PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto AIKA klo 18:07-20:06 PAIKKA Valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 4 3 ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN 5 HYVÄKSYMINEN 4 SOSIAALILAUTAKUNNAN TOTEUMARAPORTTI 6 TAMMI-SYYSKUULTA 2015 JA LISÄMÄÄRÄRAHAN ANOMINEN 5 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA 9 ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI 6 LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄN HALLITUKSEN 15 KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI 7 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN 17

2 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Isojärvi Ahti Jäsen Jaakkola Jani Jäsen saapui klo 18:10 Keto Kari Jäsen Keto-Tokoi Arto Jäsen Kiemunki Sari-Anne Jäsen poistui klo 20:01 Kostamo Annika Jäsen Luoma-aho Tero Jäsen Nyman Pekka Jäsen Parviainen Marjukka Jäsen Salmela Janni Jäsen Tervo Jouni Jäsen Åkerlund Margit Jäsen Humalalampi Eila Varajäsen POISSA Honkanen Heikki Jäsen Oikarinen Antti Jäsen Oikarinen Hannu Jäsen MUU Severinkangas Pertti kunnanjohtaja Koskela Jaana kunnansihteeri ALLEKIRJOITUKSET KÄSITELLYT ASIAT Pekka Nyman Puheenjohtaja 1-7 Jaana Koskela Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Eila Humalalampi Arto Keto-Tokoi PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kunnanvirasto :00

3 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 1 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen jäsenelle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 9/2015) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja pankkeihin. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanomalehti Koti-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Päätös: Suoritettiin nimenhuuto. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kvalt 2 Päätös: Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöy täkir jan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua val tuutet tua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Mikä li pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mu kaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Ahti Isojärvi esitti Eila Humalalampea. Marjukka Parviainen esitti Arto Keto-Tokoita.

5 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kvalt 3 Kvalt: Kunnan hallintosäännön mukaan kokouksen esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus on vetänyt asian 8 pois asialistalta. Hyväksyttiin asialista yksimielisesti.

6 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto SOSIAALILAUTAKUNNAN TOTEUMARAPORTTI TAMMI-SYYSKUULTA 2015 JA LISÄMÄÄRÄRAHAN ANOMINEN Sosltk Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talous ar vion vuodelle 2015 ja kunnanhallitus on myöntänyt sosiaalipalveluihin euron lisämäärärahan. Kun nan hal litus on antanut ohjeet vuoden 2015 talousarvion täytän töön pa nos ta. Ohjeiden mukaan kunnanvaltuustolle, kun nan hal lituk sel le ja lautakunnille on raportoitava toiminnan ja talouden ke hitty mi ses tä neljännesvuosittain. Talousarvion toteumavertailun mukaan so si aa li lau takun nan toteuma on ollut lautakuntatasolla 77,8 %. So si aa li pal ve luiden osalta toteuma on ollut 76,7 % ja muun sosiaalitoimen osalta 91,3 %. Tasaisen ennusteen mukaan toteumaraportti saisi olla enintään 75 %. Euroissa laskettuna tämä tarkoittaa ylitystä mennes sä lautakuntatasolla ,40 euroa, josta so si aa pal ve lui den osuus on ,20 euroa ja muun sosiaalitoimen osalta ,20 eu roa. Talousarviossa ei ole varattu määrärahaa ns. en na koi mat tomiin menoihin (esim. lastensuojelun sijoitukset). Seuraavassa on arvio ylitysennusteesta saakka: Sosiaalipalvelut sisältää 1. sosiaalitoimen hallinnon, 2. lasten ja per hei den palvelut, 3. ikääntyneiden palvelut, 4. vammaispalvelut se kä 5. päihdehuollon ja raittiustyön. 1. Sosiaalitoimen hallinnon toteuma on ollut 66,2 %. Hallinnon loppu vuo den osalta arvioidaan säästöä jäävän e, vaikka ict-kulut ylit ty vät. 2. Lasten ja perheiden palvelut (sisältää sosiaalityön, kasvatus- ja per he neu von nan, lastensuojelun laitos- ja perhehoidon, koti- ja lasten hoi to pal ve lut sekä muut lasten ja perheiden avopalvelut) to teu ma on ollut 94,3 %. Näiden palveluiden ylitys ja ylitysennuste lop pu vuodel le on yhteensä euroa. Ylitys johtuu suurimmaksi osak si las ten suo je lun sijoituksista syyskuusta alkaen e, so si aa li päivys tyk sen kulut e, ict-palvelut e, perheneuvolan li säänty nyt käyttö 1200 e ja matkakustannukset 1200 e. Näitä yli tyk siä ei saa da katettua lasten ja perheiden palveluiden sääs töil lä. So si aa lipäi vys tyk seen on jäänyt varaamatta määräraha palkkojen mak sun siir tyes sä muualle. 3. Ikääntyneiden palvelut sisältävät kodinhoitoavun, tukipalvelut, omais hoi don, palvelukoti Onnelan ja muut ikääntyneiden palvelut.

