Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011
|
|
- Risto Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neljännen viikon luennot Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011 Perustuu Trench in verkkokirjan lukuun 2.1. Esko Turunen
2 Funktion y = f (x) on intuitiivisesti ajatellen jatkuva (jollain reaalilukuvälillä) jos sen kuvaaja on katkeamaton käyrä. Tarkoituksena on esittää tämä asia puhtaan aksiomaattisesti. Asetamme ensin seuraavan
3 Funktion y = f (x) on intuitiivisesti ajatellen jatkuva (jollain reaalilukuvälillä) jos sen kuvaaja on katkeamaton käyrä. Tarkoituksena on esittää tämä asia puhtaan aksiomaattisesti. Asetamme ensin seuraavan Määritelmä (Funktion raja arvo) Tarkastellaan funktiota y = f (x), joka oletetaan olevan määritelty jossain pisteen x 0 ympäristössä (mutta ei välttämättä pisteessä x 0 ). Funktion raja arvo pisteessä x 0 on L R, jota merkitään lim x x0 f (x) = L, jos ɛ > 0 δ > 0 siten, että f (x) L < ɛ, kun 0 < x x 0 < δ.
4 Funktion y = f (x) on intuitiivisesti ajatellen jatkuva (jollain reaalilukuvälillä) jos sen kuvaaja on katkeamaton käyrä. Tarkoituksena on esittää tämä asia puhtaan aksiomaattisesti. Asetamme ensin seuraavan Määritelmä (Funktion raja arvo) Tarkastellaan funktiota y = f (x), joka oletetaan olevan määritelty jossain pisteen x 0 ympäristössä (mutta ei välttämättä pisteessä x 0 ). Funktion raja arvo pisteessä x 0 on L R, jota merkitään lim x x0 f (x) = L, jos ɛ > 0 δ > 0 siten, että f (x) L < ɛ, kun 0 < x x 0 < δ. Funktion raja-arvon löytäminen on helpompaa kuin asian todistaminen ɛδ tekniikalla. Esimerkki. [Yksityiskohdat liitutaululla] Todistetaan, että lim x 1 f (x) = 4 kun f (x) = x 2 + 2x + 1.
5 Teoreema (Raja arvon yksikäsitteisyys) Jos funktiolla f (x) on raja arvo pisteessä x 0, niin se on yksikäsitteinen. Todistus Tehdään vasta oletus: raja arvoja on kaksi kappaletta eli lim x x0 f (x) = L ja lim x x0 f (x) = K.
6 Teoreema (Raja arvon yksikäsitteisyys) Jos funktiolla f (x) on raja arvo pisteessä x 0, niin se on yksikäsitteinen. Todistus Tehdään vasta oletus: raja arvoja on kaksi kappaletta eli lim x x0 f (x) = L ja lim x x0 f (x) = K. Raja arvon määritelmän nojalla jokaista positiivista lukua ɛ kohti on olemassa positiiviset luvut δ 1 ja δ 2 siten, että f (x) L < ɛ ja f (x) K < ɛ kun 0 < x x 0 < min{δ 1, δ 2 }.
7 Teoreema (Raja arvon yksikäsitteisyys) Jos funktiolla f (x) on raja arvo pisteessä x 0, niin se on yksikäsitteinen. Todistus Tehdään vasta oletus: raja arvoja on kaksi kappaletta eli lim x x0 f (x) = L ja lim x x0 f (x) = K. Raja arvon määritelmän nojalla jokaista positiivista lukua ɛ kohti on olemassa positiiviset luvut δ 1 ja δ 2 siten, että f (x) L < ɛ ja f (x) K < ɛ kun 0 < x x 0 < min{δ 1, δ 2 }. Siten K L = K f (x) + f (x) L
8 Teoreema (Raja arvon yksikäsitteisyys) Jos funktiolla f (x) on raja arvo pisteessä x 0, niin se on yksikäsitteinen. Todistus Tehdään vasta oletus: raja arvoja on kaksi kappaletta eli lim x x0 f (x) = L ja lim x x0 f (x) = K. Raja arvon määritelmän nojalla jokaista positiivista lukua ɛ kohti on olemassa positiiviset luvut δ 1 ja δ 2 siten, että f (x) L < ɛ ja f (x) K < ɛ kun 0 < x x 0 < min{δ 1, δ 2 }. Siten K L = K f (x) + f (x) L K f (x) + f (x) L =
9 Teoreema (Raja arvon yksikäsitteisyys) Jos funktiolla f (x) on raja arvo pisteessä x 0, niin se on yksikäsitteinen. Todistus Tehdään vasta oletus: raja arvoja on kaksi kappaletta eli lim x x0 f (x) = L ja lim x x0 f (x) = K. Raja arvon määritelmän nojalla jokaista positiivista lukua ɛ kohti on olemassa positiiviset luvut δ 1 ja δ 2 siten, että f (x) L < ɛ ja f (x) K < ɛ kun 0 < x x 0 < min{δ 1, δ 2 }. Siten K L = K f (x) + f (x) L K f (x) + f (x) L = f (x) K + f (x) L < 2ɛ.
