ICF-pohjainen SPIRAL-menetelmä asiakaslähtöisen toimintakykyarvioinnin tukena. Johanna Stenberg psykologitutkija Kuntoutussäätiö

Transkriptio

1 ICF-pohjainen SPIRAL-menetelmä asiakaslähtöisen toimintakykyarvioinnin tukena Johanna Stenberg psykologitutkija Kuntoutussäätiö

2 Sisältö SPIRAL-menetelmän tausta GAS-menetelmä ICF-luokitus SPIRAL käytännössä Kuntoutussäätiö Sivu 2

3 SPIRAL-menetelmän tausta Lähtökohtana kokemus siitä, että mielenterveyden ja neuropsykiatrisiin ongelmiin kohdistuvan kuntoutuksen suunnittelu toteutuu usein puutteellisesti Kuntoutussuunnitelmien kapea-alaisuus ja puutteet Asiakaslähtöisyyden toteutumattomuus Sivu 3

4 SPIRAL-menetelmän tausta GAS-menetelmä (Goal Attainment Scaling; Kiresuk & Sherman 1968) on tehokas kuntoutustavoitteiden jäsentämisen ja seuraamisen menetelmä, mutta sen käytännön toteutus on usein haasteellista (mm. Sukula 2013, Turunen, Hannonen ja Ylisassi 2015) Kansainvälisen, WHO:n hyväksymän ICF-luokituksen (THL 2013) hyödyntämistä kuntoutustyössä pidetään yleisesti suositeltavana (Paltamaa ym. 2011, Pärnä ym. 2011, Sukula 2009), mutta luokitus on juurtunut terveydenhuollon käytäntöihin jähmeästi (Paltamaa & Perttinä 2015; Stenberg ym. 2016) Sivu 4

5 SPIRAL-menetelmän tausta Pelilliset innovaatiot ovat lisääntymässä terveydenhuollon konteksteissa (mm. King ym. 2013, Pereira ym. 2014) Lautapelimuotoisia välineitä on aiemmin kehitelty esim. sairastumiseen sopeutumisen tueksi (Pon 2010) ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun (Torres ym. 2002) Sivu 5

6 GAS-menetelmä GAS-menetelmä (Goal Attainment Scaling) on kehitetty 1960-luvulla USA:ssa kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuvälineeksi. GAS-asteikkoon kirjataan kuntoutuksen tavoite ja arvioidaan tavoitteen toteutumista. Sivu 6

7 GAS-menetelmä Kela on edellyttänyt standardin mukaisissa kuntoutuspalveluissaan GAS-menetelmän käyttöä vuodesta Kela suosittaa GAS menetelmäkoulutusta työntekijöille, jotka osallistuvat GAS - tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin. Koulutuksen voi suorittaa Kelan, ammattikorkeakoulun tai palveluntuottajan järjestämänä. Kelan sivuilta löytyy GAS-tietoa ja perehdytysmateriaalia: Sivu 7

8 GAS-menetelmä (GAS-)tavoitteiden laatimiseen kuluva aika on noin minuuttia riippuen mm. työntekijän kokemuksesta GASin käytössä tavoitteiden määrästä asiakkaan kyvystä tunnistaa itselleen tärkeitä tavoitteita yksittäisen tavoitteen asteikon laadinnan haasteellisuudesta Haasteita mm. epärealistiset tavoitteet liian yleiselle tasolle jäävät tavoitteet työntekijän tai läheisen näkökulmasta asetetut tavoitteet Sivu 8

9 ICF-viitekehys ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) on WHO:n luokitusperheeseen kuuluva toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Täydentää ICD-tautiluokitusta: kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. Toimintakyky ja sen rajoitteet nähdään moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena tilana, josta on mahdollista puhua yhdellä yhteisellä kielellä Sivu 9

