TURUN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Transkriptio

1 TURUN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Minttu Ojanen,

2 Sisällys Johdanto... 3 Pilotin tavoitteet... 4 Pilotin toteuttaminen... 4 Organisointi... 4 Toiminta... 4 Koulutukset... 4 Mielenterveys- ja päihdepalveluoppaan päivittäminen... 5 Vahvasti päihtyneen hoitoreitin kuvaaminen ja sen levittäminen... 5 Kyselyn toteuttaminen kuntalaisille ja työntekijöille... 5 Mielenterveys- ja päihdeohjelman päivittäminen... 6 Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi... 6 Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa (7)

3 Johdanto Länsi Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnittelutyövälineiksi. Länsi hankkeen Turun pilotissa tavoitteena oli laatia kaupunkiin uusi päivitetty ja yhdistetty mielenterveys- ja päihdeohjelma aiempien erillisten suunnitelmien tilalle ja edelleen uuden ohjelman jalkauttaminen. Vuoden 2010 aikana analysoitiin Turun kaikki voimassaolevat strategiset asiakirjat ja sopimusohjaussopimukset. Päihde- ja mielenterveysohjelman keskeiset linjaukset vedettiin analyysin pohjalta. Analyysin tueksi kutsuttiin koolle ikäkausittaiset asiantuntijafoorumit, joissa eri hallintokuntien edustajat priorisoivat tulevan ohjelman tavoitteenasettelun. Foorumit pidettiin syksyllä 2010 ja kirjallinen ohjelmaluonnos valmistui loppuvuodesta Ohjelman kirjoittamistyöstä vastasi pilotin työntekijä. Turun mielenterveys- ja päihdeohjelmassa keskeisenä tavoitteena on palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen, ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö sekä korjaavien erityispalvelujen kehittäminen. Jo ohjelman laadintavaiheessa sosiaali- ja terveystoimen yksiköille toteutettiin laaja osaamistarvekartoitus. Kartoituksen perusteella järjestettiin useita puheeksioton, mini-intervention, motivoivan haastattelun ja mielenterveysongelmien tunnistamisen koulutuksia hyvinvointitoimialan henkilökunnalle. Lisäksi Sillankorvan ensisuojan työntekijöiden osaamista lisättiin asiakkaan palvelutarvearvioinnissa. Turun erikoissairaanhoidon palveluissa toteutettiin Kartalle -projekti, jossa kartoitettiin ja kuvattiin potilaan kulku hoitoprosessissa sekä koottiin yhteistyökumppaneiden yhteys- ja toimintatiedot koottiin ns. työkalupakkiin. Psykososiaalisessa kuntoutuksessa toteutettiin ryhmämuotoinen depressiointerventio perusterveydenhuollossa. Tavoitteeksi asetettiin moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Kuntoutumispalveluissa ja fysioterapeutin asiantuntemuksen niveltäminen masennuksen ryhmämuotoiseen interventioon. Depressiokoulu-malli on nyt osa psykososiaalisen kuntoutuksen perustoimintaa. Terveyden edistämisen yksikkö laati keväällä 2012 yhdessä nuorten kanssa uutta materiaalia päihdeasioiden käsittelyyn. Materiaali on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille ja siihen kuuluu neljä erilaista korttia ja julistetta aiheista tupakka, alkoholi, nuuska ja energiajuomat. Kortit on tarkoitettu kouluterveydenhuollon työvälineeksi puheeksiottotilanteissa. Päihdekortteja on käyty esittelemässä yläkoulujen terveydenhoitajille ja ne on ajettu SAP-järjestelmään, josta koulut voivat niitä itse tilata. Kortit löytyvät myös Innokylästä, jossa ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Yksi Länsi hankkeen Turun pilotin keskeisimmistä tuotoksista on vuonna 2011 laadittu Mielenterveys- ja päihdepalvelut Turussa opas. Oppaassa esitellään Turun mielenterveys- ja päihdepalvelut ja se on tarkoitettu avuksi ja tueksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. Lisäksi opasta voi hyödyntää kaikki päihde- ja mielenterveysongelmaisia kohtaavat työntekijät. 3 (7)