7 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Näi den toteuma on ollut 75,5 %. Ikääntyneiden palveluiden ylitys ja yli tys en nus te loppuvuodelle on yhteensä e. Ylitys johtuu henki lös tö ku luis ta ja ict-palveluista sekä tulojen alittumisesta. Osa yli tyksis tä saadaan katettua arvioiduilla säästöillä mm. ikääntyneiden omais hoi don tues sa. Palvelukodilla on tarvittu sijaisia pitkien sai raslo mien vuoksi ja on jouduttu käyttämään myös 2 yökköä asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Määrärahaa sijaisiin on varattu aiempia vuosia vähemmän. Tulot kotipalvelussa jäävät ar vioi tua pienemmäksi vähentyneen kysynnän vuoksi. 4. Vammaispalvelut sisältävät vaikeavammaisten ja ke hi tys vammais ten laitoshoidon, työtoiminnan, ympärivuorokautisen hoidon palve lut, vammaisetuudet, omaishoidon ja muut vammaispalvelut. Näiden toteuma on ollut 76,6 %. Vammaispalveluiden ylitys ja yli tys ennus te loppuvuodelle on yhteensä e. Ylitys johtuu lai tos hoi don kus tan nuk sis ta, kuljetuspalveluiden käytöstä, asunnon muu tos töis tä, omais hoi don tuesta ja henkilökohtaisten avustajien käytöstä. Pal velui den piiriin on tullut uusia asiakkaita toimintavuoden aikana. 5. Päihdehuolto ja raittiustyö sisältää polikliinisen päihdehuollon, asu mis pal ve lut, laitoshuollon ja raittiustyön. Näiden toteuma on ol lut 263,9 %, joten päihdehuollon ylitysennuste on e. Ylitys joh tuu li sään ty nees tä päihdehuollon käytöstä. Muu sosiaalitoimi sisältää 1. toimeentulotuet, 2. ravintohuollon ja 3. työl lis ty mis tä tukevan toiminnan. 1. Toimeentulotuki sisältää perustoimeentulotuen, täydentävän toimeen tu lo tuen, ehkäisevän toimeentulotuen sekä työmarkkinatuen kun ta osuu den. Toteuma on ollut 92,6 %. Kokonaisuutena toi meentu lo tuen ylitys ja ylitysennuste loppuvuodeksi on e. Ylitys johtuu perustoimeentulotuen lisääntymisestä ja Kelalle mak set ta vas ta kun ta osuu des ta. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen on varattu mää rära haa e vähemmän kuin vuoden 2014 käyttö oli, eikä näin suu reen vähenemiseen päästä. 2. Ravintohuolto pysynee talousarviossa. 3. Työllistymistä tukeva toiminta sisältää kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen. Toteuma on ollut 86,9 %. Työl lis ty mis tä tu ke van toiminnan ylitys ja ylitysennuste loppuvuodeksi on e. Tä mä johtuu työllistämistuen leikkauksista. Kokonaisuutena talousarvion toteuma on lautakuntatasolla ollut mennessä yli ,40 e. Loppuvuodelle on lisäksi arvioi tu lisää ylitystä yhteensä e, joten ylitysennuste

