UPM OYJ. Kuhmon Vartiusjärven ranta-asemakaava. luontoselvitys
|
|
- Helinä Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UPM OYJ Kuhmon Vartiusjärven ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS LINNUSTO 3.4 MAISEMA 3.5 LINNUSTO 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ellei toisin mainita Kansikuva: Alajoen tulva-alueen kuusikorpea Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Y tunnus Vitikkalantie 4, SAUVO jari.hietaranta@pp.inet.fi
3 3 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Suunnittelualue sijaitsee Kuhmon kaupungin Vartiusjärven länsiosassa. Luontoselvityksen kohteena oli Kuhmon kaupungissa Kainuussa sijaitseva Vartiusjärvi, joka sijaitsee lähellä itärajaa Kuhmon kaupungista vajaa 50 km koilliseen ja Vartiuksen rajanylityspaikalta noin 8 km lounaaseen. Selvitysalueeseen kuului järven luoteispääty ja eteläranta Iettärinniemelle saakka, kaikkiaan noin 5 km rantaviivaa. Suunnittelualueeseen sisältyvät mm. Kyllöänlahti, Varislahti, Väliniemi, Niskalahti ja Iettärinniemi. Suunniteltavat ranta-alueet ovat UPM-Kymmene Oyj:n omistamia. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta ja Linnustoselvitys toteutettiin yhden aamun maastokäynnillä. Alueen kasvillisuuden, linnuston ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa yhteensä 16 h. Maastoinventoinnissa kiinnitettiin huomiota alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että UPM:n kaava-alueen ranta-alueet käveltiin rannan suuntaisesti. Teitä ja polkuja alueella ei ollut paljoa, joten liikkuminen tapahtui kokonaisuudessaan maastossa rantoja ja Alajokea pitkin. Linnustoselvityksessä koko ranta-alue kierrettiin läpi jalkaisin koko ajan laulavia ja äänteleviä lintuja havainnoiden ja tarvittaessa myös kiikaria apuna käyttäen. Havaitut reviirit merkittiin suoraan maastokartoille muistiin. Kasvillisuuden osalta inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt kasvillisuudeltaan arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Huomionarvoisten lintulajien esiintymispaikat merkittiin myös näkyviin. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsänhoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa:
4 4 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. 3. LUONTOINVENTOINTI Vartiusjärven rantavyöhykkeen metsät ovat enimmäkseen nuoria ja nuorehkoja männiköitä ja havumetsävaltaisia sekametsiä. Suota ja soistunutta maaperää on varsin runsaasti ja hakkuuaukkoja löytyy muutamia. Esimerkiksi Iettärinniemen kivennäismaapohjaisesta alueesta yli puolet on avohakattu. Muualla aukkoja on mm. Kyllöänlahden pohjoispuolella, Isosuon koillispuolella ja melko kookas aukko Alajoenkankaan länsiosassa, josta osa ulottuu selvitysalueelle. 3.1 Topografia ja geomorfologia Suunnittelualueen maaperä on pääosin kivistä pintamoreenia. Sitä voidaan paikka paikoin, esim. Kyllöänlahden pohjoisrannalla, pitää osittain lajittuneena. Lajittuminen on tapahtunut pääosin muinaisten jääjärvivaiheiden yhteydessä. Myös Iettärinniemellä voidaan havaita vastaavaa lajittumista. Pintamoreenia peittää laajasti ohut tai melko ohut orgaanisen aineksen (turpeen) muodostama kerros. Se on paksuimmillaan Varislahden pohjoisosassa, Niskalahdella ja Väliniemessä. Näillä alueilla Vartiusjärven rantaan on myös muodostunut kaunis luhtareunus. Myös pienen Taivallammen ympäristössä on turvetta moreenin päällä. Myös Varisniemen tyvialueella on ohut turvekerros moreenin päällä, ja kasvillisuus on näillä alueilla pääosin mäntyvaltaista turvekangasta. Kuva 1. Luhtaa ja rämettä Väliniemen länsipuolella. Moreenia peittää ohut turvekerros tasaisilla ranta-alueilla. Geomorfologisia muodostumia on moreeni muodostanut Iettäriniemeen, Taivallammen ja Varislahden välille sekä Kyllöänniemen pohjoispuolelle ja Varislahden ja Niskalahden väliselle alueelle: alueella on runsaasti kaakko - luode suuntaisia moreeniselänteitä. Nämä tarjoavat rinnealueillaan topografialtaan runsaasti soveliaista alueita rantarakentamiseen.
