Johdanto Alueen kuvaus 3

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 1. Alueen kuvaus Forssan seutu lounaisen Suomen sisämaan merkittävin keskus Vahva teollisuus ja vankka maaseutu alueen kehittämisen perustana Seutukunnan talous on nousussa 4 2. Verkostoitunut Forssan seutukunta Pitkäaikainen kuntayhteistyö on monipuolista Kehittämisen kärjessä Elintarvikealan osaamiskeskus ELO sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Alueen muita osaamiskeskittymiä Hämeen ammattikorkeakoulu Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 9 3. Aluekeskusohjelman visio ja tavoitteet Osaamiskeskittymät Perusturvallisuus Seudullinen elinvoimaisuus ja kilpailukyky Toimiva seudullinen yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri Seudun johtaminen ja kuntapalvelujen kehittäminen Kumppanuus ja sitoutuminen ohjelman menestystekijöinä Hankkeiden rahoitus ja hankekuvaukset Agropolis tiedepuisto: Innovaatiot tuotteiksi osaaminen liiketoiminnaksi EKO hanke Seutukunnallisen yrityspalvelun organisointi pilotti InnoForss osaamiskeskittymä Lounais-Hämeen Etätyökeskus Elektroniikan koulutustehdas IT läpi teollisuuden Seutuyhteistyön organisointi Forssan seudun Portti Forssan seudun hyvinvointistrategia 30

2 2 JOHDANTO Sisäasiainministeriö avasi haun aluekeskusten kehittämisohjelmamenettelyyn lähettämällään kirjeellä. Ohjelmatyön avulla pyritään saamaan aikaan kaikki maakunnat kattava vahva aluekeskusten verkosto. Nimettäville aluekeskusseuduille suunnataan valtion aluepoliittisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Aluekeskuksilla tarkoitetaan keskuskuntia laajempia toiminnallisia työmarkkina-, palvelujen haku- ja kuntien yhteistyöalueita. Aluekeskusten vaikutuksen tulee ulottua määrättyjä seutukuntia ja seutuja laajemmalle alueelle taloudellisesti sekä palvelujen tuottamisen ja tarjoamisen kannalta. Tässä hakemuksessa osoitetaan Forssan seutukunnan olevan aluekeskus, jolle luontaista on verkostoituminen ja yhteistyö jo sijaintinsakin puolesta moniin eri suuntiin. Forssan seutukunnalla on huomattavan korkeatasoista erityisosaamista monella alalla ja erityisesti elintarvikeja ympäristötekniikan aloilla. Alueen osaamiskeskittymien vaikutus ulottuu laajalle alueelle ylimaakunnallisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Forssan seudun aluekeskusohjelman tavoitteena on nostaa Forssan seutu myös eri luokituskriteereiden osalta jälleen keskeisten kaupunkiseutujen joukkoon, johon se kuului vuoteen 1998 saakka. Tuolloin se läpikäydyn laman aiheuttaman väestö- ja työllisyys-kehityksen johdosta sen hetken kriteerein karsiutui joukosta. Forssan seudulla on toteutettu vuodesta 1990 lähtien erilaisia seudullisia kehittämisohjelmia. Seutu oli mukana mm. kaupunkiohjelmamenettelyssä ja EU:n tavoite 5b-ohjelmassa Parhaillaan toteutetaan Etelä-Suomen EU:n tavoite 2-ohjelmaa sekä maaseudun kehittämiseen tähtäävää ALMA -ohjelmaa yhdessä muun Hämeen maakunnan kanssa. Forssan seudun kunnat hakivat pääsyä myös Sisäasiainministeriön, Suomen Kuntaliiton ja eräiden muiden ministeriöiden käynnistämään seutukuntien tukihankkeeseen. Samassa yhteydessä ilmoittauduttiin mukaan myös Suomen Kuntaliiton AKSESTRA -hankkeeseen. Forssan seudulla jo nyt monipuolinen ja vakiintunut seutuyhteistyö nähdään ainoaksi toimintatavaksi selviytyä seudun tulevista haasteista ja ongelmista. Aluekeskusohjelman ja muiden kehittämisohjelmien avulla etsitään ratkaisumalleja seuraaviin kokonaisuuksiin: - Nuoren koulutetun väestön poismuutto - Alhainen koulutustaso - Työttömyys - Kuntatalouden kestävä kehitys - Yhdyskuntatalous - Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus - Ympäristökysymykset - Yleiset elinkeinopoliittiset valmiudet - Vientiteollisuuden vähäisyys - Pääkaupunkiseudun kasvun ulottaminen seudulle

3 3 1. Alueen kuvaus 1.1. Forssan seutu lounaisen Suomen sisämaan merkittävin keskus Hämeen maakunta muodostuu kolmesta selkeästi erillään toimivasta seutukunnasta, jonka yhteistyöverkostot ja myös suuntautuminen poikkeavat toisistaan. Viisi lounaisosan kuntaa muodostavat Forssan seutukunnan. Forssan seutu sijaitsee Helsingin, Turun ja Tampereen muodostaman kolmion painopisteessä. Seutua ympäröivät Forssaa selvästi pienemmät kaupungit Loimaa, Huittinen, Karkkila ja Somero. Forssan, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän taajamat liittyvät toisiinsa asuin-, ja työpaikka-alueiden, kulttuurimaiseman sekä liikenneväylien välityksellä. Alue sijaitsee liikenteellisesti kotimaan markkinoiden kannalta merkittävässä solmukohdassa, jossa risteävät valtatiet 2, 9 ja 10 sekä kantatie 54 ja jota halkoo Turku-Tampere rautatie. Sijainti usean maakunnan rajalla mahdollistaa maakunnallisen yhteistyön lisäksi toimivan yhteistyön myös ylimaakunnallisesti. Forssan seutukunta jättää aluekeskusohjelman yksin, liittoutumatta laatimisvaiheessa muiden aluekeskusohjelmia laativien kaupunkiseutujen kanssa. Seudulla on runsaasti yhteistyöverkostoja eri suuntiin, ja yhteistyötä halutaan tehdä kaikkien kumppaneiden kanssa. Seutukunnan tavoitteena on hankekohtaisesti tehdä yhteistyötä ja verkostoitua aina kulloinkin niiden kumppaneiden kanssa, jotka kokevat yhteistyön Forssan seudun kanssa mielekkääksi. Käytettävissä olevista yhteistyöverkoista on laaja kuvaus tässä ohjelmassa myöhemmin. Seutu tekee yhteistyötä naapureiden lisäksi kolmeen eri suuntaan; yhteistyö Hämeen maakunnan kanssa perustuu mm. maakunnallisen liiton, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen, elinkeinoalan organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun kanssa tehtäviin asiakokonaisuuksiin, toinen keskeinen kumppaniryhmä ovat 2-tien varren kaupunkiseudut sekä kolmantena valtatie 10 varren seudut. Seudun väestömäärä on viime vuosikymmeninä ollut melko vakaa. Vasta 1990-luvun loppupuolella alue on kärsinyt väestön poismuutosta. Vuonna 1999 asukkaita oli noin Forssan kaupungin osuuden ollen tästä noin asukasta. Vuonna 2000 väkimäärän arvioidaan vähentyneen tästä noin sadalla hengellä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkimäärä pienenee edelleen lähivuosikymmeninä, joskin vähäisesti. Seudun väestö on hieman keskimääräistä vanhempaa, sillä vanhusväestön osuus on painottunut suhteessa enemmän kuin esimerkiksi alle 15 -vuotiaiden lasten osuus. Muuttoliike vahvistaa ikärakenteen vinoutumista Vahva teollisuus ja vankka maaseutu alueen kehittämisen perustana Forssan seudulla on pitkät teolliset perinteet ja vahva nykyteollisuus. Myös maa- ja metsätaloudella on alueelle tärkeä merkitys. Aikoinaan seudun suurimmat toimialat; rakennusosateollisuus ja tekstiiliteollisuus ovat käyneet läpi voimakkaan rakennemuutoksen ja suurimmaksi teollisuuden toimialaksi on noussut elintarviketeollisuus. Elintarvikealan osaamista vahvistaa alueella myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus sekä elintarvikealan verkostoitunut osaamiskeskus. Myös it ja elektroniikka-alan yritystoimintaa on syntynyt alueelle viime aikoina. Vahvoja toimialoja seudulla ovat myös metalli ja graafinen ala. Kiimassuon Envitech-alue on merkittävä ympäristötekninen osaamiskeskus, joka palvelee yli asukkaan aluetta. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toiminta jätteiden käsittelyssä on Euroopan huippuluokkaa. Toimintaa laajennetaan ja alueen yritystoimintaa kehitetään jatkuvasti mm. elektroniikkaromun käsittelyssä ja kierrätyksessä. Elinkeinotoiminnan keskeinen ongelma on vientiteollisuuden erittäin alhainen osuus verrattuna muihin seutuihin. BKT:n kasvu Forssan seudulla on ollut vuosina noin 19 %. Seudun tuotantorakenne BKT:n suhteen eroaa keskiarvoista siten, että teollisuuden osuus