8 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto men nes sä on yhteensä e. Sos.siht.: Sosiaalilautakunta päättää 1. merkitä tiedokseen talousarvion toteuman antaa talousarviototeutuman tiedoksi kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle sekä 3. esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että so si aa li lau ta kun nal le myönnetään lisämäärärahaa e. Täs tä so si aa li pal ve lui hin siirretään e ja muuhun so si aa litoi meen e. Sosiaalisihteeri tekee viranhaltijapäätöksellä tar kem man määrärahaerittelyn valtuustotason määrärahojen sisäi ses tä siirrosta. Päätös: Lisätiedot sosiaalisihteeri-lastenvalvoja Kari Hyötylä puh Täytäntöönpano ote: kunnanhallitus Khall Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle lisämäärärahan euroa myöntämistä. Lisämääräraha katetaan kunnan varoista. Päätös: Kvalt 4 Päätös: Täytäntöönpano: hallinto-osasto, sosiaaliosasto Ote: sosiaaliosasto, kirjanpito Liitteet Liite 1 SOSIAALILAUTAKUNNAN TOTEUTUMARAPORTTI TAMMI-SYYSKUULTA 2015

9 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Khall Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön liitteinä. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on liitteenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaalija terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa

10 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, itsehallintoalueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin ja toimittaa kannasta päätösasiakirjan STM:öön. Tällöin lausuntopyynnön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Mikäli kunta katsoo, ettei sen ole tarpeen ottaa alueiden muodostumiseen virallista kantaa, lausuntopyyntöön voidaan vastata kokonaisuudessaan kunnan valitsemassa toimielimessä eikä päätösasiakirjan toimittaminen ole tällöin tarpeen. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Hallituksen esityksestä pyydetään lausunnot keväällä Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan sähköisesti saapuneet lausunnot. Lausuntoaikaa on pidennetty saakka (alkuperäinen määräaika oli ). Sähköinen kysely löytyy Internet-osoitteesta: Kjoht: Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää valtuustolle oheisen liitteen mukaiset vastaukset Pelkosenniemen kunnan lausuntona. Päätös: Jani Jaakkola saapui klo 09:08. Lisätiedot kunnanjohtaja Pertti Severinkangas puh Kvalt 5 Päätös: Puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo 18:20-18:55. Puheenjohtaja esitti, että käsitellään lausunto kohta kohdalta. Kohta 1: Annika Kostamo esitti, että kohtaan 1. merkitään EI. Pekka Nyman kan nat ti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty pohjaesityksestä poik keava kannatettu muutosesitys, on syytä äänestää. Puheenjohtaja esitti

11 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ää nes tys ta vak si nimenhuutoäänestys siten, että kunnanhallituksen esi tys on JAA ja Kostamon esitys EI. Suoritettiin nimenhuutoäänestys. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen. JAA 9 ääntä (Isojärvi, Jaakkola, Keto, Keto-Tokoi, Kiemunki, Luoma-aho, Parviainen, Salmela, Tervo, Åkerlund, Humalalampi) EI 4 ääntä (Kostamo, Nyman, Salmela, Tervo) Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tulee kunnanhallituksen esitys. Kohta 2: Annika Kostamo esitti, että itsehallintoaluetta ei tule perustaa maakun ta jaon pohjalle siltä osin kuin kysymyksessä on sote-aluejako. So te-teh tä vi en hoito edellyttää vahvaa ja kantokykyistä aluetta, johon sisältyy sosiaali- ja terveyspalvelut perusterveydenhoidosta yliopis tol li seen sairaanhoitoon. Lapin maakunnassa ei ole yli opis tol lista sairaalaa ja Lapin maakunnan taloudelliset resurssit tarjota harvaan asu tul le alueelle laadukkaita lähipalveluita on hyvin rajalliset. Jan ni Salmela kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty pohjaesityksestä poik keava kannatettu muutosesitys, on syytä äänestää. Puheenjohtaja esitti ää nes tys ta vak si nimenhuutoäänestys siten, että kunnanhallituksen esi tys on JAA ja Kostamon esitys EI. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen. JAA 8 ääntä (Isojärvi, Jaakkola, Keto, Keto-Tokoi, Kiemunki, Luoma-aho, Parviainen, Humalampi) EI 5 ääntä (Kostamo, Nyman, Salmela, Tervo, Åkerlund) Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tulee kunnanhallituksen esitys. Kohta 3: Kohta 4:

