TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotuksen perusteet. Seppo Kari
|
|
- Jutta Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotuksen perusteet Seppo Kari
2 Veron käsite ja miksi veroja kannetaan Julkinen sektori (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) rahoittaa julkishyödykkeitä ja tulonsiirtoja pääasiassa veroilla; muita tulolähteitä palvelumaksut ja omaisuuden tuotot Verolla tarkoitetaan julkisen sektorin perimää pakollista, vastikkeetonta maksua Rahoitustehtävän ohella julkinen valta käyttää veroja myös Tuloerojen tasoittamisessa Kansalaisten ja yritysten toiminnan ohjaamisessa Ohjaaminen pois muille haitallisesta käyttäytymisestä (ulkoisvaikutus) Kun markkinamekanismi ei muuten tuota tehokasta tasapainoa (ulkoisvaikutus, epäsymmetrinen informaatio ym.)
3 Veroperiaatteista Hyvän verojärjestelmän periaatteet: Tehokkuus verotuksen tulee vääristää taloudellista toimintaa mahd. vähän Oikeudenmukaisuus verotaakka tulee jakaa oikeudenmukaisesti Horisontaalinen ja vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, läpinäkyvyys, hallinnollinen toimeenpantavuus Stiglitz mainitsee myös Flexibility järjestelmä on helposti sopeutettavissa muuttuviin oloihin Political responsibility läpinäkyvyys; vaikutukset ja taakan jakautuminen tunnistettavissa; veroista säädetään avoimesti lailla Esim. Helsingin energian Helsingille kaukolämmön hinnassa keräämä piilovero kyseenalainen, läpinäkyvyys heikko, vaikutukset huonosti tunnistettavissa ja hintapäätökset eivät parlamentaarisen vallan käsissä Tavoitteet voivat olla ristiriidassa: esim. oikeudenmukaisuus vs. tehokkuus Tehokkuus vs. yksinkertaisuus
4 Mistä julkistaloustiede kiinnostunut verotuksessa? 1. Miten verot vaikuttavat talouteen? Eli millaisia käyttäytymisvaikutuksia veroilla on? Miten ansiotuloverotus vaikuttaa työn tarjontaan? Alentaako ravintolaruuan ALV-alennus hintoja? Lisääkö yhteisöveron kevennys investointeja? Mitä vaikutuksia varainsiirtoverolla on asuntomarkkinoilla? 2. Minkälaiset verot ovat hyviä? Millainen on optimaalinen ansiotuloveron progressio? Parantaako muilla veroilla rahoitettu yhteisöveron kevennys hyvinvointia? Kannattaako asuntoja verottaa varainsiirtoverolla vai kiinteistöverolla? Mitkä veromuodot sopivat paikallistasolle ja mitkä valtiolle? Normatiivinen tutkimus edellyttää vastauksia kohdan 1 kysymykseen ja hyvin määriteltyä tavoitetta (hyvyyskriteeriä)
5 Verotuksen vaikutuksista - vaikutushierarkia Keskiössä siis vaikutukset käyttäytymiseen ja niistä nousevat implikaatiot hyvien politiikkavalintojen suhteen Vaikutushierarkia (Stiglitz) Behavioral effects (työ, investoinnit, kouluttautuminen ) Financial effects (Missä muodossa tulo nostetaan ja toiminta rahoitetaan) Organizational effects (missä juridisessa muodossa toimitaan) Announcement effects and capitalization General equilibrium effects Vaikutusten erottelu tärkeä käytännön tutkimuksessa ja politiikka-analyysissä Reaalitaloudelliset vaikutukset keskeinen, mutta vain yksi tyyppi Ei-reaaliset vaikutukset vähemmän tärkeitä hyvinvoinnin kannalta mutta helpompi havaita
6 Luentojen sisältö 1. Johdanto 2. Katsaus Suomen ja muiden maiden verorakenteeseen 3. Verotuksen vaikutus käyttäytymiseen ja verotuksen kohtaanto 4. Tehokkuus, tehokkuustappio (dead weight loss) 5. Optimaalinen verotus, käsitteitä 6. Optimaalinen hyödykeverotus (Ramseyn joustosääntö) 7. Pääomatulojen verotus, erilaiset pääomatuloveromallit 8. Keskustelua Verotusta sivutaan myös muilla luennoilla, esim.: Heikki Loikkanen: markkinoiden epäonnistuminen sekä eri hallinnon tasoille sopivat veroinstrumentit (fiskaalinen federalismi) Tuomas Matikka: verotuksen vaikutus työntarjontaan, optimaalinen ansiotuloverotus ja empiirisen tutkimuksen lähestymistavat Marja Riihelä sivuaa verotusta taloudellista eriarvoisuutta koskevassa luennossaan