10 Teoreema (Raja arvon yksikäsitteisyys) Jos funktiolla f (x) on raja arvo pisteessä x 0, niin se on yksikäsitteinen. Todistus Tehdään vasta oletus: raja arvoja on kaksi kappaletta eli lim x x0 f (x) = L ja lim x x0 f (x) = K. Raja arvon määritelmän nojalla jokaista positiivista lukua ɛ kohti on olemassa positiiviset luvut δ 1 ja δ 2 siten, että f (x) L < ɛ ja f (x) K < ɛ kun 0 < x x 0 < min{δ 1, δ 2 }. Siten K L = K f (x) + f (x) L K f (x) + f (x) L = f (x) K + f (x) L < 2ɛ. Koska ɛ saa olla kuinka pieni positiivinen luku tahansa, merkitsee tämä, että pitää olla K = L. M.O.T.
11 Teoreema (Raja arvon laskusääntöjä) Jos lim x x0 f (x) = L ja lim x x0 g(x) = K, niin lim x x0 (f + g)(x) = L + K, lim x x0 (f g)(x) = L K, lim x x0 (fg)(x) = LK, lim x x0 f g (x) = L K kun K 0. Todistus Todistetaan malliksi kaava lim x x0 (f + g)(x) = L + K liitutaululla. Loput harjoitustehtävänä.
12 Teoreema (Raja arvon laskusääntöjä) Jos lim x x0 f (x) = L ja lim x x0 g(x) = K, niin lim x x0 (f + g)(x) = L + K, lim x x0 (f g)(x) = L K, lim x x0 (fg)(x) = LK, lim x x0 f g (x) = L K kun K 0. Todistus Todistetaan malliksi kaava lim x x0 (f + g)(x) = L + K liitutaululla. Loput harjoitustehtävänä. Voidaan helposti todistaa, että vakiofunktiolle f (x) = c on lim x x0 f (x) = c ja funktiolle f (x) = x on lim x x0 f (x) = x 0, ja edelleen tämän nojalla lim x x0 x n = x0 n. Lasketaan tämän perusteella liitutaululla lim x 2 9 x 2 x+1.
13 Funktiota f (x) = 2x sin x ei ole määritelty missään pisteen x = 0 ympäristössä [ a, a], a > 0, joten raja arvoa lim x o (f )(x) ei voi olla olemassa.
14 Funktiota f (x) = 2x sin x ei ole määritelty missään pisteen x = 0 ympäristössä [ a, a], a > 0, joten raja arvoa lim x o (f )(x) ei voi olla olemassa. Kuitenkin pätee, että kiinnittämällä positiivinen ɛ, kun 0 < x 0 < δ = ɛ 2, on f (x) = 2x sin x 0 < 2 ɛ 2 sin ɛ 2 < ɛ (mutta ei päde 0 < x 0 < δ.) Tämä johtaa seuraavaan
15 Funktiota f (x) = 2x sin x ei ole määritelty missään pisteen x = 0 ympäristössä [ a, a], a > 0, joten raja arvoa lim x o (f )(x) ei voi olla olemassa. Kuitenkin pätee, että kiinnittämällä positiivinen ɛ, kun 0 < x 0 < δ = ɛ 2, on f (x) = 2x sin x 0 < 2 ɛ 2 sin ɛ 2 < ɛ (mutta ei päde 0 < x 0 < δ.) Tämä johtaa seuraavaan Määritelmä (Funktion oikeanpuoleinen raja arvo) Tarkastellaan funktiota y = f (x), joka oletetaan olevan määritelty avoimella välillä (x 0, a) (mutta ei välttämättä pisteessä x 0 ). Funktion oikeanpuoleinen raja arvo pisteessä x 0 on L R, jota merkitään lim x x + f (x) = L, jos 0 ɛ > 0 δ > 0 siten, että f (x) L < ɛ, kun x 0 < x < x 0 + δ. Samoin asetetaan vasemmanpuoleisen raja arvon määritelmä
16 Määritelmä (Funktion vasemmanpuoleinen raja arvo) Tarkastellaan funktiota y = f (x), joka oletetaan olevan määritelty avoimella välillä (a, x 0 ) (mutta ei välttämättä pisteessä x 0 ). Funktion vasemmanpuoleinen raja arvo pisteessä x 0 on L R, jota merkitään lim x x f (x) = L, jos 0 ɛ > 0 δ > 0 siten, että f (x) L < ɛ, kun x 0 δ < x < x 0.