5 5 Kuva 2. Väliniemen Kariniemen välillä on pieniä avokallioita. Puusto on tasaikäistä mäntykangasta. Lajittuneita aineksia on runsaimmin Alajoen varrella, jossa jokitoiminnan tuloksena on syntynyt erilaisia fluviaalisia kulutus- ja kerrostumismuotoja. Erityisesti Isosuon kohdalla on huomionarvoisia geomorfologisia muotoja. Myös Niskalahteen työntyvän Kariniemen kärkiosissa on huomionarvoinen tulvatasanne. Relatiiviset korkeuserot suhteessa Vartiusjärven pintaan ovat suurimmillaan Iettarinniemellä ja Varsilahden Taivallammen alueella, jossa korkeuserot yltävät suurimmillaan noin m. Korkeuserojensa puolesta aluetta voidaan luonnehtia loivaksi mäkimaaksi. Suurimmat korkeuserot rannan lähellä ovat Kyllöänlahden pohjoisosassa. 3.2 Vesialueet ja vesistöt Suunnittelualueella on lukuisia Vartiusjärveen laskevia pysyviä vedenjuoksu-uomia, mutta ne eivät ole luonnontilaisia (mm Varislahti, Väliniemi jne.) Alajoki on iso laskujoki. Kyllöänlahden pohjoisrannalla on lähde. Varisniemen - Varislahden alueella on laaja suo-ojien verkko, samoin suunnittelualueen itärajalla Niskalahdensuolla. Vartiusjärven rantaviivan kokonaispituus on noin 8 km. Järvi on ruskeavetinen ja melko humuspitoinen, mikä johtunee runsaista suo-alueista ja suo-ojista valuma-alueella. Rehevyystasoltaan järveä voidaan luonnehtia lievästi reheväksi kokonaisfosforin vaihdellessa µg/l välillä ja keskiarvon ollessa noin 24 µg/l. Veden happamuus on tutkimuksissa ollut 6,2 eli lievästi hapan. Järveen istutetaan ainakin siikaa. 3.3 Kasvillisuus Vartiuksen alue kuuluu Suomen luonnontieteellisessä aluejaossa pohjoisboreaalisen vyöhykkeeseen ja vyöhykkeen itäiseen osaan jota luonnehtii suuri mantereisuus. Yleisimmin alueet metsät ovat kuitenkin kuivahkon kankaan kasvupaikkatyypin metsiä eli variksenmarja-mustikka-tyyppiä. Metsät ovat myös mäntyvaltaisia ja edustavat Kuhmon yleisintä metsätyyppiä. Kuivahkoja kankaita tavataan moreenimaaperän alueilla kautta kaava-alueen. Jonkin verran on soistuneita alueita.
6 6 Inventointi aloitettiin Kyllöänlahden pohjoisrannalta. Rantaa kiertää sähkölinja ja sen molemmin puolin on toteutettu hakkuita. Hakkuiden rannan puolella on tasaikäistä, yksilatvuksista istutusmännikköä. Sähkölinja kulkee myös rämeen poikki, jonka reumassa on lähde. Lähteen ympäristössä mm suopursua, variksenmarjaa, puolukkaa, vaivaiskoivua jne. Rämeen itäpuolella on puusto edellä kuvatun kaltaista tasaikäistä männikköä sähkölinjan molemmin puolin. Kasvillisuutta pohjoisrannalla Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Linnea borealis, vanamo 1 Betula nana, vaivaiskoivu 2-3 Potentilla erecta, rätvänä 1 Agrostiscapillaris, nurmirölli 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-4 Rubus arcticus, lakka 1-2 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Calluna vulgaris, kanerva 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Calamagrostis canescens, hietakastikka 1 Kun kuljetaan rantaa pitkin etelään, kulkee maantie lähelle rantavyöhykettä. Kasvillisuus on tien ja rannan välissä lievästi soistuvaa mänty-kuusisekapuustoa. Kenttäkerros on pääosin mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on selvästi talousmetsäkäytössä olevaa yksilatvuksista puustoa. Vähitellen puusto muuntuu mänty-koivu valtaiseksi. Kuva 3. Kyllöänlahden kuusi-mänty sekapuustoa. Metsäalueet ovat laajasti olleet talousmetsäkäytössä.
