Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Transkriptio

1 Merialuesuunnittelu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma Maakuntainsinööri, Anne Nummela, Satakuntaliitto

2 Esityksen sisältö 1. Taustaa merialuesuunnittelulle 2. Organisoituminen Suomessa 3. Esimerkkejä merialuesuunnitelmista muualla 4. Merialuesuunnittelua tukevia hankkeita Esityksen graafit aikataulusta ja prosessista: Heikki Saarento Esityksen kuvat: Anne Nummela (Etusivu, Merikarvian satama) Timo Nieminen (Merimaisema) Sami Suominen (Porin satama) Heidi Arponen (Rakkolevä) Ira Pelkonen (Tyrnipensaat Ourassa)

3 1 Taustaa merialuesuunnittelulle Miksi merialuesuunnittelua tehdään? Blue Growth, sininen kasvu, sininen talous Merialuesuunnittelun avulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Varaudutaan mereen liittyvien elinkeinojen tulevaan kehitykseen ja tarpeisiin sekä mereen kohdistuvien ympäristöpaineiden hallintaan.

4 Pohjanlahden rannalla sinistä taloutta edustivat turismi, kalastus ja vesiviljely sekä merienergia. Kasvua nähdään erityisesti seuraavilla aloilla: turismi (myös risteilyt), vesiviljely, tuulivoima ja mereiset hyvinvointipalvelut eli blue care. Myös toisarvoisen kalan hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena. Siniseen talouteen kuuluu myös perinteisiä aloja kuten laivanrakennus, kalastus ja meriliikenne. Näiden työllistävä vaikutus on melko suuri, mutta kasvua ei tämänhetkisen tiedon valossa ole juuri odotettavissa. Tällä hetkellä sininen talous laajasti ymmärrettynä vastaa n. 4% kaikista työpaikoista Pohjanlahden rannikolla ja sinisen talouden tulevaisuutta tullaan analysoimaan SmartSea hankkeessa myöhemmin. SmartSea-hankkeen työpajassa esitettyä, Pori,

5 Merten aluesuunnittelusta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL luku 8a), lakimuutokset tulivat voimaan Lakimuutos perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin merten aluesuunnittelun puitteista (2014/89/EU, merialuesuunnitteludirektiivi), joka annettiin 23. päivänä heinäkuuta Merialuesuunnitelma laaditaan yhteistyössä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Merialuesuunnitelmat tulee laatia mennessä. Maakunnan liitot laativat suunnitelmat, maakuntavaltuustot hyväksyvät. FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Merialueiden_suunnittelu

6 Merialuesuunnittelu on mukana 2019 aloittavien uusien maakuntien tehtävissä.

7 2. Suunnittelun organisoituminen Suomessa Kahdeksan maakuntaa kolme suunnitelmaa Merialuesuusuunnitelmat laaditaan kahdeksan maakunnan liiton toimesta alue- ja talousvesialueille. Liitot laativat yhteistyössä kolme merialuesuunnitelmaa siten, että suunnitelmien rajat kulkevat maakuntarajoja noudattaen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sekä Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien välissä. Laaja-alainen yhteistyö on tarpeen, jotta eri liittojen alueelle laaditut suunnitelmat voidaan sovittaa yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitelmien ja suunnittelumetodien kansainvälinen vertailu tärkeää.

8 Suomenlahti Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot vastaavat Suomenlahden alueesta Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto vastaavat Saaristomeren ja Selkämeren alueista Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin liitot vastaavat Selkämeren pohjoisosan, Merenkurkun ja Perämeren alueista.

9 Merialuesuunnitteluyhteistyön organisoituminen Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto on laaja, merialuesuunnittelun päättäjät, eri sidosryhmät ja osalliset yhteen kokoava yhteistyöalusta. Yhteistyöverkosto kokoontuu säännöllisesti suunnitteluprosessin aikana järjestettäviin tilaisuuksiin ja toimii sen lisäksi internetin työtilassa. Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä Merialuesuunnitteluyhteistyötä ohjaa merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä, jonka jäseninä ovat maakuntien liittojen suunnittelusta vastaavat ja heidän varahenkilönsä sekä ympäristöministeriön edustajat. Koordinaatioryhmä esitti merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliitoksi Varsinais-Suomen liittoa. Koordinaatioliiton tehtävänä mm. rahoitushakemusten valmistelu ja yhteisen koordinaattorin rekrytointi. Koordinaatioryhmässä on mukana myös Ahvenanmaan edustaja.