7 Verojen luokittelutapoja OECD:n Revenue Statistics julkaisun luokitus 1000 Tulo- ja varallisuusverot (henkilöt ja yhtiöt) 2000 Sosiaaliturvamaksut 3000 Verot palkkasummasta ja työvoimasta 4000 Omaisuusverot (kiinteistövero, varainsiirtovero ym.) 5000 Tavaroista ja palveluista maksetut verot (Alv, valmisteverot ym.) 6000 Muut verot Voidaan koota seuraavasti: Välitön: Välillinen: Sotu-maksut: EU ja Eurostat käyttävät myös luokitusta: Työn verotus Pääomaverotus Kulutusverotus
8 Veroastemittareista (Kokonais)veroaste = verot/bkt % Kuvaa julkisen talouden kokoa ja samalla verorasitusta Vertailukelpoisuus maiden välillä? Sosiaalietuuksien verokohtelu: verollisia vai verovapaita Verovähennykset vs. tulonsiirrot vaihtoehtoisia tapoja tukea Työeläkemaksut - ovatko veroja? Muita veroastekäsitteitä Rajaveroaste = Lisätulon tai lisäyksikön veroaste Keskimääräinen veroaste = maksettava vero per veropohja Efektiivinen veroaste: ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin vain verokannan tai veroasteikon (vähennykset, huojennukset, tuet, tulonsiirrot)
9 Kokonaisveroaste (= verot/bkt) kehittyneissä maissa % Suomi Ruotsi EU15 EU21 OECD Nykyisin yleisesti 35 % - 45 % Maiden välinen vaihtelu suuri Kasvu %-yks Viime vuosina nousua lähes kaikissa maissa Mm. ALV-korotukset yleisiä Suomi ja Ruotsi selvästi keskiarvojen EU15- ja OECD keskiarvojen yläpuolella Ruotsin veroaste huippukorkea 1980 ja 1990-luvuilla Suomi nousi 2012 Ruotsin yläpuolelle Lähde: OECD, VATT
10 Kokonaisveroaste ja sen jakautuminen EU21- maissa vuonna 2012 Tanska Ruotsi Ranska Belgia SUOMI Italia Itävalta Alankomaat Slovenia Luxemburg Unkari Saksa Iso-Britannia Tšekki Viro Portugali Puola Kreikka Espanja Slovakia Irlanti Luonn.hlöiden tulovero Välilliset verot Sotu-maksut Omaisuusverot Yhteisövero Muut verot Veroaste vaihtelee 27 % - 47 % Suomi ja muut Pohjoismaat viiden kärjessä Vaihtelu liittyy pääosin tuloveron ja sotu-maksujen osuuteen Suomen verorakenne tavanomainen Tuloverotuksen rooli vähän keskimääräistä suurempi Omaisuusverojen (esim. kiinteistövero) keskimääräistä pienempi Välillisen verotuksen osuus melko tasainen EU:ssa; harmonisoitu arvonlisävero! EU %
11 Kokonaisveroasteen kehitys verolajeittain Suomessa % Omaisuus- ja muut verot Välilliset verot Yhteisöverot Sotu-maksut Luonn. hlöiden tulovero Veroaste noussut 30 %:sta noin 45 %:iin Sotu-maksut nousseet eniten ja tuloverot seuraavaksi eniten Koko välillisen verotuksen osuudessa vähän muutosta Sen rakenteessa tosiasiassa kuitenkin suuri muutos: tullimaksujen osuus romahtanut ja ALV:n ja valmisteverojen noussut Yhteisöveron verotuotto merkittävä ; huima piikki v
12 Veronsaajien osuudet verotuotoista, EU 2012 Valtion vs. paikallishallinnon osuudet verotuloista vaihtelevat EU:ssa Irlannissa ja I-B:ssa valtion osuus suuri ja kuntien vähäinen Joissain liittovaltioissa osavaltiot keräävät merkittävän osan verotuotoista (Saksa, Espanja) Pohjoismaissa kuntien verotuloosuus suuri; kunnilla oma tulovero Suomen jakauma: kuntien osuus verotuloista suuri, muuten tavanomainen Lähde: OECD, VATT Huom. Omat verotulot eivät ole kuntien ainoa tulolähde. Monissa maissa ne kantavat palvelumaksuja ja saavat valtiolta tulonsiirtoja.
