Terveyshyötyä tuottava terveydenhuollon palveluohjaus?
|
|
- Heikki Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuvat: Terveyshyötyä tuottava terveydenhuollon palveluohjaus? Tepa-projektissa kokeiltujen toimintamallien vaikutusten ja vaikuttavuuden laadullinen arviointi Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti
2 Sisältö 1. Tepa-projekti 2. Tepa-projektissa kokeillut toimintamallit 3. Laadullisen arviointitutkimuksen tekeminen 4. Kehitysvammaiset henkilöt terveyspalvelujen käyttäjinä: profiilit 5. Konsultoivan sairaanhoitaja toimintamallin tuloksia ja vaikutuksia 6. Palvelukoordinaattori toimintamallin tuloksia ja vaikutuksia 7. Vaikutukset palveluketjujen kipupisteisiin 8. Terveyshyötymallin soveltaminen kehitysvammaisten terveyspalveluihin 9. Johtopäätelmiä
3 TEPA projekti ( ) Tarkoitus: Kehitysvammaisen henkilön aseman kehittäminen ja edistäminen terveydenhuollon palveluissa Päätavoite: kehittää kehitysvammaisille henkilöille terveydenhuollon lähipalveluita paremmin saataville ja saavutettavaksi Miksi? Laitosasumisen purkaminen v mennessä. Laitosasumista vastaavat palvelut lähipalveluista.
4 TEPA-projektin visio 2016
5 Arvot Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla huomioon otetuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tukea ollakseen osallinen terveyden ja hyvinvoinnin lähipalveluista. Kumppanuus perustuu yhdessä sovittuihin käytäntöihin, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen. Kehittämistyö perustuu hyviin käytäntöihin ja arvioituun tietoon.
6 Toiminnalliset tavoitteet Kokeilla terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia kehitysvammaisten avoterveydenhuoltoon Saada aikaiseksi toimivia, poikkihallinnollisia ja asiakaslähtöisiä palvelumalleja avoterveydenhuoltoon Perehdyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kehitysvammaisten kuntalaisten kohtaamiseen
7 TEPA projektissa kokeillut toimintamallit
8 Lähtökohtia Esikuva Community nurse toiminta Englannissa Pohjatyö ETEVAn kehittämä konsultoivan sairaanhoitajan toimintamalli asumis- ja toimintayksiköihin osana vammaispalveluhanketta (Kaste-hanke) Lahden kaupungin vammaispalvelujen konsultoivan sairaanhoitajan malli (kosa 2015) Vertailu Asiakasvastaavatoiminta terveyshyötymallin pohjalta Diabetes-, astma tai muistihoitaja toiminta terveyskeskuksissa Kuntoutusohjaaja sairaalamaailmassa Palveluohjaaja sosiaali- ja vammaispalveluissa
9 Pilotoinnit Mikkelissä konsultoiva sairaanhoitaja toimintamalli asiakasta, kriteerein valittu Kokoaminen ja kokeilu ETEVAn mallin pohjalta Erilaisia asiakkuuksia ja yhteistyökumppaneita Mikä olisi hyvä kotipesä mallille? Ylä-Savon Sote palvelukoordinaattorin malli 5/ / asiakasta, kriteerein etsitty Mikkelin mallin palveluohjaukselliset elementit Seudullisuus, itsenäisesti asuvat, yhteistyön kehittäminen Miten rakentuu hyvä yhteistyö terveydenhuollon kanssa? Mikkelin konsultoivan sairaanhoitajan toimintamalli 2015 Valmis asiakaskunta palvelukodeista (n=50), 26 asiakasta, kriteeri terveydenhuollon tarve, matala kynnys Aiempien kokeilujen opit: selkeä yhteistyökumppani, yhteinen tietojärjestelmä terveyspalvelujen kanssa
10 Yhteiset elementit Jalkautuva työtapa: kohtaaminen kehitysvammaisen henkilön toimintaympäristössä ja hänelle läheisten henkilöiden kanssa Osaamistarpeet: kehitysvammaisuuden ja tukiverkoston tunteminen, terveystiedon ja palveluverkon tuntemus, verkostoituvan työtavan hallitseminen Toiminta: terveydentilan ja palveluiden kartoittaminen, tarpeen mukainen tiedonkeruu eri tahoilta tai hoitotiedoista, palvelupolun organisoiminen, seuranta, yhteistyön edistäminen Tiedon tiivistäminen: alkukartoitus terveydestä ja hyvinvoinnista, muutos näkyviin toimintakyvyssä ja terveydessä nykytilassa, hoitotiivistelmän tekeminen Tiedon välittäminen: suoraan terveydenhuollon tietojärjestelmään tiedon välittäminen nykytilanteesta sekä ilmenneistä muutoksista, tai kootun hoitotiivistelmän avulla terveydenhuoltoa ennakkoon informoiden
11 Pilotoinneista odotetut ja tavoitellut vaikutukset Kehitysvammainen henkilö - Asiakkaina olevien terveystilanteen paraneminen, hyvän kohtaamisen lisääntyminen, ymmärretyksi tuleminen ja tiedon saaminen omista terveysasioista, palvelupoluille pääsyn helpottuminen - Selkeämmät palveluketjut: oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut - Yhdenvertaisuus muiden kuntalaisten kanssa, syrjäytymisen väheneminen palveluista ja hyvinvoinnin kasvu Läheiset ja lähityöntekijät - Koordinointitaakan väheneminen, yhteistyön lisääntyminen - Tiedon saaminen läheisen terveydestä ja palveluista - Osaamisen kasvaminen terveysasioista (erit. lähityöntekijät - Palveluketjujen selkiytyminen ja tiedon kasvu