17 Määritelmä (Funktion vasemmanpuoleinen raja arvo) Tarkastellaan funktiota y = f (x), joka oletetaan olevan määritelty avoimella välillä (a, x 0 ) (mutta ei välttämättä pisteessä x 0 ). Funktion vasemmanpuoleinen raja arvo pisteessä x 0 on L R, jota merkitään lim x x f (x) = L, jos 0 ɛ > 0 δ > 0 siten, että f (x) L < ɛ, kun x 0 δ < x < x 0. Oikean- ja vasemmanpuoleisille raja arvoille on voimassa samat laskusäännöt kuin raja arvoillekin. Esimerkiksi kun f (x) = x x, jota ei ole määritelty kun x = 0, on f (x) = 1 ja lim x x + f (x) = 1, sillä 0 lim x x 0 f (x) = { 1 kun x < 0 1 kun x > 0
18 Funktiolla voi olla jossain pisteessä vain oikean tai vasemmanpuoleinen raja arvo, mutta ei molempia (eikä siis myöskään raja arvoa), kuten seuraava liitutaululla laskettava esimerkki osoittaa. Tässä(kin) esimerkissä tulee esille funktion raja arvon määritelmän intuitiivinen idea: mitä lähempänä x on pistettä x 0, sitä lähempänä funktion arvo f (x) on arvoa L. Esimerkki. Määritellään f (x) = x+ x (1+x) x sin 1 x, kun x 0. Silloin lim x x 0 olemassa. f (x) = 0, mutta raja arvoa lim x x + 0 f (x) ei ole
19 Funktiolla voi olla jossain pisteessä vain oikean tai vasemmanpuoleinen raja arvo, mutta ei molempia (eikä siis myöskään raja arvoa), kuten seuraava liitutaululla laskettava esimerkki osoittaa. Tässä(kin) esimerkissä tulee esille funktion raja arvon määritelmän intuitiivinen idea: mitä lähempänä x on pistettä x 0, sitä lähempänä funktion arvo f (x) on arvoa L. Esimerkki. Määritellään f (x) = x+ x (1+x) x sin 1 x, kun x 0. Silloin lim x x 0 olemassa. f (x) = 0, mutta raja arvoa lim x x + 0 f (x) ei ole Seuraavan sivun Maplella tehty kuvaaja selventää funktion sin 1 x käyttäytymistä nollan läheisyydessä.
20
21 Vasemman- ja oikeanpuoleisia raja arvoja kutsutaan yhteisesti toispuoleisiksi rajarvoiksi ja merkitään joskus lim x x 0 f (x) = f (x 0 ) ja lim x x + 0 f (x) = f (x + 0 ).
22 Vasemman- ja oikeanpuoleisia raja arvoja kutsutaan yhteisesti toispuoleisiksi rajarvoiksi ja merkitään joskus lim x x 0 Voidaan todistaa seuraava tulos f (x) = f (x 0 ) ja lim x x + 0 f (x) = f (x + 0 ). Teoreema Funktiolla f (x) on raja arvo lim x x0 f (x) = L täsmälleen silloin, kun f (x 0 ) = f (x + 0 ) = L.
23 Vasemman- ja oikeanpuoleisia raja arvoja kutsutaan yhteisesti toispuoleisiksi rajarvoiksi ja merkitään joskus lim x x 0 Voidaan todistaa seuraava tulos f (x) = f (x 0 ) ja lim x x + 0 f (x) = f (x + 0 ). Teoreema Funktiolla f (x) on raja arvo lim x x0 f (x) = L täsmälleen silloin, kun f (x 0 ) = f (x + 0 ) = L. Laajennetaan raja arvon käsitettä tilanteisiin x ±. Tutustutaan kuitenkin ensin käsitteeseen ääretön.
24 Vasemman- ja oikeanpuoleisia raja arvoja kutsutaan yhteisesti toispuoleisiksi rajarvoiksi ja merkitään joskus lim x x 0 Voidaan todistaa seuraava tulos f (x) = f (x 0 ) ja lim x x + 0 f (x) = f (x + 0 ). Teoreema Funktiolla f (x) on raja arvo lim x x0 f (x) = L täsmälleen silloin, kun f (x 0 ) = f (x + 0 ) = L. Laajennetaan raja arvon käsitettä tilanteisiin x ±. Tutustutaan kuitenkin ensin käsitteeseen ääretön. Määritelmä (lim x f (x)) Funktio f (x), joka on määritelty kaikilla reaaliarvoilla > a, a R lähestyy rajatta arvoa L R jos aina, kun ɛ > 0, on sellainen arvo β, että f (x) L < ɛ kun x > β. Merkitään lim x f (x) = L.
25 Kontinuumihypoteesi Kontinuumihypoteesi on Georg Cantorin esittämä väite, joka koskee äärettömien joukkojen kokoja. Cantor esitteli mahtavuuden käsitteen vertaillakseen äärettömien joukkojen kokoja ja osoitti, että kokonaislukujen joukon mahtavuus on pienempi kuin reaalilukujen. Kontinuumihypoteesi on seuraava väite: Ei ole olemassa joukkoa, jonka mahtavuus on suurempi kuin kokonaislukujen joukon, mutta pienempi kuin reaalilukujen joukon. Matemaattisessa tekstissä kokonaislukujen mahtavuutta merkitään (luetaan alef-nolla) ja reaalilukujen mahtavuutta merkitään (reaalilukujen joukon mahtavuus on siis sama kuin kokonaislukujen joukon potenssijoukon). Nyt voimme esittää kontinuumihypoteesin seuraavassa muodossa: Ei ole olemassa joukkoa S, siten että. Tämä väite on yhtäpitävä väitteen kanssa. Todistumattomuus Georg Cantor uskoi kontinuumihypoteesin pitävän paikkaansa, minkä takia hän yritti todistaa sitä monen vuoden ajan mutta tuloksetta. David Hilbert otti otaksuman ensimmäiseksi listaansa avoimista ongelmista, jotka hän esitti kansainvälisissä matemaattisessa kongressissa Pariisissa vuonna Kurt Gödel osoitti vuonna 1940, että kontinuumihypoteesiä ei voida todistaa vääräksi Zermelon Frankelin aksiomaattisessa joukko-opissa vaikka mukaan liitettäisiin valinta-aksiooma. Paul Cohen osoitti vuonna 1963 että kontinuumihypoteesiä ei myöskään voida todistaa oikeaksi Zermelon Fraenkelin joukko-opissa. Siten kontinuumihypoteesi on riippumaton valinta-aksioomalla laajennetusta Zermelon Fraenkelin joukko-opista. Molemmat tulokset olettavat Zermelon Frankelin aksioomien olevan ristiriidattomia. Aksioomien ristiriidattomuuden uskotaan yleisesti pitävän paikkaansa. Hypoteesin riippumattomuuden perusteella monien muiden otaksumien on myös osoitettu olevan riippumattomia aksiomisysteemistä. Lähteet Gödel, Kurt: 'The Consistency of the Continuum-Hypothesis' Princeton University Press 1940 McGough, Nancy: Continuum Hypothesis
