lähes samoja noin vuoteen 2040 asti. Vuosisadan jälkipuoliskolla erot kasvavat huomattaviksi kasvihuonekaasujen päästöjen määrästä riippuen Lähde: Ilmastopas.fi 7

8 , SYKE Mitä muutokset merkitsevät? Maapallon tuottava pinta-ala supistuu samaan aikaa entistä enemmän ihmisiä Ruoantuotannon mahdollisuudet muuttuvat suuria alueellisia eroja Myrskyt, tulvat ja merenpinnan nousu aiheuttavat vahinkoja ja vaarantavat monien elinmahdollisuudet => Kansainvaelluksia Tuholaiset ja myrskyt biotalouden uhkana 8

9 SYKE Luonnon monimuotoisuus Ilmastonmuutos muokkaa monimuotoisuutta (- ja +) Suomea sitoo laaja joukko kansainvälisiä sopimuksia, jotka velvoittavat turvaamaan luonnon monimuotoisuuden (erit. CBD-sopimus) Suomessa luonnon monimuotoisuuden kehitys kulminoituu pitkälle metsien monimuotoisuuden kehitykseen => metsiin perustuvan biotalouden ekologisen kestävyyden varmistaminen 9

10 SYKE Luonnonvarojen käyttö fiksummaksi Suomessa kulutuksen ja infran luonnonvarojen käyttö per asukas on kansainvälisesti katsottuna erittäin suurta syitä löytyy mm. pohjoisesta sijainnista, yhdyskuntarakenteesta, teollisuuden tiestötarpeista ja korkeasta elintasosta Luonnonvarojen käytöllä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia ympäristöön Suomessa ja maamme rajojen ulkopuolella => tuonnilla siirretty ongelmia muualle (rikkaiden maiden yhteinen ongelma) Kiertotalouden kokonaisvaltainen (ml. infra ja alueiden käyttö) toteuttaminen haasteena 10

11 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon lämpötilanousu 1,5 asteeseen 11

12 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Kohti hiilinegatiivisuutta Rikkaat maat, Suomi mukaan lukien, sitoutuneet vähentämään päästöjään köyhiä maita nopeammin (UNFCCC, 3. artiklan periaate) 2 asteen skenaario: käytännössä OECD:n maiden nollapäästötilanteen saavuttaminen edellyttää energiaperäisten päästöjen nollaamista jo vuosisadan puolessa välissä, sillä kaikkien päästölähteiden (esim. maatalouden piirissä) estämiseen ei ole keinoja tiedossa 1,5 -asteen skenaario: ed. esitetty tapahtuu n. 10 vuotta aikaisemmin Metsänielujen pelisäännöt vielä auki pitkällä aikavälillä. EU:n vuoden 2030 LULUCF-ehdotus antaa kuitenkin viitteitä, että Suomen tapaisten maiden pitää olla hiilinegatiivisia ilman, että erikseen määriteltyä hiilinieluvelvoitetta (sis. turvemaiden päästöt + metsien nielut) voidaan laskea mukaan. Sen ylittävä hiilinieluerotus kenties voidaan hyödyntää ainakin osittain päästövähennyshyötynä. 12

13 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 13

14 SYKE Suomen askeleet ilmastonmuutoksen hillinnässä Suomen EU-tavoitteet vuodelle 2020 tullaan mitä ilmeisimmin saavuttamaan (-16 % ei-päästökauppasektorin päästöt 2005 tasosta) Suomelle nyt aiotut EU-tavoitteet vuodelle 2030 ovat haastavuudeltaan eri tasoa (-39 % ei-päästökauppasektorin päästöt 2005 tasosta) haasteita etenkin liikenteessä ja maataloudessa kestävän biotalouden hiilitase oltava kunnossa suhteessa ilmastotavoitteisiin pienistä puroista pitää saada muodostettua jo suurempia jokia tavoitteet. Helpot keinot käytetty. Haasteita liikenteessä, maataloudessa, sementin valmistuksessa, metallien jalostuksessa, ylipäätänsä fossiilisten polttoaineiden luopumisessa. Kulutukselle uudenlaiset reunaehdot? Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden poistaminen (bioenergian CCS), nielujen kasvattaminen? maailma? kaikki keinot käytössä 14

15 Ilmastonmuutoksen haasteesta mahdollisuudeksi Kasvavat puhtaiden ratkaisujen markkinat maailmalla Lähde: BMU 2012 ja

16 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Kiitoksia mielenkiinnosta! 16