12 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kohta 5: Annika Kostamo esitti lisäksi, että maakunnallisen itsehallinnon ja so te-uu dis tuk sen sotkeminen keskenään ei ole järkevää. Uu dis tukses sa tulisi keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Kah den suuren uudistuksen kytkeminen toisiinsa, syö niiden ko konais ta lou del lis ta vaikuttavuutta ja tekee kuntien roolin hah mot ta misen erittäin vaikeaksi. Janni Salmela kannatti esitystä. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti. Kohta 6: Janni Salmela esitti lisättäväksi Mahdollisuudet suunnitella ja to teuttaa toimiva palveluverkko. Pekka Nyman kannatti esitystä. Hyväksyttiin lisäys yksimielisesti. Kohta 7: Kohta 8: Kohta 9: Kohta 10: Kohta 11: Annika Kostamo esitti lisäksi, että tiedonkulkuun sote-palveluita järjes tä vän ja tuottavan tahon sekä kunnan terveys- ja hy vin voin ti palve lui ta tuottavan tahon välillä tulee olla saumatonta. Jokaisessa kunnas sa tulee olla vähintään yksi taho, jolla on yhteys yhteiseen ict-tieto kan taan. Pekka Nyman kannatti esitystä. Hyväksyttiin lisäys yksimielisesti. Kohta 12: Annika Kostamo esitti lisäksi, että itsehallintoalue ei takaa lä hi de mokra tiaa ja toteuta läheisyysperiaatetta, mikäli ylimmässä pää tök sente ko eli mes sä ei ole pienillä kunnilla minkäänlaista pää tök sen te ko valtaa. Valtioneuvoston järjestämispäätöksessä tuleekin huomioida se, et tä itsehallintoalueiden suorilla vaaleilla valittuun ylimpään pää töksen te ko eli meen tulee edustajat jokaisesta kunnasta ja edustajilla on yh tä läi set vaikutusmahdollisuudet. Mikäli tätä ei määritetä ja ohjata val tion suunnalta, ei harvaanasutun alueen asukkailla ole aitoa vaiku tus mah dol li suut ta oman alueen palveluihin, niiden saatavuuteen

13 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ja kehittämiseen. Palveluntuotantostrategiaa ohjaavien valtakunnallisten ar vio kri tee reiden tulee huomioida itsehallintoalueiden erilaisuus, kuten Lapin harvaan asu tut alueet ja erityisen pitkät välimatkat. Valtakunnallisissa ar vioin ti kri tee reis sä tulee määritellä pysyvät, valtakunnalliset ja selkeäs ti määritellyt kriteerit lähipalveluille, palveluiden laadulle ja yhden ver tai sel le saatavuudelle. Uudistuksessa tulee huomioida sen kokonaisvaikutus kunnan toimin ta ky vyl le. Uudistuksen myötä työntekijät siirtyvät eri työnantajan alai suu teen, jolloin myös kunnan hallinnolliset tehtävät vähenevät ja vai ku tus alueen työpaikkamäärään voi olla merkittävä. Uu dis tuk sessa tulisikin huomioida, ettei työpaikkaomavaraisuus saa yksittäisen kun nan alueella niin merkittävästi laskea, että se vie kunnan elin voiman. Palveluiden keskittämisen sijaan tulee tehtäviä alueellistaa ja ha jaut taa, esimerkiksi hallinnolliset tehtävät voivat olla paik ka kunnas ta riippumattomia. Yhteishankintayksikön tulee kaikin tavoin tukea PK yritysten toi minta mah dol li suuk sia sote-palveluiden tarjoajina, joka osaltaan voi li sätä alueiden elinvoimaa. Palvelutarjoajien kilpailutuksen kriteereiksi tu lee nostaa mm. laatu ja paikallis- ja aluetuntemus. ELY-keskuksessa hoidettavien alueiden ja niiden elinkeinoelämän ke hit tä mis teh tä vät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen ke hit tä misteh tä vät ja rahoitustehtävät tulee pitää erillään poliittisesta pää töksen teos ta, mikäli itsehallintoalueen ylin päättävä elin ei aidosti edusta koko itsehallintoaluetta. Pekka Nyman kannatti esitystä. Hyväksyttiin lisäys yksimielisesti. Kohta 13: Annika Kostamo esitti lisäksi, että rahoitus tulee hoitaa valtion toimes ta ja siten, että se perustuu kunnan asukaslukuun, jolloin jär jestel mä on mahdollisimman tasapuolinen kaikille asukkaille. Uudistus ei saa johtaa olemassa olevien käyttökelpoisten ra ken nusten hylkäämiseen palveluntuotannosta, mikäli tämä tarkoittaa uusien li sä ti lo jen rakentamistarvetta toisaalle. Uudistuksen keskeiseksi tehtäväksi on nostettava yhtenäisen tie tohal lin to jär jes tel män luominen siten, että itsehallintoalueiden rajat eivät muodosta minkäänlaista tietorajaa. Toimiva tietohallinto voi synnyt tää merkittäviä säästöjä. Janni Salmela kannatti esitystä. Pekka Nyman esitti lisäksi, että syrjäisten alueiden verohelpotukset

