Opetussuunnitelman liite. Kalaholman koulun toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Opetussuunnitelman liite Kalahlman kulun timinnallinen tasa-arvsuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kalahlman kulun rehtrin hyväksymä

2 Sisällys Jhdant Suunnitelman painpistealueet Yhdenvertaisuus ja tasa-arv käsitteenä Keskeisiä yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä Keskeisiä sukupulten tasa-arvn liittyviä käsitteitä Kulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvtyön rganisiminen Kulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvtilanteen nykytilanteen kartitus Kulukhtaiset kehittämiskhteet ja knkreettiset timenpiteet Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvn liittyvä lainsäädäntö, spimukset, suunnitelmat ja hjeet... 9 Liite Lähteet

3 Jhdant Yhdenvertaisuussuunnitelma ja tasa-arvsuunnitelma tehdään yhtenä yhteisenä Timinnallisena tasa-arvsuunnitelmana, jka sisältyy petussuunnitelmaan. Valmis suunnitelma n kulun petussuunnitelman liite. Suunnitelmaan tulee kaikille kuluille yhteiset suudet, jtka n kirjitettu valmiiksi tähän asiakirjaan. Lisäksi asiakirjaan tulee kulukhtainen suus (khdat 5 7). Tarkemmat hjeet löytyvät Opetushallituksen julkaisusta Tasa-arv n taitlaji sekä Oppia kaikille yhdenvertaisuussuunnittelun pas ppilaitksille ( Timinnallisella tasa-arvsuunnitelmalla varmistetaan, että kuluissa tehdään suunnitelmallista ja tavitteellista tasa-arv- ja yhdenvertaisuustyötä. Suunnitelman tulee lla valmis Tasa-arv- ja yhdenvertaisuussuunnittelu n jatkuva prsessi, jka tehdään kk kulun yhteistyönä. Oppilaitksen rehtrin yksin laatima suunnitelma ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Suunnitelman tteutumista arviidaan vusittain lukuvusisuunnittelun yhteydessä ja sitä päivitetään klmen vuden välein. Virast täydentää vusisuunnittelulmaketta kyseisellä khdalla. Rehtri hyväksyy timinnallisen tasa-arvsuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman sana kulun petussuunnitelmaa. 3

4 1 Suunnitelman painpistealueet Arviinnin paintuksia yhdenvertaisuuden näkökulmasta: ppilaiden valintaperusteet petuksen järjestäminen käytettävät ppimateriaalit häirintä ja kiusaaminen petustilanteen tasapulisuus pintsuritusten arviinti pettajien yhdenvertaisuussaaminen Arviinnin paintuksia tasa-arvn näkökulmasta: ppilasvalinnat petuksen järjestäminen ppimisert pintsuritusten arviinti seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen ja pistaminen 2 Yhdenvertaisuus ja tasa-arv käsitteenä Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuudella tarkitetaan sitä, että kaikki ihmiset vat samanarvisia riippumatta heidän sukupulestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, usknnstaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, pliittisesta tai ammattiyhdistystiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihnväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdllisuuksiin päästä kulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusikeudet kuuluvat kaikille. Tasa-arv Tasa-arvlla viitataan yleensä sukupulten tasa-arvn. Viranmaisten ja ppilaitsten sekä muiden kulutusta ja petusta järjestävien yhteisöjen n tasaarvlain mukaan hulehdittava siitä, että naisilla ja miehillä n samat mahdllisuudet kulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Lisäksi n hulehdittava siitä, että petus, tutkimus ja ppiaineist tukevat lain tteutumista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arv tarkittavat ensi sijassa ihmisarvn kunniittamista ja yhteiskunnallista ikeudenmukaisuutta. Yhdenvertaiset mahdllisuudet eivät tarkita erjen kieltämistä. Erilaisten taustjen ei kuitenkaan tulisi vaikuttaa yksilöiden mahdllisuuksiin saada kulutusta ja kehittää itseään kykyjensä mukaan. 4