12 Pilotoinneista odotetut ja tavoitellut vaikutukset Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset - Asiakastyön myötä kehitysvammatietouden sekä osaamisen lisääntyminen - Tiedon ja osaamisen lisääntyminen palveluverkosta, työnjaon sekä vastuuasioiden selkiytyminen - Kehitysvammaosaamisen saaminen peruspalveluissa toimivien henkilöiden tueksi Palvelujärjestelmä ja yhteiskunta - Uusi palvelumalli kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuoltoon - Selkeät palveluketjut kehitysvammaisille henkilöille suunnitellut ja kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet
13 Konsultoiva sairaanhoitaja 2013 arviointi Väliraportissa 2014 esitettiin laadullisen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin tulokset ensimmäisestä kosa kokeilusta pilotointi tuotti hyviä ja eteenpäin vieviä vaikutuksia kehitysvammaisten henkilöiden, läheisten. lähityöntekijöiden ja sote-ammattilaisten osalta Kustannusvaikuttavuusselvityksen ensimmäinen vaihe kustannusvaikuttavuus tehtiin viiden tapauksen pohjalta paras hyöty ja teho konsultoivasta sairaanhoitajasta vaikutti tulevan vaikeasti vammaisten ja pyöröoveen joutuneiden henkilöiden kohdalla Konsultoivan sairaanhoitajan 2015 vuoden kokeilu
14 Toimintamallien arviointi
15 Arviointikysymykset 1.) Millaisia vaikutuksia projektin asiakastyöllä on ollut kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluketjuihin ja niissä koettuihin ongelmiin kehitysvammaisen henkilön, hänen lähiverkostonsa ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta? 2.) Miten projektin asiakastyöllä on vaikutettu terveyshyötyä tuottaviin elementteihin ja kehitysvammaisen saamaan terveyshyötyyn terveydenhuollon palveluissa?
16 Kehitysvammaisten henkilöiden sekä lähiverkoston kokemat ongelmat terveyspalvelujen järjestelmässä Kehitysvammaisille henkilöille tärkeät asiat kohtaamisessa sekä palvelujen käytössä ovat sattumanvaraisia: kohteliaisuus, tilanteita ennakoiva tieto, tiedon saaminen omasta hoidosta, vuorovaikutuksen osapuolena huomiointi Kehitysvammaisen henkilöiden oikea-aikainen palvelunsaanti, erityisesti palveluihin pääsy, on vaikeaa. Näkyy palvelupolulla useana perättäisenä aloituksena ilman jatkosuunnitelmaa. Omaisten ja lähityöntekijöiden koordinaatiovastuun kasvaminen kohtuuttomaksi terveysasioiden kasautuessa ja kriisiytyessä Omaisille voi tulla yllätyksenä aikuisten lasten terveydenhuollon siirtyminen perusterveydenhuollon vastuulle. Lapsuuden palvelut erikoissairaanhoidosta ja erityishuollosta päättyvät. Omaisten tärkeä tuki saattajana tai kehitysvammaisen henkilön elämäntapamuutoksissa
17 Jatkuu Lähityöntekijöille on haastavinta, kun kehitysvammaisen henkilön terveysongelmat kasaantuvat ja monimutkaistuvat. Kokonaisvastuussa oleva taho katoaa monien palvelujen pyöröovessa. Terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole tietoa kehitysvammaisten henkilöiden palveluista ja eri palvelujen työnjaosta. Palvelujärjestelmä on hajanainen. Hajanaisuus johtuu epäluottamuksesta, kokonaisvastuun katoamisesta, yhteistyön puutteesta, kahtiajakautuneesta terveydenhuollosta, päivystyspainotteisuus vastaanottopalveluissa Mielenterveyden peruspalveluissa ei ole, tai ei koeta olevan, työskentelytapoja, joita voidaan soveltaa kehitysvammaisiin henkilöihin Kotiuttamistilanteissa sairaaloissa ei olla tarpeeksi tietoisia kodin olosuhteista. Rajapinnalla käydään turhauttavaa kiistelyä vastuista. Tiedot: Tepa projektin palvelupolkukartoitus 2013
18 Terveyshyötymalli ja sen kuusi elementtiä Lähde:
19 Mittarit Asiakas/palvelunkäyttäjäprofiilit: Profiilin määrittäjät: ikä, palvelujen käytön määrä Muut profiiliin vaikuttaneet tekijät: palvelujen käytön sisältö (mitä palveluja) asumisen muoto, kokeilu, jossa henkilö ollut mukana Laskettu projektin asiakastiedoista, 52 asiakkaan palvelun käyttö Elämänlaatu: Eq-5D mittari Liikkuminen, arjen toiminnat, osallisuus, mieliala, kipu ja epämukava tunne Pääasiassa lähityöntekijän arviointi, joitain kehitysvammaisten henkilöiden omia näkemyksiä Odotetut vaikutukset ja niiden toteutumisen mittaus Lomakekysely: palvelupolkukartoituksen pohjalta Koetut hyödyt ja vaikutukset kehitysvammaiselle, omaiselle, lähityöntekijälle, sote-ammattilaiselle Puolistrukturoitu haastattelu
20 Aineisto Konsultoivan sairaanhoitaja kehitysvammaista henkilöä, joilla selkeä asiakasprosessi 10 kk aikana Lähityöntekijöiden haastattelut + elämänlaadun kyselyt (lähityöntekijän arvio kehitysvammaisesta henkilöstä ja palveluista), noin 3 kuukautta intervention jälkeen Haastattelut omaisille sekä sote-ammattilaisille Samat kehitysvammaiset henkilöt myös kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa Ryhmähaastattelut palvelukotien työntekijöille Mikkelissä Palvelukoordinaattori asiakasta: jälkihaastattelu 3 kuukauden päästä interventiosta, Lomakekysely elämänlaadusta: täyttäjinä asiakkaita ja/tai omaisia ja lähityöntekijöitä. Ryhmähaastattelut palvelukotien työntekijöille Ylä-Savossa + asiakastyön kirjaukset 40 asiakkaalta
21 Kehitysvammaiset henkilöt terveyspalvelun käyttäjinä: asiakasprofiilit
22 1. Palvelunkäyttäjäprofiilit projektin asiakkaat: 52 henkilöä (/57) - Ikä - terveyspalvelujen käyttömäärä / ½ vuotta 5. 3.