4 Pilotin tavoitteet Länsi hankkeen Turun jatkopilotin tavoitteena oli jatkaa Turun mielenterveys- ja päihdeohjelman juurruttamista ja jalkauttamista. Pilotin toteuttaminen Organisointi Toiminta Länsi 2013 hankkeen Turun pilotissa työskenteli osa-aikaisesti ehkäisevän päihdetyön suunnittelija (50 % työajasta) ja täysiaikainen projektisihteeri alkaen. Kummatkin työntekijät työskentelivät Turun kaupungin hyvinvointitoimialan terveyden edistämisen yksikön alaisuudessa. Pilotin ohjausryhmänä toimi Turun kaupungin päihdetyön yhteistyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sosiaalityön erityispalvelujen toimistopäällikkö Merja Niinimäki. Pilotin taloudesta vastasi ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila. Koulutukset Mielenterveys- ja päihdeohjelman johtavana ajatuksena on varhaisempi puuttuminen päihde- ja mielenterveysongelmiin ja perustason palvelujen työntekijöiden osaamisen lisääminen. Tämän vuoksi koulutus oli tärkeässä asemassa myös jatkopilotissa. Kevään aikana järjestettiin kolme suurempaa koulutusta. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun työntekijöille järjestettiin Päihteet, perhe ja lapsi -havahdutuskoulutus, jossa mm. pohdittiin päihteidenkäyttöä lapsen näkökulmasta, motivointiin työntekijöitä puheeksiotossa ja keskusteltiin moniammatillisen yhteistyön merkityksestä tiimeissä. Koulutuksia järjestettiin kaksi samansisältöistä ja niissä oli yhteensä 60 osallistujaa. Lisäksi järjestettiin päihdeongelman tunnistaminen ja puheeksiotto -koulutus kaikille hyvinvointitoimialan asiakastyötä tekeville. Koulutus piti sisällään seuraavat osaalueet: Audit C:n ja Auditin käyttö asiakastyössä, alkoholin riskikäytön ja suurkulutuksen esiin nostaminen ja aiheen luonteva käsittely asiakastilanteessa, miniinterventiomallin esittely ja jatkotoimenpiteiden suosittelu asiakkaalle Turun mielenterveys- ja päihdepalveluopasta apuna käyttäen. Koulutukseen osallistui 37 henkilöä. Hyvinvointitoimialan lähiesimiehille järjestettiin lisäksi päihteidenkäytön puheeksiottovalmennus, jossa käytiin läpi päihteiden aiheuttamia haittoja työpaikoilla ja esimiesten roolia päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä, varhaisessa puuttumisessa, hoitoonohjauksessa ja työkyvyn palautumisen tukemisessa. Koulutuksessa osallistujia oli 19. Ikääntyminen ja alkoholi -koulutus suunnattiin ikäihmisten kanssa työskenteleville ja sen tarkoituksena oli antaa välineitä ikääntyneiden alkoholinkäytön puheeksiottamiseen ja ongelmakäytön tunnistamiseen. Koulutuksessa mm. harjoiteltiin yli 65- vuotiaiden alkoholimittarin tekemistä. Koulutuksessa oli 30 osallistujiaa. 4 (7)