14 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto on otettava keinovalikoimaan rahoituksesta päätettäessä. Janni Salme la kannatti esitystä. Hyväksyttiin lisäykset yksimielisesti. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo 19:25-19:37. Lisätiedot kunnanjohtaja Pertti Severinkangas puh Täytäntöönpano: hallinto-osasto Ote: kunnanjohtaja (sähköinen kysely) Liitteet Liite 2 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

15 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄN HALLITUKSEN KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI Khall Lapin Jätehuolto ky Yhtymäkokous Hallitus ; 52 Yhtymäkokous on antanut hallitukselle tehtäväksi hallituksen kokoonpanon muuttamisen siten, että hallituksessa on edustaja jokaisesta kunnasta. Lapin Jätehuolto kuntayhtymän perussopimuksen :t 14 ja 15 käsittelevät hallituksen koonpanoa, toimikautta, tehtäviä ja päätöksentekoa. Pykälät ohessa. 14 :n mukaan Kuntayhtymällä on kuusijäseninen hallitus, johon kuuluu 4 jäsentä perustajakunnista ja kaksi jäsentä muista jäsenkunnista. Varajäsenet ovat kaikki eri kunnista. Hallituskausi on yksi vuosi. Hallituksen koon muutos vaatii perussopimuksen muutoksen, joka täytyy käyttää etukäteen joka kunnassa hyväksyttävänä. Muutoksia täytyy tehdä nimenomaan 14 :ään. 15 voinee pysyä entisellään koon muutoksesta huolimatta. Yhtymäkokous ei ottanut kantaa hallituskauden pituuteen. Toimielimissä on keskusteltu kahden vuoden toimiajasta. Esitys: Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että se hyväksyy kuntiin lähetettävän esityksen perussopimuksen muutoksesta seuraavasti: 14 (hallituksen kokoonpano ja toimikausi) muutetaan kokonaisuudessaan seuraavanlaiseksi: Kuntayhtymällä on yhdeksänjäseninen hallitus, johon kuuluu yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Varajäsenet ovat kaikki eri kunnista. Hallituskausi on kaksi vuotta. Hallituksessa on puheenjohtaja, joka valitaan hallituksen jäsenistä kustakin jäsenkunnasta vuorotellen hallituskaudeksi kerrallaan. Muutos astuu voimaan alkavalla hallituskaudella. Päätös: Hallitus päätti esittää yhtymäkokoukselle perussopimuksen muutoksesta seuraavasti: 14 (hallituksen kokoonpano ja toimikausi) muutetaan kokonaisuudessaan seuraavanlaiseksi: Kuntayhtymällä on yhdeksänjäseninen hallitus, johon kuuluu yksi

16 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto jäsen kustakin jäsenkunnasta ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Hallituskausi on kaksi vuotta. Hallituksessa on puheenjohtaja, joka valitaan hallituksen jäsenistä kustakin jäsenkunnasta vuorotellen hallituskaudeksi kerrallaan. Muutos astuu voimaan alkavalla hallituskaudella Yhtymäkokous ; 15 Päätös: Yhtymäkokous hyväksyi hallituksen esityksen kuntiin lähetettävästä esityksestä perussopimuksen muutoksesta. Liite Perussopimuksen :t 14 ja 15 Kunnanhallituksen jäsenille jaetaan oheismateriaalina ote voimassa olevasta Lapin Jätehuolto ky:n perussopimuksesta, joka sisältää nykyiset :t 14 ja 15. Kjoht: Päätös: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Lapin Jätehuolto ky:n perussopimuksen :n 14 muutoksen yhtymähallituksen/yhtymäkokouksen esityksen mukaisesti. Lisätiedot kunnanjohtaja Pertti Severinkangas puh Kvalt 6 Päätös: Kunnanvaltuuston jäsenille jaetaan oheismateriaalina ote voimassa olevasta Lapin Jätehuolto ky:n perussopimuksesta, joka sisältää nykyiset :t 14 ja 15. Täytäntöönpano: hallinto-osasto Ote: Lapeco