13 Yhteenvetoa verotuksesta EU-maissa Verojen osuus BKT:sta vaihtelee paljon 27% - 47% Suomi ja muut Pohjoismaat kärkiryhmässä Veroaste noussut viime vuosina useissa maissa Myös Suomessa, nousemassa 45 %:iin Taustalla julkisen talouden rahoitusongelmat Tyypillinen lisäverotulojen lähde ollut ALV Myös verorakenne vaihtelee, mm. tuloveron osuus erilainen eri maissa Hallinnon eri tasojen rooli veronsaajina vaihtelee Irlannissa ja I-B:ssä kuntien osuus pieni (kiinteistövero) Pohjoismaissa osuus suuri (paikallinen tuloverotus)
14 Veron kohtaanto, insidenssi (1) Tarkastelee sitä miten verot vaikuttavat hintoihin ja vaihdettuun määrään kuluttajien hyvinvointiin? Miten verorasitus jakaantuu vaihdannan osapuolten kesken? Mitä tapahtuu kun otetaan käyttöön vero, esim. makeisvero (2011) tai alennetaan veroa, esim. partureiden alv:n alennus 22 %=> 8 % (2007)? Miten vaikutukset riippuvat kysynnän ja tarjonnan ominaisuuksista (joustoista) ja kilpailusta markkinoilla? Ensimmäinen askel arvioitaessa verotuksen vaikutuksia ja tähdättäessä normatiivisiin päätelmiin Seuraavassa esimerkkinä valmisteveron vaikutukset yhden hyödykkeen markkinoilla Simppeli set up, mutta tuottaa hyödyllisiä oivalluksia
15 Keskeinen havainto Veron kohtaanto, insidenssi (2) verot vaikuttavat suoraan hyödykkeiden hintoihin tuottajat ja kuluttajat reagoivat näihin hintamuutoksiin minkä seurauksena hyödykkeiden määrät muuttuvat Nämä käyttäytymisreaktiot aiheuttavat edelleen epäsuoria vaikutuksia hintatasoon Tärkeä opetus: verorasitus voi siirtyä (siirtyy yleensä) käyttäytymismuutosten johdosta veron tilittäjältä muille talousyksiköille veron tosiasiallinen (taloudellinen) kohtaanto ei siis ole sama asia kuin sen muodollinen kohtaanto (kuka veron tilittää) Verorasituksen siirtymisellä on tärkeitä implikaatioita paitsi tehokkuutta myös tulonjakoa koskevaan analyysiin Esim. pääomatulojen verotus nähdään usein tärkeänä tulonjaon kannalta kiinnittämättä huomiota insidenssiin (ks. Stiglitz)
16 Veron vaikutus markkinahintaan ja vaihdettuun määrään (veron kohtaanto) K-hinta jälkeen P 1 =105 Hinnat ennen 100 T-hinta jälkeen, PP 1 =95 Kuluttajahinta P Tuottajahinta PP vero, t E 1 Tarjonta verollinen E0 S 1 S 0 Kysyntä käyrä D Tarjonta veroton Q 1 Q 0 Määrä Q Tarkastellaan valmisteveron vaikutuksia hyödykkeen hintaan ja määrän Aluksi ei veroa => D 0, S 0 => E 0 ; hinta =100 Otetaan käyttöön tuottajan tilittämä yksikkövero t esim. 10 /kpl tai 10 /kg t Tarjontakäyrä nousee veron t=10 verran ylöspäin S 1 kuvaa määrää jonka tuottaja on valmis myymään kullakin verollisella hinnalla S 0 kuvaa tuottajan saamaa nettohintaa Uusi tasapaino E 1 pisteessä, jossa S 1 leikkaa kysyntäkäyrän D Uusi kuluttajahinta P 1 =105 ja uusi tuottajahinta PP 1 =95 Veron t=10 kohtaanto jakautuu tasan kuluttajan ja tuottajan kesken Vaihdettu määrä putoaa Q 0 =>Q 1 Jos veron olisikin tilittänyt kuluttaja: Kysyntäkäyrä putoaa veron verran Lopputulos sama => Veron vaikutusten kannalta ei merkitystä kuka veron tilittää
17 Veron kohtaanto kahdessa erikoistapauksessa a) Joustava tarjonta b) Jäykkä kysyntä Kuluttajahinta P D Kuluttajahinta P D P 1 P 0 = PP 1 =PP 0 vero, t S P 1 1 S 1 S 0 vero, t P 0 = PP 1 =PP 0 S 0 Määrä Q Määrä Q Q 1 Q 0 Q 0 =Q 1 Kuluttajat kantavat veron kokonaan: kuluttajahinta veron jälkeen on P 1 =P 0 +t; tuottajahinta pysyy muuttumattomana PP 1 =PP 0 =P 0
