PORIN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Transkriptio

1 PORIN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Matti Järvinen,

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto (taustaa) 3 2. Pilotin tavoitteet 3 3. Pilotin toteuttaminen 4 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi 5 5. Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa 7 2

3 1. Johdanto Mielenterveyshäiriöiden osuus kaikista eläkeperusteista on Porissa kasvanut koko maata nopeammin. Alkoholijuomia myydään asukasta kohti 100 %:n alkoholina Porissa selvästi koko maan keskiarvoa enemmän. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita / 1000 asukasta on Porissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Väkivaltarikosten määrä on Porissa paljon keskimääräistä korkeampi ja näissä on useimmiten päihteet mukana. Porin kaupungin strategioiden ja ohjelmien mukaisesti panostusta kohdistetaan toimiviin avo- ja lähipalveluihin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi palvelujen painopistettä on siirretty ennalta ehkäisyn, avohoidon sekä kuntoutuksen suuntaan, koska juuri nämä vaikuttavat pitkällä tähtäimellä eniten hyvinvointia lisäävästi. Päihde- ja mielenterveystyössä toimintaa suunnataan kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) mukaisesti, mm. yhden oven periaatteella toimivaksi. Hankkeella tavoitellaan suurempaa vaikuttavuutta. Sillä tavoitellaan varhaisvaiheen sekä avohoidon ja kotiin annettavien palvelujen kehittymisen ja lisääntymisen myötä erityispalveluiden ja laitoshoidon vähentymistä. Sillä yritetään turvata palvelujen saatavuus siten, että palvelut ovat vaikuttavia, oikeaaikaisia ja oikein mitoitettuja. Tarvetta on mallintaa ja konkretisoida alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista, puheeksiottoa ja mini-intervention käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Tilanteissa, joissa esim. mini-interventio antaa aihetta, tulee määrittää jatkohoito ja muut palvelut. Osaltaan hankkeen avulla tavoitellaan sujuvaa hoitojatkumoa perus- ja erikoistason välillä, periaatteena saattaen vaihtaminen. Hanke saattaa edesauttaa palvelujen räätälöintiä asiakkaan tarpeeseen parhaiten vastaavassa palvelussa. Hanke antaa mahdollisuuden juurruttaa tarvittavia em. toimintoja peruspalveluiden arkityöhön. Yhteisöllisyyden vaikutusta lisätään Pakka-toiminnan kehittämisen kautta. Pakassa yritetään perinteistä Pakka-toimintamallia laajemmin vaikuttaa paikalliseen alkoholikulttuuriin niin tarjontapuolen eli alkoholielinkeinon toimintaa entistä vastuullisempaan suuntaan kehittämällä kuin palvelutuotannon toimijoiden eli ns. kysyntäpuolen toimintaa kehittämällä. 2. Pilotin tavoitteet Pilotin tavoitteet liittyvät olennaisesti Länsi 2012-hankkeen, Kaste-ohjelman ja Mieli 2009 suunnitelman tärkeisiin kohtiin: - Länsi 2012-hankkeessa tavoitellaan peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä, hyviin käytäntöihin perustuvien toimintamallien edistämistä ja henkilökunnan varhaisvaiheen päihdeosaamisen vahvistamista. - Kaste-ohjelman tavoitteisiin osaamisen vahvistamisesta ja vaikuttavien toimintamallien kehittämisestä. - Mieli 2009 suunnitelman linjaukseen ehkäisyyn panostamisesta. Yksilöidymmin tavoitteet ovat - Toiminnan kehittäminen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman avulla. - Entistä varhaisempi puuttuminen päihde- ja mielenterveysongelmiin. - Alkoholihaittojen vähentäminen Porin yhteistoiminta-alueella. 3