7 7 Kuva 4. Taivallammen kaunista luhtarantaa. Vesilinnustoa ei ollut lainkaan. Kuvat 5ab. Vasemmalla Vartiusjärveen laskevan uoman ympäristöä ja oikealla Väliniemeä Kun kuljetaan Varisniemen suuntaan, säilyy puusto samantyyppisenä; mänty on ehdoton valtalaji, ja sekapuuna on harvakseltaan koivua ja kuusta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei siinny. Varisniemen kärjessä on pieni rehevämpi metsäalue, jossa kuusta on runsaasti. Varisniemen eteläpuoli on lähinnä mäntyturvakangasta. Kenttäkerros on edellä kuvatun kaltaista mutta vaivaiskoivua, juolukkaa sekä suopursua on hieman runsaammin. Varislahdella alkaa topografia kohota ja maaperä kuivahtaa. Mänty muodostaa lähes yksinomaan puukerroksen. Puusto on tasaikäistä. Kenttäkerros on puolestaan variksenmarja-mustikka-puolukka valtaista. Ennen Väliniemeä inventoitiin Taivallampi. Se on etenkin länsi- ja pohjoisrannaltaan luhtarantainen (ks. kuva 4 edellä) ja tausta-alueet ovat mäntyvaltaista turvekangasta. Sekapuuna on koivua. Lammen kaakkois -ja eteläkaakkoisrannan läheisyydessä on toteutettu hakkuita. Ranta on tällä rannalla mäntyvaltainen. Lammen pohjoisranta on jyrkkä ja paikoin metsätyyppi on jo kuivaa mäntyvaltaista kangasta. Taivallammen pohjoisrannalla Picea abies, kuusi 1 Populus tremula, haapa 1 Pinus sylvestris, mänty 3 Betula pendua, rauduskoivu 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3
8 8 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Linnea borealis, vanamo 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Varislahden eteläranta on mustikka-mustikka-puolukka tyypin kangasta. Jonkin verran on metsäkortetta. Mänty on selvä valtapuu. Sekapuuna on nuorehkoa koivua. Maapuita tai muuta lahopuuta ei ole. Latvuskerros on yksikerroksista. Varislahden Väliniemen alueen lajistoa Vaccinum myrtillus mustikka 5 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Rubus arcticus, mesimarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Rubus chanaemorus, lakka 1 Rhododendron tomentosum, suopursu 2 Betula nana, vaivaiskoivu 2-3 Linnaea borealis vanamo 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Pyrola sp., talvikki 1 Kun saavutaan Väliniemeen, on puusto edelleen tasaikäistä mustikkatyypin tuoretta mäntykangasta, joka muuntuu niemen kärjessä rämemäiseen suuntaan. Kenttäkerroksessa lakka, juolukka, suopursu runsastuvat. Taustalla vallitsee tuoreen mäntykankaan metsätyyppi. Rannassa on laaja luhta. Kuva 6. Väliniemen alueen rämettä, joka rannassa muuttuu luhdaksi. Kun kuljetaan kohti Niskajoen suuta (Kariniemi), on rantavyöhyke mänty-koivu sekapuustoa, selvästi soistuvaa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja puusto on tasaikäistä. Soistuneen rantavyöhykkeen takana on puusto ja kasvillisuus tavanomaista mustikkatyypin tuoretta tai paikoin kuivahkoa mäntyvaltaista kangasta. Puusto on taustalla nuorta. Ranta on kivinen ja rannassa on muutamia pienialaisia kalliota. Väliniemen - Kariniemen aluetta Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Rhododendron tomentosum, suopursu 1-2
9 9 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Kuva 7. Kuva kohti etelää (Kariniemi). Rantakasvillisuus on harvahkoa mäntyvaltaista sekakangasta. Maapuita tai pystykeloja ei ole. Kuva 8. Alajoen suuosaa: uoman lähellä metsäkasvillisuus poikkeaa huomattavasti alueen muusta kasvillisuudesta (ks. myös seuraavat kuvat). Alajoen suuosassa on huomionarvoinen tulvatasanko, jolla kasvillisuus muuntuu kuusikorpimaiseen suuntaan. Tulvatasangon kasvillisuus poikkeaa selvästi rehevämpään suuntaan; männyn ohella on kuusta ja koivua sekapuuna: metsäkurjenpolvi, oravanmarja, suo-orvokki, talvikki (sp), karpalo, lillukka, korpi-imarre, metsätähti, runsaasti pajukkoa. Ranta on korpimainen. Alue tulvii säännöllisesti; vieläkin oli kesäkuussa nähtävissä pieniä vesipainanteita. Kun kuljetaan Alajokea alajuoksun suuntaan, voidaan todeta, että jokirinteessä on selvä tulvareunus, ja kasvillisuus on korpimainen; selvästi usein tulvivaa ja paikka paikoin lehtomaisen rehevää (ks.