10 Alfanumeerinen luokitus: ICF-viitekehys b ruumiin/kehon toiminnot s ruumiin/kehon rakenteet d suoritukset ja osallistuminen e ympäristötekijät Kirjainta seuraa numerokoodi (pääluokan numero ja II, III ja IV luokitusportaan tunnus) + vajavuutta/rajoitetta luonnehtivat tarkenteet s tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne Sivu 10

11 ICF-viitekehys b130.2 kohtalaista ponnettomuutta b134.1 lievä uniongelma d850.2 pystyy työskentelemään vain osa-aikaisesti e310+4: Lähiperheen tuki on henkilölle erittäin merkittävä ICF:ään perustuvat tavoitteiden kartoittamisen menetelmät voisivat auttaa tunnistamaan toimintakyvyn eri osa-alueille sijoittuvia kuntoutustarpeita paremmin Sivu 11

12 ICF-viitekehys Suomessa ICF tunnetaan nimenä ja koetaan teoriassa hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, mutta käytännössä irrallisena organisaatioiden toiminnasta (Stenberg ym. 2016, Paltamaa & Perttinä 2015) Nykykäytäntöjen muuttaminen vaatii palveluita järjestävien tahojen panosta ja valmiita, ICF-teoriaa konkretisoivia helppokäyttöisiä työkaluja. Sivu 12

13 Mikä on SPIRAL-menetelmä? Taustalla halu kartoittaa, millaiseen muutokseen kuntoutuja itse on motivoitunut. Kuntoutusohjaaja (YAMK) Kirsi Niittymäki tuotti opinnäytetyönään (2011) kuntoutuksen tavoitteita konkretisoivan SPIRAL-lautapelin Lempäälän kunnan psykiatrian yksikössä. Jatkokehittäminen Kela-rahoitteisessa Tulevaisuus pelissä hankkeessa ( ), jossa SPIRAL-lautapelistä kehitettiin erilliset versiot 1. aikuisille mielenterveyskuntoutujille ja 2. nuorille neuropsykiatrisille kuntoutujille Tavoite: helpottaa GAS-tavoitteiden konkretisoimista ja edistää ICF:n juurruttamista kuntoutuksen kentälle Sivu 13

14 Kenen käyttöön SPIRAL sopii? Terveydenhuollon ammattilaisille, jotka toimivat psyykkisistä tai neuropsykiatrisista häiriöistä kuntoutuvien nuorten tai nuorten aikuisten parissa Aikuiset mielenterveyskuntoutujat Autismin kirjon nuoret Tulevaisuudessa myös muut kohderyhmät? Kieliversiot? Kuntoutusta suunniteltaessa/kurssimuotoisen kuntoutuksen alussa/toistuvasti seurantamielessä Ei edellytä erityisosaamista tai taustateorioiden seikkaperäistä hallitsemista

15 Helposti saatavilla: Sivu 15

16 SPIRAL käytännössä Perinteinen lautapeli, jossa kuntoutujat arvioivat oman toimintakykynsä eri osa-alueita kohderyhmäkohtaisten kysymyskorttien avulla erillisille henkilökohtaisille vastauslomakkeille, joita voidaan hyödyntää monin tavoin. Lisäksi käyttökokemuksen mielekkyyttä tukevia pelillisiä elementtejä (esim. pisteiden keräämistä, ryhmätehtäviä) Sivu 16

17 SPIRAL-sisällöt SPIRAL-pelissä pelaajat arvioivat omaa toimintakykyään ICFluokituksen osa-alueiden mukaisesti Psyykkisten toimintojen ja suoritus- ja osallistumisrajoitteiden lisäksi arvioidaan ympäristön tukea. 24 ICF-luokitukseen perustuvaa toimintakyvyn osa-aluetta Mielenterveyskuntoutujien versiossa toimintakyvyn osa-alueet valikoituivat depression ja bipolaarihäiriön ydinlistojen* perusteella Autismin kirjon nuorten versiossa toimintakyvyn osa-alueet määriteltiin ICD-10 tautiluokituksen ja kliinisen kokemuksen perusteella, koska sopivia ydinlistoja ei ollut käytettävissä *ICF-ydinlistauksiin (ICF core set) on kansainvälisen tutkimusprotokollan mukaisesti koottu se minimimäärä ICF-kuvauskohteita, joita tarvitaan kuvaamaan tietyn sairauden tai taudin aiheuttamaa toimintakyvyn vajausta Sivu 18