26 Vastaavalla tavalla määritellään raja arvo lim x f (x) = L.
27 Vastaavalla tavalla määritellään raja arvo lim x f (x) = L. Esimerkki. lim x f (x) = 1, kun f (x) = 1 1 x 2.
28 Vastaavalla tavalla määritellään raja arvo lim x f (x) = L. Esimerkki. lim x f (x) = 1, kun f (x) = 1 1 x 2. Todistus. Valitaan ɛ > 0.
29 Vastaavalla tavalla määritellään raja arvo lim x f (x) = L. Esimerkki. lim x f (x) = 1, kun f (x) = 1 1. Todistus. x 2 Valitaan ɛ > 0. Koska f (x) 1 = 1 < ɛ, kun x > 1 x 2 ɛ, on väite tosi.
30 Vastaavalla tavalla määritellään raja arvo lim x f (x) = L. Esimerkki. lim x f (x) = 1, kun f (x) = 1 1. Todistus. x 2 Valitaan ɛ > 0. Koska f (x) 1 = 1 < ɛ, kun x > 1 x 2 ɛ, on väite tosi. Vastaavasti lim x g(x) = 2, kun g(x) = 2 x 1+x, mutta raja arvoa lim x sin(x) ei ole olemassa (äärettömänäkään).
31 Vastaavalla tavalla määritellään raja arvo lim x f (x) = L. Esimerkki. lim x f (x) = 1, kun f (x) = 1 1. Todistus. x 2 Valitaan ɛ > 0. Koska f (x) 1 = 1 < ɛ, kun x > 1 x 2 ɛ, on väite tosi. Vastaavasti lim x g(x) = 2, kun g(x) = 2 x 1+x, mutta raja arvoa lim x sin(x) ei ole olemassa (äärettömänäkään). Laajennetaan vielä raja arvon käsitettä. Määritelmä (lim x x f (x) = ± ) 0 Tarkastellaan funktiota y = f (x), joka oletetaan olevan määritelty avoimella välillä (a, x 0 ) (mutta ei välttämättä pisteessä x 0 ). Funktion vasemmanpuoleinen raja arvo pisteessä x 0 on, jota merkitään lim x x f (x) =, jos 0 M > 0 δ > 0 siten, että f (x) > M, kun x 0 δ < x < x 0.
32 Emme esitä tässä kaikkia mahdollisia raja arvojen määritelmiä, mutta katsotaan niitä liitutaululla laskettavien esimerkkien avulla.
33 Emme esitä tässä kaikkia mahdollisia raja arvojen määritelmiä, mutta katsotaan niitä liitutaululla laskettavien esimerkkien avulla. (a) lim 1 x 0 + x =, (b) lim x 0 1 =, x 2 (c) lim x sinh(x) =, (d) lim x e 2x e x =, 2x (e) lim 2 x+1 x 3x 2 2x 1 = 2 3.
34 Emme esitä tässä kaikkia mahdollisia raja arvojen määritelmiä, mutta katsotaan niitä liitutaululla laskettavien esimerkkien avulla. (a) lim 1 x 0 + x =, (b) lim x 0 1 =, x 2 (c) lim x sinh(x) =, (d) lim x e 2x e x =, 2x (e) lim 2 x+1 x 3x 2 2x 1 = 2 3. Määritelmä Jollain välillä I määritelty funktio f (x) on kasvava välillä I, jos ehdosta x 0 < x 1 seuraa ehto f (x 0 ) f (x 1 ). Jos erityisesti ehdosta x 0 < x 1 seuraa ehto f (x 0 ) < f (x 1 ), sanotaan funktiota f aidosti kasvavaksi. Vastaavalla tavalla määritellään vähenevä ja aidosti vähenevä funktio. Funktio, joka on koko välillä I vähenevä tai kasvava (mutta ei aidosti molempia), on monotoninen funktio.
35
36 Monotonisten funktioiden, raja arvojen ja infimumin ja supremumin välillä on seuraava yhteys, jonka todistus sivuutetaan: Teoreema Jos funktio f (x) on avoimella välillä (a, b) kasvava ja α = inf a<x<b f (x) ja β = sup a<x<b f (x), niin f (a + ) = α ja f (b ) = β. Jos lisäksi a < x 0 < b, niin toispuoleiset raja arvot f (x0 ) ja f (x 0 + ) ovat äärellisinä olemassa ja f (x 0 ) f (x 0) f (x + 0 ). Vastaavat tulokset pätevät avoimella välillä (a, b) väheneville funktiolle.
