Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Transkriptio

1 Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

2 1. Lainsäädäntö 2. Kahdeksan maakuntaa kolme suunnitelmaa 3. Organisoituminen 4. Rahoitus ja hankkeet 5. Aikataulu 6. Suunnitteluprosessi

3 1. Lainsäädäntö määrittelee suunnittelun kehykset ja minimin voimaan tulleiden säädösten mukaan Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle tulee laatia merialuesuunnitelmat mennessä. Merialuesuunnitelmien laatimisesta vastaavat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Ympäristöministeriön tehtävänä on merialuesuunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus sekä yhteistyö naapurimaiden kanssa. Merialuesuunnittelun tavoitteena on varautua merialueen pitkän aikavälin käyttötarpeisiin tarkastelemalla eri toimintoja kokonaisvaltaisesti laajalla merialueella ja yleispiirteisellä tasolla sovittamalla yhteen eri toimintojen tarpeet ja ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat. Merialuesuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä eri viranomaisten kanssa sekä avointa vuorovaikutteista suunnittelutapaa noudattaen. MRL:n yleiset tavoitteet koskevat myös merialuesuunnittelua.

4 Maakuntauudistus: merialuesuunnittelu mukana 2019 aloittavien uusien maakuntien tehtävissä.

5 2. Kahdeksan maakuntaa kolme suunnitelmaa Merialuesuusuunnitelmat laaditaan kahdeksan maakunnan liiton toimesta alue- ja talousvesialueille. Liitot laativat yhteistyössä kolme merialuesuunnitelmaa siten, että suunnitelmien rajat kulkevat maakuntarajoja noudattaen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sekä Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien välissä. Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot vastaavat Selkämeren pohjoisosan, Merenkurkun ja Perämeren alueista. Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto vastaavat Saaristomeren ja Selkämeren alueista Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot vastaavat Suomenlahden alueesta Laaja-alainen yhteistyö on tarpeen, jotta eri liittojen alueelle laaditut suunnitelmat voidaan sovittaa yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitelmien ja suunnittelumetodien kansainvälinen vertailu tärkeää.

6

7 3. Merialuesuunnitteluyhteistyön organisoituminen Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto on laaja, merialuesuunnittelun päättäjät, eri sidosryhmät ja osalliset yhteen kokoava yhteistyöalusta. Yhteistyöverkosto kokoontuu säännöllisesti suunnitteluprosessin aikana järjestettäviin tilaisuuksiin ja toimii sen lisäksi internetin työtilassa. Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä Merialuesuunnitteluyhteistyötä ohjaa merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä, jonka jäseninä ovat maakuntien liittojen suunnittelusta vastaavat ja heidän varahenkilönsä sekä ympäristöministeriön edustajat. Koordinaatioryhmä esitti merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliitoksi Varsinais-Suomen liittoa. Koordinaatioliiton tehtävänä mm. rahoitushakemusten valmistelu ja yhteisen koordinaattorin rekrytointi. Koordinaatioryhmään pyritään saamaan mukaan Ahvenanmaan edustaja.

8 4. Merialuesuunnittelun rahoitus ja hankkeet Lakia valmisteltaessa lähtökohtana oli, ettei merialuesuunnittelu lisää maakuntien liittojen jäsenkuntien rahoitustarvetta. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta merialuesuunnittelua varten osoitetusta rahoituksesta Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio -hanke, yht vuosille (haetaan vuosittain): Liittojen yhteisen koordinaattorin palkkaaminen. Tarvittavien lähtötietojen kerääminen ja lisätarpeiden selvittäminen. Ohjelmasta rahoitetaan myös SYKE:n Meritietoportaalihanke ja mahdollisuus muille lisähankkeille. Useita merialuesuunnittelua tukevia hankkeita ja selvityksiä käynnissä tai käynnistymässä > MSP:n luonne laajana sidosryhmä- ja verkostoyhteistyönä korostuu.

9 Lähtötiedot hankeosiossa kartoitetaan merialuesuunnittelun toimijat, sidosryhmät ja osalliset. määritellään merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston jäsenet. kartoitetaan aiemmat, suunnittelua palvelevat selvitykset ja tutkimukset. kerätään eri organisaatioiden sekä aiempien suunnitelmien tuottamat ja (paikkatieto-) aineistot sekä suunnittelua palvelevat tilasto- ja rekisteritiedot. määritellään ja tehdään/teetetään tarvittavat lisäselvitykset. kirjataan em. vaiheissa havaitut (merialuesuunnittelua rajoittavat) ongelmakohdat. Miten muualla? Koordinaattori huolehtii merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston ja koordinaatioryhmän tiedonvaihdosta, tiedonhallinnasta ja yhteistyöstä merialuesuunnitelmien laatimiseksi. huolehtii koordinaatioryhmässä sovittujen suunnittelua varten tarvittavien selvitysten kilpailuttamisesta ja hankinnasta, kuten merialuesuunnitelmien lähtötiedot. huolehtii yhteydenpidosta tarvittaviin sidosryhmiin ja merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston sidosryhmätilaisuuksien järjestämisestä. huolehtii koordinaatioryhmän ohjauksessa hankkeen hallinnoinnista ja raportoinnista rahoitusviranomaisena toimivan ELY-keskuksen ja meripolitiikan rahoituksen koordinaation kanssa. osallistuu ympäristöministeriön kanssa toteutettavaan TEAS-kehittämishankkeeseen, jossa tuotetaan mm. suunnitteluasiakirjojen rakenteellisen ja graafisen yhteismitallisuuden ja yhteensopivuuden varmistava suunnittelusabluuna. osallistuu merialuesuunnitelmia koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön kanssa.

10 UUDET MAAKUNNAT VALMISTELUAINEISTO NÄHTÄVILLÄ VIRANOM.LAUSUNNOT Aikataulu VUOROVAIKUTUS JA SIDOSRYHMÄTYÖ LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN JA TÄYDENTÄMINEN ALOITUSV. MÄÄRITTELYV. VALMISTELU- / SUUNNITTELUVAIHE HYVÄKSYMISV. RAPORTOINTI

11 6. Prosessi SUUN- NITELMA SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA EDISTÄMINEN HANKKEET SELVITYKSET TUTKIMUKSET SIDOSRYHMÄ- JA VUOROVAIKUTUSTYÖ

12

13

14