Palvelumallin kuvaus: Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle
|
|
- Helena Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuvat: Palvelumallin kuvaus: Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Kehitetty konsultoivan sairaanhoitaja kokeilun kokemusten pohjalta vuosina 2013 ja 2015 Versio
2 Palvelumallin kuvauksen sisältö Terveydenhuollon palveluohjaus Terveydenhuollon palveluohjaaja Asiakastyön kuvaus prosessina Onnistumisen edellytykset Toteutusmahdollisuuksia Kehittämis- ja arviointiprosessi
3 Terveydenhuollon palveluohjauksella Tuotetaan kehitysvammaiselle henkilölle matalan kynnyksen avoterveydenhuollonpalvelua, joka varmistaa oikean terveyspalvelun saannin oikeaaikaisesti varmistaa suunnitelmalliset palvelu- ja hoitoketjut ja vastuutahot Toimitaan peruspalveluissa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tukena kehitysvamma-asioissa linkkinä asiakaslähtöiselle ja suunnitelmalliselle yhteistyölle
4 Miksi terveydenhuollon palveluohjaus? Kehitysvammaisen henkilön vaikeaa päästä tarpeensa mukaisiin terveyspalveluihin tai hän jää helposti kierteeseen eri palvelujen väliin. Omaisten tai lähityöntekijöiden koordinointivastuu muodostuu raskaaksi ja terveyspalvelujen käyttö muuttuu tulipalojen sammutteluksi. Palveluketjujen pirstaloituminen: monta ammattilaista, monta tietojärjestelmää, monta suunnitelmaa Lähiverkoston luottamus hoidon oikeellisuuteen horjuu Hoitovastuiden sekavuus Luukuttaminen, erityisesti mielenterveysasioissa Tuloksena tehottomuutta ja ongelmien eskaloitumista
5 Terveydenhuollon palveluohjauksen tarkoitus Tehdä aikuisesta kehitysvammaisesta henkilöstä ja tämän arjesta lähtevää terveydenhuollon tarpeen tunnistamista ja terveydenkartoittamista. Tuottaa ennaltaehkäisevää omahoito-ohjeistusta kehitysvammaisille henkilöille sekä osaamista omaisille ja lähityöntekijöille. Liittää yhteen kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon tarve ja siihen oikea-aikaisesti apua antavat ammattilaiset koordinoida terveyspalveluja ja niissä kulkemista. Vahvistaa arjessa pärjäämistä ja kotihoidon onnistumista sekä kuntoutumista. Varmistaa hedelmällinen yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa mm. terveyspalveluissa, sosiaalityössä ja vammaispalveluissa
6 Terveydenhuollon palveluohjausta Toteuttaa terveydenhuollon ammattilainen, jolla on koulutusta / kokemusta: Terveydenhuollosta Kehitysvammaisuudesta Palvelurakenteesta Tukenaan lähitiimi (yleislääketieteen lääkäri, sosiaalityöntekijä) ja osaava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten verkosto (kehitysvamma- psykiatria-, kuntoutus-, terapiaosaaminen) Apunaan yhteiset tietojärjestelmät ja asialliset, liikkuvaan työhön sopivat, työvälineet
7 Terveydenhuollon palveluohjaaja Auttaa ja ohjaa aikuisen kehitysvammaisen henkilön ja lähiverkoston liikkeelle terveyspalveluissa Tekee kartoituksen kehitysvammaisen henkilön terveydestä ja terveystarpeista Löytää oikean palvelun oikeassa vaiheessa Helpottaa kodin (omaiset tai lähityöntekijät) koordinointivastuuta raskaissa / monipalvelutilanteissa Antaa terveydenhuollon näkemystä kotiin ja vahvistaa kodin osaamista Kokoaa paikallisen terveydenhuollon verkoston kehitysvammaisten henkilöiden terveydestä huolehtimiseen ja edistämiseen Kokoaa pirstaleista terveystietoa ja tuottaa sen esimerkiksi terveysja hoitosuunnitelman pohjaksi Kodin avustaminen terveys- ja hoitosuunnitelman viemisessä osaksi arkea Kotiutumisen, kuntoutumisen sekä seurannan onnistuminen kotona