17 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN Khall Lapin liitto pyytää kunnilta ja muilta viranomaisilta lausuntoa Ro vanie men ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaavaehdotuksesta. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvaksi suunnitellut maankäyttö- ja ra ken nus lain muutokset ja maakuntakaavojen vah vis ta mis me net telyn poistuminen muuttavat maakuntakaavan prosessia. Uuden lainsää dän nön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä ennen kuin kaa va eh do tus asetetaan julkisesti nähtäville. Lausuntojen pe rus teella kaavaehdotusta tarkistetaan kevään 2016 aikana, jolloin pidetään myös maakuntakaavan viranomaisneuvottelu. Tarkistettu kaa va ehdo tus asetetaan julkisesti nähtäville myöhemmin vuonna Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yh dyskun ta ra ken teen ja alueiden käytön perusratkaisuista vuoden täh täyk sel lä. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tark kuudel la kuin on tarpeen valtakunnallisten tai maakunnallisten ta voit teiden kannalta taikka usean kunnan alueiden käytön yhteen so vit ta misek si. Lapissa maakuntakaava laaditaan osa-alueittain. Maa kun takaa val la on merkittävät oikeusvaikutukset. Maakuntakaava on ohjee na laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muuten toimenpiteisiin alueiden käytön jär jes tä misek si. Viranomaisen on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistä mään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeu te ta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavassa virkistys- tai suoje lu alu eek si taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoi tus. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden käyt tö ta voit teet konkretisoiden ja täsmentäen niitä ja sovittaen ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa ja vä lite tään ne kuntakaavoitukseen ja muuhun alueiden käytön suun nit teluun. Maakuntakaavan tarkoitus on kytkeä alueidenkäytön yleispiirteinen suun nit te lu alueen kehittämisstrategioihin. Tavoitteena on suun ni tella eri toimintojen aluevarauksia, kehittämisvyöhykkeitä, lii ken ne yhteyk siä ja alueidenkäyttöperiaatteita niin, että edistetään asukkaiden toi meen tu lo-mah dol li suuk sia ja viihtymistä kestävällä tavalla. Maakun ta kaa va on kehittämisasiakirja, mikä näkyy myös kaa va mer kinnöis sä. Nykyinen voimassaoleva Itä-Lapin maakuntakaava on vahvistettu vuon na 2004.

18 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tuulivoiman lisäämiseen maakunnan ja kunnan alueilla suh teu dutaan myönteisesti. Tulvasuojelun nimissä nostettua uutta Vuo tos-allas ta ei haluta Kemihaaran monikäyttöaltaana. Matkailua tukevia hankkeita on ollut kunnassa useita ja kaikkeen mat kai luun suhtaudutaan myönteisesti. Varsinkin kalastusmatkailu on ollut kehittämisen kohteena. Siihen liittyen lohen ja taimen nouse mi sen mahdollistaminen Kemijoen vesistössä voimalaitospatojen yh tey teen rakennettavilla kalaportailla on saanut kansanliikkeen asian puolesta. Poronhoidon ja maaseutuelinkeinon toiminnan turvaaminen on tärkeää työpaikkojen säilymisen vuoksi. Metsien moninaiskäyttö po rolai tu mi na sekä myös kuntalaisten virkistysalueina on huomioitava mah dol li sim man monipuolisesti. Jos Soklin kaivoshanke mahdollisesti myöhemmin toteutuu, sen myö tä tuleva liikenne tullaan järjestämään todennäköisesti maan tiekul je tuk sin. Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt hyväksyä tulvariskien hal lin ta suun ni tel mat vuosille Kemijoen vesistöalueelta MMM päättää vasta sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan alue varauk sen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (FI ) suo je lun kannalta on ratkaistu vireillä olevan maakuntakaavoituksen yh tey des sä luonnonsuojelulain 66 :n mukaisesti. Kemihaaran altaan aluevarauksesta tehdyssä Natura-arvioinnin johto pää tök se nä todetaan, että allasaluevaraus heikentää merkittävästi nii tä luontoarvoja, joiden perusteella Kemihaaran suot Natura-alue on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Aluevarauksen vai kutuk set ovat merkittävän kielteisiä myös vesienhoidon tavoitteiden saa vut ta mi sek si. Maakuntakaavan ohjausryhmän kokouksessa marraskuussa 2015 Pel ko sen nie men ja Savukosken kuntien edustajat kirjasivat eriävät mie li pi teen sä Kemihaaran altaan aluevarauksen johdosta. Pelkosenniemen kunnanhallitus on kokoukseen käsitellyt maa kun ta kaa van luonnosta ja siitä annetussa lausunnossaan päättä nyt esittää, että allasalue kaavoitetaan luonnonsuojelualueena ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Liitteenä on maakuntakaavaehdotuksen tiivistelmä. Val mis te lu aineis to taustaselvityksineen on luettavissa Lapin liiton sivuilta osoittees ta Kaavaehdotusta esitellään tarkemmin ko-