18 Vastauslomake (aikuiset MT-kuntoutujat) muutostoiveiden pohjalta voidaan johtaa henkilökohtaiset kuntoutusintervention tavoitteet esim. GASmenetelmää käyttäen.

19 Vastauslomake (aikuiset MT-kuntoutujat) Sivu 20

20 Kysymyskortit mielenterveyskuntoutujille Esityksen nimi Kuntoutussäätiö Sivu 21

21 SPIRAL-pelin kysymykset mielenterveyskuntoutujille ICF-koodi ICF-luokituksen mukainen toimintakyvyn osa-alue 1. Päivittäiset rutiinit d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen Kuinka hyvin päivittäiset toiminnot tulevat tehdyksi? Esim. ruuan laitto, peseytyminen 2. Kyky rentoutua Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden d240 käsitteleminen Onko sinulla hyvin toimivia rentoutumiskeinoja? 3. Kahdenkeskinen keskustelu d3503 Keskustelu yhden henkilön kanssa Osaatko aloittaa ja ylläpitää keskusteluja kaverin kanssa? 4. Keskustelu ryhmässä d3504 Keskustelu usean henkilön kanssa Onko sinun helppo keskustella ryhmässä? Esim. oman mielipiteen kertominen, puhuminen omalla vuorolla, toisten kuunteleminen 5. Liikkuminen erilaisissa paikoissa d460 Liikkuminen erilaisissa paikoissa Onko sinulla vaikeuksia liikkua kodin ulkopuolella omatoimisesti? Esim. vieraissa paikoissa, uusia reittejä, aukeilla paikoilla 6. Liikunta d598 Itsestä huolehtiminen, muu määritelty Huolehditko kunnostasi liikkumalla säännöllisesti? 7. Ruokavalio d550 Ruokaileminen Syötkö säännöllisesti? Syötkö monipuolisesti? 8. Sosiaalinen joustavuus d720 Henkilöiden välinen monimuotoinen vuorovaikutus Onko sinun helppo ystävystyä? Riitaudutko helposti muiden ihmisten kanssa? 9. Tehtävien suorittaminen d220 Useiden tehtävien tekeminen Miten saat tehdyksi sellaisia asioita, jotka eivät ole erityisen hauskoja, mutta jotka sinun edellytetään tekevän? Esim. kotityöt Onko sinun helppo ryhtyä toimeen? Entä saattaa tehtävä loppuun? 10. Uni ja vuorokausirytmi b134 Unitoiminnot Nukutko hyvin ja riittävästi? Onko sinulla säännöllinen vuorokausirytmi? 11. Keskittymiskyky b140 Tarkkaavuustoiminnot Onko sinun helppo paneutua pitkäjänteiseen toimintaan? Esim. kirjan lukeminen, lomakkeen täyttäminen Pystytkö keskittymään, vaikka ympärillä olisi hälinää? 12. Muisti b144 Muistitoiminnot Onko sinun helppo pitää mielessä juuri kuultuja tai luettuja asioita? Miten hyvin muistat vanhoja asioita? 13. Tunnesäätely b152 Tunne-elämän toiminnot Onko sinulla hyviä keinoja rauhoittaa itseäsi, kun olet vihainen tai surullinen? Reagoitko joskus niin voimakkaasti, että se kaduttaa myöhemmin? Sivu 22

22 14. Ajatusten hallinta b1603 Ajattelun hallinta Osaatko mielestäsi tunnistaa, eritellä ja ohjata ajatuksiasi hyvin? Jääkö ajatuksia pakonomaisesti pyörimään mieleesi? 15. Suunnitelmallisuus b1641 Järjestely ja suunnittelu Onko sinun helppo suunnitella elämääsi etukäteen? Onko sinun helppo organisoida asioita? Esim. tapaamisen järjestäminen tai juhlien järjestäminen 16. Ajan hallinta b1642 Ajan hallinta Käytätkö kalenteria? Oletko yleensä ajoissa sovituissa tapaamisissa? 17. Ajattelun joustavuus b1643 Kognitiivinen joustavuus Pystytkö muuttamaan omaa näkemystäsi helposti tilanteen vaatiessa? Esim. kun ryhmässä enemmistö haluaa tehdä eri tavalla kuin sinä 18. Sanaton viestintä d315 Ei-kielellisten viestien ymmärtäminen Osaatko tulkita sanattomia viestejä kuten ilmeitä ja eleitä? d335 Ei-kielellisten viestien tuottaminen 19. Muutosten sietäminen d2304 Muutosten sietäminen päivärutiineissa (ICF-CY) Osaatko toimia yllättävässä tilanteessa? Onko sinulle hankalaa, jos ennalta sovittuihin asioihin tulee yllättäviä muutoksia? 20. Perhesuhteet d760 Perhesuhteet Millaiset välit sinulla on perheenjäseniisi? Entä sukulaisiisi? 21. Pelisäännöt ihmissuhteissa d710 Henkilöiden välinen perustava vuorovaikutus Tiedätkö, millainen käytös on sopivaa toisten seurassa? Esim. kohteliaisuussääntöjen ja käytöstapojen hallinta 22. Intiimit ihmissuhteet d770 Intiimit ihmissuhteet Onko sinun helppo olla romanttisessa suhteessa? 23. Työelämässä selviytyminen d850 Vastikkeellinen työ Pystyisitkö noudattamaan sovittuja työaikoja? Suoriutuisitko asianmukaisesti sinulle annetusta työtehtävästä? 24. Kipu b289 Kipuaistimus Onko sinulla fyysisiä kipuja? VOIMAVARAT JA YMPÄRISTÖN TUKI Terveydenhuollon ammattihenkilöt e355 Terveydenhuollon ammattihenkilöt Perhe e310 Lähiperhe Ystävät e320 Ystävät Lääkkeet e1101 Lääkkeet Sivu 23

23 Sivu 24

24 Hyödyt? Kuntoutusprosessissa SPIRAL-menetelmän käyttö voi tukea: Kuntoutujalähtöisten tavoitteiden löytymistä (esim. GAS) Kuntoutussuunnitelman muotoilua Kuntoutuksen sisältöjen suunnittelua Kuntoutusryhmän toimivuutta Tiedonkulkua ammattilaisten välillä Ryhmässä pelin pelaaminen voi edistää: Kuntoutujien itsereflektion ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä Vertaiskokemusten jakamista Tylsiksi tai hankaliksi koettujen aihepiirien käsittelyä Yhteistoimintaa ja ryhmäytymistä

25 Kokemuksia kentältä Peliä on kokeiltu mielenterveyden häiriöihin suunnatuilla avokuntoutuskursseilla sekä Asperger-nuorten sopeutumisvalmennuskursseilla Seurattiin 9 kurssia, joista 6:lla SPIRAL oli käytössä ja 3 toimi kontrollikursseina Mielenterveyskuntoutujia yhteensä 45 (34 pelaajaa), autismin kirjon nuoria 20 (12 pelaajaa) MT-puolella ikä keskimäärin 24,5 (±5.8), 44 % miehiä AS-nuorten ikä keskimäärin 13,7 (±.88), 70 % poikia Mielenterveyskuntoutujat: Kuntoutussäätiön ASKEL-kurssit Lempäälän kunnassa toteutettavat kuntoutuskurssit Autismin kirjon nuoret: MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön sopeutumisvalmennuskurssit