5 Mielenterveys- ja päihdepalveluoppaan päivittäminen Jatkopilotin aikana vuonna 2011 laadittu Mielenterveys- ja päihdepalvelut Turussa - opas päivitettiin. Oppaassa on mukana julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdepalveluja. Päivitystyön aikana ilmeni, että palvelutuottajien yhteystiedot ja palvelusisällöt ovat jatkuvassa muutostilassa. Lisäksi organisaatioissa tapahtuvat muutokset vaativat oppaan tiheää päivittämistä. Oppaan päivittämisestä vastasi pilotin projektisihteeri. Opas on tarkoitettu avuksi ja tueksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. Lisäksi opasta voi hyödyntää kaikki päihde- ja mielenterveysongelmaisia kohtaavat työntekijät. Erityisesti työntekijöiltä saadun palautteen perusteella opas on koettu hyödylliseksi työvälineeksi, jota käytetään jopa päivittäin asiakkaan neuvonnassa ja ohjauksessa. Oppaan päivitetty versio löytyy sähköisessä muodossa. Lisäksi päivitetystä oppaasta otettiin pieni painos tiedotus- ja mainostusmielessä. Lisäksi opas on kuvattu Innokylään. Vahvasti päihtyneen hoitoreitin kuvaaminen ja sen levittäminen Turun mielenterveys- ja päihdeohjelmassa yhtenä toimenpiteenä mainitaan päihdeja mielenterveysasiakkaiden hoitopolkujen kuvaukset työntekijöiden avuksi. Länsi 2013 jatkopilotin aikana kuvattiin vahvasti päihtyneen asiakkaan hoitoketju. Vahvasti päihtyneen asiakkaan hoitoketju otettiin tarkasteluun sen vuoksi, että Turussa aloittivat vuoden 2013 alkupuolella toimintansa uusi alueellinen yhteispäivystys Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos sekä A-klinikkasäätiön Selviämisasema. Työnjakoa niin uusien kuin vanhojenkin toimijoiden kesken oli syytä tarkentaa. Hoitoketjutyöskentelyssä olivat mukana edellä mainittujen toimijoiden lisäksi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan perusterveydenhuolto, psykiatrinen erikoissairaanhoito, Sillankorvan ensisuoja, sosiaalipäivystys ja Varsinais-Suomen poliisilaitos. Hoitoketjutyöskentely osoittautui hyödylliseksi jo sen vuoksi, että eri toimijat saatiin keskustelemaan saman pöydän ympärille. Työskentelyn aikana vahvasti päihtyneen hoitoketjussa ilmeni ongelmakohtia, jotka työryhmän puheenjohtaja saattoi tiedoksi ylemmille tahoille. Hoitoketjun kuvaus toteutettiin Process Guide -ohjelmalla. Turkulaisen vahvasti päihtyneen hoitoketjukuvaus on lokakuussa luettavissa Turun kaupungin intranetissä sekä mahdollisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoreiteissä. Ketjun markkinoinnista ja päivityksestä vastaa jatkossa Turun kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnittelija. Kyselyn toteuttaminen kuntalaisille ja työntekijöille Turun pilotin tarkennetussa pilottisuunnitelmassa lukee, että kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan henkilöstölle ja asiakkaille toteutettavin kyselyin. Niin ikään Turun mielenterveys- ja päihdeohjelmassa mainitaan, että asiakkaiden osallisuuden seuraamiseksi toteutetaan kysely, jolla turkulaisilta peruspalvelujen käyttäjiltä kysytään, onko päihde- ja mielenterveysaihe otettu puheeksi vastaanottotilanteessa. Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013 hankkeen Turun pilotti toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol-pohjaisen kyselyn päihdehaitoista. Kyselyyn vastattiin Turun kaupungin internet-sivuilla ja vastausaika oli n. puolitoista kuukautta. Kyselyssä kartoitettiin turkulaisten näkemyksiä asuinalueensa päihdehaitoista, kaupungissa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä ja varhaisen puuttumisen menetelmistä (Audit). Kyselyyn vastasi 177 turkulaista ja kyselyn vastausten analyysi on tämän raportin liitteenä. LIITE 1. 5 (7)