8 Ammatillinen tausta ja osaamistarpeet Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja Kokemusta käytännön terveydenhuollon työstä ja erityisesti potilastyöstä Kiinnostus ja ymmärrys kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisen henkilön toimintaympäristöstä Ymmärrys sosiaali- ja kuntoutuspalveluista, joita kehitysvammaiselle henkilölle on tarjolla Verkostomaisen työtavan hallitseminen: kehitysvammaiselle henkilölle tarpeen mukaisten palvelujen löytäminen ja palvelujen koordinoiminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi Jos työtä tekee lähihoitaja tai sosionomi, niin on löydyttävä selkeä yhteistyökumppani terveyspalveluista (vastaanottotoiminta, kotisairaanhoito) ja jaettava palveluohjauksen tehtäviä (ks. yhteistyömalli)
9 Tärkeää terveydenhuollon palveluohjauksessa tutustuminen kehitysvammaiseen henkilöön, hänen sairauksiinsa ja erityispiirteisiinsä ymmärtää asiakasta, tietää kehitysvammaisuudesta ja sairauksista, sekä siitä, miten ne ilmenevät juuri tällä asiakkaalla toimiminen hoitotyön asiantuntijana asiakkaan terveyden ja sairaanhoitotyön osa-alueilla moniammatillinen työskentely yhdessä kehitysvamma-alan työntekijöiden kanssa edistää osaamista ja konsultoivaa työotetta vastavuoroisesti tutustuminen kehitysvammaisen henkilön palveluverkkoon terveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa sekä vammais- ja tukipalveluissa kehitysvammainen henkilö voi asioida lähipalveluissa, mutta hän tarvitsee tuekseen yhteistyöverkoston ja osaavat terveydenhuollon ammattilaiset. toimiminen linkkinä, joka helpottaa kehitysvammaisen henkilön ja terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisia ja vuorovaikutustilanteita
10 Arvot työtä ohjaamassa Kouluta siellä, missä on tietämättömyyttä tai osaamattomuutta. Tue kehitysvammaista henkilöä päätöksenteossa siellä, missä on autonomian menettämisen uhka. Etsi keinoja kommunikaatioon siellä, missä on puheen tai kielen vaikeutta. Auta lääketieteen osaajia näkemään kehitysvamman taakse silloin, kun hoidetaan fyysisiä tai somaattisia ongelmia. Auta asiakasta olemaan eturintamassa oman terveytensä suunnittelussa ja toteuttamisessa kaikin mahdollisin tavoin. Susann Stone, 2011 (NHS)
11 Asiakastyön kuvaus prosessina
12 Kriteerit asiakkaaksi tulemiselle Matala kynnys ohjaukseen ja neuvontaan: huoli tai epäily terveysongelmasta riittää Care management Terveyskartoitus ja oikean palvelun / asiantuntijan löytäminen kehitysvammaisen henkilön ja kodin ohjaus- ja neuvonta (jopa valmennus) eteenpäin Case management: asiakkaalla on paljon toistuvia terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon käyntejä, mutta hoitovastuutaho puuttuu asiakkaalla on tilanne, joka vaatii erityistä tarkastelua ja/tai verkostoyhteistyön kokoamista (ja jopa johtamista) kotiutusprosessi sairaalasta tai laitoksesta kotiin lähipalvelut toimiviksi Myös self management! Mutta huomioitava kehitysvammaisen henkilön kyvyt oppia ja ymmärtää sekä mahdollinen tuen tarve!