10 10 kuvat 9ad alla). Etäämpänä joesta on toteutettu laajoja avohakkuita. Tulva-alueella esiintyy mm sudenmarjaa, suokorte, lillukka, suo-orvokkia, karhunputkea, metsätähteä, metsälauhaa, rätvänää, leinikkiä (sp.), käenkaalta, metsäkurjenpolvea, mesiangervoa metsäalvejuurta, hiirenporrasta ja puustossa on tuomea, pihlajaa, haapaa ja paatsamaa. Etäämpänä uomasta metsäkasvillisuus on lähinnä tuoretta kuusikangasta. Joen eteläpuolella, Niskalahdella, ovat ranta-alueet soistuvaa rämettä, jossa mänty on vallitseva puulaji ja sekapuuna on jonkin verran koivua. Niskalahteen laskee lukuisia suo-ojia Niskalahden ojikolta. Iettärinniemen sisäosat on hakattu. Niemen ranta-alueet ovat mäntyvaltaista isovarpurämettä. Kuvat 9ad. Alajoen lähiympäristö on paikoin lehtomaisen rehevää ja paikoin kuusikorpea. isosuon kohdalla tulviva alue on laajempi. Puusto on kuusivaltaista uoman lähellä ja myös nuorta lehtipuuta on runsaasti. 3.4 Maisema Valtakunnallisen ja maakunnallisen arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointien mukaan ( ) Vartiuksen kylä muodostuu pienistä muutamien talojen ryhmistä Änätttijäven koillispuolella. Taloryhmät ovat muodostuneet pienten järvien; Juortananjärven, Puhakkajärven, Vartiusjärven ja Jokelanlahden rannoille sekä läheisille pienille vaaroille, kuten Lehtovaara ja Kiimavaara. Vartiuksentie kiertelee kylien läpi. Selvityksen mukaan Vartiusjärven ja Puhakkajärven rannoilla, Vartiusniemellä on viljelymaisema ja kylärakenne säilynyt hyvin. Rantaan viettävät kumpuilevat pienet peltoalueet ovat yhä viljelyksessä. Vartiusjärven pohjoispuolisen Puhakkajärven lahdelmien yli avautuu näkymiä kyläteiltä ja pihapiireistä.
11 11 Kuva 10. Näkymä järven yli kohti Kankaanahoa. Kuva 11. Alajoki Inventointiraportti toteaa myös, että Vartiuksen, Polvelan, Peltoniemen ja Koskelan tilat muodostavat kylän ydinalueen ja maiseman solmukohdan. Asutusta ja viljelyksiä ympäröi kumpuileva maasto. Rakennuskanta on pääosin sotien jälkeen rakennettua, mittakaavaltaan ja yleisilmeeltään hyvin maisemakuvaan sopivaa. Peltoniemen vanha päärakennus on sotien jälkeen rakennettu, kuitenkin talonpoikaistyylinen, harjakattoinen rakennus. Pihapiiristä avautuu näkymiä järvelle ja eteläpuolen viljelyksille. Vartiusjoen rannalla on Kajaani-yhtiön rakennuttama pieni kämppä rantasaunoineen. Suunnittelualueella Varisniemen kärkialuetta on pidettävä pienmaisemallisesti huomionarvoisena kohteena. Kyllöänlahden alue on peitteinen ja maisemallisia kiintopisteitä ei esiinny. 3.5 Linnusto Havainnointiolosuhteet maastoaamuna olivat erittäin hyvät. Sää oli koko aamun varsin tyyni ja suhteellisen lämmin, ja linnut olivat vielä hyvin äänessä, vaikka ajankohta oli pesimäkauden loppupuolella. Kaikkia alueen lajeja ja reviirejä ei todennäköisesti ole yhdellä maastokäynnillä pystytty havaitsemaan, mutta yhdelläkin käynnillä alueesta sai erittäin hyvän kuvan. Pääpaino oli