23 PROFIILIT Määrä (n= 52) Terveyspalvelu, josta asiakas hyötyy 1. Pyöröoven vanki 4 Kotihoito ja kotisairaala, suunnitelmallinen työnjako ja toimintaohjeet kaikille 2. Runsaasti palveluja käyttävä 11 Terveyskeskus ja suunnitelmallinen työnjako eri palvelujen kesken (myös kotihoito mukana) 3. Alustavat terveyshuolet ja riskit 8 Matala kynnyksen terveysneuvonta ja palveluohjaus kotiin ja asiakkaille 4. Ikääntyvä 17 Säännöllinen terveystarkastus 5. Vähän palveluja käyttävä 13 Säännöllinen terveystarkastus
24 Konsultoivan sairaanhoitaja 2015 toimintamallin arviointi
25 Pyöröoven vanki N=2 2. Runsaasti palveluja käyttävä N=6 3. Alustavat terveyshuolet ja riskit N=4 Keskeisimmät tulokset (25 asiakasta) Terveys- ja hoitosuunnitelmat ja suunnitelman koordinointi niin, että raskasta päivystys- ja vuodeosastokierrettä on suunnattu kotona tehtäväksi: yhteydet kotisairaalaan ja kotisairaanhoitoon Terveyskartoituksen tekeminen ja lääkärintarkastus perusterveydenhuollossa. Terveys- ja hoitosuunnitelmat, jotka sisältävät hoito- ohjeita ja linjauksia sekä työnjakoa palvelujen välillä Terveyskartoitus ja tietojen yhteen kokoaminen, somaattiset ongelmat perusterveydenhuoltoon. Ohjeistukset terveysriskien vähentämiseen ja ohjausta terveysasioihin. Osalle terveys- ja hoitosuunnitelma. 4. Ikääntyvä N=8 Terveyskartoitus ja lääkärintarkastus perusterveydenhuollossa. Osalle terveys- ja hoitosuunnitelma, sekä osalle säännöllisiä kontrollikäyntejä. 5. Vähän palveluja käyttävä N=5 Ohjausta terveysasioihin, tarpeen mukaan perusterveydenhuoltoon
26 Konsultoivan sairaanhoitajan käyttämä työmäärä (arvioinnissa mukana olevat 8 asiakasta)
27 Tarkennusta Lisäksi tiedon keruuseen: pyöröoven vangeille ja runsaasti palveluja käyttäville 1 työpäivä / asiakas alkaville ongelmille n. 2 tuntia /asiakas. Muut kaksi profiilia ovat selkeästi vähemmän työllistäviä yksilöllisesti tarkasteltuna. Yhden asiakasprosessin kesto: aktiivinen vaihe n. 2 kk, seurantaa seuraavat 2 kk Arviointiin valittiin 8 tapausta vaikeavammaisista asiakkaista, joilla ennätti 10 kuukauden sisällä olemaan ehjä asiakasprosessi konsultoivan sairaanhoitajan kokeilussa Haluttiin varmistaa kustannusvaikutusarvioinnin vaihe 1 saatu tulos siitä, kenelle koordinoivasta työstä on hyötyä. Vain kolme profiilia edustettuna, kahdesta muusta parempaa tietoa palvelukoordinaattorikokeilusta
28 Pyöröoven vanki Tuloksia Kehitysvammainen henkilö Omainen / lähityöntekijä Terveys- ja hoitosuunnitelmat kodin ja terveyspalvelujen yhteiseksi välineeksi, päivystyskierteen katkaisu, palvelujen suuntaaminen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalapalveluihin Kotiin suuntautuva hoito parantaa elämänlaatua: näkyy virkeytenä ja osallistumisena (pitkä prosessi), päivystyskierre tuntuu helpottuneen Omaista helpottaa se, että jollakin on aktiivinen ote kehitysvammaisen henkilön terveysasioihin eivätkä ne ajelehdi. Päivystyksessä käyntiajat lyhentyneet. Apu koordinointiin ja eri tahojen yhteiseen pöytään saamiseen.