5 3 Keskeisiä yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä HÄIRINTÄ Uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin luminen Esimerkki: Lukassa jtkut ppilaat tai piskelijat kertvat jatkuvasti etnisiä ja seksuaalivähemmistöjä lukkaavia vitsejä, eikä kukaan puutu asiaan. KOHTUULLINEN MUKAUTTAMINEN Yhdenvertaisuuslain mukaan työn kulutuksen järjestäjän n tarvittaessa tehtävä khtuullisia mukautuksia vammaisen henkilön kulutukseen pääsyn ja kulutuksessa etenemisen turvaamiseksi. Khtuullinen mukauttaminen tarkittaa yksittäistapauksessa tteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutksia ja järjestelyjä, jilla varmistetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset ihmisikeudet ja perusvapaudet. Khtuullinen mukauttaminen ei saa aiheuttaa suhteetnta rasitetta kulutuksen järjestäjälle. Esimerkki: Liikuntaesteisille piskelijille tarjtaan mahdllisuus surittaa maastkurssi jllain vaihtehtisella tavalla. MONIKULTTUURISUUS Mnikulttuurisuus n käsite, jka useimmiten ymmärretään etnisten ryhmien välisenä kulttuurien mnimutisuutena. Nykyään mnikulttuurisuus-käsitettä käytetään myös laajemmin mnimutisuuden synnyyminä siten, että se kattaa myös esim. seksuaali- ja sukupuli-identiteettien mnimutisuuden. Jskus mnikulttuurisuus krvataan myös termillä kulttuurien välinen vurvaikutus. MONIPERUSTEINEN SYRJINTÄ Ihminen vi jutua syrjityksi eri perusteilla eri tilanteissa tai samassa tilanteessa useammalla eri syrjintäperusteella. Yleisimpiä ns. tisia perusteita vat ikä ja sukupuli. MUODOLLINEN YHDENVERTAISUUS Samanlaisessa tilanteessa ihmisiä khdellaan aina samalla tavin. Kska mudllinen yhdenvertaisuus merkitsee kaikille samanlaista khtelua lähtökhtaisista erista (esimerkiksi ikä, terveydentila, kieli tai sukupuli) riippumatta, ei se takaa yhdenvertaisuuden tteumista. POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU Psitiivinen erityskhtelu tarkittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi lapset ja etniset vähemmistöt) asemaa ja lsuhteita parantavia erityistimenpiteitä, jtka tähtäävät tsiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan mudstu tisia syrjiviksi. Yhdenvertaisuuslain 7 mukaan psitiivisen erityiskhtelun n ltava pyrityn tavitteen kannalta ikeasuhteista. SAAVUTETTAVUUS, ESTEETTÖMYYS JA KÄYTETTÄVYYS Ollakseen saavutettavaa n ympäristön, palvelun tai tarjnnan ltava myös mahdllisimman esteetöntä eli erilaisten ihmisten käyttöön sveltuvaa. Käytettävyydellä tarkitetaan, että esim. sähköiset ppimateriaalit vat käytettävissä erilaisilla apuvälineillä. SYRJINNÄN VAARASSA OLEVAT RYHMÄT Väestöryhmät, jtka vat heikmmassa asemassa yhdenvertaisuuden tteutumisen kannalta. Tällaisia ryhmiä vat esimerkiksi lapset ja nuret, etniset, usknnlliset ja kielelliset vähemmistöt, vammaiset sekä seksuaali- ja sukupulivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Vaikka 5

6 puhutaan syrjinnän vaarassa levista ryhmistä, n hyvä muistaa, että syrjintä kskettaa aina yksilöä. 