18 Veron kohtaanto: Jäykkä tarjonta ja joustava kysyntä T-hinta ennen PP 0 (=P 0 =P 1 ) T-hinta jälkeen PP 1 K-hinta P T-hinta PP vero, t S E 0 E 1 Q 0 =Q 1 D t Määrä Q Veron vaikutusta voidaan kuvata myös siirtämällä kysyntäkäyrää veron verran alaspäin. Veron jälkeen kuluttajat ovat valmiit maksamaan kustakin määrästä verottoman hinnan alemmalta kysyntäkäyrältä => uusi tasapaino on E 1 Joustot ja kohtaanto yhteenvetoa Kohtaanto riippuu joustoista Kun tarjonta täysin joustavaa tai kysyntä täysin jäykkää, kuluttaja kantaa rasituksen kokonaan Kun tarjonta täysin jäykkää tuottaja kantaa koko rasituksen Yleissääntö: se kumman päätökset jäykempiä hinnan suhteen, kantaa suuremman osan rasituksesta Tarjonta usein jäykkää lyhyellä aikavälillä, mutta joustavaa pitkällä aikavälillä => Lyhyen aikavälin kohtaanto tuottajalla, mutta pitkän aikavälin kuluttajilla
19 Joustot ja insidenssi vähän aritmetiikkaa Merkitään: p on tuottajahinta ja q=p+t on tuottajahinta Hyödykkeen kysytty määrä D(q) on laskeva q:n suhteen ja tarjottu määrä S(p) on nouseva p:n suhteen Markkinatasapainossa S(p)=D(p+t) Olkoon lähtötilanteessa t=0 ja S(p) = D(p) Tarkastellaan pienen veromuutoksen dt vaikutusta tasapainohintaan; otetaan tp-yhtälöstä kokonaisdifferentiaali Koska p riippuu t:sta, saadaan: S (p)dp = D (p)dp+ D (p)dt Ratkaisemalla tämä saadaan veron t vaikutus tuottajahintaan p: dp '( ) D p dt S '( p) D '( p)
20 Joustot ja insidenssi jatkuu Kysynnän ja tarjonnan joustojen kaavat (huom. S =dq/dp ja Q=S(p)): e D ( ) ' (p) ' dd q q qd 0; e ds p ps S 0 dq D D dp S S Sijoittamalla edellisen sivun lausekkeeseen saadaan dp dt e D e e ja kuluttajahinnan suhteen (huom! dq/dt= 1+dp/dt) dq e S. dt e e S S 1) Kun täysin jäykkä tarjonta e s =0, tuottaja kantaa veron (vrt. kuvio) D D dp dt dq 1, 0 dt
21 Joustot ja insidenssi jatkuu 2) Kun täysin joustava kysyntä e D =, tuottaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 1, 0 dt Esim. kun hyödykkeellä läheinen substituutti; kysyntä siirtyy siihen kun alkuperäisen hyödykkeen hinta nousee 3) Kun täysin jäykkä kysyntä e D =0, kuluttaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 0, 1 dt Esim. välttämättömyyshyödyke; bensan kysyntä lyhyellä aikavälillä 4) Kun täysin joustava tarjonta e s =, kuluttaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 0, 1 dt Globaalisti kilpailtu toimiala: tietokone, muistitikku
22 Käytännön case hintainsidenssistä Suomi: Ravintolaruualle alennettu arvonlisäverokanta : 22 % => 13 % Täysi siirtyminen kuluttajahintoihin olisi tarkoittanut: 1,13 1,22 p 100 7,4% 1,22 Painotettu hintamuutoksen keskiarvo oli n. -4 %, painottamaton n. -2 %; merkittävä osa pienistä ravintoloista ei reagoinut lainkaan Kevennyksen insidenssi siis osaksi kuluttajilla, osaksi tuottajilla Alennuksen vaikutus hävisi lähes kokonaan 2 vuodessa; mikä selittää? puutteita kilpailussa? Kontrafaktuaali: hinnat Ruotsissa ja Norjassa Kosonen Harju: Restaurant VAT cut: Cheaper meal and more service?, VATT-WP 52. Ruotsissa vastaava muutos Partureiden ja kampaamojen vastaava alv-alennus Suomessa v. 2007; alennuksen vaikutus pysyi varsin hyvin
23 Case: Ravintolapalvelujen alv alennus
24 Kohtaanto - yhteenvetoa Insidenssianalyysi vastaa kysymyksiin miten vero vaikuttaa hintaan ja ketkä verorasituksen kantavat Veron muodollinen kohtaanto (kuka tilittää) ei ole sama asia kuin todellinen kohtaanto (kuka todella kantaa rasituksen) Veron vaikutus on itse asiassa riippumaton siitä kummalta taholta vero kannetaan (muodollinen kohtaanto irrelevantti) Se kumman päätökset jäykempiä, kantaa suuremman osuuden veron rasituksesta Em. tulokset perustuvat yksinkertaiseen osittaisen tasapainon malliin, mutta säilyvät monimutkaisemmissa asetelmissa Yleisen tasapainon insidenssianalyysi tuo mukaan muut markkinat, esim. raaka-aine- ja tuotantopanosten markkinat (työ, pääoma etc.); vero voi siirtyä esim. panosten hintoihin