37 Monotonisten funktioiden, raja arvojen ja infimumin ja supremumin välillä on seuraava yhteys, jonka todistus sivuutetaan: Teoreema Jos funktio f (x) on avoimella välillä (a, b) kasvava ja α = inf a<x<b f (x) ja β = sup a<x<b f (x), niin f (a + ) = α ja f (b ) = β. Jos lisäksi a < x 0 < b, niin toispuoleiset raja arvot f (x0 ) ja f (x 0 + ) ovat äärellisinä olemassa ja f (x 0 ) f (x 0) f (x + 0 ). Vastaavat tulokset pätevät avoimella välillä (a, b) väheneville funktiolle. Funktion monotonisuuden voi todeta derivaatan avulla.
Toispuoleiset raja-arvot
Toispuoleiset raja-arvot Määritelmä Funktiolla f on oikeanpuoleinen raja-arvo a R pisteessä x 0 mikäli kaikilla ɛ > 0 löytyy sellainen δ > 0 että f (x) a < ɛ aina kun x 0 < x < x 0 + δ; ja vasemmanpuoleinen
Lisätiedotsaadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?
ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 208 4 Funktion raja-arvo 4 Määritelmä Funktion raja-arvon määritelmän ehdosta ε > 0: δ > 0: fx) A < ε aina, kun 0 < x a < δ, saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla
LisätiedotReaaliarvoisen yhden muuttujan funktion derivaatta LaMa 1U syksyllä 2011
Kuudennen eli viimeisen viikon luennot Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion derivaatta LaMa 1U syksyllä 2011 Perustuu Trench in verkkokirjan lukuihin 2.3. ja 2.4. Esko Turunen esko.turunen@tut.fi Jatkuvuuden
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 7 Mikko Salo 11.9.2017 Sisältö 1. Funktioista 2. Joukkojen mahtavuus Funktioista Lukiomatematiikassa on käsitelty reaalimuuttujan funktioita (polynomi / trigonometriset /
LisätiedotLuku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia.
1 MAT-1343 Laaja matematiikka 3 TTY 21 Risto Silvennoinen Luku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia. Jatkossa väli I tarkoittaa jotakin seuraavista reaalilukuväleistä: ( ab, ) = { x a< x< b} = { x a
LisätiedotMiten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?
Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus
LisätiedotVastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.
Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa. Vastaus 2. Vertaillaan
Lisätiedotsaadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?
ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 209 4 Funktion raja-arvo 4. Määritelmä. Funktion raja-arvon määritelmän ehdosta ε > 0: δ > 0: f) A < ε aina, kun 0 < a < δ, saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla
LisätiedotDerivaattaluvut ja Dini derivaatat
Derivaattaluvut Dini derivaatat LuK-tutkielma Helmi Glumo 2434483 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Taustaa 2 2 Määritelmät 4 3 Esimerkkejä lauseita 7 Lähdeluettelo
LisätiedotLuku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.
1 MAT-1343 Laaja matematiikka 3 TTY 1 Risto Silvennoinen Luku 4 Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia Derivaatan olemassaolosta seuraa funktioille eräitä säännöllisyyksiä Näistä on jo edellisessä luvussa
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 2 Pekka Salmi 1. lokakuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 1. lokakuuta 2015 1 / 55 Jatkuvuus ja raja-arvo Tavoitteet: ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden määritelmät intuitiivisesti
LisätiedotFunktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot
3. Funktion raja-arvo ja jatkuvuus 3.1. Reaali- ja kompleksifunktiot 43. Olkoon f monotoninen ja rajoitettu välillä ]a,b[. Todista, että raja-arvot lim + f (x) ja lim x b f (x) ovat olemassa. Todista myös,
LisätiedotSinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.
Sinin jatkuvuus Lemma Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Seuraus Sini on jatkuva funktio. Seuraus Kosini, tangentti ja kotangentti ovat jatkuvia funktioita. Pekka Salmi FUNK 19. syyskuuta 2016 22 / 53 Yhdistetyn
Lisätiedot1 Määrittelyjä ja aputuloksia
1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia
LisätiedotJoukot. Georg Cantor ( )
Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti
Lisätiedot1 sup- ja inf-esimerkkejä
Alla olevat kohdat (erityisesti todistukset) ovat lähinnä oheislukemista reaaliluvuista, mutta joihinkin niistä palataan myöhemmin kurssilla. 1 sup- ja inf-esimerkkejä Nollakohdan olemassaolo. Kaikki tuntevat
LisätiedotInjektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )
Injektio (1/3) Määritelmä Funktio f on injektio, joss f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Seurauksia: Jatkuva injektio on siis aina joko aidosti kasvava tai aidosti vähenevä Injektiolla on enintään
LisätiedotKuinka määritellään 2 3?
Kuinka määritellään 2 3? y Nyt 3 = 1,7320508.... Luvut 3 2 x x 3 2 x 2 1 = 2, 2 1,7 3,2490, 2 1,73 3,3173, 2 1,732 3,3219,... ovat hyvin määriteltyjä koska näihin tarvitaan vain rationaalilukupotenssin
LisätiedotSarjojen suppenemisesta
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Terhi Mattila Sarjojen suppenemisesta Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Huhtikuu 008 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Lisätiedot5 Differentiaalilaskentaa
5 Differentiaalilaskentaa 5.1 Raja-arvo Esimerkki 5.1. Rationaalifunktiota g(x) = x2 + x 2 x 1 ei ole määritelty nimittäjän nollakohdassa eli, kun x = 1. Funktio on kuitenkin määritelty kohdan x = 1 läheisyydessä.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta
LisätiedotAnalyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.