4 Keskeisiä sukupulten tasa-arvn liittyviä käsitteitä SUKUPUOLI Sukupuli vi tarkittaa virallisen, henkilötunnuksesta ilmenevän sukupulen lisäksi esimerkiksi sukupulirleja, naiseuden ja mieheyden ssiaalisia merkityksiä, yksilön sukupuli-identiteettiä tai fyysisiä minaisuuksia. SUKUPUOLI-IDENTITEETTI Sukupuli-identiteetillä tarkitetaan henkilön kkemusta masta sukupulestaan. Useimpien ihmisten sukupuli-identiteetti vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupulta. Sukupuli-identiteetti n kuitenkin aina yksilöllinen. SUKUPUOLEN ILMAISU Sukupulen ilmaisu tarkittaa sukupulen tumista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Sukupulen ilmaisu vi lla pukeutumista naiselle tai miehelle tyypillisinä pidettyihin vaatteisiin tai käyttäytymistä tai elehtimistä sellaisilla tavilla, jita pidetään naiselle tai miehelle minaisina. SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN Seksuaalinen suuntautuminen kert siitä, keneen henkilö tuntee vetvimaa emtinaalisesti ja/tai erttisesti. Seksuaalisen suuntautumisen mninaisuuteen kuuluvat niin hmus, lesbus, biseksuaalisuus kuin heterseksuaalisuus sekä muut tavat määritellä seksuaalista suuntautumista. SUKUPUOLIRISTIRIITA Sukupuliristiriita tarkittaa sitä, että ihmisen tunne masta sukupulesta ei vastaa hänen kehaan eikä tisten hänessä näkemää sukupulta. SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT Sukupulivähemmistöihin kuuluvat ne ihmiset, jiden bilginen, ssiaalinen tai psyykkinen sukupuli eivät vastaa tisiaan. Sukupulivähemmistöihin kuuluvat transsukupuliset, transgenderit, transvestiitit ja intersukupuliset. Transsukupuliset henkilöt kkevat, ettei heidän sukupulensa vastaa syntymässä määriteltyä sukupulta. Transgender (muunsukupulinen) ei ke kuuluvansa selkeästi mies- eikä naissukupuleen. Transvestiiteilla n tarve tisinaan ilmaista pukeutumisellaan tai muilla tavin eri sukupulta. Intersukupulisella henkilöllä sukupulta määrittelevät fyysiset minaisuudet eivät le synnynnäisesti yksiselitteisesti miehen tai naisen. On syytä välttää sukupulivähemmistöjen sekittamista seksuaalivähemmistöihin, kska sukupuli-identiteetti ei kerr seksuaalisesta suuntautumisesta tai mieltymyksistä. SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Sukupulten tasa-arvlla tarkitetaan sukupulten yhtäläisiä ikeuksia ja mahdllisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä sekä vallan ja resurssien ikeudenmukaista jakamista. Usein puhutaan sekä mudllisesta tasaarvsta, eli syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisista ikeuksista ja khtelusta, että tsiasiallisesta tasa-arvsta esimerkiksi pliittisten päätösten lpputulsten suhteen. Tasa-arvkäsite kattaa myös sukupulen mninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupulia n enemmän kuin kaksi. 6

7 SUKUPUOLISTEREOTYPIA Sukupulisteretypiat vat pelkistettyjä tai kaavamaisia dtuksia ja letuksia siitä, millaisia miehet ja naiset yleensä vat tai miten naisten ja miesten tulee käyttäytyä llakseen ikeanlaisia. Sukupulisteretypiat vat pitkälti tiedstamattmia, syvälle kulttuuriin juurtuneita itsestäänselvyyksiä. Steretypiat yllä- pitävät saltaan eriarvisuutta. SUKUPUOLEN MUKAINEN SEGREGAATIO Segregaati tarkittaa eriytymistä, eriyttämistä tai eristämistä. Sukupulen mukainen segregaati työelämässä ja kulutuksessa tarkittaa töiden, tehtävien ja kulutusaljen jakautumista naisten ja miesten aliksi ja töiksi. Hrisntaalinen segregaati tarkittaa sitä, että tytöt ja pjat piskelevat eri alilla tai miehet ja naiset timivat eri ammateissa, eri työpaikilla, eri timialilla tai työmarkkiniden sektreilla. Vertikaalinen segregaati tarkittaa työelämässä tapahtuvaa työnjaka ja eriytymistä siinä, mille hierarkian taslle miehet ja naiset sijittuvat. SUKUPUOLINEUTRAALIUS Sukupulineutraalius perustuu ajatukseen, että sukupulella ei le käsiteltävässä asiassa merkitystä. Tällöin näennäisesti sukupulineutraali timintatapa saattaa vaikuttaa syrjivästi tai vahvistaa eriarvisuutta, js tsiasiallisesti lemassa levaa sukupulinäkökulmaa tai sukupulittuneisuutta ei le tettu humin. SUKUPUOLISOKEUS Sukupuliskeudesta n kyse