25 Taloudellinen tehokkuus, tehokkuustappio (1) Tehokkuustappio on se osa veron aiheuttamasta hyvinvoinnin pienenemisestä, joka ylittää veron tarjoaman verotuoton Excess burden, dead weight loss (dwl) Vääristävä vero kuten valmistevero (omenavero) synnyttää Tulovaikutuksen; vähemmän rahaa kulutukseen Substituutiovaikutuksen; vääristää hyödykevalintaa Substituutiovaikutus => verotonta hyödykettä kulutetaan enemmän ja verollista vähemmän => kulutuskori vääristyy => kuluttajan hyvinvointi heikkenee Hyvä muistaa: Hyödykemarkkinoilla tulo- ja substituutiovaik. samaan suuntaan Työ- ja pääomamarkkinoilla voivat olla vastakkaissuuntaiset (ks. Stiglitzin kirja ja Tuomas Matikan luennot)
26 Taloudellinen tehokkuus, tehokkuustappio (2) Vääristämätön könttäsummavero (lump sum tax) hyödyllinen benchmark; aiheuttaa vain tulovaikutuksen Kaksi tapaa tarkastella verotuksen synnyttämää tehokkuustappiota 1. Verrataan kuluttajien hyötyjä könttäsummaveron ja vääristävän veron tapauksessa kun verotuotot samat: vääristävän verotuksen aiheuttama hyvinvointitappio lasketaan hyötytasojen erotuksena 2. Verrataan verotuottoja samalla hyötytasolla (sama indifferenssikäyrä) => verotuottojen erotus mittaa hyvinvointitappiota (ks. seuraavat kuviot)
27 Lump sum tax, T Valmistevero vs. könttäsummavero tulovaikutus ja substituutiovaikutus Appelsiini, määrä A. E 2 O 2. E 1 Y 2 O 1. E 0 I 1 O 0 substituutiovaikutus tulovaikutus Y 1 T I 0 Y 0 Omena, määrä Kuluttaja valitsee hyödykekorin joka tuottaa hänelle suurimman hyödyn Indifferenssikäyrä I kuvaa preferenssejä Budjettisuora Y kuvaa hyödykeyhdistelmiä, joihin kuluttajalla on varaa E 0 on kuluttajan valinta ennen veroa Könttäsummavero T on vääristämätön vero joka siirtää budjettisuoraa Y alas Hinnat säilyvät entisellään => Y:n kulmakerroin ei muutu Kuluttaja valitsee hyödykeyhdistelmän alemmalta indiff.käyrältä I 1 : E 0 => E 1 Tulovaikutus! Vääristävä hyödykevero (omenavero): Kannetaan staattisesti laskien sama verotuotto T Omenan hinta nousee ja budjettisuora kiertyy pisteen A ympäri: Y 0 => Y 2 Kuluttaja valitsee hyödykekorin pisteestä, jossa I 1 sivuaa Y 2 :a Tulovaikutus: O 0 => O 1 Substituutiovaikutus: O 1 => O 2
28 Tehokkuustappion mittaaminen (1) Lump sum tax, T Appelsiini A DWL. T * E 2.. E 1 E 0 Y 2 Vääristävän hyödykeveron verotuotto I 1 Y 1 Y 0 Omena Yhteenvetoa: Könttäsummavero: vain tulovaikutus Vääristävä hyödykevero: tulo- ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus: kulutetaan verotonta enemmän ja verollista vähemmän I 0 Koska vääristävä kulutusvero siirtää kulutusta verollisesta verottomaan, sen verotuotto jää pienemmäksi kuin vastaavan könttäsummaveron Vertaillaan könttäsummaveron ja valmisteveron verotuottoja samalla hyötytasolla, I 1 Kuviossa vääristävän kulutusveron (omenavero) verotuotto on T* Menetetty verotuotto verrattuna könttäsummaveroon kertoo veron aiheuttaman hyvinvointitappion suuruuden: DWL = T T*