19 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kouk ses sa. Valmisteluaineisto vaihtoehtoineen oli nähtävänä Yleisötilaisuudet pidettiin kaikissa maa kun ta kaa va-alueen kunnissa ja Sodan-kylässä Palautteena saatiin kun nil ta ja viranomaisilta 28 lausuntoa. Mielipiteitä yhteisöt jättivät 53 ja yksityiset 70 kappaletta. Erityisesti palautteen kohteena olivat Ke mi haa ran allas, Rovajärven ampuma-alueen laajentaminen ja tuu li voi ma loi den alueet. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen poh jal ta maakuntakaavaan tehdyt keskeisimmät muutokset: Rovaniemi/Kemijärvi Sodankylä ratayhteyden osalta osoitetaan kak si vaihtoehtoista linjausta (Vaihtoehdot Ab ja C) Kemihaaran alue osoitetaan vesialueena. Lisäksi osoitetaan voi malai tos sekä voimajohdon yhteystarpeet. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen osalta osoitetaan laa jennus Javarustielle saakka ja Javarusjärven länsipuolelle osa-alue merkin näl lä puolustusvoimien harjoitusalue Poistettiin yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta ja kaksi tuu li voi ma poten ti aa lis ta aluetta Tehtiin rajausmuutoksia tuulivoimaloiden alueisiin Laajennettiin matkailun vetovoima-alueita Poistettiin turvetuotantopotentiaalisia alueita ja lisättiin uusia alueita Lisättiin poronhoidon kannalta tärkeitä kohteita Lisättiin maa-ainesten ottokohteita Lisättiin matkailu-/virkistyskohteita Lisättiin Pelkosenniemen, Posion ja Ranuan terminaalit Lisättiin uusia MU-alueita Lisättiin Mustavaaran kaivos kaivosalueena Lisättiin viheryhteystarve -merkintöjä Rovaniemelle Täydennettiin kaavaselostusta ja liitteitä Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa alla ole van mukaisen lausunnon Rovaniemen ja Itä-Lapin maa kun ta kaavan kaavaehdotuksesta. 1. Tulvansuojelun nimissä Kemihaaran allasta ei tule rakentaa, vaan alue tulee kaavoittaa VE1 mukaisesti luonnonsuojelu-alueena (SL) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Maakuntakaavan tulvan suo je lus sa otetaan huomioon mahdollisesti 1/100v tulvan uhka. 2. Vaelluskalojen esteetön nousu kutemaan Kemijoen latvavesille tu lee turvata rakentamalla kalaportaat jokaiseen voimalaitokseen. 3. Rautatien ratavaihtoehto C Kemijärveltä Pyhätunturin ja Pel kosen nie men kautta Sodankylään on paras, sillä se huomioi myös mat kai lun tarpeet parhaiten ja on kustannuksiltaan edullisin vaih toeh to 4. Maakuntakaavaan tulee merkitä ohitustie valtatie 5:n ja kir kon ky-