29 Runsaasti palveluja käyttävät Tuloksia Kehitysvammainen henkilö Omainen /lähityöntekijä Terveyskartoitukset ja perusterveydenhuollon tarkastus. Terveys- ja hoitosuunnitelmat useimmille. Elämälaadun kohoaminen: epämukavan olon väheneminen, valittaminen ja kiukunpuuskat vähentyneet, mielialan nousu Yksi sairaanhoitaja, jonka kautta voidaan hoitaa asioita: helpottaa asioiden hallussa pysymistä. Paljoudesta löytyvät ne asiat, jotka - pitää hoitaa heti - voivat odottaa - Joita voi seurata Joku pysähtyy ongelmien äärelle eikä ohita niitä kuuntelematta.
30 Tuloksia Kehitysvammainen henkilö Omainen / lähityöntekijä Alustavat terveyshuolet Hajallaan sijaitsevat terveystiedot on koottu yhteen. Tarpeenmukaiset terveysasiat on käsitelty perusterveydenhuollossa. Ohjeita terveysriskien vähentämiseen ja ongelmien ehkäisyyn, osalle terveys- ja hoitosuunnitelma. Nopeampi terveysasian selvittely. Mielialan nouseminen, kun oma huoli terveydestä vähentynyt, kipu ja levoton olotila vähentynyt, liikkuminen helpottunut. Yleislääketieteellinen näkökulma tuottaa uusia palvelumahdollisuuksia esim. ravitsemusterapia Matala kynnys epäilyjen selvittelyyn ja mielipiteen kysymiseen: sairaanhoitaja tuntee asiakkaan ja hänellä on pääsy terveystietoihin.
31 Mihin on siis on vaikutettu? Kehitysvammaisella henkilöillä - Elämänlaadun paranemiseen, terveysasioiden tutkimisessa alkuun pääsyyn, jatkohoidon suunnitelmallisuuteen Omaisilla - Turvallisuuden tunteeseen siitä, että oman läheisen asioita selvitetään ja asiat ovat yksissä käsissä Lähityöntekijöillä - Terveydenhuollon puolelta on olemassa tulkki ja heidän havaintonsa arjessa saa painoarvoa myös terveydenhuollon puolella - Varmuus asiakkaan terveysasioissa lisääntynyt, apua terveysasioiden seurantaan ja tulkintaan, ulkopuoliset silmät tuovat sekaviin vyyhtiin uutta näkemystä
32 Sote-ammattilaisten ja palvelujärjestelmän hyöty Sote-ammattilaiset Hyötyä tietojen kokoamisesta, päivittämisestä ja hoitosuunnitelmien pohjatyön tekemisestä sekä tiedon saamisessa kehitysvammaisten palveluista Tiedonkerääminen ja pohjatyö on lisännyt ennakoivaa työtä, täsmällisempää seurantatietoa sekä oikea-aikaista päätöksentekoa Konsultoiva sairaanhoitaja toimii puolin ja toisin esimerkkinä Palvelu/hoitoketju Asiakastyön koordinointi ja aktiivinen aloite suunnitelmallisuus ja onnistuneet aloitukset, nopeammat polut Kehitysvammaisten henkilöiden tarpeet ja kohtaamat ongelmat näkyviin terveydenhuollossa aiemmin ei edes tunnistettu Verkostojen kokoaminen, yhteistyön lisääntyminen muihin ammattilaisiin Yleislääketieteestä lähtevän palveluketjun ensisijaisuus
33 Entäpä kustannukset?
34 Miltä näyttää?
35 Miltäpä näyttää?
36 Loppuraportti TEPA projekti Muutokset kustannuksissa asiakasprofiileittain 3 6 Profiili 1: Pyöröoviasiakas (2 asiakasta) muutokset kustannuksissa yhteensä (keskimäärin /henkilö) Keskeinen selittävä tekijä sairaalavuorokausien väheneminen Profiili 2: Paljon terveysongelmia palveluiden runsasta hajakäyttöä (4 asiakasta) muutokset kustannuksissa yhteensä (keskimäärin 222 /asiakas) Keskeinen selittävä tekijä lääkärikäyntien lisäys Profiili 3: Alustavat terveysongelmat/pieni kynnys alkaville terveysongelmille (2 asiakasta) muutokset kustannuksissa yhteensä (keskimäärin 922 /asiakas) Keskeinen selittävä tekijä yhden henkilön vähäinen palveluiden käyttö ennen hoitojaksoa
37 Loppuraportti TEPA projekti Yhteenvetoa konsultoivan sairaanhoitajan työstä 3 7 Konsultoivan sairaanhoitajan työtä ja kustannuksia ei ole sisällytetty laskelmiin, koska eri tehtävien kustannustietoa ei ollut saatavilla. Vaiheessa I sairaanhoitaja tapasi asiakkaita yhteensä 33 kertaa, lisäksi konsultoiva sairaanhoitaja piti asiakkaisiin yhteyttä puhelimitse ja koordinoi moniammatillisen työryhmän kokoontumisia Käyntien arvioitu kokonaiskustannus (766 /hlö) (käynnin hintatieto Kapiaisen ym mukaan) Konsultoivan sairaanhoitajan työn luonne muuttui hieman Vaiheessa II: Kohteena vaikeasti vammaiset henkilöt Matala kynnys yhteydenottoon terveysasioissa Vaiheessa II konsultoivan sairaanhoitaja tapasi asiakkaita yhteensä 18 kertaa, osallistui vastaanotolle tai hoito-/muihin asiakaskohtaisiin palavereihin 16 kertaa, puhelinkontakteja oli 118 kertaa, kirjauksia Efficaan 23 kertaa.