13 Asiakkuuden aloitus - Yhteydenottaja voi olla kehitysvammainen henkilö itse, omainen, lähityöntekijä, vammaispalvelut, terveyskeskuslääkäri, sairaanhoitaja - Ohjaus ja neuvonta puhelimitse Tarvekartoitus: minne suuntaan tapaus lähtee: somaattinen, psyykkinen, sosiaalinen? keitä otettava mukaan kotikäynnille minne olisi ohjattava, jos ei ole omaa alaa (ohjaus tehdään muuten kuin luukuttamalla) Jalkautuvalla käynnillä: mukana myös kehitysvammaisen henkilön arkea tuntevat omaiset tai lähityöntekijät
14 Asiakkuus rakentuu näistä elementeistä Lyhyt neuvonta: Esimerkiksi tiedossa oleva terveysongelma, mutta palvelupolku sekava ja hoitovastuu puuttuu. Ohjauksen tehtävänä lähiverkoston ohjaaminen oikealle polulle sekä saatujen hoito-ohjeiden toteutumisen varmistaminen Terveyskartoitus (havainnointi, haastattelu, epikriisit, muut tietojärjestelmät) Aikaisemmat sairaudet, diagnoosit, lääkitys Kommunikointimenetelmä Toimintakyky (fyys. psyyk ja sos.), esim. TOIMI Mittaukset (paino, pituus, BMI jne.) Terveystottumukset ( alkoholi, tupakka, liikunta, ravitsemus) Tarkastetaan korvat, jalat, näkö, kuulo jne. Tarkastetaan saadut rokotukset, seulonnat, tapaturmat, kaatumiset jne. Apuvälineet Sosiaaliset suhteet, virkistys, harrastukset, päivätoiminta Eläkkeet, sosiaaliset etuudet yms.
15 Asiakkuus rakentuu näistä elementeistä Hoitotiivistelmä: oleelliset asiat yhdellä sivulla Nykytilanne vs. aikaisempi olennaiset muutokset Suoraan terveys- ja hoitosuunnitelman muotoon (suoraan potilastietojärjestelmään) Palvelujen koordinointi ja siihen liittyvät valinnat Onhan paikallinen palvelukartta hallussa? Valinta: asiakkaan käyminen terveyskeskuksessa vai terveyspalvelun saaminen kotiin? Valinta: saattajan ohjeistus vai itse saattajana Valinta: care manager vai case manager Terveys-ja hoitosuunnitelma ja sen vieminen arkeen kodin osaaminen ja sen vahvistaminen, asiantuntijatiedon välittäminen ja koulutusten järjestäminen Asiakkaan (edunvalvoja tai arjen hoivasta päättävä taho) lupa tietojen kyselyyn muista organisaatioista: tietojen tilaaminen asiakkaalle!
16 Asiakkuus rakentuu näistä elementeistä Verkostoneuvottelut (vrt. hoitoneuvottelu): yhteinen asiakas tai potilas, sopiminen työnjaosta ja suunnitelmallisesta jatkopolusta Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun malli Asiakastyön kirjaaminen: arvioiva kirjaaminen muutos ja vaikutukset esille Arvioivan kirjaamisen ohjaus lähityöntekijöille
17 Asiakkuuden päättyminen Kotihoidon organisointi ja seuranta asiakkaan oma(kin) vastuu terveydestä tuki asiakkaan arkeen sopivalla tavalla: omaiset, ohjaajat (asuminen ja päivä/työtoiminta), kotihoito Päätöspalaveri asiakkaan ja lähiverkoston kanssa: tiedetäänhän tästä eteenpäin kuinka toimintaan ja keneen otetaan yhteyttä? Seurantapalaveri: pitääkö suunnitelma edelleen ja onko ilmennyt jotain uutta! Matala kynnys: ohjaus- ja neuvontayhteys olemassa
18 Omaisten kanssa tai itsenäisesti asuvat kehitysvammaiset henkilöt huomioitavaa! Palvelukodeissa asuvilla henkilöillä on luonnostaan lähiverkostoa ympärillään. Kontaktit eri palveluihin löytyvät helpommin, kun omaohjaajat ovat apuna. Heiltä löytyy tarpeelliset potilasasiakirjat suhteellisen hyvin. Omaisten kanssa tai itsenäisesti asuvat henkilöt tarvitsevat enemmän aikaa monessa suhteessa. Asioiden kertominen on hitaampaa eikä asiakirjoja ole välttämättä saatavissa tai löydettävissä. Omaisten kanssa tai itsenäisesti asuvat henkilöt voivat tarvita rinnakkain sosiaali- ja terveyspalveluja. Ongelmat voivat olla moninaisia. Yhden asian ratkaiseminen saattaa paljastaa uuden ongelman. Tosin moniongelmaisuus ei ole poissuljettu palveluasumisen piirissäkään asuvalta! Kehitysvammainen henkilö ei aina tunnista omia tarpeitaan palveluihin lähtemiseen tai terveelliseen elämäntapaan. Aikaa tarvitaan myös motivointityöhön. Motivointityössä täytyy huomioida koko lähipiiri, jotta asiat näkyvät arjessa. Lähipiirin tehtävä kehitysvammaisen henkilön motivoimisessa ja motivaation ylläpidossa on tärkeä.
