5.5 ARVIOINTIMENETTELYN PÄÄTTYMINEN 5.4 ARVIOINTIMENETTELYN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN

Transkriptio

1 5.4 ARVIOINTIMENETTELYN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan: esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan. esittää kannanottonsa arviointiselostuksen sisällöstä, kuten tehtyjen selvitysten riittävyydestä arviointiselostuksen tiedottamisen yhteydessä. Ihmisten näkemykset ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen. Hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus YVA-ohjelman valmistumisen jälkeen. Toinen kaikille avoin yleisötilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen talvella Tilaisuudessa esitellään hanketta ja arvioinnin tuloksia. YVA-prosessin vuorovaikutusta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ovat tukeneet etenkin sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tiedonhankinnassa hyödynnetty asukaskysely ja yleisötilaisuus. Näitä menetelmiä on kuvattu tarkemmin luvussa Tiedotuskanavina on käytetty Koillis-Savo -lehteä sekä hankkeen internetsivuja (Pohjois-Savon ELY-keskus). Asukaskyselyä jaettiin YVA-ohjelman yleisötilaisuudessa sekä toimitettiin postitse 543 talouteen siten, että postinumeroiden 73640, ja alueilla olevien vakituisten ja loma-asuntojen omistajista valittiin satunnaisotannalla 30 %. Asukaskyselyn yhteydessä toimitettiin vastaanottajille lyhyt hankekuvaus, joka oli jaossa myös YVAohjelman yleisötilaisuudessa. 5.5 ARVIOINTIMENETTELYN PÄÄTTYMINEN Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVA-ohjelmassa. Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitysten riittävyydestä voivat arviointiselostuksen nähtävilläpidon aikana antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Pohjois- Savon ELY-keskus pyytää lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta samoin kuin ohjelmavaiheessa. Viranomainen kokoaa mielipiteet ja lausunnot yhteen ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa selostuksesta ja sen riittävyydestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausunnon hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville viranomaisille. Arvioinnin tuloksia ovat arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Nämä asiakirjat liitetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla mukaan hankkeen tarvitsemiin lupahakemuksiin. 36

2 6. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 6.1 LAADITUT SELVITYKSET Luikonlahden rikastamoalueella ja sen ympäristössä on tehty lukuisia ympäristötarkkailuja ja -selvityksiä. Hankkeesta on siten saatavilla runsaasti lähtömateriaalia. Selvitykset ovat olleet pohjana ympäristövaikutusten arvioinnille. Tarkkailujen ja erillisselvitysten lisäksi Luikonlahden alue on ollut mukana TEKES-rahoitteisessa MINERA-hankkeessa, joka on toteutettu vuosina MINERA-hankkeessa laadittiin kaivosalueiden ympäristöriskinarviointia kuvaava kokonaismalli. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan MINERA-hankkeessa saatua materiaalia sekä arviointimenetelmiä. Luikonlahden rikastamon ympäristövaikutusten arviointiin ovat olleet käytettävissä muun muassa seuraavat aineistot ja selvitykset: Kaavin tehtaan rikastushiekka-altaan jälkihoitoon liittyvä vesipinnan tarkkailu 2007 ja Suursuota reunustavan padon suotovesien kemiallinen laatu (GTK 2008), Luikonlahden Suursuon ja suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamojen veden laatu ja toimivuus (GTK 2009), Luikonlahden rikastushiekka-altaan vesipinnan tarkkailu (GTK 2009), Rikastushiekka-altaan vesitaselaskelma (Pöyry Finland Oy 2010), Rikastushiekka-altaan laajennus, pohjatutkimus (Pöyry Environment Oy 2008), CoNi-altaan vahingonvaaratarkastelu (Ramboll Finland Oy 2011), Magnesiittihiekka- ja moreenitutkimukset 2011 (Kylylahti Copper Oy), Lintu- ja luontotyyppiselvitys 2011 (Biologitoimisto Vihervaara Oy 2011), Luikonlahden rikastamon rikastuskapasiteetin lisäämisen ympäristövaikutusten arviointi vuodelta 2012 (Kylylahti Copper Oy 2012), Luikonlahden kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2013 (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2013b), Ympäristömelumittaukset (Ramboll Finland Oy 2013e), Luontoselvitys (Ramboll Finland Oy 2013f ), Ilmanlaatumittaukset (Ramboll Finland Oy 2014a), Melumittaukset maalis-huhtikuussa 2014 (Ramboll Finland Oy 2014b), Rikastamolta lähtevän veden, CoNi-altaan veden ja Heinälammen veden toksisuustutkimukset 2014 (julkaisematon, Ramboll Finland Oy 2014) Runsaasti jäte-, pinta- ja pohjavesien sekä pohjaeläimistön ja sedimenttien tarkkailuaineistoa useiden vuosien ajalta (mm. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy) sekä MINERA-hankkeessa uusia geologisia tutkimuksia, kairauksia ja geofysiikkaa sekä ekologisia tutkimuksia. Ympäristön nykytilakuvaus luvuissa perustuu edellä mainittuihin selvityksiin. Selvitysten tulokset keskeisiltä osin on esitetty tässä YVA-selostuksessa nykytilan kuvauksen sekä vaikutusten arviointien yhteydessä. 6.2 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖ Luikonlahden rikastamo sijaitsee Kaavin kunnan Luikonlahden kylässä, noin 12 kilometriä Kaavin keskustaajamasta itään. Kulkuyhteys rikastamolle on Juuantieltä (seututie 506). Luikonlahden alueen ohi kulkee Siilinjärvi Viinijärven rautatie. Luikonlahden rikastamolle on aikaisemmin kulkenut noin kahden kilometrin mittainen pistoraide Luikonlahden kylän liikennepaikalta. Kylylahden kaivos sijaitsee Polvijärven kunnan Sotkuman kylässä. Kaivoksen ja rikastamon välinen etäisyys teitä pitkin on noin 40 kilometriä. Rikastamon ja kaivoksen sijainti on esitetty edellä kuvassa