38 Loppuraportti TEPA projekti Yhteenvetoa arvioinneista 3 8 Tutkimuksen mukaan keskeisimmät muutokset kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalveluiden käytössä ja kustannuksissa konsultoivan sairaanhoitajan jakson aikana ja jälkeen: Vähentynyt raskaampien/intensiivisten palveluiden käyttö; vaiheessa I sairaalajaksoista johtuvat kustannukset laskivat 100 %, II vaiheessa 87 % Vaalijalan palveluiden kustannukset vähenivät vaiheessa II noin 54 % Perusterveydenhuollon palveluiden käyttö lisääntyy, erityisesti konsultoivan sairaanhoitajan jakson aikana; Käynnit lääkärillä ja sairaanhoitajalla lisääntyivät jakson aikana molemmissa arvioissa, palvelunkäyttö väheni jakson jälkeen (vaiheessa I)
39 Loppuraportti TEPA projekti Yhteenvetoa 3 9 Arvioinnin mukaan konsultoivan sairaanhoitajan toimintamalli näyttää liittyvän vähentyneisiin sairaalajaksoihin ja lisääntyneeseen perusterveydenhuollon palveluiden käyttöön, lisäksi Vaalijalan kuntoutuskeskuksen ja kehitysvammapoliklinikan palveluiden käyttö on vähentynyt konsultoivan sairaanhoitajan hoitojakson alettua Konsultoivan sairaanhoitajan mallin myötä kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden käyttö on muuttunut ja palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset laskeneet Tutkimuksen rajoitukset: Lyhyt seuranta-aika (erityisesti vaiheessa II) Yksityiskohtainen tieto kuntoutuskeskuksen palveluiden (Vaalijala) käytöstä puuttuu (erityisesti vaiheessa II) Konsultoivan sairaanhoitajan työn kustannusta ei sisällytetty laskelmiin
40 Palvelukoordinaattorin toimintamallin arviointi
41 Pyöröoven vanki N=2 2. Runsaasti palveluja käyttävä N=3 3. Alustavat terveyshuolet ja riskit N=1 Keskeisimmät tulokset Hoitotiivistelmät ja vastuiden kuvaaminen, verkostotapaaminen sekavan palveluvyyhdin ratkaisemiseksi (aikuispsykiatria mukana) Hoitotiivistelmät, jossa todennettiin palvelujen runsas käyttö, verkostopalaveri ja yhteinen sopiminen palveluista. Hoitotiivistelmä: työnjako mielenterveyspalvelujen, terveyskeskuksen sekä kehitysvammapoliklinikan kanssa 4. Ikääntyvä N=3 Sama kuin edelle, kehitysvammaisille potilaille uusia asioita mielenterveyspalveluista (psyk.sh. Jalkautuminen, lähityöntekijä mukana tapaamisessa) 5. Vähän palveluja käyttävä N=6 Sama kuin edellä: työterveydenhuollon tyyppinen terveystarkastus, päivitettyjä rokotuksia, kontrolleja sekä jatkon suunnittelua
42 Palvelukoordinaattorin käyttämä aika
43 Tarkennettuna Vertailua (molemmista puuttuu terveystiedon keräämiseen ja kokoamiseen käytetty aika + matka-ajat) noin 21 työpäivää 11 tuntia 30 minuuttia /asiakas vrt. konsultoivan sairaanhoitajan 8 asiakasta noin 10 työpäivää 10 tuntia 15 minuuttia /asiakas Pyöröoviasiakkaiden sekä mielenterveysasioiden ollessa mukana palveluissa koordinaattori vaikutti jäävän sivustakatsojaksi Konsultoivan sairaanhoitajan työ meni terveysasioissa syvemmälle, palvelukoordinaattorin työ pintapuolinen ja rutiinimainen valmentava ja ohjaava työ nousi esille itsenäisesti asuvien asiakkaiden kanssa
44 Vaikutukset kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta Pyöröoviasiakkaat sekä runsaasti palveluja käyttävä Asiakkaiden ongelmina toimintakyvyn aleneminen, käyttäytyminen, monet palvelutahot palvelukoordinaattorilla ei avaimia näihin asioihin, tarve terveydenhuollon ammattilaisen panokseen. Kuitenkin: Hoitotiivistelmä runsas palvelujen käyttö esille ja pohja palvelujen jatkosuunnittelulle Kehitysvammaisen henkilön asian äärelle on pysähdytty ja verkostoja on saatu koottua yhteen Yhteistyökumppanuus vastaanoton sairaanhoitajien kanssa tärkeää
45 Vaikutukset kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta Alkava terveysongelma ja riski saatiin esille - työnjakoon liittyvät ongelmat mm. Vaalijalassa määrätyt lääkitykset ja turvaverikokeet omalla paikkakunnalla - Ennaltaehkäisevät teemat: tupakka, seksi, ravitsemus ja liikunta - Omaohjaajan kanssa mielenterveyspalveluissa käyminen - Elämänlaadun parantuminen kipujen vähennyttyä ja mielialan parantuessa Ikääntyvän terveysongelmat ja riski Elämänlaadussa ei muutosta Palveluketju selkiytyi hoitotiivistelmän ansiosta, terveystarkastuksia Kehitysvammapalvelujen, terveyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen koordinointi haasteellinen pala, mutta onnistumisia mm. kotikäynti mielenterveyspalveluista Vähän terveyspalveluja käyttävät - Koetun kivun ja epämukavuuden tunteen suhteen paranemista - Osalla mieliala parantunut - Suunnitelmat oman terveyden edistämiseen