12 12 alueella pesivän lajiston selvittämisessä sekä EU:n lintudirektiivi-, uhanalais- ja Suomen erityisvastuulajistossa. Esitetyt parimäärät ovat vain suuntaa-antavia, eivät tarkkoja lukuja, ja ainakin osa niistä on hyvin todennäköisesti myös aliarvioita. Alueella tavattiin 23 lintulajia, joista pesivinä tai mahdollisesti pesivinä 20. Muut kolme lajia, naurulokki, törmäpääsky ja räystäspääsky eivät varmasti tai todennäköisesti pesi alueella, vaan olivat Vartiusärvellä vain saalistelemassa käyviä yksilöitä. Pesimälajistoon kuuluu valtaosin tavallista havumetsien lajistoa ja metsien yleislajistoa. DIR- ja uhanalaislajien lisäksi muuta erikseen mainittavaa lajistoa ei tavattu. Runsaimpia lajeja olivat peippo (15 reviiriä) ja pajulintu (8 reviiriä), kaikkia muita tavattuja lajeja oli alle viidellä reviirillä. Arvioidut pari-/reviirimäärät ovat suuntaa antavia ja todennäköisesti joidenkin lajien kohdalla aliarvioita, mutta useimpien lajien kohdalla kuitenkin todennäköisesti lähellä todellisia määriä. Selvitysalueella havaittujen reviirien kokonaissummaksi tulee n. 50 paria/reviiriä. Linnusto jakaantui suhteellisen tasaisesti eikä kohteella ole erityisen merkittäviä alueita sen enempää lajistollisesti kuin määrällisestikään. Mainittakoon vielä, että Alajoen varrella ja sen lähimetsissä oli sadoittain ilmeisesti juuri kuoriutuneita neidonkorentoja. Kuva 12 : Sekametsää Alajoen pohjoispuolella. Näissä metsissä oli runsaasti neidonkorentoja lennossa. (kuva A. Parviainen). Vartiusjärvellä havaitut lajit (23) ja arvioidut parimäärät/reviirit (n.50) Laji pari-/reviirimäärä Tukkakoskelo (Mergus serrator) NT, EVA 1 Metso (Tetrao urogallus) DIR, NT, EVA 1 Kuikka (Gavia arctica) DIR 0-1 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 1 Naurulokki (Larus ridibundus) NT ei pesi Kalalokki (Larus canus) 1-2 Kalatiira (Sterna hirundo) DIR, EVA 1-2 Käki (Cuculus canorus) 2 Törmäpääsky (Riparia riparia) VU ei pesi Räystäspääsky (Delichon urbicum)? Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 1 Västäräkki (Motacilla alba) 1 Punarinta (Erithacus rubecula) 1 Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) EVA 1 Kulorastas (Turdus viscivorus) 2 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 8
13 13 Hippiäinen (Regulus regulus) 2 Harmaasieppo (Muscicapa striata) 1 Talitiainen (Parus major) 2 Korppi (Corvus corax) 0-1 Peippo (Fringilla coelebs) 15 Vihervarpunen (Carduelis spinus) 4 Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 2 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita, mutta Vartiusjärven pohjoisosa (Puhakkajärven ja Vartiusjärven välinen alue Vartiusjoen ympäristössä) on inventoitu valtakunnallisessa ja maakunnallisessa maisema-alueinventoinnissa tärkeäksi alueeksi. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET A. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. B. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet ja letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Alajoen tulvatasanko on paikka paikoin rehevää kuusikorpimaista vyöhykettä, jossa paikoin on runsaasti metsäkortetta. Alajoen tulva-alue tulisi huomioida myös tulvametsänä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on lähde. Varislahden, Taivallammen ja Väliniemen luhdat ovat myös metsälain mukaisia kohteita.