4 4 BKT:stä on huomattavan korostunut. Myös maatalouden osuus on keskimääräistä suurempi. Palveluiden osuus jää selvästi alle keskiarvon. Julkisia toimintoja on keskitetty seudulle todella vähän ja yleishallinnon kustannukset sekä sen henkilöstömäärät ovat huomattavan pienet. Forssan seudulla on yritysten toimipaikkoja jokseenkin tiheästi ja niiden jalostusarvo/ asukas on selvästi naapuriseutujen arvojen ylitse. Vuonna 1998 jalostus työllistikin Forssan seutukunnassa 38 % väestöstä, mikä on 10. eniten valtakunnallisessa seutukuntavertailussa (Tilastokeskus: Kuntapuntari, seutuja v ). Jalostuksen työpaikat ovat vuosina myös lisääntyneet merkittävästi eli noin 13 %:lla. Työpaikkaomavaraisuus seutukunnassa on yli 100 %. Forssan kaupungissa vuonna 1998 se oli 124,09%. Työttömyys seutukunnassa on vähentynyt maan keskiarvoa enemmän. Vuonna 1998 työttömyys oli seudulla 15,3 % kun vuonna 2000 se oli vain 12,9%. Ongelmana on kuitenkin ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien suuri määrä Seutukunnan talous on nousussa Seudullista elinvoimaisuutta mitataan erityisellä BTV-indikaattorilla. Siihen lasketaan seudun BKT:n kehitys, työllisyyden kehitys sekä väestön kehitys. Kuva Forssan seudun sijoittumisesta indikaattorilla mitattuna vuosien kehityksessä verrattuna muihin seutuihin on liitteessä 1, kuten myös muut tarkemmat tilastot seudun viimeaikaisesta kehityksestä. Forssan seutukunnan verotulokehitys on ollut seutukuntavertailun 24. huonoin vuosina Tilanne on tästä parantunut, joskin vuonna 1999 kunnille kertyi verotuloa asukasta kohden noin mk eli huomattavasti alle maan keskiarvon joka oli mk. Seutukunnan kuntien vuosikate vuonna 1999 oli noin 950 mk/asukas. Velat asukasta kohti vaihtelivat Ypäjän 2083 mk:sta/asukas Humppilan 8580 mk:aan/ asukas. Veroprosentti vaihtelee seutukunnassa tällä hetkellä 18,0 %:n ja 18, 75 %:n välillä. 2. Verkostoitunut Forssan seutukunta 2.1. Pitkäaikainen kuntayhteistyö on monipuolista Forssan kaupunki (18600 asukasta) keskuskuntana muodostaa yhdessä Humppilan (2690) Jokioisten (5659) Tammelan (6368) ja Ypäjän (2729) kanssa kiinteän työssäkäynti- ja asiointialueen. Kaikkia palveluita ei tuoteta seudun keskuksessa Forssassa vaan myös forssalaiset hakevat osan palveluista, käyvät työssä tai harrastavat seudun muiden kuntien alueella. Vuorovaikutus Forssan ja sen ympäristön kuntien asukkaiden kesken on nykyisellään monimuotoista ja tiivistä. Järjestöjen ja harrastusryhmien jäsenistö kattaa alueellisesti koko seudun. Kuntien yhteistoiminta alkoi jo 1950-luvulla ja tiivistyi 1970-luvulla monipuoliseksi palveluyhteistyöksi. Kuntayhtymämallilla on toteutettu mm. terveydenhuolto, ammatillinen koulutus sekä osa kehitysvammahuollosta. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä ovat seudun kuntien lisäksi mukana myös Somero ja Urjala. Hämeen ammattikorkeakoulun verkostoituneen kuntayhtymän palveluja tarjoavat seudulla Forssan sekä Tammelassa Mustialan yksiköt. Sopimusperusteista yhteistyötä on ollut runsaasti 1970-luvulta alkaen. Laajin sopimukseen perustuva yhteistyömalli on Lounais-Hämeen musiikkiopiston toiminta, jonka piiriin kuuluvat seudun kuntien lisäksi Somero ja Urjala sekä Someron lähikunnat. Maantieteelliseltä toiminta-alueeltaan laajin kunnallista palvelua antava yksikkö on Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, jonka ylläpitämä Kiimassuon Envitech-alue palvelee Forssan seudun lisäksi myös lähiseutujen kuntia Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Eri palvelujen yhteiskäyttöä sekä yhteistyötä kuntien ja valtion paikallishallinnon välillä on selvitetty aiemmin valtakunnallisten yhteiskäyttö- ja JULKKIS-projektien yhteydessä. Yhteinen alueen etujen valvontatyö aloitettiin 1980-luvulla ja seudullinen elinkeinopolitiikka 1990-luvulla. Aluekehittämisohjelmia eri muodoissa on laadittu vuodesta 1990 lukien. Parhaillaan toteutetaan EU:n tavoite 2-ohjelmarahoituksen turvin alueen kehittämisohjelmaa vuosiksi Kehittämisessä työvälineinä ovat seudulliset kehittämisyhtiöt Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy ( perustamisvuosi 1996), Agropolis Oy (1995) ja Lounais-Hämeen Me-

5 5 diakeskus Oy (1999), Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (1995) sekä alueen oppilaitokset. Verkostokumppaneita on runsaasti, niin Suomessa, kuin kansainvälisestikin. Ensimmäinen seudullinen strategia, Forssan seudun yhteistyön periaateohjelma, valmistui Sen tulokset on arvioitu kuntien seminaarissa ja tuolloin aloitettiin sen tarkistaminen, joka jatkui pidetyssä seminaarissa. Strategian tarkistus valmistuu kesäkuuhun 2001 mennessä toteutettavaan työryhmätyöskentelyyn, kunnanhallitusten ja sidosryhmien yhteisiin kokoontumisiin sekä seminaareihin perustuen. Seudun kunnat ovat luonteeltaan erilaisia, ja jokaisella on omat vahvuutensa sekä ominaispiirteensä. Seudun strategiassa on sovittu, että näitä ominaispiirteitä ja erikoistumista palvelutuotannossa pyritään vahvistamaan ja käyttämään koko seudun hyväksi tulevaisuudessa. 2.2 Elintarvikealan osaamiskeskus ELO sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) kehittämisen kärjessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on Suomen suurin ja yksi Pohjoismaiden suurimpia maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä tutkimuslaitos. MTT toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Tutkimuskeskuksen vuosibudjetti on yli 200 miljoonaan markkaa ja sen palveluksessa on 900 työntekijää, joista tutkijoita ja muita asiantuntijoita on noin 250. Neljännes tutkijoista on tohtoreita. Professoreita on 14. MTT:llä on toimipisteitä 19 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tutkimuskeskuksen johto ja toiminnan keskus sijaitsevan Jokioisilla Lounais-Hämeessä. Siellä toimivat yleisjohto, palveluyksiköt sekä pääosa elintarvikkeiden, kasvintuotannon, kotieläintuotannon ja luonnonvarojen tutkimuksesta. MTT:n tutkimuksen painopiste on soveltavassa tutkimuksessa. MTT osallistuu myös teknologian kehittämiseen ja siirtoon alan yrityksille. Tutkimuskeskuksessa on vuosittain käynnissä tutkimusta. Lisäksi MTT vastaa virallisista lajikokeista. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa korkeatasoista tutkimustyötä. MTT toimii tiiviissä yhteistyössä useiden ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa mm. USA:ssa, Japanissa ja EUmaissa. Tutkijoiden asiantuntemusta on käytetty maatalouden kehittämisprojekteissa kehitysmaissa, Baltian maissa ja Venäjällä. MTT panostaa voimakkaasti kansainväliseen tutkijanvaihtoon. MTT:n kansainvälistä työtä koordinoi kansainvälinen yksikkö. Merkittävät kansalliset ja kansainväliset verkostot alueelle tulevat MTT:n kautta, jonka tutkimusasemaverkosto kattaa koko maan, käsittäen 11 tutkimusasemaa ja kaksi koepaikkaa. EU:n tutkimus- ja kehityshankkeiden on myötä syntynyt useita verkostoja eri Euroopan maihin. MTT on ollut mukana yli 30 EU-tutkimushankkeessa, jotka edustavat eri tutkimusaloja. Lisäksi ovat EU:n COST-ohjelman myötä syntyneet tutkijaverkostot. Tälläkin hetkellä MTT on mukana 11 eri tutkimusalan COST-hankkeessa. Pohjoismaisten tutkimus- organisaatioiden kanssa on yhteistyötä Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamissa tutkimushankkeissa ja ns. NKJ-tutkimushankkeissa. Merkittävä verkosto on myös Pohjoismaiden maataloustutkijoiden yhdistys (NJF). Lisäksi MTT:llä on yhteyksiä Japaniin, Kiinaan, Australiaan, Uuteen Seelantiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan eri yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. MTT on jäsenenä myös EFARD:issa (European Forum on Agricultural Research for Development) ja EFARD puolestaan kuuluu ns. Global Forum on International Agricultural Research järjestöön. Tärkeimpänä aluekeskushankkeena olevan Agropolis-Tiedepuiston (hanke 5.1.) kannalta tärkeitä alueellisia resursseja ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus Hämeenlinnassa. Valtakunnallisen Elintarvikealan osaamiskeskuksen koordinaatioyksikkö toimii jo nyt Jokioisilla ja sen verkosto muodostaa lähtökohdan lukuisille yhteyksille. Agropolis Oy on myös Teknologiakeskusten liiton, TEKEL:in jäsen. Lisäksi kansainvälisessä toiminnassa on käytettävi ssä