20 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto län länsipuolelle noin kuuden kilometrin matkalle Pelkosenniemen kes kus taa ja man kohdalle. Mahdollisen Soklin kaivoshankkeen toteu tues sa rekkaliikenne kasvaa kohtuuttomaksi toteutettavaksi nykyi sen kirkonkylän nauhamaisen tienvarsiasutuksen kohdalla. Jo nykyi sel lään rekkaliikenne aiheuttaa huomattavaa liikenneturvallisuus-, pö ly-, melu-, pakokaasu- ja tärinähaittaa keskustaajaman alueella jos sa sijaitsee terveyskeskus, päiväkoti, koulu sekä huomattava osa kunnan väestöstä asuu siellä. Vaihtoehtoisesti voidaan maakuntakaavaan tehdä tieyhteysmerkintä siten, että liikenne ohjataan Kemijoen itäpuolelle rakentamalla uusi silta Kemijoen yli ja rakentamalla tieyhteys tielle Päätös: Annika Kostamo esitti, että poistetaan ohitustievaihtoehto ja merkitään tieyhteystarve Kemijoen itäpuolentietä siten, että rakennetaan silta Savukoskentiestä Kemijoen yli itäpuolentiehen, jolloin mahdollinen raskas rekkaliikenne on poissa asutuksen ja asiointiliikenteen seasta. Janni Salmela esitti, että AB-ratavaihtoehto tulee poistaa maakuntakaavasta ja yhteystarvemerkintä Sokliin lisätään Pelkosenniemen kuntakeskuksen pohjoispuolelle. Kunnanjohtaja lisäsi esityksen omaan pohjaesitykseensä. Annika Kostamo esitti kohtaan 6, että matkailu on merkittävä työllistäjä Pelkosenniemellä (38,4% työllisyydestä). Rovajärven suunniteltu laajennus ja siitä aiheutuva meluhaitta ei saa vaarantaa Pyhä-Luoston kansallispuiston ja Pyhätunturin matkailukeskuksen matkailullista imagoa ja alueen kehittymistä. Kaava-aineistossa ei ole ajantasaista tietoa laajennuksen tuomista meluhaitoista. Pelkosenniemen kunta pidättää oikeuden lausua tältä osin kaavaehdotuksesta, kun tarvittava aineisto on toimitettu. Annika Kostamo esitti, että muuta huomioitavaa: viranomaistahoille annettu lausuntoaika ( ) on liian lyhyt, koska menettelytapa perustuu kaavan vahvistamismenettelytavan muutokseen, joka perustuu mahdollisesti voimaan tulevaan maa- ja rakennuslain muutokseen. Kaavan tausta-aineiston Natura-arvioselvitys on puutteellinen erityisesti altaan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja luonnon monimuotoisuuden osalta sekä altaan vaikutuksista yläpuolisiin vesistöihin. Natura-arvion yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin työllisyysvaikutuksissa ei ole huomioitu altaan negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen, kuten kalastus- ja muuhun matkailuun ja porotalouteen. Tero Luoma-aho kannatti Kostamon esityksiä. Kunnanjohtaja muutti pohjaesityksensä kohdan neljä Kostamon

21 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ensimmäisen esityksen mukaisesti ja lisäsi muut esitykset pohjaesitykseensä. Lisätiedot kunnanjohtaja Pertti Severinkangas puh Kvalt 7 Päätös: Arto Keto-Tokoi kohtaan 1 lisätään maa-, metsä- ja porotalousvaltaisena alueena. Arto Keto-Tokoi esitti kohtaan 4 tie nro peruskorjaustarve, merkittävästi parannettava tieosuus. Pekka Nyman kannatti esityksiä. Jani Jaakkola esitti, että kohta 1 poistetaan ja kunta suhtautuu positiivisesti Kemihaaran altaaseen. Puheenjohtaja totesi, että Jaakkolan esitys raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että Keto-Tokoin esitykset lisätään yksimielisesti. Annika Kostamo jätti kaksi aloitetta: kunnanvaltuuston kokousten taltioiminen sekä tilapäisen valiokunnan perustaminen sivistyslautakunnan erottamiseksi (pöytäkirjan liitteenä). Sari-Anne Kiemunki poistui klo 20:01. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20:06. Täytäntöönpano: hallinto-osasto, tekninen osasto Ote: ohjausryhmän jäsenet, Lapin liitto

22 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Valtuusto tai kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin PELKOSENNIEMEN KUNTA KUNNANVALTUUSTO VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 1-3, 5, 7 HvaIL 3 :n 1 mom./ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen, käynti- ja postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Isokatu 4, OULU Postiosoite: PL 189, OULU Faksi: Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: (vaihde) Virka-aika: Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää 4, 6 Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Liitetään pöytäkirjaan

23 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Isokatu 4, OULU Postiosoite: PL 189, OULU Faksi: Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: (vaihde) Virka-aika: Valituskirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjaotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan