Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa"

Aune Ketonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä käyttäjäkokemuksia

2 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä käyttäjäkokemuksia arviointimenetelmiä käyttäneiltä hanketyöntekijöiltä ja asiakkailta arvioida mittareiden soveltuvuutta työvalmennusasiakkaiden ohjaukseen 2

3 Aineiston keruun toteutus Keräyspaikka Jyväskylän Katulähetys Sovatek Keräysaika Kerääjät Taina Era(JAMK, hanke), Tuija Ketola(JAMK, hanke), Meri Löytönen(JAMK), Aino Raatikainen(JAMK), Jouni Ristimäki(JAMK) ja Toni Tervola(JAMK) Kaisi Partanen(Katulähetys, hanke) Taina Era(JAMK, hanke), Tuija Ketola(JAMK, hanke), Meri Löytönen(JAMK), Aino Raatikainen(JAMK), Jouni Ristimäki(JAMK) ja Toni Tervola(JAMK) Veera Kirjavainen(Sovatek, hanke) Osallistujien määrä 107; 70% (N=152) 66; 40% (N=166) Keräyskertoja 7 6 3

4 Osallistujat (n=169) Keski-ikä 40 vuotta (vaihteluväli vuotta) Miehiä 63 % Työttömyyden kesto keskimäärin 3,8 vuotta (vaihteluväli alle kuukausi 20 vuotta) Palvelumuodoittain (osallistujien lukumäärä, kuvio) Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Palkkatuettu työ Oppisopimus Vapaaehtoistyö Muu 4

5 Muuttuja: Katulähetys Sovatek koko aineisto Ikä ka: 41 ka: v. Sukupuoli naiset 32% 46% 37% miehet 68% 54% 63% Työttömyyden kesto ka: 4,6 vuotta ka: 3,25 3,8 vuotta Asuminen: yksin perheen kanssa tuki- ja palveluasuminen ei vakinaista asuntoa Muu 50% 37% 9% 3% 1% 47% 52% - 1% 49% 45% Palvelut: työkokeilu kuntouttava työtoiminta palkkatuettu työ oppisopimus Muu (vapaaehtoistyö, sos.huoltolain toimenpiteet) Tieto puuttuu 13% 44% 25% 6% 10% 2 24% 33% 26% 5% 9% 3 5 Etunimi Sukunimi

6 Toimintakyvyn mittarit WHODAS 2.0 (WHO Disability Assessment Schedule) Maailman terveysjärjestön (WHO) geneerinen terveyden ja toimintarajoitteiden itsearviointimenetelmä. Terveydentilalla tarkoitetaan sairauksia, tauteja ja muita lyhyt- tai pitkäaikaisia terveysongelmia, vammoja sekä mielenterveys-, tunne-elämän, alkoholi-, huume- tai lääkkeenkäytön ongelmia Whodaksessa kysyttiin seuraaviin teemoihin liittyviä asioita: Ymmärtäminen ja kommunikointi Liikkuminen Itsestä huolehtiminen Ihmissuhteet Arjen toiminnot Yhteisölllinen osallistuminen 6

Osallistujien toimintakyky eri palveluissa WHODAS 2.0 kyselyssä (0-100) asiakkaiden toimintakyky, selviytyminen ja osallistuminen arjessa oli pääasiallisesti hyvä (keskiarvo 12.

7 Osallistujien toimintakyky eri palveluissa WHODAS 2.0 kyselyssä (0-100) asiakkaiden toimintakyky, selviytyminen ja osallistuminen arjessa oli pääasiallisesti hyvä (keskiarvo 12.0, vaihteluväli 0-77) Ammatillisen kuntoutumisen (Kela ym.) asiakkailla oli jonkin verran heikompi kuin muilla P>0.05, erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä Paltamaa Jaana