29 Tehokkuustappion mittaaminen (2) Kuluttajahinta, P P 1 t 2 Vero t 1 P 0 J H I G A B C E F DWL 1 Kompensoitu kysyntä, D C Määrä, Q Q 2 Q 1 Q 0 Tarkastellaan hyödykeveron vaikutusta kysyntätarjonta-kuviossa Kysyntä kompensoitu kysyntä (hintamuutoksen tulovaikutus eliminoitu) Tarjonta täysin joustavaa S 1 S 0 Asetetaan vääristävä hyödykevero t 1 vaihdanta pienenee Q 0 => Q 1 markkinahinta nousee P 0 => P 1 Kuluttajan ylijäämä vähenee määrän jota kuvaa AEFH Siitä suorakaide ACFH on verotuotto, joka palautuu esim. tulonsiirtoina Kolmio CEF on kuluttajan ylijäämän väheneminen, joka ei palaudu tulonsiirtoina tai muussa muodosaa Se kuvaa veron t 1 aiheuttamaa hyvinvoinnin menetystä, tehokkuustappio (dead weight loss, excess burden, Harberger triangle)
30 Tehokkuustappion mittaaminen (3) Lasketaan DWL:n suuruus hyödyntäen kolmion pinta-alan kaavaa Merkitään vaihdetun määrän muutosta dq ja veroa dt => DWL = 1 dq dt 2 Toisaalta dq=d (q)*dp ja Q=D(q). Kun sijoitetaan ja muokataan, saadaan: DWL 1 qd ' Q dq ( dt) 2 D q dt Käytetään kysynnän hintajouston ja veron hintamuutoksen kaavoja, jotka johdettiin edellä, saadaan: DWL 1 edes 2 e e S D Q ( dt) q 2 2 Havaitaan: DWL kasvaa kun joustojen (e D ja e S ) itseisarvot kasvavat DWL kasvaa veroasteen neliössä: kun veroaste kaksinkertaistuu hyvinvointitappio nelinkertaistuu Matalat verot vääristävät vähän Laaja veropohja (kaikki tulot, kaikki hyödykkeet) ja matala veroaste parempi kuin kapea veropohja ja korkea veroaste Väliaikainen veronkorotus kannattaa tasoittaa yli ajan Aiemman vääristyvän veron päälle tuleva lisävero aiheuttaa suuren tehokkuustappion (ks. kuvio, lisävero t 2 => DWL 2 = p-ala BCFI)
31 Tehokkuus - yhteenvetoa Verot (paitsi könttäsummavero) vääristävät suhteellisia hintoja ja aiheuttavat talouteen tehottomuutta Tehokkuustappio on substituutiovaikutuksen aiheuttama hyvinvoinnin menetys taloudessa Mitä suurempia ovat hyödykkeen kysynnän ja tarjonnan joustot sitä suurempi on tehokkuustappio Hyvinvointitappio kasvaa veroasteen kasvua nopeammin Monia implikaatioita käytännön politiikkaan Korkeita veroasteita syytä välttää Laaja veropohjat ja matalat verokannat järkevää politiikkaa Tehokkaampaa verottaa vähän joustavia hyödykkeitä; esim. talouden globalisoituminen lisännyt joidenkin tuotannontekijöiden joustoja => kannattaa verottaa kevyesti
32 Kiitos! Seuraavat teemat optimaalinen hyödykeverotus, pääomatulojen verotus ja keskustelu erilaisista sovelluksista (ajankohtainen verokeskustelu)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotTA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi
TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotViime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto
Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto
Lisätiedot5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)
5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta
Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotSuomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne
Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
Lisätiedot1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on
1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi.
Lisätiedot5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto
5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
LisätiedotHallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä
LisätiedotKuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä
Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotVerotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste
LisätiedotLuku 16 Markkinatasapaino
76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu
Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotLuku 14 Kuluttajan ylijäämä
Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät
LisätiedotKuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat
Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
Lisätiedotja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.
Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2
LisätiedotPalkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014
Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, tavoitteita rakenne. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, tavoitteita rakenne Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
LisätiedotAnniskelun alamäki jatkuu
KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Anniskelun alamäki jatkuu 17.11.2017 Eduskunnan verojaosto Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotLuentorunko 6: Työmarkkinat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Työn tarjonta Työn tarjonta. Vapaa-aika vs. kulutus. Tulo- ja substituutiovaikutus. Verotus, työntarjonta ja hyvinvointi. Työn
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotKilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Esityksen on tehnyt Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta vuonna 2017. Suomessa
LisätiedotElintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011
ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden
LisätiedotKilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotVerot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS
Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotRUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008
RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!
Lisätiedot2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat
LisätiedotPanimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotMiten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori
Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori Tausta Integroituneet markkinat Markkinasignaalit maailmalta kansainvälisten markkinoiden tarjonta ja kysyntä tuonti
Lisätiedota) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.
.. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotPanimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-
LisätiedotKysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotVEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015
Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
LisätiedotMiksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? 1. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa. 2. Vuonna
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
Lisätiedot1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä
0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotSuomi työn verottajana 2009
Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotAlkaako taloustaivaalla seljetä?
..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotHarjoitusten 2 ratkaisut
Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan
LisätiedotSuomessa kulutusverot ovat
artikkeli Tuomas kosonen Tutkimusjohtaja palkansaajien tutkimuslaitos tuomas.kosonen@labour.fi Kuvat maarit kytöharju Alennetuille alv-kannoille ei ole hyviä perusteluja Suomessa ja maailmalla kulutusveroja
LisätiedotProf. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
Harjoitukset 5. 1. (a) Tarkastellaan uuden työntekijän palkkaamisen tuottoja ja kustannuksia eri skenaarioissa. Toimijat oletetaan aina riskineutraaleiksi, jos ei toisin mainita. Työntekijän tuottavuus
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
Lisätiedot