19 Onnistumisen edellytykset Asiakas ja asiakkaan terveystarpeet lähtökohtana Yhteiset tavoitteet kehitysvammaisen henkilön ja hänen lähiverkostonsa kanssa Avoin keskusteluyhteys, ja sen edistäminen, kehitysvammaiseen henkilöön, hänen kotiinsa, lähityöntekijöihin sekä muihin ammattilaisiin. Hyvät yhteistyösuhteet terveyskeskuslääkäreihin sekä kotisairaanhoidon lääkäreihin (paras vaihtoehto on nimetty yhteistyölääkäri) Kehitysvamma-asiantuntijuuden (psykiatria, neurologia, autismiohjaus, aac-ohjaus) löytyminen Ymmärrys verkostoyhteistyöstä. Monet kehitysvammaisen henkilön ongelmat tarvitsevat verkostoyhteistyötä. Kolmannen sektorin mukaan saaminen verkostoihin laajentaa palveluvalikoimaa. Verkoston yhteinen oppiminen asiakastapauksista. Yhteiset koulutukset ja kehittämismahdollisuudet verkostolle Omasta työstä viestiminen tärkeässä roolissa. Ensimmäisen vuoden aikana järjestettävä infotilaisuuksia uudesta työtavasta ja luotava säännöllinen yhteys palveluverkon eri osiin.
20 Toteutusmahdollisuuksista Terveydenhuollon palveluohjaus on rajapintatyötä ja perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon verkostojen saavutettavuuteen ja hallintaan. Palveluohjaaja voi olla Terveyskeskuksessa (asiakasvastaava) Sosiaalitoimessa tai vammaispalveluissa Kehitysvammapalveluissa, asumispalvelussa Ostopalvelu (toiminta peruspalveluissa mahdollistettava) Suosittelemme terveydenhuollon palveluohjaajan palkkaamista: työn vaikuttavimmat osat eli terveystiedon kartoittaminen, tiivistäminen ja terveys- ja hoitosuunnitelman koordinointi vievät eniten aikaa
21 Toteutusmahdollisuuksia Oman työnsä ohessa terveydenhuollon palveluohjausta tekevien asiakasprosessi voisi muotoutua näistä: Matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus Terveystarkastus ja kontrollit Kotikäynnillä tehtyjen havaintojen ja tietojen kirjaaminen tiedoksi terveyspalveluihin Kotihoito-ohjeiden toteutumisen varmistaminen lääkärikäynnin tai kotiutumisen jälkeen. Näitä tehtäviä voi olla esim. kotihoidon sairaanhoitajalla tai vastaanottotoiminnan sairaanhoitajilla. Yhteistyön sosiaali- ja kehitysvammapalveluihin tulisi olla hyvää.
22
23 Kotisairaanhoitajan konsultoiva rooli kehitysvammaisen terveysasioissa
24 Kehittämis- ja arviointiprosessi
25 Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (Tepa ) Rahoituksen käyttötarkoitus: kehitysvammaisen henkilön aseman edistäminen ja kehittäminen terveydenhuollon palveluissa. Visio: toimivat ja sujuvat palvelupolut projektin toiminta-alueilla projektin päätyttyä. Rahoitus: Raha-automaattiyhdistykseltä Hallinnoija: Savon Vammaisasuntosäätiö
26 Projektin tausta ja tarve Laitosasumisen purkaminen vuoteen 2020 mennessä, mutta kehitysvammaisille soveltumattomat lähipalvelut Palvelupolkujen kipupisteet Terveyskeskuksissa ja mielenterveyspalveluissa ei ole totuttu kehitysvammaisiin potilaisiin: osaaminen ja asennoituminen Kehitysvammaisen henkilön yhdenvertaisuus muiden kuntalaisten kanssa vs. erityisyys vammaisena Luottamuksen puute terveydenhuollon palveluihin Suhteeton koordinointitaakka omaisilla ja lähityöntekijöillä terveysongelmien kohdatessa Kaksijakoinen järjestelmä: eroon päällekkäisyydestä ja hyöty palveluista oikealla tavalla.