3 Luikonlahdessa aiemman kaivostoiminnan aikaiset Asuntotalon, Pajamalmin ja Kunttisuon avolouhokset sekä maanalaiset louhostilat ovat täyttyneet vedellä. Rikastamotoiminnasta alueella on jäljellä rikastushiekkaallas, selkeytysallas sekä tehdasrakennukset. Luikonlahden rikastamon ja vanhan kaivosalueen toimintojen sijoittuminen on esitetty edellä kuvassa 3-2. Oheisessa taulukossa (taulukko 6-1) ja karttaotteessa (kuva 6-1) on esitetty nykyisen maankäytön likimääräinen pinta-alajakauma kaivospiirin alueella. Taulukko 6-1. Luikonlahden rikastamoalueen maankäytön likimääräinen pinta-alajakauma. Vesistöt 6% Altaat, avolouhokset 12 % Sijoitus- Muu alueet rakenja padot nettu 10 % 12 % Tiealueet 2% Ei rakennettu, metsät, luonnontila 59 % Kuva 6-1. Kaivospiirin alueen maankäyttö % 6.3 YHDYSKUNTARAKENNE Hankealuetta ympäröivät maa- ja metsätalousalueet. Hankealueen lähimmät taajamat ovat Kaavi sekä Luikonlahti. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä rikastushiekka-alueen länsipuolella ja lähin vapaa-ajan asunto noin kilometrin etäisyydellä alueen itäpuolella. Luikonlahden kyläkeskus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueelta länsi-lounaaseen. Luikonlahden kyläkeskuksessa on muun muassa Luikonlahden koulu, huoltoasema, korjaamo sekä kesäteatteri. Hankevaihtoehdoissa esitettyjen sijoituspaikkojen ympäristössä olevien asuin- ja loma-asuinrakennukset on esitetty taulukossa 6-2. Luikonlahden pohjukan pohjoisrannalla, tien 573 varrella, noin 1,3 kilometrin etäisyydellä rikastushiekka-alueelta lounaaseen sijaitsee Luikonlahden lomakylä, jossa on viisi vuokrattavaa vapaa-ajan asuntoa.

4 Luikonlahden kyläyhdistyksen uimaranta sijaitsee Luikonlahden pohjukassa noin kahden kilometrin etäisyydellä rikastamolta. Rikastamoalueen länsipuolelta reilun kahden kilometrin päässä kulkee vesiretkeilyreitti. Venesatamia hankealueen läheisyydessä on kolme ja alue kuuluu Juojärven kalastusalueeseen. Reilun kahden kilometrin etäisyydellä rikastamoalueelta länteen kulkee ulkoilureitti. Rikastamoalueen itäpuolella on moottorikelkkareitti. Kuvassa 6-2 on esitetty rakennettu ympäristö Luikonlahden rikastamon läheisyydessä. Luikonlahden vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto ulottuu rikastamolle asti ja viemärilinja sijaitsee lähimmillään Juuantien varressa. Taulukko 6-2. Luikonlahden rikastamon lähialueen asuin- ja loma-asuinrakennukset. Etäisyys hankealueen rajasta (km) Yhteensä Asuinrakennukset Loma-asuinrakennukset Yhteensä Kuva 6-2. Rakennettu ympäristö Luikonlahden rikastamon läheisyydessä. 39