sillin, kun sukupulella ei nähdä merkitystä, vaikka sillä tdellisuudessa n. Sukupuliskea ajattelu saattaa jhtaa steretypiita vahvistavaan timintaan ja lisätä epätasa-arva. SUKUPUOLITIETOINEN OPETUS Sukupulitietinen petus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persnallisuus jkaisessa ppijassa. Opetuksessa pidättäydytään ssiaalistamasta ppilasta hänen ulkiseen sukupuleensa. Sukupulitietisessa petuksessa tunnistetaan sukupulittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä kyseenalaistetaan ja puretaan niitä sukupulten tasaarva rakentaen. Oppilaita hjataan yksilöllisiin valintihin ja lievitetään täten pint-, kulutus- ja uravalintjen segregaatita. SUKUPUOLEEN PERUSTUVA SYRJINTÄ Sukupuleen perustuvaa syrjintää n henkilön asettaminen sukupulen (mukaan lukien sukupuli-identiteetti ja sukupulen ilmaisu) vuksi eriarviseen asemaan. Syrjintää n myös seksuaalinen tai sukupuleen perustuva häirintä. Sukupuleen perustuva syrjintä saattaa yhdistyä muihin syrjintäperusteisiin. Sillin kun syrjintä jhtuu useasta syystä, puhutaan mniperusteisesta syrjinnästä. SUKUPUOLEEN PERUSTUVA HÄIRINTÄ Sukupuleen perustuvalla häirinnällä tarkitetaan ei-tivttua käytöstä, jka liittyy henkilön sukupuleen, mutta ei le lunteeltaan seksuaalista. Tällä käytöksellä lukataan tarkituksellisesti tai tsiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä kskemattmuutta. Samalla ludaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ Seksuaalisella häirinnällä tarkitetaan sanallista, sanatnta tai fyysistä ei-tivttua käytöstä, jka n lunteeltaan seksuaalista. Tällaisella käytöksellä lukataan tarkituksellisesti tai tsiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä kskemattmuutta erityisesti lumalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. 7

8 HETERONORMATIIVISUUS Heternrmatiivisessa ajattelumallissa heterseksuaali mies ja heterseksuaali nainen edustavat lunnllisia, ikeutettuja, tivttuja ja usein ainita mahdllisuuksia lla ihminen. Heternrmatiivisuus heijastuu instituutiihin, rakenteisiin, ihmissuhteisiin ja käytäntöihin. YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO Yhdenvertaisuus ja tasa-arv vat perusikeuksia ja tarkittavat periaatteessa samaa asiaa: syrjimättömyyden ja tasavertaisten mahdllisuuksien varmistamista kaikille sukupulesta, etnisestä taustasta, kielestä, kansalaisuudesta, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, usknnsta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Lainsäädännössä ja viranmaistyössä tasa-arv tarkittaa useimmiten sukupulten tasa-arva. Muihin syrjintäperusteisiin viitattaessa käytetään yhdenvertaisuus-käsitettä. 5 Kulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvtyön rganisiminen Kulu määrittelee tähän mm. kulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvtyön vastuuhenkilön ja tasa-arvtyöryhmän kknpann. Kalahlman kulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvtyön vastuuhenkilö n rehtri Antti Saarikski. Tasa-arvtyöryhmään kuuluvat rehtrin lisäksi suunnitteluryhmän jäsenet Kati Pihlajaniemi, Harri Saine ja Marianne Valkama. 6 Kulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvtilanteen nykytilanteen kartitus Kulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvtilannetta n kartitettu lukittain keskusteluilla Liitteen 1 phjalta. 7 Kulukhtaiset kehittämiskhteet ja knkreettiset timenpiteet Kulukhtaiset kehittämiskhteet ja niille knkreettiset timenpiteet yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistämiseksi n määritelty kartituksen perusteella. Kehittämiskhde Timenpide Aikataulu Vastuuhenkilöt 8