27 Toiminnalliset tavoitteet 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perehdyttäminen kehitysvammaisten kuntalaisten kohtaamiseen 2. Kokeilla terveydenhuollon ammattilaisen työmallia kahdella pilottialueella. 3. Saada aikaiseksi toimivia, sujuvia ja asiakaslähtöisiä palvelumalleja avoterveydenhuoltoon
28 Konsultoivan sairaanhoitajan kokeilut Mikkelissä konsultoiva sairaanhoitaja työmalli asiakasta, kriteerein valittu Kokoaminen ja kokeilu ETEVAn mallin pohjalta Erilaisia asiakkuuksia ja yhteistyökumppaneita Kokeilun ydinkysymys: Mikä olisi hyvä kotipesä mallille? Mikkelin konsultoivan sairaanhoitajan työmalli 2015 Valmis asiakaskunta palvelukodeista (n=50), 26 asiakasta, kriteeri terveydenhuollon tarve, matala kynnys Aiempien kokeilujen opit: selkeä yhteistyökumppani, yhteinen tietojärjestelmä terveyspalvelujen kanssa
29 Kokeilussa myös Ylä-Savon Sote palvelukoordinaattori 5/ / asiakasta, kriteerein etsitty Konsultoivan sairaanhoitaja -mallin palveluohjaukselliset elementit: sosiaali/kehitysvamma-alan osaajan mahdollisuudet terveydenhuollon palveluohjaukseen Teemat: seudullisuus, itsenäisesti asuvat, sote-yhteistyön kehittäminen Kokeilun ydinkysymys: Miten rakentuu hyvä yhteistyö terveydenhuollon kanssa? Huomio: terveystiedon keräämisestä ja palvelujen koordinoinnista hyödytään, mutta tarve suuntautuu enemmän terveydenhuollon arvioinnin saamiseen arkeen. Tarpeeseen vastataan paremmin konsultoivan sairaanhoitajan työssä.
30 Kokeilu 2013: Arviointi - Asiakaskirjaukset 17 asiakasta - Ryhmähaastattelut palvelukodeissa ja sidosryhmille - Kustannusvaikuttavuus arviointi 5 tapausta: interventiota ennen aikana - jälkeen Kokeilu 2015: - Asiakaskirjaukset 25 asiakkaan tiedoista - Valittu 8 asiakastapausta: haastattelut omaisille ja lähityöntekijöille (1 kehitysvammainen henkilö) elämänlaadun muutos lomake Vaikutukset kohtaamisessa, palvelujen saatavuudessa ja yhteistyössä lomake Kustannusvaikuttavuus arviointi: ennen interventiota ja intervention aikana Ryhmähaastattelut palvelukotien työntekijöille Raportit löytyvät
31 Asiakasprofiilit ja tärkeimmät tulokset Pyöröoven vangit - terveys- ja hoitosuunnitelma - Päivystys- ja osastokierteen suuntaaminen kotihoidon ja kotisairaalan suuntaan Runsaasti palveluja käyttävä - Terveystarkastus ja terveys- ja hoitosuunnitelma - Selkeät hoitoketjut Alkavat terveysongelmat - Kootut terveystiedot ja somaattiset terveysongelmat käyty läpi terveyskeskuksessa Ikääntyvät - Yhteen kootut terveystiedot ja terveystarkastus perusterveydenhuollossa Vähän palveluja käyttävät - Ohjausta terveyden kotihoitoon ja terveysriskien kartoittaminen
32 Tärkeimmät vaikutukset Elämänlaadun paraneminen suurimmalla osalla asiakkaista: kipu mieliala, liikkuminen Omaisten luottamus saatuun terveyspalveluun lisääntyi Lähityöntekijöiden osaamisen kasvu ja yhteiset linjat ja ohjeet selkeyttivät palvelupolkua Palvelu/hoitoketjujen aloitusvaiheen nopeutuminen ja sujuvoituminen, suunnitelmallisuuden lisääntyminen Kustannusvaikuttavuus konsultoivan sairaanhoitajan intervention johdosta: - Erikoissairaanhoidon kustannusten laskeva trendi - Perusterveydenhuollon nouseva trendi intervention aloituksen jälkeen: kotisairaalan ja kotihoidon roolin nousu - Päivystyksen kustannusten laskeminen (määrän hieman noustessa)