Analyysi Harjoituksia lukuihin 3 / Syksy 204. Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko { 2x A = x ]4, [. x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu. 2. Anna jokin ylä- ja alaraja joukoille { x( x) A = x ], [,
LisätiedotTäydellisyysaksiooman kertaus
Täydellisyysaksiooman kertaus Luku M R on joukon A R yläraja, jos a M kaikille a A. Luku M R on joukon A R alaraja, jos a M kaikille a A. A on ylhäältä (vast. alhaalta) rajoitettu, jos sillä on jokin yläraja
Lisätiedot1 Supremum ja infimum
Pekka Alestalo, 2018 Tämä moniste täydentää reaalilukuja ja jatkuvia reaalifunktioita koskevaa kalvosarjaa lähinnä perustelujen ja todistusten osalta. Suurin osa määritelmistä jms. on esitetty jo kalvoissa,
LisätiedotReaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13
Reaaliluvut Reaalilukujen joukko R. Täsmällinen konstruointi palautuu rationaalilukuihin, jossa eri mahdollisuuksia: - Dedekindin leikkaukset - rationaaliset Cauchy-jonot - desimaaliapproksimaatiot. Reaalilukujen
LisätiedotDIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS
DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS Huomautus. Analyysin yksi keskeisimmistä käsitteistä on jatkuvuus! Olkoon A R mielivaltainen joukko
LisätiedotPositiivitermisten sarjojen suppeneminen
Positiivitermisten sarjojen suppeneminen Jono (b n ) n= on kasvava, jos b n+ b n kaikilla n =, 2,... Lemma Jokainen ylhäältä rajoitettu kasvava jono (b n ) n= raja-arvo on lim n b n = sup n Z+ b n. suppenee
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 19.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
Lisätiedot1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ
Matematiikan tilastotieteen laitos Differentiaalilaskenta, syksy 2015 Lisätehtävät 1 Ratkaisut 1. Olkoon f :, x+1, x 1, f (x)= x+3, x>1 Piirrä funktion kuvaa välillä [ 1, 3]. (a) Tutki ra-arvon (ε, δ)-määritelmän
LisätiedotFunktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.
Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus
Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio
Lisätiedot2 Funktion derivaatta
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2018 2 Funktion derivaatta 1. Määritä derivaatan määritelmää käyttäen f (), kun (a), (b) 1 ( > 0). 2. Tutki, onko funktio sin(2) sin 1, kun 0, 2 0, kun = 0, derivoituva
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 2
Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan
LisätiedotTenttiin valmentavia harjoituksia
Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.
LisätiedotInduktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...
Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,.... Tässä väite P(n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa
LisätiedotMiten osoitetaan joukot samoiksi?
Miten osoitetaan joukot samoiksi? Määritelmä 1 Joukot A ja B ovat samat, jos A B ja B A. Tällöin merkitään A = B. Kun todistetaan, että A = B, on päättelyssä kaksi vaihetta: (i) osoitetaan, että A B, ts.
LisätiedotTehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Tehtävät -5 perustuvat monisteen kappaleisiin..7 ja tehtävä 6 kappaleeseen.8..
LisätiedotMatematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus 4 9.4.-23.4.200 Malliratkaisut (Sauli Lindberg). Näytä, että Lusinin lauseessa voidaan luopua oletuksesta m(a)
LisätiedotMAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen
Lisätiedot5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia
ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2018 5 Funktion jatkuvuus 5.1 Määritelmä ja perustuloksia 1. Tarkastellaan väitettä a > 0: b > 0: c > 0: d U c (a): f(d) / U b (f(a)), missä a, b, c, d R. Mitä funktion
LisätiedotMatematiikka kaikille, kesä 2017
Matematiikka kaikille, kesä 2017 Luentojen 2,4 ja 6 luentokalvoja (päivittyy kurssin aikana) Henrik Wirzenius, henrik.wirzenius@helsinki.fi, June 21, 2017 1/30 Matematiikan perusteita (joukko-oppi) Kurssin
LisätiedotTällöin on olemassa reaalilukuja c, jotka kuuluvat jokaiselle välille I n = [a n, b n ]. Toisin sanoen a n c b n kaikilla n.
Analyysi I ja II lisämateriaalia HAARUKOINTI Tässä käsitellään kootusti sellaisia differentiaali- ja integraalilaskennan kurssin kysymyksiä, joissa joudutaan syventymään lukusuoran hienovaraisimpiin ominaisuuksiin.
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus
Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio
LisätiedotMatematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen
LisätiedotAnalyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.