6 Mielenterveys- ja päihdeohjelman päivittäminen Pilotin suunnitelmassa ja hankekortissa mainitaan, että mielenterveys- ja päihdeohjelmaa päivitetään kentältä nousevien tarpeiden mukaisesti. Turun kaupungin päihdetyön yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja ehkäisevän päihdetyön suunnittelija laativat ohjelmaan konkreettisen tavoite- ja toimenpidetaulukon, jota päihdetyön yhteistyöryhmä käsitteli kokouksissaan syksyllä 2012 ja keväällä Työryhmän yleinen mielipide kuitenkin oli, ettei ohjelma vaadi päivitystä tässä vaiheessa. Kaupungissa ollaan päivittämässä vuoden 2013 aikana asukkaiden hyvinvointiohjelmia, joihin mielenterveys- ja päihdeohjelma linkittyy. Mielenterveys- ja päihdeohjelman päivitykseen palataan hyvinvointiohjelmien valmistuttua. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Länsi hankkeen Turun jatkopilotin tavoitteena oli jatkaa Turun mielenterveys- ja päihdeohjelman juurruttamista ja jalkauttamista. Kaikki toimenpiteet, jotka jatkopilotin aikana toteutettiin, linkittyivät tähän tavoitteeseen. Hanketyöntekijän perspektiivistä Turun pilotin jatkovuosi oli kehittämistyön kannalta hedelmällisempi kuin Länsi hankkeen viimeinen vuosi, minkä havaitsivat myös Turun pilotin vertaisarvioijat keväällä 2013 tehdyssä vertaisarvioinnissa (LIITE 2). Osaltaan kehittämistyötä helpottivat työtekijöiden pysyvyys ja lisäys pilotin työntekijäresurssiin, pilotin ohjausryhmänä toimivan päihdetyön yhteistyöryhmän puheenjohtajan aktiivisuus sekä systemaattinen suunnittelutyö. Vuoden 2013 alussa hankejohtajan avustuksella laadittu pilotin hankekortti toimi työntekijöiden ohjenuorana, jossa olevat toimenpiteet toteutettiin. Hankekortissa odotusarvona oli, että peruspalvelujen henkilökunnan kyky tunnistaa päihteiden riskikulutus varhaisemmassa vaiheessa paranee. Tähän pyrittiin laadukkaalla ja hyvin kohdennetulla koulutuksella. Koulutusten anti oli hyvä ja niihin oltiin tyytyväisiä. Turun pilotin vertaisarviointiraportissa todetaan, että koulutuksilla, joissa osallistujia on ollut eri hallinnon aloilta, on edesautettu hallintokuntarajoja ylittävää keskustelua ja toimintatapojen tunnettavuutta. Koulutusten osallistujamäärät jäivät joiltain osin harmittavan pieniksi eikä koulutuksilla tavoitettu kuin murto-osa kaupungin peruspalvelujen työntekijöistä, joten kovin kattavaa osaamisen lisäämistä tuskin saavutettiin. Toinen odotettu pilotin tulos oli, että kuntalaisilla ja työntekijöillä olisi pilotin päätyttyä käytössään ajantasainen Turun mielenterveys- ja päihdepalveluopas. Tämä tulos saavutettiin täysin ja sen mahdollisti pilotin projektisihteerin työpanos. Hanketyöntekijän kannalta vahvasti päihtyneen hoitoketjun kuvaaminen oli pilotin antoisin, mutta myös toisaalta työläin tulos. Hoitoketjutyöskentelyä koordinoi hanketyöntekijät ja sitä johti päihdetyön yhteistyöryhmän puheenjohtaja. Eri toimijoiden välinen työskentely synnytti hyvää keskustelua ja selkiytti työnjakoa tämän vaikean asiakasryhmän hoidon kannalta. Prosessin aikana ilmeni yllättäviäkin vahvasti päihtyneen hoitoon liittyviä ongelmakohtia, joita hoitoketjutyöryhmän jäsenet eivät voineet ratkaista. Lisäselvitystä vaativia asioita vietiin niistä vastaavien tahojen tietoisuuteen ja edelleen selvitettäviksi. Näiltä osin siis hankekortissa mainittu tulos toiminnan kehittämistarpeiden paremmasta tiedostamisesta toteutui. Hoitoketjutyöskentelystä teki aika ajoin vaikeaa tiedonkulun hitaus ja eräiden tahojen epäilevä suhtautuminen hoitoketjun kuvaamisen tarkoitusperistä. Omat haasteensa työskentelyyn toi eri toimijoiden erilaiset näkökulmat ja roolit vahvasti päihtyneen palveluketjussa. 6 (7)

7 Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa Koko Länsi hankkeen arviointi perustuu laadulliseen vertaisarviointiin ja kyselyihin, joissa kerättiin muutoksen suuntaa koskevaa määrällistä aineistoa. Kyselyllä pyrittiin siten, paitsi seuraamaan hankkeen tavoitteita koskevaa kehitystä, myös antamaan toimijoille mahdollisimman ajantasaista ja käyttökelpoista tietoa. Liitteessä 3 on analysoitu kolmannen arviointikyselyn Turun vastauksia. Kyselyn tulokset eivät ole Turun pilotin kohdalla mairittelevia. Kyselyn mukaan mainittavaa kehitystä ei ole tapahtunut juuri millään kysytyllä osa-alueella. Toisaalta on melko epärealistista odottaa, että Turun kokoisessa kaupungissa tapahtuu nopeita muutoksia muutaman vuoden aikavälillä 1,5 henkilön työpanoksella. Turun kaupungin terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö on vuosikausia tehnyt työtä edistääkseen päihdeseulojen käyttöä ja mini-interventiotyötä perusterveydenhuollossa. Tästä ja pilotin tekemästä työstä huolimatta varhaisen puuttumisen kynnys etenkin päihde- ja mielenterveysasioissa on vielä korkea. Muutos vaatii todellista ajattelutavan muutosta ja täydellistä johdon sitoutumista. Kyselytuloksista huolimatta näkisin, että Turun pilotti sai aikaan keskustelua ja liikehdintää päihdeja mielenterveyspalveluita tuottavilla tahoilla. Etenkin hoitoketjutyöskentely ja oppaan päivittäminen lähensi tahoja ja lisäsi keskinäistä tietämystä eri palveluista. Nähtäväksi jää miten mielenterveysja päihdepalvelujen kehittäminen etenee Turussa seuraavina vuosina. Liitteet LIITE 1 Asukaskyselyn tulokset LIITE 2 Vertaisarviointiraportti LIITE 3 Arviointikyselyn analyysi 7 (7)