14 14 Alajoen uoman lähiympäristöä. C. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantamine on kielletty. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita D. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia LUMO -elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Alajoen tulva-aluetta voidaan pitää tulvametsänä E. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueella ei ole em. mainittuja elinympäristöjä. F. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Maastoinventoinneissa ei havaittu alueellisesti uhanalaisia luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI - JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 )
15 15 Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Alueella havaittiin maastotöiden aikana seitsemän suojelullisesti merkittävää lajia. Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja tavattiin kolme: metso, kuikka ja kalatiira, jotka kaikki kuulunevat pesimälajistoon. Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) havaittiin neljä (tukkakoskelo, metso, kalatiira ja leppälintu) ja Punaisessa kirjassa (Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén.A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010, 330) mainitusta uhanalaislajistosta havaittiin yksi vaarantunut (VU) (törmäpääsky) ja kolme silmälläpidettävää (NT) lajia (tukkakoskelo, metso ja naurulokki), jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin (Taulukko 1). Alueellisesti uhanalaisia lajeja (RT) kohteella ei tavattu. Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji, (*=ei pesine alueella) DIR UHEX EVA Tukkakoskelo Mergus serrator NT X Metso Tetrao urogallus X NT X Kuikka Gavia arctica X *(Naurulokki) Larus ridibundus NT Kalatiira Sterna hirundo X X *(Törmäpääsky) Riparia riparia VU Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Yhteensä 3 1 VU, 3 NT = 4 4 Havainnot suojelustatuksen omaavista lajeista Vartiusjärvellä: Tukkakoskelo Naaras tiiviisti Varisniemen edustalla. Metso Naaras lähti hakkuuaukon reunalta Kyllöänlahden pohjoispuolella. Kuikka Paikallinen mahdollisesti pesivä lintu Niskalahdella ja 3+1 kiertelevää lintua järvellä. Naurulokki Viitisentoista saalistelevaa lintua eri puolilla järveä. Ei pesine selvitysalueella. Kalatiira Mahdollisesti pesivä pariskunta Varisniemen edustalla ja yksi saalisteleva Väliniemen ympäristössä. Törmäpääsky Muutama hyönteisiä pyydystelevä lintu järvellä Väliniemen ympäristössä. Ei pesi selvitysalueella. Leppälintu Yksi reviiri Isosuon pohjoispuolella tien varressa. 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista.
16 16 Kohde 1. pohjoisosan lähde ja sen ympäristön räme Maankäyttösuositus MY +geo rajaus lähteen ympärille 2. Varislahden luhta ML mukainen kohde (luo-rajaus) 3. Taivallammen luhtareunus ML-mukainen kohde (luo-rajaus) 4. Väliniemen luhta ML-mukainen kohde (luo-rajaus) 5. Varisniemi MA 6. Alajoen tulva-alue MY +luo-rajaus (luo-rajaus) Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi. Ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan voimakkaana laajojen hakkuiden kautta. Rakentamisen voimakkaaseen rajoittamiseen ympäristösyistä ei ole tarvetta. Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinenseudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) 1. arvoluokka 2 pohjoisosan lähde ja suo-alue 2. arvoluokka 2 luhtaranta 3. arvoluokka 2 luhtaranta 4. arvoluokka 2 räme ja luhta 5 arvoluokka 2 maisemallisesti kaunis niemi 6. arvoluokka 3 jokivarsialueet Muilta osin suunnittelualue sisältyy arvoluokkaan 1; (tavanomainen luonnonympäristö). Myöskään pysyviä maisema- tai luontovaurioalueita ei esiinny. 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Laajat aukkohakkuut ja nuoret taimikot ovat tyypillisiä suunnittelualueen metsäalueille vaikka ainoastaan Iettärinniemellä ne ovat ulottuneet lähelle rantaa. Metsät ovat pääosin muuallakin olleet olleet ihmistoiminnan vaikutus piirissä. Alajoen vartta on pidettävä huomionarvoisena, paitsi kauniin jokimorfologiansa takia, myös verraten kookkaan ja monimuotoisen kasvillisuutena puolesta. Suunnittelualueen rannat ovat nykyisellään rakentamattomia. Ympärivuotista asutusta on suunnittelualueen ulkopuolella Puhakkajärven ja Vartiusjärven välisellä kannaksella Vartiusjoen ympäristössä. Mahdollinen lisärakentaminen, joka sijoittuisi em. alueen läheisyyteen, tulee suunnitella mainittuun kulttuurimaisemaan hyvin istuvaksi. Varisniemeen ei tulisi sijoittaa asutusta. Rakentamista voidaan sijoittaa järven länsipäähän maantien läheisyyteen, Taivallammen -
17 17 Vartiusjärven väliselle alueelle sekä Väliniemen molemmin puolin. Myös Iettärinniemelle voidaan rakentamista osoittaa (hakkuualue), mutta sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota. Alajoen varteen ei tulisi sijoittaa loma-asutusta. Sauvossa, 31. maaliskuuta 2016 EKOTONI KY
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotKITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki
110317 KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki EKOTONI KY KIMMOKAAVA KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki LUONTOSELVITYKSEN TAUSTA GEOLOGIA JA GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys
1 ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotPIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys
201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotKuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos. Luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava
Kuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotEkotoni Ky KimmoKaava. Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys
Ekotoni Ky KimmoKaava Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys Kaikki valokuvat Kimmo Mustonen Kansikuva: Kallioniemen etelärannan pieni lahdelma Yhteystiedot: Jari Hietaranta,
LisätiedotOSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS. Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta
4.2.2018 täydennetty 24.5.2018 OSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotKuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys
Kuhmon kaupunki 121013 Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotUPM OYJ. Lieksan kaupunki. Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys
UPM OYJ Lieksan kaupunki Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3. 22 JÄRVIKUVAUKSET 4. YHTEENVETO
LisätiedotIin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS
Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky KimmoKaava 10.10.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotSALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA
040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotMetsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS
1 Raportti 16.12.2010, 15.9.2015 KUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotYLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki
101217 YLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotKuusamon Yli-Kitkan Ahon ranta-asemakaavan kumoaminen ja muutos. luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava
Kuusamon Yli-Kitkan Ahon ranta-asemakaavan kumoaminen ja muutos luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotPIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys
271213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO-
LisätiedotUPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS
1 UPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky 2 Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ja Ari Parviainen Kansikuva: tyypillistä rantaa Kurkilahden pohjoisrannalla (kuva
LisätiedotUPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi
1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin
LisätiedotALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja
1 260317 050417 muokattu ALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 ALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja Taivalkosken kunta LUONTOSELVITYKSEN
LisätiedotUPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY
UPM SUOMUSSALMEN KUNTA Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotLIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys
LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 1. TAUSTA Jokoslahden ranta-asemakaavan muutoksen ohella, kaava-aluetta laajennettiin
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA
1 140417 ROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Sisällysluettelo LUONTOSELVITYKSEN TAUSTA GEOLOGIA JA GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS JA LINNUSTO MAISEMA SUOJELUALUEET,
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA
1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotSÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS
SÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS KIMMOKAAVA EKOTONI KY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotUPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS
LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...
LisätiedotUPM Ristijärven Tervajärvi ranta-asemakaava luontoselvitys
1 UPM Ristijärven Tervajärvi ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotEKOTONI KY KIMMOKAAVA. UPM OYJ SUOMUSSALMEN KIANTAJÄRVEN SAUKKOJÄRVI Luontoselvitys
EKOTONI KY KIMMOKAAVA UPM OYJ SUOMUSSALMEN KIANTAJÄRVEN SAUKKOJÄRVI Luontoselvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2
LisätiedotKuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys
Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN POHJOISKÄRKI LUONTOSELVITYS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN POHJOISKÄRKI LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI VIRKKULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Porontiman Pitkälahti Pikku-Porontiman Paloniemi
1 KUUSAMON KAUPUNKI VIRKKULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Porontiman Pitkälahti Pikku-Porontiman Paloniemi luontoselvitys Ekotoni Ky Kimmokaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotMETSÄHALLITUS. Posion kunta. Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys
Luonnos 141214 METSÄHALLITUS Posion kunta Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotKuhmon Viiksimon ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Kuhmon Viiksimon ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 2 Sisällysluettelo 1.Tausta ja tavoitteet 2. Luontoselvitys Särkikankaan osa-alue Levälahdenkankaan länsiosan osa-alue Viiksimojärven länsipään
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotKartoituksessa alueelta pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota: Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit.
1 TAIVASSALON KUNTA HAKKENPÄÄ luontoselvitys Väänänen 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Taivassalon kunnassa Hakkenpään niemen alueella. Luontoselvityksen tavoitteena on ollut hankkia tietoja
LisätiedotRistijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys
Ristijärven kunta KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MAAPERÄ JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT JA VESIALUEET 3.3
LisätiedotPETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS
PETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS Ranta-aluetta suunnittelualueen eteläosasta KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3.