Analyysi 1 Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy 014 1. Tutki funktion x + x jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.. Määritä vakiot a ja b siten, että funktio a x cos x + b x + b sin x, kun x 0, x 4, kun x
LisätiedotSekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä
Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja
LisätiedotAnalyysi I. Visa Latvala. 26. lokakuuta 2004
Analyysi I Visa Latvala 26. lokakuuta 2004 34 Sisältö 3 Reaauuttujan funktiot 35 3.1 Peruskäsitteitä................................. 35 3.2 Raja-arvon määritelmä............................. 43 3.3 Raja-arvon
LisätiedotPoistumislause Kandidaatintutkielma
Poistumislause Kandidaatintutkielma Mikko Nikkilä 013618832 26. helmikuuta 2011 Sisältö 1 Johdanto................................... 2 2 Olemassaolon ja yksikäsitteisyyden historiaa............ 3 3 Esitietoja..................................
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)
Lisätiedot5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä
ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2019 5 Funktion jatkuvuus 5.1 Määritelmä ja perustuloksia 1. Tarkastellaan väitettä a > 0: b > 0: c > 0: d U c (a): f(d) / U b (f(a)), missä a, b, c, d R. Mitä funktion
LisätiedotMS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto)
Lisätiedotx > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.
ANALYYSIN TEORIA A Kaikki lauseet eivät ole muotoiltu samalla tavalla kuin luennolla. Ilmoita virheistä yms osoitteeseen mikko.kangasmaki@uta. (jos et ole varma, onko kyseessä virhe, niin ilmoita mieluummin).
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotSisältö. Sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 17
Sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 17 Sisältö 1 Peruskäsitteistöä 2 1.1 Määritelmiä 2 1.2 Perustuloksia 4 2 Suppenemistestejä positiivitermisille sarjoille 5 3 Itseinen ja ehdollinen suppeneminen 8 4 Alternoivat
Lisätiedotreaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,
Reaaliluvuista Pekka Alestalo Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Nämä kalvot sisältävät tiivistelmän reaaliluvuista ja niihin liittyvistä käsitteistä.
LisätiedotJoukot metrisissä avaruuksissa
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Saara Lahtinen Joukot metrisissä avaruuksissa Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Elokuu 2013 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Metriset avaruudet 1 2.1 Tarvittavia
LisätiedotMatemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja
Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja Antti-Juhani Kaijanaho 7 maaliskuuta 0 Deduktiivinen ja induktiivinen päättely Deduktiivisessa päättelyssä johtopäätös seuraa aukottomasti premisseistä
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat
LisätiedotDerivaatasta ja derivoituvuudesta
Derivaatasta ja derivoituvuudesta Piia Lehtola Matematiikan pro gradu Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Syksy 2018 Tiivistelmä: Piia Lehtola, Derivaatasta ja derivoituvuudesta,
LisätiedotÄärettömistä joukoista
Äärettömistä joukoista Markku Halmetoja Mistä tietäisit, että sinulla on yhtä paljon sormia ja varpaita, jos et osaisi laskea niitä? Tiettyä voimisteluliikettä tehdessäsi huomaisit, että jokaista sormea
LisätiedotMatemaattisen analyysin tukikurssi
Matemaattisen analyysin tukikurssi 4. Kurssikerta Petrus Mikkola 4.10.2016 Tämän kerran asiat Funktion raja-arvo Raja-arvon määritelmä Toispuolinen raja-arvo Laskutekniikoita Rationaalifunktion esityksen
Lisätiedot2 Funktion derivaatta
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2019 2 Funktion derivaatta 2.1 Määritelmiä ja perusominaisuuksia 1. Määritä suoraan derivaatan määritelmää käyttäen f (0), kun (a) + 1, (b) (2 + ) sin(3). 2. Olkoon
Lisätiedot4 Matemaattinen induktio
4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Harri Hakula Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2018 1 Perustuu Antti Rasilan luentomonisteeseen
LisätiedotÄärettömät raja-arvot
Äärettömät raja-arvot Määritelmä Funktion f oikeanpuoleinen raja-arvo pisteessä x 0 on + mikäli kaikilla R > 0 löytyy sellainen δ > 0 että f (x) > R aina kun x 0 < x < x 0 + δ. Funktion f oikeanpuoleinen
LisätiedotDIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 1. ALUKSI. Joukko-oppia
DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 1. ALUKSI Joukko-oppia Lyhenteitä ja merkintöjä. A = B A:sta seuraa B. Implikaatio. A B A ja B yhtäpitävät. Ekvivalenssi.
LisätiedotCantorin joukon suoristuvuus tasossa
Cantorin joukon suoristuvuus tasossa LuK-tutkielma Miika Savolainen 2380207 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Cantorin joukon esittely 2 2 Suoristuvuus ja
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 21.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
LisätiedotOletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on
Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 19 Derivaatan määritelmä Määritelmä
Lisätiedot1 sup- ja inf-esimerkkejä
Alla olevat kohdat (erityisesti todistukset) ovat lähinnä oheislukemista reaaliluvuista, mutta joihinkin niistä palataan myöhemmin kurssilla. 1 sup- ja inf-esimerkkejä Kaarenpituus. Olkoon r: [a, b] R
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotAnalyysi I (mat & til) Demonstraatio IX
Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX 16.11. 2018 II välikoe 19.11. klo 9 salissa IX. Ilmoittaudu NettiOpsussa 12.11. mennessä. Koealue: Funktion raja-arvo, jatkuvuus ja Bolzanon lause, ts. kirjan luku
Lisätiedot3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2019 3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia 31 l Hospitalin sääntö 1 Määritä 2 5 4 2 + 2 7 12 + 11, e 1 2, (c) tan sin 2 Määritä 2012 3 704 + 2 6 30 13 10 + 7, 3 2017
LisätiedotVieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.