6 6 IASP (International Association of Science Parks) -järjestö, jonne Agropolis Oy:n kautta on kehittyviä verkostosuhteita MTT:n Hevostalouden tutkimusyksikkö sijaitsee Ypäjällä. Hevosiin liittyvää osaamista edustaa Ypäjällä myös Hevosopisto Oy, joka on Suomen suurin hevosalan koulutus-, valmennusja kilpailukeskus. Opisto kouluttaa alan ammattilaisia, järjestää lyhyempiä valmennus- ja koulutustilaisuuksia ja useita kansallisen tason ratsastuskilpailuja vuodessa. Hevosopisto on ensimmäisiä osakeyhtiömuotoisia oppilaitoksia Suomessa. Sen omistavat Suomen valtio, lähiseudun kunnat, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto Forssan seudulle on em. yksiköiden ympärille kerääntynyt myös huomattava määrä hevosalan ammattilaisia ja alueen yhtenä matkailullisena vahvuutena voidaan mainita hevosvaellusmatkailu Alueen muita osaamiskeskittymiä Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toimii Kanta-Hämeen maakunnassa ja osin Pirkanmaalla kaikkiaan seitsemällä paikkakunnalla. Forssan seudulla toimintoja on Forssassa ja Tammelassa. HAMK:ssa on opiskelijoita noin 7000 ja henkilökuntaa yli 600. Kaikki valtakunnalliset koulutusalat ovat edustettuina ja koulutusohjelmia on yhteensä 23 kpl. Forssan yksikön koulutusohjelmat ovat tietotekniikka (tekniikan ja liikenteen koulutusala), logistiikka (tekniikan ja liikenteen koulutusala), matkailu (marata-ala) ja hoitotyö (sote-ala). Tammelassa Mustialan yksikössä toimii maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (luonnonvaraala). Opiskelijoita Forssan yksikössä on noin 650 ja Mustialassa noin 400. Valtaosa opiskelijoista tulee oman seutukunnan ulkopuolelta. He muodostavat merkittävän potentiaalin sekä alueen palvelujen käyttäjinä että elinkeinoelämän osaajina. Hämeen ammattikorkeakoulu on toiminta-alueellaan ainoa korkeakoulu. Sen aluevaikuttavuus on valtakunnallisesti huipputasoa. Forssan yksikössä toimii perusopetuksen lisäksi InnoForss-osaamiskeskittymä (hanke 5.4.). Yksikön toiminta nivoutuu suurelta osin tietotekniikan osaamisen ympärille. Myös muut koulutusohjelmat hyödyntävät tietotekniikan koulutusohjelman ja InnoForssin osaamista. Muutoinkin yksikön vahvuus rakentuu vankan synergian varaan. Tästä esimerkkinä on logistiikan painottuminen tietovirtojen käsittelyn suuntaan, matkailuun liittyvät virtuaalimatkailuhankkeet sekä hoitotyön logistiikka ja erityisesti hoitotyön ja tietotekniikan rajapintaan sijoittuvat voimakkaasti kehittyvät alueet. HAMK kokonaisuudessaan ja myös Forssan yksikkö toimii verkottuneesti eri toimijoiden kanssa niin valtakunnallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Oman vankan verkoston muodostaa jo HAMK itsessään. Se toimii monella paikkakunnalla, edustaa kaikkia koulutusaloja, ja on järjestänyt palvelunsa siten, että osaaminen on kaikkien yksiköiden ja niiden asiakkaiden käytössä. HAMK:n tällaisia yksiköitä ovat tutkimus- ja kehitystoimintaa koordinoiva R&D-Tawast sekä täydennyskoulutustoimintaa organisoiva ja kehittävä Osaamis-Tawast. HAMK:n tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat yritykset ja muut työnantajat, julkiset rahoittajat, seutukunnalliset yrityskeskukset (Forssassa Lounais-Hämeen Yrityskeskus), MTT-Agropolis sekä yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit. HAMK on myös Lounais-Hämeen Mediakeskus Oy:n perustajaosakas. HAMK:lla on laaja yhteistyöverkosto valtakunnallisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Forssan yksikkö tekee yhteistyötä seuraavasti: tietotekniikka logistiikka Tampereen teknillinen korkeakoulu Riihimäen varuskunta Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Etelä-Karjalan AMK

7 7 matkailu hoitotyö Rovaniemen AMK Pohjois-Karjalan AMK SydVest YH Tampereen yliopisto Valtakunnallinen virtuaaliammattikorkeakoulu Kansainvälisiä yhteistyöoppilaitoksia HAMK:lla on kaikkiaan noin sata. Forssan yksikön keskeisimmät yhteistyötahot ovat: tietotekniikka ja logistiikka matkailu hoitotyö Sault College, Kanada FH Hannover, Saksa IUP Gergy Pontoise, Ranska Waterford Technical College, Irlanti Scottish Agriculture College (SAC), UK Swansea Institute of Higher Education (SIHE), UK Budapest University, Hungary lisäksi yhteistyöoppilaitoksia Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, Irlannissa, Saksassa ja Ranskassa Bell College, Skotlanti University of Dundee, Skotlanti University of Glamorgan, Wales University of Ulster, Pohjois-Irlanti Waterford Institute of Technology, Irlanti Universidad Autonoma de Barcelona, Espanja Universidad de La Laguna, Espanja Lueteltujen oppilaitosten lisäksi matkailun koulutusohjelma on mukana kansainvälisessä matkailualan tutkimusyhteistyöverkostossa ATLAS. HAMK:n kokonaisstrategiassa on alusta asti ollut selkeästi mukana aluekehitysvastuu. OPM:n kanssa tehdyssä tavoite- ja tulossopimuksessa vuosille määritellään HAMK:n tehtävä olla toiminta-alueensa johtava osaamisen kehittäjä ja elinkeinoelämän edistäjä. HAMK:n kehittäminen suuntautuu erityisesti tietoteollisuuden, biotieteiden, hyvinvointi- ja elämyspalvelujen sekä rakennetun ympäristön aloille. Lähivuosina HAMK kohdentaa voimavaroja osaamiskeskittymien edelleen kehittämiseen, oman osaamisen kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan valmiuksien parantamiseen. Painopiste suunnataan siten, että tutkimus- ja kehitystyöllä tuetaan työelämäyhteistyötä, erityisesti pk-sektorin ja hyvinvointipalvelutuotannon kehittämistarpeita sekä vahvistetaan alueellista innovaatiotoimintaa. Forssan seudulle rakennetaan vuosina yhteistyössä muiden seudun oppilaitosten, yritysten ja kuntien kanssa Elektroniikan koulutustehdas (hanke 5.6.). Nuorisokoulutuksen ohessa HAMK on vahva aikuisväestön kouluttaja. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi järjestetään avoimen ammattikorkeakoulun toteutuksia ja erilaista täydennyskoulutusta. Ammatillisten erikoistumisopintojen ja kokeiluvaiheessa olevien ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavien ohjelmien määrä on jatkuvassa kasvussa. Forssassa on toteutettu mm. TE-keskuksen rahoituksella muuntokoulutusta insinööristä tietotekniikan insinööriksi (AMK). HAMK on ollut edelläkävijä tietoverkkojen käyttöön perustuvan virtuaalikoulutuksen kehittämisessä. Virtuaalisuus mahdollistaa paikkariippumattoman opiskelun. Näin opiskelu voidaan ulottaa myös alueen työpaikoille ja toteuttaa tiedonhankintaa koko maailman laajuisena. Kansainvälisen opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihdon sekä tutkimusyhteistyön laajenemisen ansiosta yritysten vientitoiminta lisääntyy ja työelämä kansainvälistyy. Tähän osaamiseen perustuu myös Etätyökeskus hanke (hanke 5.5.).

8 Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy BIC Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy on mukana Western Finland Business and Innovation Centre-projektissa. BIC-keskukset ovat Euroopan komission rakennemuutoksen työkalu ja niillä komissio tukee alueiden kehittymistä. BICit antavat yrityksille ammatillista apua valikoitujen hankkeiden toteuttamisessa. WF-BIC on EU- tukialueiden PK- yrityksiä palveleva verkostoitunut yhteisö. Yritysneuvontaan kohdistuvien uusien resurssien lisäksi WF- BICin tuoma lisäarvo Forssan seudulle on ollut parannetussa alueellisessa yhteistyössä, korkeakouluyhteyksissä, systemaattisessa toimintamallissa ja eurooppalaisen yrityspalveluverkon jäsenyydessä. Muut projektiin osallistuneet maakunnat ovat Pirkanmaa, Keski- Suomi ja Satakunta teknologiakeskustensa kautta. Uudessa, laajentuneessa BICissä ovat lisäksi mukana Hämeenlinnan, Riihimäen sekä Lahden seutukunnat. Päätoimintatapa Kanta-Hämeen BICissä (Innohäme) on yritysten kehittämishankkeiden hoitaminen, kansainvälistymisen ollessa yksi tärkeimmistä päämääristä. Vuoden 2001 alusta lukien Suomen BIC-verkosto on ryhtymässä laajempaan yhteistyöhön, jossa toimijoita ovat Suomesta Tampere, Pori, Jyväskylä, Forssan seutu, Oulu, Helsinki, Vaasa, Kokkola, Kotka, Seinäjoki ja Joensuu. Muista Pohjoismaista on vastaavasti edustusta Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Uusi yhteinen nimittäjä pohjoismaisessa yhteistyössä on Nordic Industry Fund (NIF). Kolmen vuoden aikana on tarkoitus tehdä Forssan seudun yrityksille vähintään seitsemän vientitoimenpidettä, joiden yhteisarvo on NOKia. Tästä puolet tulee NIF - säätiöltä. EIC Euroopan Unionissa ja sen lähialueilla toimii EU:n yrityspolitiikasta vastaavan Enterprisepääosaston alaisuudessa 275 Euroneuvontakeskusta, joilla on useita sivupisteitä. Kun sekä keskukset että sivupisteet lasketaan yhteen EIC-verkostoon kuuluu lähes 400 toimipistettä. Suomessa Euroneuvontakeskuksia on 6 ja sivupisteitä 16. Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:ssä on Turun Euroneuvontakeskuksen EIC-sivupiste. Forssan sivupiste opastaa pkyrityksiä EU-asioissa, antaa tietoja pk-yritysten kehittämis-, koulutus- ja rahoitusmahdollisuuksista sekä tiedottaa yrityskontaktitapahtumista. Lisäksi sivupisteestä saa tietoja EU:n alueella kilpailutettavista julkisista hankinnoista (tavarahankinnat ja rakennusurakat). Hankinnoista saa tietoa myös internetin välityksellä Ted-tietokannasta ( Forssan sivupiste on myös osa BRE-kirjeenvaihtoverkostoa, joka on tarkoitettu pk-yrityksille. BREverkoston avulla yritykset voivat etsiä mm. yhteistyökumppaneita, agentteja ja maahantuojia. BRE-kirjeenvaihtoverkostoon kuuluu yli 70 maata. Kehittämiskeskusten verkostoyhteistyö Elinkeinoyhtiöiden kehittämisprojekti ESTRADI on Kuntaliiton koordinoima projekti, jonka tavoitteena on kehittää kunnalliset elinkeinoyhtiöiden toimintaa yleensä ja osallistuvien yhtiöiden erityisesti. Keskeisimpiä kehittämisalueita ovat kuntien omistajapolitiikka, yhtiöiden palvelujen tuotteistaminen, toiminnan seuranta ja toiminnan vertailtavuus yhtiöiden välillä. Hankkeessa mukana olevat yhtiöt ovat Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy, Kotkan-Haminan Seudun Yrityspalvelu Oy, Vihdin Yrityskeskus Oy, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, Jykes Oy, Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy, Jämsän Seutukunnan Kehitys Oy, Lahden Seudun Yrityskeskus Oy, Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy ja Lempotek Oy. Projektin toteuttamisessa on käytetty liikkeenjohdon konsultin Arthur Andersenin asiantuntemusta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on 20 kunnan ja kaupungin sekä Forssan Energia Oy :n omistama jätehuoltoyhtiö, joka toimii Forssan-, Loimaan-, Toijalan-, Someron- ja Vammalan seuduilla. Yhtiö perustettiin Yhtiön omistus ja vastuut jakaantuvat omistajakuntien kesken asukaslukujen suhteessa (lisäksi Forssan Energia Oy). Yhtiön toimialueella asuu ny-