9 8 Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvn liittyvä lainsäädäntö, spimukset, suunnitelmat ja hjeet Perusikeudet Sumen perustuslaissa (731/1999) Sumen uusi perustuslaki tuli vimaan 1. päivä maaliskuuta Perustuslain mukaan ihmiset vat yhdenvertaiset lain edessä. Lain 6 sisältää yhdenvertaisuuden lain edessä sekä yleisen syrjintäkielln. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) Yhdenvertaisuuslain tarkituksena n edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeusturvaa. Lain mukaan viranmaisella, kulutuksen järjestäjällä ja työnantajalla n velvllisuus arviida yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan. Viranmaisen, kulutuksen järjestäjän sekä työnantajan, jnka palveluksessa n säännöllisesti vähintää 30 henkilöä, n laadittava arviinnin phjalta suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Laki kieltää välittömän (suran) syrjinnän, välillisen (epäsuran) syrjinnän, häirinnän, khtuullisten mukautusten epäämisen sekä hjeen tai käskyn syrjiä jtakuta. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvsta(609/1986) Tasa-arvlain tarkituksena n estää sukupuleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arva sekä tässä tarkituksessa parantaa naisten asemaa. Lain tarkituksena n myös estää sukupuli-identiteettiin tai sukupulen ilmaisuun perustuva syrjintä. Rikslaki (39/1889) Syrjintäkielln rikkmisesta tumittavat rangaistukset määräytyvät rikslain mukaan. Rikslain 11 luvun 9 sisältää laajan syrjintäkielln. Rikslain 47 luvun 3 :llä pulestaan kielletään syrjintä työelämässä. Peruspetuslaki (628/1998) Lain mukaan petuksen tavitteena n edistää sivistystä ja tasa-arvisuutta yhteiskunnassa sekä ppilaiden edellytyksiä sallistua kulutukseen ja muutin kehittää itseään elämänsä aikana. Myös lukikulutusta kskevan lainsäädännön perustana n yhdenvertaisuus. Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus liittyvät teemina myös sekä peruspetuksen että lukikulutuksen petussuunnitelmien perusteisiin. Oppilaitksen tasa-arvsuunnittelua kskeva vimaan tullut lainmuuts (1329/2014) ja hallituksen esitys (HE 19/2014 vp). Oppilas- ja piskelijahultlaki (1287/2013). Opetussuunnitelmat Aikuisten peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2015 Opetushallitus. Esipetuksen petussuunnitelman perusteet Opetushallitus. 9

10 Lisäpetuksen petussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Täydennys kskien tasa-arvsuunnitelman laadintavelvitetta Peruspetukseen valmistavan petuksen petussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Tasa-arvn tavite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate hjaavat peruspetuksen kehittämistä. Opetus edistää taludellista, ssiaalista, alueellista ja sukupulten tasa-arva. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa 2014 n situduttu sukupulten tasa-arvn edistämiseen mnesta näkökulmasta: Peruspetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja pikia pinnissa. Jkaista ppilasta autetaan tunnistamaan mat mahdllisuutensa ja rakentamaan ppimisplkunsa ilman sukupuleen sidttuja rlimalleja. Peruspetus lisää tieta ja ymmärrystä sukupulen mninaisuudesta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arv vat peruspetuksen timintakulttuurin kehittämistä hjaavia periaatteita. Opetuksen tulee lla sukupulitietista. Jkainen ppiaine edistää sukupulten tasa-arva malla tavallaan. Työtapjen, ppimisympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään humita sukupulittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Lukilaki (629/1998) Lukin petussuunnitelman perusteet Opetushallitus Ihmisikeusspimukset Sumen syrjintäkieltja kskeva lainsäädäntö phjautuu