5 6.4 ELINKEINOELÄMÄ Kaavi on noin asukkaan kunta Koillis-Savossa. Kunta perustettiin vuonna Kunnan kokonaispinta-ala on 790 km 2, josta vesistöjä 116 km 2 (15 %). Kaavi kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan, Koillis-Savon seutukuntaan ja talousalueeseen, johon Kaavin lisäksi kuuluvat Juankosken, Rautavaaran ja Tuusniemen kunnat. Kaavin elinkeinorakenteen pääpaino on palveluissa ja jalostuksessa. Vuoden 2011 tilastojen mukaan palveluiden työpaikkojen osuus (59 %) oli merkittävin. Seuraavaksi suurimmat osuudet olivat jalostuksella (27 %) sekä alkutuotannolla (13 %). Kaavin työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 14,1 % (vuonna ,2 %) ja väkiluku vuoden 2013 lopussa (vuoden 2010 lopussa 3 377). Kaavilla on keskitytty alkutuotannon osalta maa- ja metsätalouteen ja jalostuksen osalta metalli-, kaivannais- ja muoviteollisuuteen. (Tilastokeskus 2014). Vuonna 2013 Kaavin kunnallisveroprosentti oli 20,5 %. (Verohallinto 2014) Luikonlahden rikastamon lähialueella ei ole merkittävissä määrin alkutuotantoa. Seututien 573 varrella sijaitsee kaksi marjatilaa (Päivärinteen mansikkafarmi ja Iivananpurontila) yli 15 kilometrin päässä hankealueesta Maarianvaaran laskettelukeskuksen läheisyydessä. Lisäksi Kaavin alueella harjoitetaan jonkin verran maataloutta ja karjankasvatusta. 6.5 KAAVOITUS Luikonlahden rikastamon alue on merkitty ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäväksi kaivosalueeksi merkinnällä EK 780. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, KHO on kuitenkin hylännyt valituksen päätöksellään Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 6-3. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa on merkintä Kaavinniemen tuulivoima-alueesta (tv ), joka sijaitsee Kaavin kuntakeskuksen kaakkoispuolella aivan taajaman tuntumassa (kuva 6-4). Etäisyys Luikonlahden kaivosalueeseen on kuusi kilometriä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa alueelle ei kohdistu kaavamerkintöjä. Alueelle on laadittu Kaavinjärvi-Rikkavesi rantaosayleiskaava. Alueelle on mahdollista sijoittaa 12 voimalaa. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan maakuntahallituksen esityksen mukaisena. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan lukuun ottamatta Etelä-Kinahmin aluetta. (Pohjois-Savon liitto 2013) Kuva 6-4. Ote Pohjois-Savon tuulivoimama akuntakaavasta. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotus 2030 valmisteluaineistoineen on nähtävillä Kaavin keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca2) (kuva 6-5). Merkinnällä osoitetaan kuntakeskukset, joihin sijoittuu kaupan ja hallinnon palveluita. Tavoitteena on turvata ennen kaikkea päivittäistavaroiden saatavuus. Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja edistetään viihtyisän ympäristön syntymistä. Merkinnän osoittamilla alueilla tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnittää huomiota vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan kilpailun edistämiseen. Etäisyys Kaavin keskusta Luikonlahden kaivosalueeseen on kymmenen kilometriä. (Pohjois-Savon liitto 2014) Kuva 6-5. Ote Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta. 40

6 Kuva 6-3. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Luikonlahden kaivosalue merkinnällä EK 780. Hankealueella ei ole oikeusvaikutteisia asema- tai yleiskaavoja. Hankealueen ulkopuolella on kaksi voimassa olevaa rantaosayleiskaavaa; Vaikkojoki Saarijärvi rantaosayleiskaava ja Kaavinjärvi Rikkavesi ympäristön rantaosayleiskaava sekä kirkonkylän ja Maarianvaaran laskettelukeskuksen osayleiskaava. Laskettelukeskus sijaitsee noin 15 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Vaikkojoki Saarijärvi rantaosayleiskaava-alueen raja kulkee vajaan kilometrin päässä rikastamoalueen länsipuolella, rajautuen Kettukallion hankealueeseen (kuva 6-6). Hankealueen läheisyydessä Retusen Jyrkkäniemessä on rantaosayleiskaavassa esitetty paikallisesti arvokas järvimaisemakokonaisuus, jolle rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota rakennusten tai rakenteiden soveltumiseen alueiden maisemaan. Osa tästä alueesta on luokiteltu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja, ja osa luonnonsuojelualueeksi. Vaikkojoki-Saarijärvi rantaosayleiskaavaan on vuoden 2011 aikana laadittu muutos, jonka valtuusto on hyväksynyt Muutos ei vaikuta rikastamoalueeseen. Rikastamoalue ja tarkasteltavat sijoituspaikat sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella. Hankealueen eteläpuolella kulkee Kaavinjärvi Rikkavesi rantaosayleiskaava-alueen raja tien 573 varrella Luikonlahden Kuikkalahden pohjoispuolella (kuva 6-7). Tien ja Kuikkalahden välisellä alueella on muun muassa maisemallisesti arvokas viljelysalue, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja loma-asuntoalueita. Luikonlahden rikastamon alueelta laskevan Kylmäpuron pintavedet purkautuvat Luikonlahteen alueella, jossa on voimassa oleva Kaavinjärvi-Rikkavesi ympäristön rantaosayleiskaava. 41