9 9 kyisellään noin asukasta. Yhtiön päätoimipaikka on Forssan Kiimassuon Envitechalueella, jonka lisäksi yhtiöllä on miehitetyt palveluasemat edellä mainituilla seuduilla. Yhtiön liikevaihto on mmk ja yhtiössä työskentelee keksimäärin 20 henkilöä. Yhtiö on yksi nykyaikaisimmista ja monipuolisimmista jätehuoltoyhtiöistä Suomessa. Yhtiön tavoitteena on kehittää kierrätystä, materiaalista hyötykäyttöä ja jätteiden energiahyötykäyttöä siten, että vuoteen 2005 saavutetaan 70 % hyötykäyttöaste vastaanotettujen jätteiden osalta. Yhtiön tehtävä on hoitaa ja järjestää toimialueensa kuntien puolesta niille säädetty laissa säädetyt jätehuoltotehtävät ensiluokkaisesti. Tehtäviä ovat siten : Palvelutehtävät: 1) hyötyjäte- 2) ongelmajäte- sekä 3) haja- ja loma-asutusalueiden jätehuollon järjestäminen ja organisointi sekä 4) neuvonta- ja valistustehtävät. Käsittelytehtävät: 1) materiaalisten hyötykäyttöjen kehittäminen 2) biojätteiden laitosmainen käsittely 3) REF-kierrätyspolttoainetuotanto ja hyödyntäminen 4) saastuneiden maiden käsittely 5) elektroniikkaromun käsittely 6) kaatopaikkatoiminta sekä 7) ongelmajätteiden esikäsittely. Edellisten lisäksi yhtiön tehtäviin kuuluu mm. alueellisen jätehuoltopolitiikan kehittäminen ja luominen yhdessä omistajakuntien kanssa sekä osallistuminen valtakunnalliseen ja osittain kansainväliseen jätehuoltotoimintaan. Yhtiön rooli on toimia omistajien asiantuntijana, suunnittelijana ja toimeenpanijana jätehuollon toimialueella. Yhtiön käsittelytoiminnat on keskitetty kokonaisuudessaan Kiimassuon Envitech-alueelle, jonne yhtiö on rakentanut modernin jätekeskuksen, joka toimii yhteistyössä alueella sijaitsevien Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n kompostilaitoksen, Forssan Energia Oy:n voimalaitoksen, Suomen Uusioaines Oy:n lasilaitoksen selkä Railapa Oy:n paperi- ja lasilaitoksen kanssa. Yhtiön investoinnit ovat olleet alueelle vuodesta 1996 lähtien noin 60 milj.mk ja yhdessä yhteistyöyritysten kanssa yli 200 milj.mk. Yhtiö on luonteestaan johtuen vahvasti verkostoitunut eri asioiden osalta. Verkostoja ovat mm. seuraavat : Toimialueella - Omistajakunnat ja kuntien eri toimijat ja tahot - Yhteistyöyritykset Kiimassuolla ja muualla toimialueella - Yritykset ja liikemaailma - Järjestöt ja yhdistykset - Oppilaitokset - Lehdistöt - Jätealan yritykset Toimialueen ulkopuolella - Tutkimuslaitokset Suomessa (mm. VTT, yliopistot, korkeakoulut) - Konsulttiyritykset - Laitos- ja laitetoimittajat jätehuoltotekniikassa - Muut jätehuoltoyhtiöt - Muut jätealan yritykset - Ulkomaisia jätehuoltoyhtiöitä - Läänin- ja valtion virastot, ministeriöt - Erilaisia valtakunnallisia työryhmiä jätehuollon alueella Yhtiön henkilöstö osallistuu valtakunnalliseen jätehuollon kehittämistyöhön useiden eri työryhmien kautta. Lisäksi osallistutaan mm. Eurooppalaisen CEN-standardin valmisteluun kierrätyspolttoaineiden osalta. Yhtiö on panostanut jatkuvasti voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uusien liiketoimintojen kehittämiseen. Yhtiön toiminnoista, saastuneen maan käsittely yhdessä yksityi-

10 10 sen maarakennusalan asiantuntijayrityksen kanssa palvelee oman alueen lisäksi eteläisen Suomen tarpeita ja myös sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely ja jatkojalostus (hanke 5.2.). 3. Aluekeskusohjelman visio ja tavoitteet Forssan seudun strategiaprosessin yhteydessä määriteltiin alueen visio vuodelle 2010 seuraavanlaiseksi: Forssan seutu on elinvoimainen ja kilpailukykyinen teollisuuteen, yrittäjyyteen ja osaamiseen menestyksensä perustava kansainvälisesti suuntautunut seutukunta. Alueella hyödynnetään kaikkia sen vahvuuksia laajasti. Seutu on valtakunnallinen huippuosaaja erityisesti elintarvike- ja ympäristöosaamisen, bioteknologian ja informaatioteknologian soveltamisessa. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus sekä kuntien tiivis yhteistyö takaavat monipuoliset ja korkeatasoiset palvelut ja perusturvallisuuden, laadukkaan vapaa-ajan sekä viihtyisän ja osallistumiseen kannustavan elinympäristön. Visiota tavoitellaan ja seudun kehittämiselle etsitään keinoja seuraaviin seutuyhteistyön strategisiin toimintalinjoihin perustuvien keihäänkärkitoimintalinjojen avulla: - Osaamiskeskittymät - Perusturvallisuus - Seudullinen elinvoimaisuus ja kilpailukyky - Seudullinen yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri - Seudun johtaminen ja palvelujen kehittäminen 3.1. Osaamiskeskittymät Seudun tulevaisuuden kannalta keskeisenä yhteistyökohteena on alueen yhteisen elinkeinopolitiikan ja erityisosaamisen vahvistaminen. Kehittämistyöhön mukaan otetaan Lounais- Hämeen Yrityskeskus Oy:n, yrittäjien, oppilaitosten, erityisesti Hämeen ammattikorkeakoulun, Hämeen TE-keskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, elintarvikealan verkostoituneen osaamiskeskuksen ELO:n, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n sekä Agropolis Oy:n edustajat. Luvussa 5 on kuvattu tarkemmin osaamiskeskittymiin liittyviä kärkihankkeita Perusturvallisuus. Vuoden 2001 alussa aloitti toimintansa uusi kuntayhtymä; Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, johon yhdistettiin aiemmin erillään toimineen kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut. Perusturvallisuuden edistämiseksi alueella kuntien eri hallintokunnat, erityisesti sosiaalitoimi, valmistelevat uuden kuntayhtymän kanssa seudulle hyvinvointistrategian (hanke 5.10.), jonka toteutumista seurataan valtuustokausittain. Kuntayhtymän toimintamallin kehittämistä sekä toimialan mahdollista laajenemista sosiaalialan erityispalveluihin selvitetään ohjelmatyön aikana. Myös kuntien ja kuntayhtymien tukipalvelujen uudenlainen organisointi ja tuottamistapa selvitetään. Seutukunnallisesti kehitetään vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksia mm. sosiaalisen yritystoiminnan avulla Pitkospuut -projektin tavoitteena on kehittää Forssan seutukunnalle sosiaalityön menetelmien avulla työhön kuntoutumisen ja rekrytoinnin malli, jossa hyödynnetään Forssan kaupungin v.2001 yhdistyviä työ- ja päivätoimintoja mukaanlukien nuorten työpajatoiminta. Toimintakeskukseen keskitetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien rekrytointi yksityiselle ja julkiselle sektorille sekä työ- ja päivätoimintoihin. Rekrytointipalvelut sisältävät kuntoutusta, työharjoittelua ja -kokeilua. Jokaiselle mukana olevalle asiakkaalle pyritään löytämään työkyvyn arvioinnin ja yksilöllisesti "räätälöidyn" työ- ja kuntoutussuunnitelman avulla mahdollisuus löytää omia vahvuuksiaan työelämässä ja oman elämän hallinnassa.