46 Vaikutuksia lisää Omaisten näkökulmasta Koordinointitaakan helpottuminen ja luottamus asioiden hoitamiseen Omaisten kiinnostuksen lisääntyminen kehitysvammaisen henkilön terveysasioihin Iäkkäiden omaisten hiljainen tieto myös potilasjärjestelmiin Lähityöntekijöille Suunnitelmallisuus on lisääntynyt myös omassa työssä ja terveystieto löytyy helpommin Erityisesti päivä- ja työtoiminnan työntekijöiden ja omaisten välistä yhteistyötä on aukaistu terveysasioissa Palveluketjutyö (projektin verkostotyö) on selkeyttänyt palveluja ja lisännyt yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa
47 Vaikutuksia lisää Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta Hoitotiivistelmän ja tiedon keruun merkitys on suuri palvelujen käynnistymiseen ja palveluketjuun, työtä ei kukaan tee Lähityöntekijöiden mielestä ammattilaisten asennoituminen kehitysvammaisia kohtaan on ennakkoluulottomampaa Keskustelua on käyty kehitysvammaisten henkilöiden tarpeista Mielenterveyspalveluissa uutta rohkeutta vaikka koulutusta teemaan tarvitaan lisää Palvelujärjestelmän näkökulmasta Suunnitelmallisuus on virtaviivaistanut palveluketjuja Hoitotiivistelmä on helpottanut palvelujen suunnittelua ja käyttöä Yleistä ymmärrystä kehitysvammaisten henkilöiden lähipalveluihin syntynyt
48 Palveluketjun ja -järjestelmän kipupisteisiin vaikuttaminen
49 Arviointikysymys 1: palveluketjun kipupisteet ja vaikutukset niihin. Kipupisteitä: Kehitysvammaisten henkilöiden hyvä kohtaaminen on sattumanvaraista. Tämä voi johtaa siihen, ettei palvelupolulla päästä alkua pidemmälle. Terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole tietoa kehitysvammaisuudesta ja heidän palveluistaan Omaisia ja lähiohjaajia ei aina kuulla vastaanotolla Vaikutukset Asiakastyössä on tuotettu odotettuja ja eteenpäin vieviä vaikutuksia kehitysvammaisilla, heidän omaisillaan sekä lähityöntekijöillä. Vaikutukset näkyvät niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka ovat olleet mukana asiakastapauksissa. Hyvät vaikutukset tuottavat asiakasymmärrystä ja sujuvia palvelukokemuksia laajemmalle kehitysvammaisten henkilöiden joukolle.
50 Arviointikysymys 1 jatkuu. Kipupisteitä: Kehitysvammaisen henkilön oikea-aikainen palvelun saanti, erityisesti palveluihin pääsy, on vaikeaa. Vaikutukset: Konsultoivan sairaanhoitajan tekemä matalan kynnyksen terveyskartoitus sekä kotiseurannan ja hoidon ohjeiden antaminen on nopeuttanut terveyspalveluihin lähtemistä ja siellä eteenpäin pääsemistä häntä hyödyttäviin palveluihin. Tämä näkyy elämänlaadun kasvamisena kehitysvammaisilla henkilöillä. Palvelukoordinaattorin yhteistyö vastaanottotoiminnan sairaanhoitajiin on vaikuttanut säännöllisen kontaktin saamiseen heille, joilla on terveysriskejä.
51 Arviointikysymys 1 jatkuu: Kipupisteitä: Haastavinta on, kun kehitysvammaisen henkilön terveysongelmat kasaantuvat ja monimutkaistuvat. Kokonaisvastuussa oleva taho katoaa helposti monien palvelutahojen pyöröovessa. Omaisten ja lähityöntekijöiden koordinointivastuu muodostuu kohtuuttomaksi ja muuttuu tulipalojen sammuttamiseksi. Vaikutukset: Konsultoivan sairaanhoitajan tekemä terveysongelmien kokoaminen yhteen ja perusterveydenhuollossa tehty tarkastelu on johtanut terveys- ja hoitosuunnitelmien tekemiseen. Nämä parantavat työnjakoa ja selkeyttää palveluketjua. Lähityöntekijöiden osaaminen terveysasioissa on parantunut ja se helpottaa koordinointia. Palvelukoordinaattorin tekemällä kokonaisuuden tiivistämisellä on ollut selkeyttävä vaikutus palveluketjuun, yhteistyö on lisääntynyt ja omaisten koordinaatiovastuuta on kyetty helpottamaan.