8 Toimintakyvyn mittarit WORQ-kysely (Work Rehabilitation Questionnaire) WORQ kyselyn kehittäjä on Swiss Paraplegic Research / ICF Research Branch ( WORQ perustuu Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen (ICF) luokitukseen. itsearviointimenetelmä, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat työhön kuntoutuksessa tai ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutuja itse arvioi 40 kysymyksen avulla kuinka isoja vaikeuksia hänellä oli kussakin tehtävässä toimia tai suoriutua tehtävästä itsenäisesti, ilman muiden antamaa apua tai apuvälineitä asteikolla 0 (= ei vaikeuksia) - 10 (= ehdoton vaikeus/en pystynyt). Kysymykset koskevat esim. lepoa, muistamista, rasittuneisuutta, fyysistä jaksamista 8 Etunimi Sukunimi

Osallistujien työkyky eri palveluissa WORQ-kyselyssä (1-10 pistettä) työkyky arvioitiin pääsääntöisesti hyväksi (keskiarvo 1,5 pistettä, vaihteluväli 0-7,6) Kuntouttavan työtoiminnan ja

9 Osallistujien työkyky eri palveluissa WORQ-kyselyssä (1-10 pistettä) työkyky arvioitiin pääsääntöisesti hyväksi (keskiarvo 1,5 pistettä, vaihteluväli 0-7,6) Kuntouttavan työtoiminnan ja ammatillisen kuntoutuksen (Kela, sos.huoltolain mukaiset) asiakkailla on jonkin verran heikompi työkyky kuin muilla P>0.05, erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä Paltamaa Jaana

10 Opinnäytetyö: Toimintaterapia Ohjaava opettaja: Kristiina Juntunen Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arviointi Yli 50-vuotiaiden työttömien toimintakykyprofiili Kunnolla töihin hankkeessa Meri Löytönen & Aino Raatikainen 10 Etunimi Sukunimi

11 Otos: yli 50-vuotiaat vastaajat Katulähet ys, naiset; 27 % Sovatek, naiset; 6 % Sovatek, miehet; 26 % 51 vastaajaa Keski-ikä 54 vuotta 49 % korkein koulutus kansa- tai peruskoulu Sovatek, naiset Sovatek, miehet Katulähetys, miehet Katulähetys, naiset Katulähet ys, miehet; 41 % (Löytönen & Raatikainen 2016)

12 Toimintakykyprofiili Organisaatioiden välillä ei ollut eroja Toimintakyky nähdään pääosin hyvänä Toimintakokonaisuuksien haasteet: uni ja lepo, raha-asioiden hoitaminen, sosiaalinen osallistuminen Haasteet yksilötekijöissä: säryt ja kivut, vireystila, mieliala Koetut työllisyyden esteet: Vanhentunut ammattitaito, Huono työllisyystilanne Vamma tai sairaus Velkaantuminen (Löytönen & Raatikainen 2016) 12 Etunimi Sukunimi

13 Työvalmentautujien käyttäjäkokemuksia mittareista Ryhmäkeskustelut ja , joissa mukana yhteensä 10 asiakasta Mittareitten käyttö koettiin hyödylliseksi Mittarit kuvaavat asiakkaan tilannetta suuntaa-antavasti, hyvin tai ei-ollenkaan, jos on hyväkuntoinen Nopeita ja helppoja täyttää etenkin WHODAS 30 päivän ajalta vaikea muistaa, viikon ajanjakso helpompi Vastaustaipumukset ja vastaamisen merkitys mietitytti Jotkin kysymykset ovat monitulkintaisia Johtopäätös: Miten toimintakykymittarit voivat toimia asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksen lähtökohtana? 13 Etunimi Sukunimi

14 Tulokset: Millainen on työvalmennuksen eri palveluissa olevien toimintakyky itsearvioituna? Itsearvioitu toimintakyky ei eroa organisaatioiden välillä Toimintakyvyssä ei ole eroa erilaisissa palveluissa olevien asiakkaiden kesken Asiakkaat eivät ohjaudu palveluihin toimintakykynsä mukaisesti? Mitä tämä merkitsee kuntoutujien näkökulmasta? Mitä kannattaisi tutkia lisää?

Samankaltaiset tiedostot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of