11 11 Pitkäaikaistyöttömien saaminen mukaan yhteiskunnan toimintoihin ja oman elämänlaadun parantaminen on projektissa keskeistä. Forssan seudun työvoiman saatavuus- ja koulutusprojektin tavoitteena on yritysten työvoiman saannin turvaaminen ja työttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hanke pyrkii sijoittamaan 200 uutta työntekijää tai toimihenkilöä avoimille työmarkkinoille ja vaikuttamaan siihen, että työpaikat pysyvät seudulla ja uusia työpaikkoja syntyy ja että uuteen työvoimatarpeeseen voidaan vastata Seudullinen elinvoimaisuus ja kilpailukyky Forssan seudun tavoitteena on osaltaan toimia tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun kasvupaineiden purkajana. Edellytyksiä sille luo näköpiirissä oleva valtatien 2 perusparannustyö. Alueella on hyvät palvelut, puhdas luonto ja hyvät edellytykset sekä asumisen että yritystoiminnan sijoittumiselle ja vapaa-ajan vietolle. Alueen kaupallinen vetovoima ja palvelutaso paranee uuden kauppakeskuksen valmistuessa Forssan historialliseen kutomoon vuoden 2001 lopussa, minkä jälkeen Forssan keskustan muut suuret market -myymälät myös toteuttavat laajennuksensa. Seudun vahvuuksista kerrotaan yhteistyössä Hämeen maakunnan muiden toimijoiden kanssa aloitettavassa Häme-markkinointikampanjassa, joka toteutetaan EU tavoite 2- ohjelmaprojektina vuosina Samanaikaisesti on käynnissä Forssan kaupunkikeskustan kehittämisprojekti EU:n tavoite 2-ohjelmarahoituksella. Kehittämisohjelma yritystoiminnan tukena Forssan seudulla laadittiin kehittämisohjelma EU:n ohjelmakaudelle Työpaikkojen nettokasvu on ohjelman mukaan 170 työpaikkaa vuodessa eli yhteensä 1190 työpaikkaa. Yritysten määrä kasvaisi vuosittain 51:llä. Työttömyysasteen on toivottu laskevan 1,2 prosenttiyksiköllä vuodessa eli 6 %:iin vuoden 2006 loppuun mennessä. Väestön kehityksessä on tavoitteena 0,5 %-yksikön kasvu vuosittain. Väkilukutavoite on henkeä vuonna Tavoitteena on vahvistaa Forssan seudun yritystoimintaa, tehdä alueen hyvän sijainnin mahdollisuudet tunnetuksi, tukea avaintoimialojen kasvumahdollisuuksia, edistää uuden teknologian ja osaamisen soveltamista, monipuolistaa pk-yritystoiminnan rakennetta sekä parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää yritysten verkottumista. Edistämällä uusien yritysten ja uuden liiketoiminnan syntymistä kasvualoille voidaan myös monipuolistaa alueellisesti tai paikallisesti yksipuolista toimialarakennetta. Forssan seudun kasvualoja ovat metalli- ja puuala, elintarviketeollisuus ja ympäristöteknologia, informaatioteknologia sekä matkailu. Kehittämisohjelma perustuu eri toimialojen klusterimalliseen kehittämiseen. Kehittämisen kohteena ovat myös hevostalous-, matkailu-,palvelu-, bioala-, graafinen ala-, rakennusala- ja tekstiiliklusterit. Toimintalinjalle keskeistä on uuden yritystoiminnan syntyminen ja kasvualojen laajentaminen. Avainkysymyksiä alueella ovat klusteroitumisen ja verkottuneen tuotantotavan sekä kansainvälisyyden kehittäminen. Klustereiden rakentamisessa korostuvat ns. veturiyritysten ja osaamiskeskittymien hyödyntäminen pk-sektorin kehittämisessä. Klustereiden kehittäminen on sekä maakunnallista että ylimaakunnallista toimintaa. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseen vaikutetaan välillisesti kehittämällä neuvonta- ja yrityshautomotoimintaa, joita alueella antavat Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy ja Agropolis Oy. Maaseudun aktiivinen kehittäminen Forssan seudulla toimiva LounaPlussa ry on tehnyt maaseudun kehittämisohjelman vuosille Ohjelma toteuttaa pääosin ALMA (Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma

12 ) ohjelman toimintalinja 3:n mukaisia toimenpiteitä. LounaPlussa -ohjelman toteuttamisessa painot etaan erityisesti paikallista kulttuuria ja ympäristön hoitoa. TE -keskuksen pilottihanke tuo yrityspalvelut lähelle Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy on toimintansa alusta lukien toiminut tiiviissä yhteistyössä TE -keskuksen kanssa. Siellä on määräajoin ollut tavattavissa myös TE -keskuksen edustajia. On sovittu, että ne yhdessä aloittavat hankkeen, jonka yhteydessä selvitetään valtakunnallisena pilottina, kuinka TE -keskuksissa yrityksille suunnattavat palvelut ja seutukunnallisten organisaatioiden yrityksille antamat palvelut kootaan tehokkaiksi eri asiakassegmenttien tarpeita vastaaviksi kokonaisuuksiksi. Perustavoitteena on aloittavan ja mikroyritystoiminnan merkittävä lisääminen ja aktivointi liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Pilotin rakentamiseen liittyy mm. yhteisten laatutavoitteiden ja mittareiden määrittäminen sekä palvelusitoumusmallin käyttöönotto. Lisäksi selvitetään käytännön toimenpiteet tietojärjestelmäyhteistyön kehittämiseksi (hanke 5.3.) Koulutus- ja vapaa-ajan palvelut elinvoimaisuuden takeena Forssan seudun lukion kehittäminen on keskeinen edellytys alueen vetovoiman lisäämiselle. Lukion sisällöllisen kehittämisen lisäksi selvitetään mahdollisuudet kuntayhtymäpohjaiseen organisointiin tai yhdistämiseen toisen asteen koulutuksen kuntayhtymään. Tarvetta lukiotoiminnan laajentamiseen on mm. Ypäjällä ja Tammelassa. Ohjelman yhteydessä selvitetään mahdollisuudet lukion sivutoimipisteisiin. Tammelassa toimiva Eerikkilän urheiluopisto kuuluu maamme johtaviin urheilun ja vapaa-ajan valmennus- ja koulutuskeskuksiin. Eerikkilän ja lukion yhteistyömahdollisuuksia selvitetään. Lukion sivupisteen saaminen Ypäjälle parantaisi myös Hevosopistossa opiskelevien oppilaiden opintomahdollisuuksia. Forssan seutu on myös mukana Kuntaliiton valtakunnallisessa Yrittäjyys ja kunnat- hankkeessa. Forssan seudun pilotin tavoitteena on edistää yrittäjyyskasvatusta seudulla ja kehittää koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä monin eri tavoin. Mukana hankkeessa ovat Lounais- Hämeen Yrityskeskus Oy, Forssan yhteislukio, HAMK, FAI ja yrittäjäjärjestöt. Kansalaisopistotoimintaa seudulla antavat Jokiläänin kansalaisopisto sekä Forssan Aikuisopisto. Niillä on tällä hetkellä yhteinen rehtori. Lisäksi Lounais-Hämeen musiikkiopisto antaa opetusta seudun kuntien ja kuvataidekoulu Forssan, Jokioisten ja Tammelan kuntien asukkaille. Hankkeen yhteydessä selvitetään toiminnan organisointi yhteisen opiston alaisuuteen. Keskeisenä toimipaikkana tulisi olemaan Forssan kehräämöalueelle sijoittuva toimitilojen kokonaisuus, joka on nimetty yhdeksi maakunnan suurista EU:n tavoite 2 -hankkeista. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen yhteistyön kehittämistä, kuntakohtaista erikoistumista ja organisointia selvitetään. Ensi vaiheessa laaditaan seudullinen liikuntapoliittinen suunnitelma ja toteuttamisohjelma. Tavoite 2-ohjelmarahoituksella on alkanut seudun kulttuuritapahtumia yhteen nivova Loimihelmet -hanke Toimiva seudullinen yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri Maankäytön suunnittelussa on tarpeen varautua ennalta mahdollisiin rakentamispaineisiin siten, että seudun nykyiset vahvuudet; vanha rakennuskulttuuriperinne ja luonto-olosuhteet pystytään turvaamaan ja samalla kuitenkin tarjoamaan asukkaille ja yrityksille viihtyisiä ja toimivia tontteja, jotka samalla ovat yhdyskuntatalouden kannalta kestäviä ja järkeviä Infra-kohteista tärkeimpinä ovat alueellisen vesihuollon turvaaminen ja organisointi, energiahuolto, mm. kotimaiset polttoaineet sekä mahdollisen maakaasun hyödyntäminen, vapaaajan palvelurakenteet ja ns. kesämökkiasutukseen liittyvät asiat. Forssan seudulla on pitkät perinteet seudullisten erityisalueiden ym. suunnittelussa. Hämeen liitto on laatinut yhteistyössä kuntien kanssa selvityksiä yhdyskuntarakentamisen eri osaalueilta, mm. vesihuollosta, liikenteestä, erityistoimintojen sijoittamisesta, soravaroista jne. Selvitysten päivittäminen ajan tasalle tehdään ohjelmakaudella.