52 Kipupisteet Arviointikysymys 1 jatkuu Palvelujärjestelmä on hajanainen: luottamuksen puute, akuutin tyrannia, kahtiajakoinen terveydenhuolto ja yhteistyön puute Vaikutuksia Omaisten ja lähityöntekijöiden kokema luottamus on lisääntynyt haastavien tilanteiden vakiintuminen ja yhteisten toimintatapojen löytäminen arkeen Tietoisuutta ja yhteistyötä on lisätty eri toimijoiden kesken Vakiintuneiden yhteistyön rakenteiden luomiseen ei ole päästy: liikkeelle kuitenkin (nimetyt vastaanottotoiminnan sairaanhoitajat Ylä-Savossa ja kotihoidon sairaanhoitajat Mikkelissä) Mielenterveyden palveluketju on kuvattu Ylä-Savossa verkostotyö jatkuu
53 Arviointikysymys 1 jatkuu Kipupisteitä Mielenterveyden peruspalveluissa ei ole, tai ei koeta olevan, työskentelytapoja, joita voidaan soveltaa kehitysvammaisiin henkilöihin Vaikutukset Perusterveydenhuollon terveystarkastus ja suunnitelmallisuus on tuottanut hyviä tuloksia heidänkin osalta, joilla on ollut mielenterveysongelmiksi epäiltyjä ongelmia. Mielenterveyspalvelut ovat hankalasti saatavissa kehitysvammaisille henkilöille lähipalveluina. Palvelut ovat kuitenkin lähteneet varovasti kehittymään erityisesti Ylä- Savossa.
54 Mahdollisuus vaikuttavuuteen Tiedon ja osaamisen pysyvyyteen vaikuttaa parhaiten kehitysvammaosaamisen saaminen ammatillisiin koulutussisältöihin. Kehitysvammaisten henkilöiden olisi sinnikkäästi käytettävä normipalveluja, jotta tottumus kohtaamiseen lisääntyisi. Matalan kynnyksen terveyspalvelu ja ohjaus toimii vahvistuksena perusterveydenhuollolle ja sen ensisijaisuudelle Elämänlaadun paraneminen vähentää autettavuutta ja raskaampien palvelujen tarvetta. Kevyempien palvelujen käyttäminen varhaisemmassa vaiheessa ehkäisee ongelmien kasaantumista. Suunnitelmallinen ja ennakoiva työtapa kokoaa palvelun käytön kustannuksia alkupäähän perusterveydenhuoltoon ja vähentää niitä erityisesti sairaalavuorokausista. Tarvitaan päätös siitä, että kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon kokonaisvastuu on perusterveydenhuollossa, myös kuntoutusvastuun ollessa muulla taholla. Olisiko syytä luoda valtakunnallista mielenterveystyön hanketta, jossa lähipalveluihin kerättäisiin työkaluja ja kokeiltaisiin uusia menetelmiä?
55 Terveyshyödyn tuottaminen kehitysvammaiselle henkilölle
56 Yhteisö Määritelmä Terveydenhuolto tekee yhteistyötä tehdään kunnan muiden toimialojen kuten esimerkiksi sosiaali-, sivistys- ja liikuntatoimen kanssa. Kolmannen sektorin toimijoiden, järjestöjen ja yhteisöjen sekä seurakuntien, kanssa toimitaan yhteistyössä potilaan ja asiakkaan parhaaksi. Potilasjärjestöillä on merkittävä rooli asiakkaan tukemisessa. Vaikutettu Projekti on tuottanut työtapaa, jonka ytimessä on vapaa liikkuvuus hallintorajojen yli. Tarkoitus on etsiä asiakkaalle parhaiten sopiva palveluyhdistelmä terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja kuntoutuksen palveluista. Tässä on onnistuttu hyvin ja kehitysvammaisille on löytynyt uusia palveluja (esim. ravitsemusterapia ennakoivana)
57 Määritelmä JOHTO - PALVELUNTUOTTAJA Organisaatioiden johto on sitoutunut toiminnan kehittämiseen ja suuntaamaan toimintaa pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoon. Uudenlaisen toiminnan kehittäminen vaatii johdolta näkyvää tukea kaikilla toiminnan tasoilla. Keskeistä on yhteisten arvojen, visioiden, tavoitteiden ja strategioiden määrittäminen organisaatioissa Vaikutettu Projekti on tavoittanut hyvin avainhenkilöt perusterveydenhuollon organisaatioissa. Asiakastyö on ollut hyväksyttyä. Kehitysvammaisten henkilöiden asemasta terveydenhuollossa on alettu keskustelemaan sekä luomaan linjaa heidän terveyspalveluihin. Projektin ulkopuolisuus organisaatioista on tarkoittanut sitä, ettei näkyvää tukea ole saatu mm. koulutusten järjestämiseen henkilöstölle. Tuki on ollut jossain määrin pintapuolista.