Aloitus Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne. Mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia? A. 6 3 N B. 5 Z
LisätiedotKonvergenssilauseita
LUKU 4 Konvergenssilauseita Lause 4.1 (Monotonisen konvergenssin lause). Olkoon (f n ) kasvava jono Lebesgueintegroituvia funktioita. Asetetaan f(x) := f n (x). Jos f n
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 24.10.2016 Sisältö Derivaatta 1.1 Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: I geometrinen
Lisätiedot0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Todennäköisyyslaskenta II, syksy 07 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä niistä
Lisätiedot1 Reaaliset lukujonot
Jonot 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 5 1 Reaaliset lukujonot Reaaliset lukujonot ovat funktioita f : Z + R. Lukujonosta käytetään merkintää (a k ) k=1 tai lyhyemmin vain (a k). missä a k = f(k). Täten lukujonot
LisätiedotDeterminantti 1 / 30
1 / 30 on reaaliluku, joka on määritelty neliömatriiseille Determinantin avulla voidaan esimerkiksi selvittää, onko matriisi kääntyvä a voidaan käyttää käänteismatriisin määräämisessä ja siten lineaarisen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti
LisätiedotJATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.
JATKUVAT FUNKTIOT JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva funktio Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista., suomennos Matti Pauna JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva
LisätiedotInjektio. Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim.
Injektio Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim. Funktio f on siis injektio mikäli ehdosta f (x 1 ) = f (x 2 ) seuraa, että x 1 = x 2.
Lisätiedot802320A LINEAARIALGEBRA OSA I
802320A LINEAARIALGEBRA OSA I Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LINEAARIALGEBRA 1 / 72 Määritelmä ja esimerkkejä Olkoon K kunta, jonka nolla-alkio on 0 ja ykkösalkio on 1 sekä
LisätiedotBM20A0300, Matematiikka KoTiB1
BM20A0300, Matematiikka KoTiB1 Luennot: Heikki Pitkänen 1 Oppikirja: Robert A. Adams: Calculus, A Complete Course Luku 12 Luku 13 Luku 14.1 Tarvittava materiaali (luentokalvot, laskuharjoitustehtävät ja
Lisätiedot1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus
1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus 1.1 Määritelmä ja esimerkkejä Olkoon K kunta, jonka nolla-alkio on 0 ja ykkösalkio on 1 sekä V epätyhjä joukko. Oletetaan, että joukossa V on määritelty laskutoimitus
LisätiedotLuonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen
Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen LuK-tutkielma Jussi Piippo Matemaattisten tieteiden yksikkö Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Esitietoja 3 2.1 Joukko-opin perusaksioomat...................
LisätiedotTehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1
Tehtävä : Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: a) a) x b) e x + Integraali voisi ratketa muuttujanvaihdolla. Integroitava on muotoa (a x ) n joten sopiva muuttujanvaihto voisi olla
LisätiedotOrtogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle
Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle Olkoon X sisätuloavaruus ja Y X äärellisulotteinen aliavaruus. Tällöin on olemassa lineaarisesti riippumattomat vektorit y 1, y 2,..., yn, jotka
LisätiedotAnalyysin peruslause
LUKU 10 Analyysin peruslause 10.1. Peruslause I Aiemmin Cantorin funktion ψ kohdalla todettiin, että analyysin peruslause II ei päde: [0,1] ψ (x) dm(x) < ψ(1) ψ(0). Kasvavalle funktiolle analyysin peruslauseesta
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Luonnontieteiden kandidaatin tutkielma. Mika Kähkönen. L'Hospitalin sääntö
TAMPEREEN YLIOPISTO Luonnontieteiden kandidaatin tutkielma Mika Kähkönen L'Hospitalin sääntö Matematiikan, tilastotieteen ja losoan laitos Matematiikka Lokakuu 007 Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Tutkielman sisältö........................
LisätiedotLineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus
Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus 1 / 51 Lineaarikombinaatio Johdattelua seuraavaan asiaan (ei tarkkoja määritelmiä): Millaisen kuvan muodostaa joukko {λv λ R, v R 3 }? Millaisen
LisätiedotMS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat
MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos September 13, 2017 Pekka Alestalo,
LisätiedotReaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista
säilyy 1 / 17 säilyy Jos A, B R, niin funktiota f : A B sanotaan (yhden muuttujan) reaalifunktioksi. Tällöin karteesinen tulo A B on (aiempia esimerkkejä luonnollisemmalla tavalla) xy-tason osajoukko,
LisätiedotDerivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2
MS-C50 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset syksy 07. Oletetaan että vektorikenttä E E E E : R R on kaksi kertaa jatkuvasti derivoituva E C R. Näytä että E E. Derivaatat lasketaan komponenteittain
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 14.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo Malinen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio
LisätiedotIV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n
IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen
Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen 1. Väite: Funktio f : [, ) [1, ), missä on bijektio. f(x) = x + 4x + 5, Todistus: Luentomateriaalissa todistettujen
LisätiedotHY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia
HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 07 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Osa tämän viikon tehtävistä ovat varsin haastavia, joten ei todellakaan
Lisätiedot