13 13 Alueen kunnat aloittavat aluearkkitehtitoiminnan vuonna 2001 Aluearkkitehti tulee koordinoimaan maankäytön yhteistyötä. Tavoitteena on myös aloittaa seudullisen paikkatietojärjestelmän rakentaminen. Se liittyy vahvasti myös seudun portaali -hankkeeseen. Seudulliset maankäyttöprojektit aloitetaan aluearkkitehdin aloittaessa työnsä vuoden 2001 aikana. Alkavan aluearkkitehtitoiminnan avulla tullaan tekemään alueella myös rakennusperinteen inventointia. Kunnat ovat aloittaneet EU:n tavoite 2-ohjelmarahoituksen avulla myös kestävän kehityksen ohjelman laatimisen. Mukana keskeisesti ovat alueella toimiva moderni jätekeskus, Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy sekä alueen yritykset ja oppilaitokset Seudun johtaminen ja kuntapalvelujen kehittäminen Forssan seudun kuntien keskinäinen yhteistyö on laajaa, pitkäaikaista ja enimmiltä osin vakiintunutta. Alueen väestöpohjan pienuuden, kuntien taloudellisen liikkumavaran sekä muiden niukkojen resurssien vuoksi yhteistyön lisääminen edelleen peruspalvelujen ja tukipalvelujen tuottamisessa on pitkällä aikavälillä ainoa mahdollisuus palvelutason säilyttämiseen ja parantamiseen. Samaan aikaan laaditun seutukuntien tukihankkeen tavoitteena on arvioida nykyinen toiminnan taso sekä kehittää ja ottaa käyttöön seudun palveluyhteistyössä systemaattinen tapa toimia, ja samalla hyödyntää alueen palvelutoimintaan käytettävissä olevat niukat kuntien resurssit mahdollisimman tehokkaasti ja samalla korkealaatuisesti. Yhteistyöorganisaatiot eivät ole kehittyneet yhteistyön laajuuden edellyttämälle tasolle. Tulosten seuranta- ja mittausmenetelmiä ei ole käytettävissä riittävästi. Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n rooli perustamisen jälkeen on kasvanut ja erityisesti elinkeinojen kehittämishankkeiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Kunnat ovat tähän saakka pääosin itse huolehtineet peruspalveluistaan. Seudulliseen tarkasteluun ja valiokuntavalmisteluun otetaan nyt erityisesti vapaa-aika, tuotannolliset tukipalvelut, terveydenhuollon ja sosiaalialan erityispalvelut ja koulutus. Toimialakohtaiset palveluselvitykset etenevät kukin myöhemmin täsmennettävän aikataulun mukaisesti. Parhaillaan kehitetään seudun sähköisiä tietoverkkoja, portaalia ja omia www-sivuja. Portaalihankkeessa rakennetaan palvelujen käyttäjille suoria vaikutusmahdollisuuksia mm. palautejärjestelmien kautta. Eri projekteihin pyritään saamaan valmisteluun mukaan viranomaisten lisäksi myös eri sidosryhmien ja erityisesti palvelujen käyttäjien edustajat. (hanke 5.9.) Hämeen maakunnan aluekehittämisohjelman tarkistustyössä seudullisen yhteistyön ja seudun strategiatyön tulokset pyritään hyödyntämään ja löytämään Forssan seudulle oikea rooli maakunnan muiden seutujen joukossa ja samalla vahvistamaan verkostoitumista maakunnan muiden seutujen eri toimijoiden kanssa. 4. Kumppanuus ja sitoutuminen ohjelman menestystekijöinä Forssan seutu oli ensimmäisten seutujen joukossa laatimassa seutustrategiaa vuonna Strategian uudistustyö aloitettiin tammikuussa 2001 heti uuden valtuustokauden alkaessa. Strategian valmistelutyöhön ja samalla tämän ohjelman laatimiseen ovat seminaari- ja työryhmätyön avulla osallistuneet alueen kunnanvaltuustot ja hallitukset, kuntien johtoryhmät, alueen kuntayhtymien edustajat, kehittämisyhtiöiden Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy ja Agropolis Oy:n edustajat, Elintarvikealan verkostoituneen osaamiskeskuksen ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n edustajat, yrittäjät ja Hämeen liiton sekä Hämeen TE -keskuksen edustajat. Strategia valmistuu kesäkuussa Strategiatyön yhteydessä ohjelmoidaan hankkeiden aikataulu ja kustannusarviot tarkemmin. Strategiatyötä laajalla rintamalla Seminaarien ja työryhmien tulokset on koonnut yhteen ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Hannu Joensivu, Forssan kaupunginjohtaja, Matti Setälä, Tammelan kunnanjohtaja, Simo Sääksi, Jokioisten kunnanjohtaja, Esko Tonteri, Humppilan kunnanjohtaja, Harri Ju-

14 14 va, Ypäjän kunnanjohtaja, Tapio Saarinen, Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön johtaja, Markku Puro, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja, Timo Lindvall, Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n toimitusjohtaja ja Matti Hurri, Agropolis Oy:n toimitusjohtaja. Sihteeristön ovat muodostaneet Aija Tuimala, Humppilan kunnan kehittämis- ja hallintosihteeri, Janne Hyvärinen, Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n EU -ohjelmajohtaja ja Anita Joenpalo, Forssan kaupungin kansliapäällikkö. Tavoitteena on aluekeskusohjelmatyön ja seutustrategian myötä siirtyä I-portaan yhteistyöstä II-portaan seutuyhteistyöhön. I-portaan yhteistyön arviointi on suoritettu ja arvioinnissa todettiin hyviä tuloksiakin paremmaksi alueella vallitseva positiivisen seutuyhteistyön henki. Aluekeskusohjelman valmistelun yhteydessä on pidetty kuntien valtuustoille, johtoryhmille sekä yritysten edustajille yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun, Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n sekä Agropolis Oy:n kanssa seminaareja, joissa on käsitelty seudullisen yhteistyön nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi kunnanhallitukset yhdessä johtoryhmien ja sidosryhmien edustajien kanssa ovat osallistuneet aluekeskusohjelman valmisteluun asian johdosta pidetyissä seminaareissa sekä työtä varten asetetuissa työryhmissä. Seudullisen yhteistyön johtamisesta vastaa Forssan seudulla Forssan seudun neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan kuuluvat alueen kunnanjohtajat sekä 21 alueen kuntien kunnanhallitusten valitsemaa keskeistä luottamushenkilöä. Yhteistyön organisointi edelleen asioiden valmistelua ja asukkaiden sekä eri sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia parantavasti on eräs aluekeskusohjelman keskeisistä hankkeista. Se sisältyy myös seutukuntien tukihankkeeseen. Aluekeskusohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon myös muut toteutettavana olevat ohjelmat. Elintarvikealan verkostoitunut osaamiskeskusohjelma, Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelma ja siitä laadittu oma seudullinen ohjelma, Hämeen maakuntasuunnitelma, Alma-ohjelma, Forssan lähiö 2000-ohjelmahanke ja Forssan kaupunkikeskustan kehittämishanke. Näiden ohjelmien eräät keskeiset hankkeet on kuvattu myös aluekeskusohjelmassa.. Valtio, yritykset ja kuntalaiset kumppaneina Valtion paikallishallinnossa tavoitteena on turvata kihlakuntatasoiset palvelut alueella. Yhteistyössä valtion paikallishallintoviranomaisten kanssa pyritään luomaan yksiköiden ja seudun kuntien yhteistyöelimen kesken yhteistyömalli, jonka avulla tiedonvälitys ja keskinäiset vaikutusmahdollisuudet paranevat. Erityisesti tehdään yhteistyötä poliisin kanssa. Ohjelmakauden aikana laaditaan kihlakunnan turvallisuussuunnitelma sekä laajana yhteistyönä seudullinen huumestrategia. Sähköisen tiedonvälityksen hyväksikäyttö uusine tekniikoineen mahdollistaa yhä useamman henkilön ja sidosryhmän vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen aluekeskuksen kehittämistyössä. Erääksi apuvälineeksi Forssan seudulla muodostuu seudullinen portaali jonka yhteydessä tullaan rakentamaan myös kuntien välinen ekstranet, kehittämään kansalaisten asiointimahdollisuuksia valtion ja kuntien palveluissa, kehittämään jo toimivaa sähköistä kauppapaikkaa ja yhdistämään seutuportaali myöhemmin rakentuvaan maakunnan Häme-portaaliin. Työssä ovat keskeisesti mukana kuntien ja oppilaitosten lisäksi Forssan Seudun Puhelin Oy, Forssan Lehti ja Lounais-Hämeen Mediakeskus Oy. Portaalin käyttöönoton myötä kansalaisten osallisuutta on mahdollisuus lisätä vähitellen merkittävästi joka tasolla. Toimiva organisaatio yhteistyön tukena Kuntayhteistyötä on toteutettu kuntayhtymien, osakeyhtiöiden, ilman juridista statusta olevan seudun neuvottelukunnan sekä sopimusyhteistyön avulla. Tapa toimia on sopinut I-portaan kuntayhteistyölle, sen sijaan siirtyminen II portaan seutukonsernin johtamisjärjestelmään edellyttää mallia, jossa päätöksentekoon osallistumista ja tiedonvälitystä laajennetaan ja kehitetään.