4 3. Pilotin toteuttaminen Hankkeella on vastuuhenkilö, psykososiaalisten palveluiden päällikkö Matti Järvinen. Ohjausryhmänä toimii Porin Terve kunta verkostosta valittu ryhmä, jota on täydennetty muutamalla asiantuntijajäsenellä. Koko hankkeen ajan pilotissa kehitetään Pakka-toimintaa (paikallinen alkoholipolitiikka). Kyse on paikallisen, vastuullisen alkoholipolitiikan sekä monimuotoisen ehkäisevän päihdetyön kehittämisestä. Pakassa tavoitteena on paikallisten toimijoiden yhteistyö alkoholihaittojen vähentämiseksi, nuorten ja aikuisten juomisen vähentyminen, juomisen aloitusiän nousu sekä alkoholinkäyttöön puuttuminen. Näiden lisäksi Pakan tavoitteina ovat yleinen yhteisön asenteisiin vaikuttaminen ja Pakka -toimintamallin käyttöönotto, edelleen kehittäminen sekä juurruttaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alkoholihaittoja vähentämällä sekä ehkäisevän työn aseman vahvistaminen ovat myös toimintojen tavoitteena. Pakassa toimii oman ohjausryhmän lisäksi elinkeinon ja valvonnan muodostama tarjontatyöryhmä sekä perinteisten peruspalvelujen toimijoiden muodostama ehkäisevän päihdetyön työryhmä. Pakan kautta on toteutettu alkoholin ostokokeita ja ravintola-arviointeja, järjestetty erilaisia kampanjoita yhteistyössä elinkeinon kanssa, aktivoitu keskustelua mediassa, jalkauduttu kouluille, kauppakeskuksiin, kaduille ehkäisevän päihdetyön infon jakamiseksi, osallistuttu alueellisesti ja valtakunnallisesti erilaisiin tapahtumiin, perustettu nuorisopäivystys ja kehitetty varhaisen puuttumisen toimintamalli ja verkosto alaikäisten alkoholinkäyttöön puuttumiseksi. Pakka on mukana kaikessa seudulla olevaan toimintaan joka liittyy ehkäisevään päihdetyöhön. Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallien kehittämisessä peruspalveluissa on painopisteenä ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen eli systemaattinen päihteiden käytön seulonnan ja puheeksiottamisen kehittäminen. Kaksi projektityöntekijäparia, toinen avoterveydenhuollosta ja toinen kotihoidosta, on kehittänyt toimintamallit varhaiseen puuttumiseen avoterveydenhuoltoon (neuvolatyöhön ja terveysaseman vastaanottotyön) ja kotihoitoon ja järjestänyt pienryhmäkoulutusta puheeksiotosta ja varhaisvaiheen puuttumisesta henkilökunnalle. Toimintaan on kuulunut dokumentointijärjestelmän luominen sekä hoitopolkujen laatiminen sekä toiminnan juurruttamisen aloittaminen. Hanketyöntekijät ovat tulleet vakituisesta henkilöstöstä, ja heille on palkattu sijaiset kun he ovat olleet kokopäiväisesti hankkeen työntekijöinä. He ovat olleet hankkeessa kokoaikaisesti muutamien kuukausien jaksoissa, ja näiden jaksojen välissä heidän työpanoksensa hanketyöhön on ollut 10 %. Tämä siksi, että toimintaa juurrutetaan ja seurataan jatkuvasti, eikä se jää vain hankeaikaiseksi toiminnaksi. Henkilökunnalle on järjestetty depressiokoulu-ohjaajakoulutusta, koulutusta motivoivaan kohtaamiseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen menetelmäkoulutuksia alaikäisten alkoholinkäytön puheeksiottamisessa. Henkilökuntaa on koulutettu myös mielenterveyden ensiapuuun, ymmärtämään mielenterveyden yhteydet muihun terveyden- ja sosiaalihuollon palveluihin sekä toimimaan nämä huomioon ottaen. Hankkeen kuluessa on aloitettu päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen ja seuranta. Tästä vastaa hankkeen vastuuhenkilö. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittämisessä on aktiivisena toimijana sama työryhmä, joka on Porin pilotin ohjausryhmä. Yhtenä tavoitteena on ollut ryhmämuotoisten toimintojen edelleen kehittäminen ja juurruttaminen. Päihdemielenterveysperusteisia ryhmiä on käynnistetty (depressiokoulu, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät äidit, erilaisia päihderyhmiä jne), lähinnä aina kun asiakaskunnan perusteella on noussut esiin ryhmämuotoisen toiminnan tarve. Pilotti on ollut mediassa (paikallis- ja valtakunnan lehdistö, radiokanavat) esillä Pakka-toiminnan kautta. Kuntalaisille Pakka on hyvin ollut esillä ja näkynyt kauppojen, ravintoloiden, terveysasemien yms. asennemuutosmateriaalien kautta. SuomiAreenalla oli Pakalla oma teltta ja infopiste.. Pakan toiminta on ollut ehkäisevän päihdetyön viikolla näkyvästi esillä kauppakeskuksissa, kouluissa ja kauppaliikkeissä. Valtakunnallisissa seminaareissa Pakka on raportointijaksolla ollut esillä Päihde- ja mielenterveyspäivillä (2011), Alkoholiohjelman loppuseminaarissa (2011), Sisäisen turvallisuuden seminaarissa( 2011 ja 2012), 4

5 Terve sos- tapahtumassa (2012) Kuntamarkkinoilla (2012). Mieli-suunnitelman toimeenpanon väliraportissa oli Porin Pakasta oma lukunsa. 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Tavoitekohtaisesti: 1. Toiminnan kehittäminen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman avulla. - On edistynyt, mm. virka-ajan ulkopuolinen nuorisopäivystys ja päihde- ja mielenterveysfoorumi ovat toteutuneet. 2. Entistä varhaisempi puuttuminen päihde- ja mielenterveysongelmiin. - Osin toteutunut, mm. alkoholista kysyminen neuvolatoiminnassa on toteutunut 3. Alkoholihaittojen vähentäminen Porin yhteistoiminta-alueella. - Yhteistyö Selman (ensiapupäivystyksen selviämishoitoyksikön) kanssa on toiminut hyvin. Salon pilotti teki Porin pilotista vertaisarvioinnin, josta osa seuraavassa: Miten kehittämistyössä on onnistuttu mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa 1) Työryhmätyöskentelyn toteuttaminen Työryhmätyöskentelyssä on pilotin oman arvion mukaan onnistuttu tarjontatyöryhmän osalta erinomaisesti. Ehkäisevän päihdetyön ryhmän osalta hyvin ja ohjausryhmän osalta neutraalisti. Työryhmätyöskentelyn toteuttamista ovat tukeneet tarjontatyöryhmän innovatiivinen työote, toimijoiden hyvä paikallistuntemus ja toimiva yhteistyö. 2) Ostokokeet ja ravintola-arvioinnit Ostokokeet on toteutettu vuodesta 2010 alkaen vuosittain, jolloin kartoitettiin lähtötilanne. Ostokokeiden tulokset ovat parantuneet: v % myyjistä noudatti lakia. 2. vuonna ostokokeiden tulokset paranivat 20 prosenttiyksikköä, lakia noudattaneiden myyjien prosenttiosuuden ollessa 56%. Kehittämistyössä on oman arvion mukaan onnistuttu hyvin/ erinomaisesti. Myyntihenkilökunnan valppautta on lisätty koulutuksin ja ostokokeisiin suhtaudutaan kaupoissa odottavalla mielellä. Yhteisesti asetetun tavoitteen vuoksi ponnistelevat markkina-asemasta kilpailevat kauppiaat ja ravintoloitsijat tukevat panoksellaan kehittämistyön onnistumista. 3) Mediakeskustelu Mediakeskustelu Pakka aiheesta on ollut vilkasta. Pilotin oma-arvion mukaan keskustelun nostatuksessa ollaan onnistuttu hyvin. Mediakeskustelun hyötyä on vaikea kokonaisuudessaan 5

