Kaavoitus- - turhaa viivytystä vai tarpeellista valvontaa - Eija Mäkinen DECOMB- hanke Tampere

Transkriptio

1 Kaavoitus- - turhaa viivytystä vai tarpeellista valvontaa - Eija Mäkinen DECOMB- hanke Tampere

2 Uusi ja moderni (?) maankäyttö- ja rakennuslaki Mikä muuttui? - ja mitä siitä seurasi? 1. Valtion kontrolli keveni ja kunnallista itsehallintoa vahvistettiin 2. Valitukset ensi asteessa tuomioistuimiin 3. Vuorovaikutteisuutta painotettiin (perustuslaki) 4. Laatuvaatimukset ja selvittämisvastuu (EY-lajit) 5. Kunnan ja yksityisten välistä kustannustenjakoa ja toteuttamisvastuuta selvennettiin Mikä ei muuttunut? ja mitä se tarkoittaa? 1. Kaavahierarkia 2. Kunta vastaa, mutta toimii lain alla.

3

4 Miksi kaavoitusvalta on kunnilla? Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja paikallisen itsehallinnon käsite (3 art.) läheisyysperiaate (4 art.) hallinnollinen valvonta (8 art.) Perustuslaki 121. Suomi jakaantuu kuntiin, joiden itsehallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon Kuntalaki 1. - Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. - - Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

5 Kunnallisen itsehallinnon ulottuvuudet 1. Kunnan ja valtion suhde - itsehallintoperiaate muotoaa - valvontaa kevennetty, itsehallintoa vahvistettu, silti jännitteitä 2. Kunnan ja kunnan asukkaan suhde - edustuksellista demokratiaa, mutta samalla kunnan asukkaiden itsehallintoa; jännitteitä Huom! Kansalaisjärjestöille annettu asema ympäristölainsäädännössä kunnan rajoista riippumatta.

6 Kuka saa valvoa itsehallinnollisia kuntiaentä kuka valvoo valvojia? 1. Kunta itsensä valvojana? 2. Valtion viranomainen yleisten intressien valvojana 3. Kunnan asukkaat ja muut jäsenet, kansalaisjärjestöt Ongelmia: Missä valvontaintressit sovitetaan yhteen? Vasta tuomioistuimissako? Valvonnan sattumanvaraisuus. Sektorivalvonnan ongelma Esimerkkejä mahdollisesta valvontatarpeesta

7

8

9

10

11 Valittamalla vaikuttamisesta keskustellaan Poliittinen keskustelu: Tarpeettomat valitukset estettävä viivästyttävät tärkeitä hankkeita ovat kiusantekoa: politiikan jatkamista oikeuden keinoin politiikka kuuluu hallinnolle, ei oikeuslaitokselle Oikeustieteellinen keskustelu missä menee oikeuden ja politiikan raja? - tuomioistuinkontrollin intensiteetti pitäisikö valitusoikeuksia ja valitusteitä rajoittaa? pitäisikö valittajan hävitessään maksaa oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti? voidaanko hallintolainkäyttöä tehostaa?

12 Tehdään asialle jotain Tuore maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla yritetään vaikuttaa hankkeiden nopeuttamiseen ja turhien valitusten estämiseen.. Valitusten rajoittaminen Hallinto-oikeudesta eteenpäin ei saa valittaa, jos alueen pääasiallinen käyttötarkoitus ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Vaikutukseltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa kunnan jäsen ei saa valittaa. Mutta laki ei käytännössä toteuta tavoitettaan.

13 Kaavavalitukset tutkimusten mukaan Maankäyttö- ja rakennusasiat Valittajat: yksityiset 78%, yhtiöt 7,5%, alueelliset ympäristökeskukset 6 %, yhdistykset 4 %. Alueellisten ympäristökeskusten valitukset menestyneet noin 80%:issa. (yhd. 34, yksit.21%) Kaikkien valitusten menestymisprosentit: Kaava-asiat vaj. 20 %, suunnittelutarveratkaisut 30%, poikkeusluvat 50%.

14 Turhaa viivytystä vai tarpeellista valvontaa? Hankkeet pitäisi toteuttaa nopeasti ja joustavasti, mutta Kaavoituksessa on mukana yleisiä ja yksityisiä intressejä:intressien painoarvon pitää määräytyä lain sallimissa rajoissa ja demokraattisesti. Kuntademokratia huolehtikoon intressien yhteensovituksesta, mutta Lain sallimat rajat eivät aina ole selviä Vahvat intressit voivat syrjäyttää heikot intressit On myös ehdottomasti huomioon otettavia intressejä Uusi kuntamaailma-valvontaa kyllä, mutta millä rakenteilla ja millä intensiteetillä?