15 15 Seudullista palveluyhteistyötä ja edunvalvontaa hoitava Forssan seudun neuvottelukunta on neuvoa antava, ilman päätöksenteko-oikeutta oleva elin. Sen osalta pyritään hakemaan toimintamalli, jossa kunnallisille päättäjille voidaan antaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia, vahvistaa asioiden valmisteluresursseja ja lisätä valtion paikallishallinnon sekä myös muiden sidosryhmien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia jo asioiden valmisteluvaiheessa. Uusi organisointitapa seudullisessa yhteistyössä pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2002 alussa. (hanke 5.8.) Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy huolehtii seudun kuntien elinkeinopolitiikasta keskitetysti. Kustannukset neuvontatoiminnasta sekä eri kehittämishankkeista on jaettu jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa. Yrityskeskuksen budjettiin, jonka suuruus on noin 165 mk/ asukas, on koottu kaikki seudun elinkeinotoimintaan ja sen kehittämiseen tarkoitetut kuntien varat, lukuunottamatta infra-hankkeita. Toimintaa kehitetään edelleen yhteistyössä TE -keskuksen ja muiden elinkeinopalveluja antavien sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön seudullinen valiokuntiin perustuva päätöksentekomalli, jossa poliittisten päättäjien lisäksi mukana ovat laajasti valtion paikallishallinnon edustajat, elinkeinoelämä, järjestöt ja asukkaat.. 5. Hankkeiden rahoitus ja hankekuvaukset Aluekeskusohjelman toteuttamiseksi seutukunnan toimijat ovat tehneet tavoitteiden mukaisia hankkeita. Hankkeita on kahdenlaisia: toisissa liiketoiminta ja investoinnit näyttelevät keskeistä roolia kun taas toisissa kunnat ja yhteistyökumppanit hiovat verkostojaan kuntoon ja kehittämisprojektien budjetit ovat erittäin pieniä. Tässä ohjelmassa on esitelty keskeisimmät kymmenen hanketta. Vuosien aikana näihin hankkeisiin sitoutuu rahaa noin 90 mmk, josta osa haetaan kehittämisohjelmien, kuten tavoite 2 ohjelman tai osaamiskeskusohjelmarahoituksen, kautta.

16 AGROPOLIS-TIEDEPUISTO innovaatiot tuotteiksi osaaminen liiketoiminnaksi Agropolis-Tiedepuisto, Agropolis Science Park sijaitsee Lounais-Hämeessä Jokioisten viljavassa Loimijokilaaksossa. Tiedepuiston keskeisen käyttövoiman muodostaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, jonka palveluksessa on 900 työntekijää. Heistä tutkijoita ja muita asiantuntijoita on noin 250. Neljännes tutkijoista on tohtoreita. Professoreita on 14. MTT:llä on toimipisteitä 19 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tutkimuskeskuksen johto ja toiminnan keskus sijaitsevan Jokioisilla Lounais-Hämeessä. Osaamisalueet ovat elintarvikeja bioteknologia, haja-asutusaluiden ympäristöteknologia ja alkutuotantoteknologia. Tiedepuisto koordinoi valtakunnallista elintarvikealan verkostoitunutta osaamiskeskusta, jonka piirissä se tavoittaa alan kaikki valtakunnalliset osaajat. Agropolis-Tiedepuistosta muodostetaan osaamiskeskittymä, joka tutkii, kehittää, kouluttaa ja hyödyntää elinkeinoelämässä osaamisalueidensa innovaatiot. Hankkeen tausta ja tarve Tiedepuiston osissa toimivat tutkimuslaitos MTT, kehittämisyhtiö Agropolis Oy, elintarvikealan verkostoitunut osaamiskeskus ELO, Agronet tietopalveluverkko ja Elonkierto-esittelypuisto. Tiedepuiston tulevaisuuden haasteena on yritystoiminnan kehittämisympäristön rakentaminen. Lähitulevaisuuden kasvualueiksi on osoitettavissa Agropolis-Tiedepuiston erikoistumisaloilta mm. bioteknologia, terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotantoketju ja elintarvikeketjun kehittämiseen liittyvä luonnonvarojen käytön hallinta sekä toisaalta maaseudun ympäristöarvojen ja kulttuurin tuotteistaminen. Kasvualojen kysyntään vastaaminen edellyttää voimakasta panostusta osaamisen kehittämiseen, erilaisen osaamisen verkottamiseen sekä alan yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Hyödyn saajat ja sidosryhmät Kehittämispanoksista hyötyvät ensisijaisesti alan yritykset. Ne voivat Tiedepuistoympäristössä menestyä tutkimus- ja kehittämisinnovaatioita hyödyntäen. Tiedepuiston tarjoamat palvelut ja imago auttavat yrityksiä tuotekehityksessä, tuotantoteknologiassa ja markkinoinnissa. Alueen kunnat hyötyvät viriävästä ja uudistuvasta elinkeinotoiminnasta. Se tukee terveellä ja kehittyvällä tavalla alueen elinkeinorakennetta. Alueen oppilaitokset hyötyvät Tiedepuistoyhteistyöstä opiskelijoiden jatko-opintojen ja työelämään sijoittumisen helpottuessa. Rakennettava Agropolis-Tiedepuisto pohjautuu pitkälti jo olemassa olevien alueellisten resurssien hyödyntämiseen, joista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Jokioisilla on merkittävin toimija. Muita Tiedepuiston kannalta tärkeitä alueellisia resursseja ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus. Valtakunnallisen Elintarvikealan osaamiskeskus ELOn koordinointiyksikkö toimii jo Jokioisilla ja sen verkosto muodostaa lähtökohdan näille yhteyksille. Keskeisenä ajatuksena on kuitenkin, että toiminta perustuu verkostoihin, jotka rakentuvat valtakunnallisista ja kansainvälisistä alan korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista sekä Teknologiakeskusten liiton (TEKEL) jäsenistä. Lisäksi kansainvälisessä toiminnassa on käytettävissä IASP (International Association of Science Parks) järjestö, jonka jäsen Agropolis-Tiedepuisto jo on TEKELin kautta. Tavoitteet ja niiden seuranta Elinkeinotoiminnan kehittyminen ja uudet työpaikat ovat Agropolis-Tiedepuiston ja sen toimintaa kehittävän Agropolis Oy:n keskeisiä tavoitteita. Agropolis-Tiedepuisto pyrkii, kuluttajien muuttuvat tarpeet ennakoiden, edistämään tutkimustiedon ja innovaatioiden siirtymistä elintarviketuotantoon ja maaseutuympäristöön liittyvästä tutkimuksesta palvelemaan tehokkaasti innovatiivisia yrityksiä. Nämä yritykset tuotteistavat innovaatiot markkinakelpoisiksi tuotteiksi, jotka palvelevat tuotantoyrityksiä ja edelleen kuluttajia. Keskeisin tavoite on rakentaa Tiedepuiston yhteyteen tarvittavat palvelut, jotta innovatiivista yrittäjyyttä syntyy ja sen kautta työllisyyttä ja tuottavuutta kasvavalle ympäristösektorille, elintarvikealalle ja maaseudulle yleensä. Näin voidaan varmistaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyminen sekä läheisen seutukunnan

17 17 ja maakunnan elinkeinorakenteen kehittyminen. Kehittyvä vuorovaikutus antaa käytännönläheisen palautteen tutkimuslaitoksille ja mahdollisuuden ohjata tutkimuspanosta elinkeinotoiminnan haluamaan suuntaan. Agropolis-Tiedepuiston ensimmäisiä kärkiä ovat: a) Teknologiakeskuksen erotusteknologiayksikkö ja ympäristöalan yrityksiä, b) Innovaatioiden kehitysyhtiö, c) Yrityskiihdyttämö 2-5 vuoden kuluessa Tiedepuistossa tapahtuu a) Tietotalon saneeraus ja tietopalvelun uudistuminen, b) alueella toimii kiihdyttämöyritystä, joissa työskentelee yhteensä henkilöä, c) palveluyrityksissä ja hankkeissa toimii 50 henkilöä. Tavoitteena on, että 5-10 vuoden kuluessa koko infrastruktuuri on valmis. Alueella on 40 yritystä, joissa yhteensä 200 työntekijää. Tietotalo, Elonkierto-yksikkö ja ravintola palvelevat asiakasta päivittäin. Tiedepuisto tarjoaa kokous- ja kongressipalveluita. Seudun elinkeinoelämän eri alojen vilkastuminen on alkanut ja tutkimuksen resurssien kasvu on käynnissä. Hankkeen toteutus Tiedepuiston rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa on laadittu yksityiskohtaiset liiketoimintasuunnitelmat Tiedepuiston keskeisille osille. Tämä vaihe valmistuu keväällä Resurssit Hankkeen suunnittelu ja toteuttamisresurssien muodostavat MTT ja Agropolis Oy. Toteuttamista varten muodostetaan osaprojekteja, jotka resurssoidaan soveltuvalla asiantuntemuksella. Hankkeen rahoitusta haetaan usealta eri taholta rahoitussuunnitelman mukaisesti. Seutukunnan sitoutuminen ja omalta osaltaan rahoituksen varmistaminen on resurssoinnin avaintekijä. Määrällisesti tärkeimpänä rahoituslähteenä ovat aluekehittämisvarat, joita hallinnoi Työvoima- ja elinkeinokeskus, Lääninhallitus ja Maakuntaliitto. Tiedepuiston kehittämiselle haetaan myös rahoitusta Etelä-Suomen 2-ohjelmasta, seudun kunnilta, Tekesiltä, Sitralta jne. Hankesuunnitelma toteutetaan 6 vuoden kuluessa invest. kehitt. yhteensä Kustannusarvio ; yhteensä mk Rahoittaja: Agropolis Oy MTT/MMM Seutukunta Aluekehittämisvara Muu julkinen rahoitus Rahoitus yrityksiltä Osaamiskeskusrahoitus Organisaatio Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat edustajat Agropolis Oy:stä, MTT:sta, kunnista ja LHYK:sta sekä rahoittajaviranomaisista.