kansainvälisiin ihmisikeusspimuksiin, kuten Kansalaisikeuksia ja pliittisia ikeuksia kskevaan yleisspimukseen (SpS 7-8/1976), Eurpan ihmisikeusspimukseen (SpS 18-19/1990), Eurpan ssiaaliseen peruskirjaan ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleisspimukseen nr 111. Tärkeimmät yhdenvertaisuuteen liittyvät ihmisikeusspimukset löytyvät ihmisikeudet.net - sivustilta. Sumi n myös ratifiinut YK:n yleisspimuksen syrjinnän vastustamiseksi petuksen alalla j vunna Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n laatimien Opettajien eettisten periaatteiden mukaan ihmisarva tulee kunniittaa riippumatta ihmisen sukupulesta, sukupulisesta suuntautuneisuudesta, ulknäöstä, iästä, usknnsta, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista. Opettajan ikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisesti tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä syrjinnän ja susimisen välttäminen. Oikeudenmukaisuuden tulee tteutua myös etujen ja rasitteiden jassa, rikkmusten ja ristiriitjen käsittelyssä sekä ppijan arviinnissa. Opettajan tulee pitää hulta siitä, että kaikille piskelijille kuuluvat samat yhteiskunnan jäsenen ikeudet ja velvllisuudet. Opiskelijiden ja heidän hultajiensa kulttuureja ja maailmankatsmusta n kunniitettava tasapulisesti, eikä ketään saa syrjiä niiden perusteella. 10

11 Liite 1 Vinkkejä keskusteluihin: Keskustelu lukissa, Tasa-arvtyö n taitlaji pas, sivu 70 Kysymyksiä alkukartituksen tueksi (yhdenvertaisuus) Ovatk piskeluun tarvittava aineistt esteettömästi kaikkien saatavilla? Ovatk petukseen tarkitetut tilat esteettömiä? Miten yhdenvertaisia eri pintjen surittamismudt vat (tentit, esseet, pintpäiväkirjat jne.)? Miten yhdenvertaisuus tteutuu piskelijayhteisössä, esim. ppilaskunnissa? Esiintyykö ppilaitksessa syrjintää tiettyihin ryhmiin kuuluvia piskelijita tai henkilökuntaa khtaan? Syrjinnän perusteena vi lla ikä, sukupuli, alkuperä, kansalaisuus, kieli, usknt, vakaumus, mielipide, pliittinen tai ammattiyhdistystiminta, perhesuhteet, vamma, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa tulee käsitellä kaikkia edellä mainittuja syitä. Miten syrjintään vidaan puuttua? Yhdenvertaisuuden edistäminen tarkittaa erilaisten lähtökhtien tunnistamista sekä sellaisten petus- tai työjärjestelyiden lumista, että jkainen piskelija ja työntekijä vi saavuttaa hänelle asetut tavitteet. Kysymyksiä alkukartituksen tueksi (tasa-arv) Onk kulusi tasa-arvinen? Khdellaank kaikkia ppilaita tasa-arvisesti? khteleek pettaja samalla tavalla tyttöjä ja pikia? khtelevatk ppilaat tisiaan samalla tavalla sukupulesta riippumatta? suhtaudutk itse samalla tavalla tyttöihin ja pikiin? Käyttäytyisitkö kulussa tisin, js lisit tista sukupulta? vitk tehdä niitä asiita, jista pidät? dtetaank sinun tekevän asiita vain sen takia, että let tyttö/pika/ muuta sukupulta leva ppilas? vaikuttavatk muiden mielipiteet valintihisi? vitk lla ma itsesi kulussa? Tunnetk lsi kulussa turvalliseksi? tuletk mielelläsi kuluun? missä/millin et tunne lasi turvalliseksi? pystytkö kertmaan pettajalle, js sinua tai ystävääsi kiusataan? puuttuvatk pettajat kiusaamiseen riittävän hyvin? nk sinulla kulussa eri sukupulta levia kavereita? miten tyttöjen ja pikien ystävyyteen suhtaudutaan? Millainen n mielestäsi tasa-arvinen kulu? mikä kulussasi erityisesti edistää tasa-arva? nk sellaisia ngelmia, jihin visit vaikuttaa malla timinnallasi? tivisitk muutksia ppitunneille, välitunneille tai kulumatkille? Lähteet Oppia kaikille yhdenvertaisuussuunnittelun pas ppilaitksille (yhdenvertaisuus.fi/kirjast) Tasa-arvtyö n taitlaji (ph.fi/julkaisut) 11