26 GAS-tavoitteen määrittelyn sujuvuus Seuratuilla kursseilla kuntoutujien tavoitteet asetettiin GAS-menetelmän mukaisesti toteutetuissa yksilöllisissä tavoitekeskusteluissa MT-ryhmä: työntekijä ja kuntoutuja AS-ryhmä: työntekijä, kuntoutuja, huoltaja Keskustelun päätteeksi sekä kuntoutuja että työntekijä arvioivat tavoitekeskustelun sujuvuutta asteikolla 1 5: KUNTOUTUJA TYÖNTEKIJÄ Kuinka helppoa kuntoutustavoitteen asettaminen oli? Kuinka tärkeäksi koet itsellesi asetetun tavoitteen? Kuinka helposti kuntoutustavoite löytyi? Kuinka kuvailisit kuntoutujan omaa aktiivisuutta tavoitekeskustelussa? 3,50 3,00 4,21 4,00 3,62 3,00 3,90 3,53 SPIRAL-ryhmä (n=42) kontrolliryhmä (n=17) Sivu 27

27 Tavoitekeskustelun sujuvuus: Mielenterveyskuntoutujat (40 keskustelua) TYÖNTEKIJÄN ARVIO Kuinka kuvailisit kuntoutujan omaa aktiivisuutta tavoitekeskustelussa? 1-5 Kuinka helposti kuntoutustavoite löytyi? 1-5 2,8 3,6 4,1 4,0 KUNTOUTUJAN ARVIO Kuinka tärkeäksi koet itsellesi asetetun tavoitteen? 1-5 Kuinka helppoa kuntoutustavoitteen asettaminen oli? 1-5 3,5 3,1 4,4 4,5 SPIRAL-ryhmät (30 hlö) Tavanomaiset ryhmät (10 hlö) Sivu 28

28 Sivu 29

29 Kuntoutujien ja työntekijöiden palaute Käyttäjäkokemusten perusteella SPIRAL on hyödyllinen ja helposti omaksuttava väline MT-ryhmän nuoret aikuiset suhtautuivat SPIRAL-peliin pääsääntöisesti positiivisesti, AS-nuorten keskuudessa pelikokemuksessa oli enemmän yksilöllistä vaihtelua Helpompi pelin kautta saada asioita sanottua Työntekijöiden palautteessa korostui SPIRAL-menetelmän mahdollisuudet 1. kuntoutujan osallisuuden lisäämisessä 2. ryhmän vuorovaikutuksen tukena 3. kuntoutusintervention suunnittelun tukena Pelin ryhmäyttävä vaikutus ilmeinen. Kuntoutustavoitteen määrittely muuttuu asiakaslähtöisemmäksi, kun pohjalla on asiakkaan pelin pohjalta nostamat haasteet, eikä pelkästään työntekijän näkökulma. Vaikutti toimivalta ja hyödylliseltä, mikäli vaan saadaan sovitettua kurssin rakenteeseen.

30 Kuntoutujilta kuultua + Helpompi pelin kautta saada asioita sanottua Alkujännityksen jälkeen tuntui suht mutkattomalta Marjahoukutin loi pelin henkeä, toimi jäänmurtajana Selkeä, helppo Tylsä juttu naamioitu pelilliseksi pohjustamisen merkitys! liian simppeli, pitkäveteistä tehtävien merkitys! liikaa ihmisiä pelaamassa ja oma vuoro tulee liian harvoin ryhmäkoon merkitys!

31 Yhteenvetoa ja huomioitavia seikkoja SPIRALilla on potentiaalia sujuvoittaa kuntoutusta monin tavoin Tavoitteen löytäminen voi SPIRALin avulla helpottua niilläkin, jotka eivät koe pelitilannetta mielekkääksi Toimii, vaikka tavoitekeskustelun työntekijä ei olisi ollut läsnä pelitilanteessa On väliä, miten pelin esittelee (etenkin nuorille) Maailman paras peli vs. tavallista hauskempi tapa pohtia kuntoutustavoitteita Ohjaajan perehtyneisyys ja innostus Vastauslomaketta mahdollista käyttää moniammatillisien tiedon siirtämisen välineenä Sivu 32

32 SPIRAL-menetelmä vastaa osaltaan konkreettisten ICFpohjaisten työkalujen tarpeeseen ja GAS-menetelmän käytössä todettuihin haasteisiin (Sukula 2013, Turunen ym. 2015). Keskeisimpänä käyttöönoton haasteena vaikuttaisi olevan uuden menetelmän sovittaminen kuntoutuskurssin rakenteeseen ja aikatauluihin Tavoitteen määrittelyn sujuvuuden lisäksi olisi mielenkiintoista tarkastella systemaattisesti, vaikuttaako ICFpohjainen työkalu GAS-tavoitteiden sisältöön ja esimerkiksi siihen, miten ajankäyttö jakautuu kuntoutusintervention sisällä. Sivu 33

33 ICF-pohjaisen SPIRAL-lautapelin mahdollisuudet GAS-tavoitteiden konkretisoijana Kelan kuntoutuksessa (Tulevaisuus pelissä -hanke) Hanketyöryhmä: Kuntoutussäätiö: Johanna Stenberg, PsM, tutkija Hely Yli-Kaitala, PsM, tutkija Mila Gustavsson-Lilius, PsT, erikoistutkija Erja Poutiainen, Dos., tutkimusjohtaja Lempäälän psykiatrian yksikkö: Kirsi Niittymäki, kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö: Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi

34 King D, Greaves F, Exeter C, Darzi A (2013) Gamification : Influencing health behaviours with games. Journal of the Royal Society of Medicine 106, 3, Kiresuk TJ, Sherman MRE (1968) Goal attainment scaling: A general method for evaluating comprehensive community mental health programs. Community Mental Health Journal 4, 6, Niittymäki K (2013) Spiral kuntoutuksen spiraali: ICF-pohjainen lautapeli mielenterveyskuntoutukseen. Opinnäytetyö, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Pori. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (2011) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Kelan tutkimusosasto, Helsinki. Paltamaa J, Perttinä P (toim.) (2015) Toimintakyvyn arviointi. ICF teoriasta käytäntöön. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 137. Pärnä K, Saarinen M, Mellenius N, Antikainen P (2011) ICF ja perhekuntoutuksen arviointi. Kuntoutus 3, Pereira P, Duarte E, Rebelo F, Noriega P (2014) A Review of Gamification for Health-Related Contexts. Teoksessa A Marcus (toim.) Design, User Experience and Usability. User Experience Design for Diverse Interaction Platforms and Environments. Springer International Publishing, Pon AK (2010) My Wonderful Life: A board game for patients with advanced cancer. Illness, Crisis, & Loss 18, 2, Stenberg J, Rantaniska V, Niittymäki K, Yli-Kaitala H, Poutiainen E, Saarinen M (2016) ICF-luokitusjärjestelmän rooli terveydenhuollon asiakastyössä. Kuntoutus 1, Stenberg J, Rantaniska V, Niittymäki K, Saarinen M, Poutiainen E, (2016) SPIRAL-lautapeli kuntoutuksen tukena. Kuntoutus 39 (2), Sukula S (2013) Hyvin laaditut tavoitteet ovat kuntoutuksen selkäranka. Kuntoutus 2, THL (2013) Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Torres A, Mendez LP, Merino H, Moran EA (2002) Rehab Rounds: Improving Social Functioning in Schizophrenia by Playing the Train Game. Psychiatric Services 53, 7, Turunen J, Hannonen K, Ylisassi H (2015) Mikä GAS-menetelmässä työvälineenä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Artikkelikokoelmassa Sukula S, Vainiemi K, Laukkala T (toim.) GAS. Menetelmästä sovellukseen. Sivu 35

35 Lisätietoja: Kiitos!