18 EKO-HANKE Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on 20 kunnan ja kaupungin sekä Forssan Energia Oy :n omistama jätehuoltoyhtiö, joka toimii Forssan-, Loimaan-, Toijalan-, Someron- ja Vammalan seuduilla. Yhtiö perustettiin Yhtiön omistus ja vastuut jakaantuvat omistajakuntien kesken asukaslukujen suhteessa (lisäksi Forssan Energia Oy). Yhtiön toimialueella asuu nykyisellään noin asukasta. Yhtiön tehtäviin kuuluu perustehtävien lisäksi mm. alueellisen jätehuoltopolitiikan kehittäminen ja luominen yhdessä omistajakuntien kanssa sekä osallistuminen valtakunnalliseen ja osittain kansainväliseen jätehuoltotoimintaan. Yhtiön rooli on toimia omistajien asiantuntijana, suunnittelijana ja toimeenpanijana jätehuollon toimialueella. Yhteenveto Kyseessä on uuden liiketoiminnan aloittaminen Kiimassuolla Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n läheisyydessä. Ko. kierrätystoiminta koskee sähkö- ja elektroniikkaromua (piirilevyt, kuvaputket, kortit..). Aineiston esikäsittelyn tekee Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy sekä osittain alihankintana sosiaalinen yritys, ja hankkeen työllistävä vaikutus on arviolta henkilöä. Forssaan perustettaisiin siis uusi tuotantolaitos se (sähkö- ja elektroniikka)-romun käsittelyyn. Hankkeen tausta ja tarve Forssassa on jo valmiiksi ylimaakunnallinen, nykyiaikainen jätehuoltoyhtiö, jonka toimintaa uusi liiketoiminta vahvistaisi ja kasvattaisi. Sijoittajayritys haluaa tehdä kohteesta Etelä- Suomen se-romun käsittelypisteen. Forssan seudun logistiset edellytykset ja osaaminen jätehuoltoasioissa tukevat hanketta. Hankkeeseen haetaan rahoitusta EU:n Innovatiiviset toimet - ohjelmasta. Hyödynsaajat ja sidosryhmät Alueen yritykset, kunnat, Tavoitteet ja niiden seuranta Hankkeen tavoitteena on saada Forssaan yksi Etelä-Suomen se-romun käsittelylaitoksista. Tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaa Kiimassuon Envitech- alueella ja työllistää mm. vajaakuntoisia henkilöitä Hankkeen toteutus Hankkeelle haetaan osarahoitusta EU:lta. Investointipäätökset pyritään tekemään syksyllä 2001 ja laitos käynnistää toiminnan loppukesästä Resurssit Eco Electronics Oy osallistuu hankkeeseen ja Lounais-Hämeen Yrityskeskus EU-rahoituksen hakemiseen sekä sosiaalisen yrityksen perustamiseen. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kokonaisinvestointi on 18 miljoonaa; yritysrahoitus 5-7 mmk + lainaa + investointitukia + mahdollisia osakkaita, osa rahoituksesta ja tuotekehityksestä EU-hankkeena.

19 SEUTUKUNNALLISEN YRITYSPALVELUN ORGANISOINTI- PILOTTI Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy on toimintansa alusta lukien toiminut tiiviissä yhteistyössä TE-keskuksen kanssa. Siellä on määräajoin ollut tavattavissa myös TE-keskuksen edustajia. Tarkoitus on, että uuden pilottihankkeen yhteydessä selvitetään valtakunnallisesti se, kuinka TE-keskuksissa yrityksille suunnattavat palvelut ja seutukunnallisten organisaatioiden yrityksille antamat palvelut voidaan koota tehokkaiksi eri asiakassegmenttien tarpeita vastaaviksi kokonaisuuksiksi. Pilotti voi onnistuessaan toimia valtakunnallisena esimerkkinä siitä, kuinka alueellisia yrityspalveluja voidaan tuottaa entistä tehokkaammin, asiakaslähtöisemmin ja pitkäjänteisemmin. Pilottiprojektin toteuttamisella etsitään ratkaisua siihen, kuinka palvelujen järjestäminen voidaan jakaa seutukunnallisten elinkeino-organisaatioiden ja TE -keskusten kesken. Forssan seutukunnallisessa pilotti-projektissa pyritään selvittämään myös erilaisia alueellisia yhteistyömalleja ja arvioimaan seutukuntien, työvoimatoimistojen, koulutusorganisaatioiden, teknologiakeskusten ja maaseutukeskusten toiminut tiiviissä yhteistyössä TE-keskuksen kanssa. Hankkeen tausta ja tarve TE-keskuksen toimintaa hoidetaan osin jo nyt Lounais-Hämeen Yrityskeskuksen välityksellä. Uudenlainen seudullinen yrityspalvelumalli parantaisi seudun elinkeinotoimintaa kokonaisuudessaan. Pilottiprojektin toteuttamisella etsitään ratkaisua siihen, kuinka palvelujen järjestäminen voidaan jakaa seutukunnallisten elinkeino-organisaatioiden ja TE -keskuksen kesken. Forssan seutukunnallisessa pilotti -projektissa pyritään selvittämään myös erilaisia alueellisia yhteistyömalleja ja arvioida seutukuntien, työvoimatoimistojen, koulutusorganisaatioiden, teknologiakeskusten ja maaseutukeskusten yhteistyötä alueen elinkeinojen kehittämiseksi alueellisista lähtökohdista ja tarpeista. Hyödynsaajat ja sidosryhmät Alueen yritykset, maaseutuyrittäjät, kunnat, TE keskus. Toimet, tavoitteet ja niiden seuranta Projektin aikana toteutettavia toimenpiteitä.: - seutukunnallisen yrityspalvelupisteen asiakaslähtöisen palvelukuvauksen tekeminen - seutukunnallisen yrityspalvelupisteen palvelujen laatutavoitteiden ja laatujärjestelmän perusteiden - määritteleminen - eri toimijoiden palvelut kattavan palvelusitoumusmallin laatiminen asiakkaille - käytännön toimenpiteiden selvittäminen tietojärjestelmien kehittämiseksi sisäisen asioinnin (TE -keskus ja seutukunnalliset toimijat intranet, ekstranet) sekä ulkoisten verkkopalveluiden ja sähköisen asioinnin edistämiseksi - seutukunnallisen yhteistyön verkostoitumiseen perustuvien työskentelytapojen selvittäminen - yrittäjyyskasvatuksen alueellisen toteuttamisen toteutustapojen (kytkettynä hallituksen yrittäjyyshankkeeseen) selvittäminen - yritys- ja yhteisötietojärjestelmien YTJ:n (PRH:n ja verottajan palvelut TE-keskuksessa) asiakas- ja neuvontapalvelun ja siihen liittyvän kassatoiminnan alueellisen toteutuksen suunnitteleminen - TE-keskuksen, LHYK:n ( ja tarvittaessa muiden alueellisten toimijoiden) yhteisten asioiden työnkulkujen kuvaaminen - Maaseutuyritysneuvonnan ja maaseutuneuvonnan alueellisen tehostamisen selvittäminen - Sukupolvenvaihdosneuvonnan ja siihen liittyvän koulutuksen ja neuvonnan alueellisten tarpeiden mukainen pilotointi

20 20 - BIC-palvelun tehon ja hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen yritystoiminnan kehittämisen työkaluna - Hämeen TE -keskuksen työvoimaosaston yrittäjyyshankkeesta saatujen alueellisten kokemusten kytkeminen osaksi alueellisten palvelun kokonaisvaltaista järjestelmää - Sen selvittäminen ja mallintaminen, kuinka TE -keskus ja alueelliset toimijat voivat yhdessä varmistaa seutukunnallisen toiminnan resurssit nykyistä pitkäjänteisemmin - Finnvera ja Job and Societyn sopiman lausuntomallin soveltamiskelpoisuuden selvittäminen alueellisen elinkeinotoimijan ja TE-keskuksen väliseen hanke-, asiantuntijapalvelu- ja yrityskoulutusyhteistyöhön - Mahdollisuuksien selvittäminen tuotteistettujen asianpalvelujen markkinointiyhteistyöhön - Sen selvittämien, mitä mahdollisuuksia on varata alueellisen elinkeino-organisaation käyttöön tietty määrä konsultointituotteita yhdessä TE-keskuksen asiantuntijan kanssa sovittujen hankkeiden arviointiin. Pilottihankkeen perustavoitteena on aloittavan ja mikroyritystoiminnan merkittävä lisääminen ja aktivointi liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Pilotin rakentamiseen liittyy mm. yhteisten laatutavoitteiden ja mittareiden määrittäminen sekä palvelusitoumusmallin käyttöönotto. Lisäksi selvitetään käytännön toimenpiteet tietojärjestelmäyhteistyön kehittämiseksi. Uusien yritysten määrässä tapahtuvat muutokset, maaseutuelinkeinojen muutokset Hankkeen toteutus Hankkeen toteuttavat Hämeen TE -keskus ja Lounais-Hämeen Yrityskeskus yhdessä,muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa, resursseista vastaavat Forssan seudun kunnat ja TEkeskus.