LisätiedotUPM OYJ. Suomussalmen Saukkojärven, Pikku Saukkojärven, Kellojärven, Pikku Kellojärven ja Persejärven ranta-asemakaava.
UPM OYJ Suomussalmen Saukkojärven, Pikku Saukkojärven, Kellojärven, Pikku Kellojärven ja Persejärven ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotEMÄJOEN RANTA-ASEMAKAAVA Ristijärven kunta LUONTOSELVITYS UPM OYJ METSÄHALLITUS YKSITYISET MAANOMISTAJAT
1 EMÄJOEN RANTA-ASEMAKAAVA Ristijärven kunta LUONTOSELVITYS UPM OYJ METSÄHALLITUS YKSITYISET MAANOMISTAJAT luonnos 09.09.2017 päivitys18.09.2017 päivitys 22.09.2017 täydennys 02.10.2017 täydennys 15.10.2017
LisätiedotVäinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten
Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotUPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA. Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA
UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotKIMMOKAAVA EKOTONI KY. UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys
KIMMOKAAVA EKOTONI KY UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS OSA-ALUE
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotRANUAN KUNTA Simonjärvi Vohonpetäjän ranta-asemakaava luontoselvitys
1 RANUAN KUNTA Simonjärvi Vohonpetäjän ranta-asemakaava luontoselvitys KimmoKaava Ekotoni Ky 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotAUTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS KIMMOKAAVA EKOTONI KY
AUTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS KIMMOKAAVA EKOTONI KY SISÄLLYSLUETTELO 1.Tausta ja tavoitteet 2. Luontoselvitys 2.1 Auttijärven osa-alue 2.1.1 Auttinranta (tila 426:2) 2.1.2 Vierelä (tila 254:0)
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti
Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen
LisätiedotUPM OYJ. Hyrynsalmen kunta Ylä- ja Ala-Tervajärvi, Iso-Hakojärvi ja Hakojoki. Luontoselvitys
1 180516 UPM OYJ Hyrynsalmen kunta Ylä- ja Ala-Tervajärvi, Iso-Hakojärvi ja Hakojoki Luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotUPM OYJ. Kuhmon Niskanselän ranta-asemakaava. Lentiiran Niskanselän etelä- ja pohjoisranta ja Huosiusniemen- Riihilahden alueet sekä Tuulilampi
UPM OYJ Kuhmon Niskanselän ranta-asemakaava Lentiiran Niskanselän etelä- ja pohjoisranta ja Huosiusniemen- Riihilahden alueet sekä Tuulilampi Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotYmpäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys
LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS
LisätiedotEKOTONI KY KIMMOKAAVA. SALLAN KUNTA Palojärvi Vaarantakasen ranta-asemakaava luontoselvitys
EKOTONI KY KIMMOKAAVA SALLAN KUNTA Palojärvi Vaarantakasen ranta-asemakaava luontoselvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotUPM-Kymmene Oyj KARKKILA. Ali-Paastonjärvi ym. (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki)
1 UPM-Kymmene Oyj KARKKILA Ali-Paastonjärvi ym (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki) 2 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MUSTALAMMI 3.2 ALI-PAASTONJÄRVI
LisätiedotKellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI. Ekotoni Ky KimmoKaava
1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotPALTAMON KUNTA Pitkänperän ranta-asemakaava Luontoselvitys
1 PALTAMON KUNTA Pitkänperän ranta-asemakaava Luontoselvitys KimmoKaava Ekotoni 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ 3.2 VESISTÖT 3.3
LisätiedotUPM OYJ. Lieksan kaupunki. Teppanalan ranta-asemakaava luontoselvitys
UPM OYJ Lieksan kaupunki Teppanalan ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3.22 JÄRVIKUVAUKSET 4. YHTEENVETO
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotUPM OYJ. Lieksan kaupunki. Ohtakankaan ranta-asemakaava luontoselvitys
UPM OYJ Lieksan kaupunki Ohtakankaan ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3. 22 JÄRVIKUVAUKSET 4.
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN LOMAKYLÄ LUONTOSELVITYS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN LOMAKYLÄ LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT
LisätiedotKellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus. luontoselvitys. Laajennus II. UPM:n alueet
1 liite 1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus luontoselvitys Laajennus II UPM:n alueet Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Lisätiedot