33 Kehittämisprosessin heikkoudet Lyhyet kokeilujaksot: 1 1 ½ vuoden kokeilujaksot lyhyitä toimivien työtapojen ja toiminnan vakiintumiseen. Huomioitava: - perehtymiseen opetteluun käytetty aika ja yritys-erehdys kuviot - Uusien toimintamallien juurtumiseen ei aikaa, vain kokeilun ehtii toteuttamaan Ulkopuolinen kehittäjä: Kehittämiskohteen saaminen mukaan vie aikaa: - infoviestinnän aika toiminnasta tarpeellinen hyväksynnän ja luottamuksen saavuttamiseksi - pääsy työntekijätasolle hankalaa Sote integraation paikoillaan pysyminen: Yhteistä asiakasta ei tunnisteta nykyisessä järjestelmässä
34 Kehittämisprosessin vahvuudet Projektin työntekijät oman ammattinsa ja palveluverkon osaavia henkilöitä. Rohkeita edelläkävijöitä. Hyvät ja huolelliset asiakastapaukset. Laaja verkostoituminen: johto- ja esimiestaso on tavoitettu hyvin. Sote -muutoksen käyttäminen toiminnan eteenpäinviemisen apuna.
35 KIITOS! Projektin materiaalit:
Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle
Kuvat: www.papunet.fi Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Terveydenhuollon palveluohjaajan tehtävänkuva, asiakasprosessi, onnistumisen edellytykset konsultoivan sairaanhoitaja
LisätiedotKonsultoivan sairaanhoitajan työtä kehittämässä. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Konsultoivan sairaanhoitajan työtä kehittämässä Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö TEPA projektin taustan lähtökohtia Miksi kehitysvammaisten terveydenhuolto
LisätiedotKehitysvammapalveluissa toimivien ja terveyskeskuksen yhteistyö
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammapalveluissa toimivien ja terveyskeskuksen yhteistyö Terveydenhuollon palveluohjauksen mallin soveltaminen verkostotyönä 16.8.2016 Sisältö Taustaa ja mistä on kyse Tehtävät
LisätiedotSeinät pois, ihmiset tilalle! Lahti
Kuvat: www.papunet.fi Seinät pois, ihmiset tilalle! 29.9.2016 Lahti Tepa projekti, Savon vammaisasuntosäätiö ja Lahden kaupungin vammaispalvelut ALUSTUSTA PÄIVÄÄN TEPA projekti Mihin lähdetty etsimään
LisätiedotRatkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin
Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti
LisätiedotTEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset
Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.8.2016 Tepa-projekti Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:
LisätiedotTEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset
Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.12.2016 Tepa-projekti Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat
LisätiedotYLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA
YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä
LisätiedotKEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA
Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA 7.5.2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen Kehitysvammaisen ihmisen terveydenhuollon palvelupolut 2012-2016 Tehtävänä kehittää
LisätiedotEnnalta ehkäisevä ja varhaisen tunnistamisen mielenterveyden palveluketju
Kuvat: www.papunet.fi Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaisella henkilöllä Ennalta ehkäisevä ja varhaisen tunnistamisen mielenterveyden palveluketju Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
LisätiedotMielenterveyspalvelut kehitysvammaisella henkilö lla
Mielenterveyspalvelut kehitysvammaisella henkilö lla PALVELUKETJUN KUVANNUT TEPA-PROJEKTI Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa ja organisaatiorajat ylittävää suunnitelmallista
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotTepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?
Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA Mitä? Kenelle? Miksi? TEPA-projektin pilotti Mikkelissä 2015: Konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Asiakkaat aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Kaikki asumispalveluiden
LisätiedotTEPA projekti ja ratkaisuja ongelmiin
TEPA projekti ja ratkaisuja ongelmiin Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA- projekti Sisältö TEPA projekti Lyhyesti jalkautuvan
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotTepa- projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?
Tepa- projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA Mitä? Kenelle? Miksi? TEPA- projektin pilotti Mikkelissä 2015: Konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Asiakkaat aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Kaikki asumispalveluiden
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotTerveyshyötyä tuottava terveydenhuollon palveluohjaus?
Kuvat: www.papunet.fi Terveyshyötyä tuottava terveydenhuollon palveluohjaus? Tepa-projektissa kokeiltujen toimintamallien vaikutusten ja vaikuttavuuden laadullinen arviointi Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.
Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA
Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA 13.5.2013 Alustukset ja keskustelun tuotokset 2. Esittäytyminen ja odotukset tapaamisesta 3. Palveluverkkotyöskentelyn
LisätiedotVAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotPalvelupolut ja niiden kipupisteet
Palvelupolut ja niiden kipupisteet Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA- projekti www.savas.fi/tepa/ Sisältö Palvelupolkukartoitus
LisätiedotMonitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja
Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja 3.11.2017 1 Monitoimijaisuuden toteutuminen tällä hetkellä Olemassa olevat rakenteet ja käytänteet Matalan kynnyksen toimintaa: Liikuntaseteli
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotKainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä
Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö
LisätiedotPohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotKehitysvammaisen tukena. terveydenhuollossa
Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa Pekka Perusterve Pekka Perusterveen (35 v) arki on pitkälti samanlaista kuin meidän muidenkin. Yksilöllisesti suunnitellun tuen avulla hän pystyy elämään itsenäistä
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotKaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit
Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit Kaatumisten ehkäisy, alueellinen koulutusiltapäivä 17.1.2019 Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotLAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon
LAPE-muutosohjelman yhteys on VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus-ja palveluverkostojen alueellinen kick off 29.5.2018 Valteri Tervaväylä, Lohipadon yksikkö Jaana Jokinen Erityisasiantuntija LAPE- Toimiva
LisätiedotKehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi
1 Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi Virpi Sillanpää Tampereen teknillinen yliopisto Loppuraportti TEPA projekti 12.8.2016 2 Tavoitteet Tutkimushankkeen
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotKehitysvammainen henkilö terveyspalvelujen käyttäjänä - asiakasprofiilit
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammainen henkilö terveyspalvelujen käyttäjänä - asiakasprofiilit Tepa-projekti 5.8.2016 Miksi profilointi on tehty? Kehitysvammaiset henkilöt nähdään helposti yhtenä ryhmänä
LisätiedotAsiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen. Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero
Sivu 1/5 Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma on asiakkaan tai asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa yhteistyössä tehty yhteenveto hänen elämänsä tämänhetkisestä tilanteesta ja mahdollisesta uusien palveluiden
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotIKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA
IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet
PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotTyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotEpätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework
Epätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Mikä on HEF- mittari?
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotValmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa
Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotTyökyvyn tuen TOIKE-verkosto
Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projekti Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto Kuntoutusfoorumi 06.11.2018 Virpi Heikkinen, vastaava ylilääkäri, Tays Tuula Haukka-Wacklin, projektipäällikkö, TOIKE-hanke Työkyvyn
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotTyöryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke klo Kuusa, Varjolan tila
Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke 6.9.2017 klo 8.30-15.30 Kuusa, Varjolan tila Kukoistava Kotihoito -hanke: Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit
LisätiedotKaatumisvaaran arviointiprosessit
Kaatumisvaaran arviointiprosessit JIK ky:n mallit Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen JIK:ssä Kehittämistyö aloitettu syksyllä 2015 Moniammatillinen
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015
Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot
LisätiedotPäihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä
Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.5.2018 Hämeenlinna Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotIkäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro
Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Lean periaatteet Arvon tuottaminen asiakkaalle Sellaisten turhien vaiheiden havaitseminen ja poistaminen, jotka eivät tuota lisäarvoa
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
Lisätiedot