10 Merialuesuunnittelun rahoitus / hankkeet Lakia valmisteltaessa lähtökohtana oli, ettei merialuesuunnittelu lisää maakuntien liittojen jäsenkuntien rahoitustarvetta. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta merialuesuunnittelua varten osoitetusta rahoituksesta Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio -hanke, yht vuosille (haetaan vuosittain): Liittojen yhteisen koordinaattorin palkkaaminen. Tarvittavien lähtötietojen kerääminen ja lisätarpeiden selvittäminen.

11 Lähtötiedot hankeosiossa kartoitetaan merialuesuunnittelun toimijat, sidosryhmät ja osalliset. määritellään merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston jäsenet. kartoitetaan aiemmat, suunnittelua palvelevat selvitykset ja tutkimukset. kerätään eri organisaatioiden sekä aiempien suunnitelmien tuottamat ja (paikkatieto-) aineistot sekä suunnittelua palvelevat tilastoja rekisteritiedot. määritellään ja tehdään/teetetään tarvittavat lisäselvitykset. kirjataan em. vaiheissa havaitut (merialuesuunnittelua rajoittavat) ongelmakohdat. Koordinaattori huolehtii merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston ja koordinaatioryhmän tiedonvaihdosta, tiedonhallinnasta ja yhteistyöstä merialuesuunnitelmien laatimiseksi. huolehtii koordinaatioryhmässä sovittujen suunnittelua varten tarvittavien selvitysten kilpailuttamisesta ja hankinnasta, kuten merialuesuunnitelmien lähtötiedot. huolehtii yhteydenpidosta tarvittaviin sidosryhmiin ja merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston sidosryhmätilaisuuksien järjestämisestä. huolehtii koordinaatioryhmän ohjauksessa hankkeen hallinnoinnista ja raportoinnista rahoitusviranomaisena toimivan ELY-keskuksen ja meripolitiikan rahoituksen koordinaation kanssa. osallistuu ympäristöministeriön kanssa toteutettavaan TEAS-kehittämishankkeeseen, jossa tuotetaan mm. suunnitteluasiakirjojen rakenteellisen ja graafisen yhteismitallisuuden ja yhteensopivuuden varmistava suunnittelusabluuna. osallistuu merialuesuunnitelmia koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön kanssa.

12 UUDET MAAKUNNAT VALMISTELUAINEISTO NÄHTÄVILLÄ VIRANOM.LAUSUNNOT Merialuesuunnittelun aikataulu VUOROVAIKUTUS JA SIDOSRYHMÄTYÖ LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN JA TÄYDENTÄMINEN ALOITUSV. MÄÄRITTELYV. VALMISTELU- / SUUNNITTELUVAIHE HYVÄKSYMISV. RAPORTOINTI

13 Prosessi, vuorovaikutuksen ja taustaselvitysten rooli korostuu SUUN- NITELMA SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA EDISTÄMINEN HANKKEET SELVITYKSET TUTKIMUKSET SIDOSRYHMÄ- JA VUOROVAIKUTUSTYÖ

14 3. Esimerkkejä muualta:

15 Ruotsin merialuesuunnitelman alustava luonnos on nähtävillä. Ruotsissa kolme suunnitelmaa, jotka valtio laatii. Merialuesuunnittelusta vastaa Hav- och vattenmyndigheten (Göteborgissa). Suunnitelma on yleispiirteinen ja se kuvaa, mitä toimintoa milläkin alueella priorisoidaan. Luonnoksessa esitetään myös vaihtoehtoja.

16 4. Merialuesuunnittelua tukevia hankkeita Useita merialuesuunnittelua tukevia hankkeita ja selvityksiä on käynnissä tai käynnistymässä > MSP:n luonne laajana sidosryhmä- ja verkostoyhteistyönä korostuu. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta rahoitetaan myös SYKE:n Meritietoportaalihanke ja rahastossa on mahdollisuus myös muille lisähankkeille. Ns. Sabluunahanke, missä määritellään merialuesuunnittelun prosessi ja suunnitelmien ja asiakirjojen ulkoasu, YM:n vetämä TEAS-kehittämishanke

17 SmartSea Suomen akatemian rahoittama Pohjanlahdelle sijoittuva usean tutkimuslaitoksen 6-vuotinen tutkimushanke, Plan4Blue merialuesuunnittelua Suomen ja Viron välillä, tulevaisuusskenaarioita, SustainBaltic Lounais-Suomen ja Viron rannikkoalueita koskeva hanke, PanBaltic SCOPE - valmistelussa oleva Itämeren laajuinen hanke, Ruotsi vetää hanketta, yht. 12 partneria, hanke on jatkoa Baltic Scope-hankeelle,