6 mitata, mutta pilotin edustajat uskovat, että aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu alaikäisten päihteidenkäytön haitallisuudesta tavoittaa ja herättelee nuorten kanssa toimivia aikuisia. Projektityöntekijän kontaktit mediaan ovat lisänneet vaikuttamismahdollisuuksia. Uutiskynnyksen läpäisevät positiivisia helpommin negatiiviset uutiset. Mediakeskustelun haasteena onkin toimijoita kannustavan keskustelun ylläpitäminen. 4) Kampanjat yhteistyössä elinkeinon kanssa Oma-arvion mukaan kampanjat ovat toteutuneet erinomaisesti. Hankkeen myötä on tuotettu Pakka-materiaaleja, jotka elinkeino on ottanut laaja-alaiseen käyttöön. Materiaaleilla halutaan muistuttaa kaupoissa asioiville lakisääteisistä ikärajoista ja tukea kauppojen omaa ikärajavalvontaa. Yhteistyökampanjoita on paljon ja hankkeen haasteena on suhteuttaa yhteistoiminnan määrä molempia osapuolia tyydyttävälle tasolle. 5) Ehkäisevän päihdetyön infot Yläkouluille on jalkauduttu infojen merkeissä. Yhteistyö koulujen kanssa on osoittautunut haasteellisemmaksi rakentaa kuin elinkeinoelämäyhteistyö. Pilotin oma-arvio toiminnan toteutumisesta on neutraali. Kehittämistyötä on tukenut hankkeen toiminnoille ja yhteiselle tekemiselle otollinen aika. Avoterveydenhuoltoon ja kotihoitoon kehitetyt toimintamallit päihteiden käytön puheeksiottamiseksi Porissa on työstetty hoitopolkuja päihteiden käytön puheeksiottoon yli 65-vuotiaille (käytössä yli 65 vuotiaiden alkoholimittari), äitiys- ja lastenneuvolaan (myös raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitopolku on kuvattu). Kaksi projektityöntekijäparia on perustyönsä ohella kouluttanut työtovereitaan puheeksiottoon kolmen eri koulutuskerran ohjelmalla. Koulutustapaamiset on toteutettu työryhmämuotoisesti ja ne ovat olleet luonteeltaaan työnohjauksellisia. Kirjaamiseen on hankeaikana kiinnitetty erityistä huomiota. On sovittu, missä vaiheessa audit (ja mahdollinen mini-interventio tehdään) ja miten kirjaaminen tapahtuu. 6

7 Henkilökunnalle on lisäksi järjestetty depressio-ohjaajakoulutusta sekä koulutusta motivoivaan kohtaamiseen. Yleisesti: Neuvoloissa ja kotihoidossa työntekijät ottavat rohkeammin ja useammin puheeksi asiakkaiden päihteiden käytön ja puheeksiotto kirjataan asiakastietojärjestelmään. Näihin on kehitetty omat toimintamallit. Samoin on kehitetty varhaisvaiheen puheeksiottamiseen koulutusmalli. Vähittäisliikkeiden ikärajavalvonta on tehostunut ja alkoholin myynti alaikäisille on vastaavasti tämän myötä vähentynyt. Ravintoloiden omavalvonta (ikäraja, päihtyneille anniskelu) on jossain määrin tehostunut. Pakan työryhmien työskentely on vakiintunut. Ehkäisevän päihdetyön toimijoiden; viranomaisten ja alkoholielinkeinon yhteistyö on vakiintunut (mm. Skarppina kassalla ohjelma, kampanjat yhteistyössä elinkeinon kanssa). Porin Pakkaan on saatu aikaan tiedotusmateriaalin kehittämisen kautta oma visuaalinen ilme, joka on hankkeen kuluessa levinnyt ympäsi Suomea osoittamaan että tässä asiassa on kyse paikallisen alkoholipolitiikan tekemisestä. Ryhmätoiminta ei ole vielä niin systemaattista kuin se voisi olla, mutta suunta on oikea. Lisää panostuksia tarvitaan ryhmien toiminnan mahdollistamiseksi ja ryhmien ohjaajien tukemiseksi. Alueella on onnistuttu synnyttämään ilmapiiriä, jossa uskotaan, että päihteiden käyttöön kannattaa puuttua. Työntekijöiden valmiudet kohdata ja toimia päihde- ja mielenterveysasioissa ovat parantuneet. Tämän myötä asenteet päihde- ja mielenterveysongelmiin peruspalveluissa ajan mittaan ovat jo jossain määrin lieventyneet ja ongelmiin puututaan jatkossa helpommin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma on jo alkanut ohjaamaan työtä, alkuvaiheessa lähinnä päihde- ja mielenterveyspalvelun toimialueella. Kun suunnitelma saadaan osaksi Hyvinvointikertomusta, vaikuttavuus kasvaa. Hankkeen kuluessa on tullut entistä vahvemmin esille se, että ennen kaikkea kyse on asenteista, siitä halutaanko toimia päihde- ja mielenterveysasiat huomioon ottaen, vai ne sivuuttaen. 5. Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa Salon vertaisarviointiraportissa todetaan seuraavaa: Yleisesti kehittämistyön onnistumista edestauttavia tekijöitä Hanketyöntekijöiden innostuneisuus ja motivoituneisuus sekä monelta taholta esiin tuotu tarve hanketoiminnoille. Pakka-verkoston tuki on tuonut apua ja neuvoja. Hankkeen vastuuhenkilön osaaminen ja tuki on edesauttanut tavoitteiden saavuttamista. Mitä vaikeuksia on ollut mitkä tekijät ovat olleet kehittämisen esteinä? Työntekijöiden ja ylimmän johdon asenteet eivät aina ole olleet positiivisia. Lääkärit eivät ole toivottavassa määrin ottaneet toimintoja osaksi omaa työtään. Vähäinen tieto päihteiden käytön vaaroista ja ymmärtämättömyys ehkäisevän työn merkityksestä on ovat tuoneet haasteita kehittämistyön edistämiselle. Hankkeen toimintojen juurruttaminen on mahdollista. Varhaisen puuttumisen ja puheeksioton osalta se edellyttää, että toiminnalle annetaan mahdollisuudet jatkua. Neuvolatyön ja kotihoidon osalta tämä tarkoittaa sitä, että päihdeyhdyshenkilöiden toiminta vakiinnutetaan. Nyt kaksi työntekijää kummassakin 7

8 toiminnassa ovat olleet 10 % työajastaan päihdeyhdyshenkilöinä. Suunnitelmana on sisällyttää hankkeessa toimineiden työntekijöiden toimenkuviin päihdeyhdyshenkilön tehtäviä ja osoittaa tähän tarvittava työaika- ja muut resurssit. Päihdeyhdyshenkilön työ sisältää Länsi 2012-hankkeesta saadun osaamisen hyödyntämisen, mm. ennaltaehkäisevän päihde ja mielenterveystyön kehittäminen ja ylläpito (sisältäen henkilökunnan koulutuksen eli uusien työntekijöiden perehdyttämisen ja kertauskoulutukset), päihdeasioista tiedottaminen henkilöstölle, käynnistettyjen toimintojen juurruttaminen, päihdetyön toteutumisen seuranta (puheeksiotto, päihdemittareiden käyttö, mini-interventio, hoitoonohjaus, kirjaaminen ja tilastointi) sekä hoitopolkujen kehittäminen. Pakka-toiminnan jatkumisen ehdoton edellytys on vakituisen koordinaattorin palkkaaminen. Porin pilotti on kokonaisuudessaan juurruttamishanke. Hankkeen työntekijät ovat olleet kaupungin työntekijöitä, joiden osaaminen jää organisaatioon hankkeen päätyttyäkin. Pilotin onnistunutta toteutumista on merkittävästi auttanut pilotin työntekijöiden keskinäinen konkreettinen yhteistyö, yhdessä tekeminen muiden hanketyöntekijöiden kanssa. Pakka-työssä tukena on lisäksi ollut voimakas verkostoituminen eri puolella Suomea Pakka-toimintaa aloittavien tahojen kanssa sekä mukanaolo THL-johtoisessa valtakunnallisessa Pakka-verkostossa. Porin perusturvan sisällä yhteistyö on kehittynyt esimerkiksi Valomerkki-toiminnan myötä. Yhteistyötä on myös kaupungin muiden hallintokuntien kanssa, sekä laajalti vähittäiskaupan ja ravintolatoimijoiden kanssa. Tässä ympyrä sulkeutuu; tavoitteena on ollut toiminnallisen yhteistyön aikaansaaminen, ja nyt toteutunut yhteistyö on vakiintuvan Pakka-toiminnan yksi keskeisistä tuki-elementeistä. 8