58 Määritelmä Omahoito on potilaslähtöistä toimintaa, jossa ammattihenkilö kyselemällä, kuuntelemalla ja neuvottelemalla potilaan kanssa ottaa selvää tämän toiveista ja arkielämästä... Omahoidolla tavoitellaan potilaan tai asiakkaan omaa motivoitumista hoidon eteenpäin vientiin. Keskeinen työväline omahoidon tukemisessa on potilaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma. Vaikutettu Projektin asiakastyö perustuu asiakkaan tilanteen tarkasteluun, havainnointiin ja haastatteluun hänen omassa toimintaympäristössään. Motivoitumisessa huomioidaan lähiverkoston antama tuki. Asiakasprosessin tavoite on terveys- ja hoitosuunnitelma. Tällaisella työtavalla on saatu aikaan elämänlaadun paranemista sekä nopeammin käynnistyviä palveluketjuja. Lisäksi on tuotettu mm. kotihoito-ohjeita, omahoito-ohjeistuksia kuvitettuna, ohjauskäyntejä liittyen terveellisiin elämäntapoihin. Lomakkeet ym. Tulisi tehdä saavutettaviksi myös kehitysvammaisille henkilöille
59 Palveluvalikoima Määritelmä Pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan kaikkein ammattiryhmien osaamista ja huomattavasti nykyistä laajempaa palveluvalikoimaa. Useilla pitkäaikaissairailla on yhtä aikaa useita sairauksia ja terveysongelmia. Keskeistä on tunnistaa hoidon tarve, tavoite ja keinot, määritellä hoitoon osallistuvien vastuut ja varmistaa, että heillä on hoidossa tarvittava informaatio sekä turvata seuranta. Interaktiot potilaiden ja hoitohenkilöiden välillä ovat suunniteltuja ja monimuotoisia tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tavanomaisten vastaanottokäyntien lisäksi voidaan toteuttaa ryhmävastaanottoja, kontakteja puhelimitse ja Internetin välityksellä sekä kutsu- ja muistutusjärjestelmiä hyödyntäen tekstiviestejä ja Internettiä. Tärkeä sovellus on asiakasvastaava (case manager), joka vastaa eniten hoitoa tarvitsevien hoidon toteutuksesta ja koordinoi sitä konsultoiden muita osaajia. Vaikutettu Yllä on kuvattu terveydenhuollon palveluohjauksen palvelumalli kehitysvammaiselle henkilölle. Kehitysvammaisten terveydenhuollon palveluohjaaja on tämän asiakasryhmän asioihin perehtynyt asiakasvastaava. Terveydenhuollon palveluohjaajan palveluvalikoima ei typisty vain terveyspalveluihin. Mukana ovat myös sosiaali- ja kehitysvammapalvelut ja kolmas sektori sekä niiden palvelukokonaisuudet.
60 Päätöksentuki Määritelmä Hoitopäätösten perustana on paras saatavilla oleva tieteellinen näyttö. Tällä tarkoitetaan mm. näyttöön perustuvia hoitosuosituksia ja niiden saatavuutta kliinisessä työssä. Potilastietojärjestelmiin integroitu sähköinen päätöksenteon tuki mahdollistaa automaattiset muistutteet ja varoitteet. Tieteellisen näytön tulisi olla käytettävissä myös potilaalla. Käypä hoito- suositusten potilasversioissa on esitetty tiiviissä muodossa Käypä hoito -suosituksen keskeinen sisältö yleiskielellä potilaan näkökulmasta. Paitsi ammattilaisten ja potilaiden päätöksenteon, myös koulutus ja kehittämistoiminnan tulisi perustua menetelmiin, joiden vaikuttavuudesta on tieteellistä näyttöä. Vaikutettu Projektin asiakastyön konsultoivan sairaanhoitajan työmalli perustuu aiemmin kokeiltuun ja sen vaikutuksia on aiemmin arvioitu. Työmallilla on vahvat kehittämisen lähtökohdat. Asiakastyössä toimintaan sosiaali- ja terveydenhuollon eettisten toimintaohjeiden sekä näyttöön perustuvan tiedon mukaan. Asiakastyössä on kerätty päätöksenteon tueksi kehitysvammaisen terveystiedot potilastietojärjestelmään. Kehitysvammaisuudesta ei usein ole tietoa järjestelmissä. Palvelu- ja hoitoketjujen tarkasteluun on haluttu saada kehitysvammaisen henkilön näkökulma. Hoitoketjut eivät aina siedä sosiaalisia ongelmia. Kehitysvammaosaamista halutaan pois erityishuollon linnakkeesta.
61 Määrittely KLIINISET TIETOJÄRJESTELMÄT TIEDON TEHOKÄYTTÖ Tiedon tehokäytöllä tunnistetaan ja poimitaan hoitoon yksittäisiä potilaita tai potilasjoukkoja. Tietojärjestelmät järjestävät yksittäisten potilaiden ja potilasjoukkojen sairaustiedot tavalla, joka mahdollistaa terveysriskien, hoidon tulosten ja tavoitteiden luotettavan raportoinnin ja mittaamisen. Tärkeää on tunnistaa terveyskeskuksen avainasiakkaaterityistä huomiota vaativat asiakkaat. Tiedon tehokäyttö edellyttää tiedon kirjaamista sähköisiin potilastietojärjestelmiin strategisesti ja strukturoidusti. Vaikutettu Projektissa tehty asiakastiedon keräämisen sekä tiivistämisen tarkoitus on kuvattu yllä. Projektissa on tehty työtä sen eteen, että kehitysvammaiset henkilöt huomattaisiin asiakasryhmänä, jonka vammaan liittyvät erityistarpeet huomioitaisiin NIIN, että heidän terveysriskinsä ja ongelmansa löydettäisiin. Kehitysvamma ei ole sairaus ja siksi ei terveyskeskukseen hakeuduta.
62 Terveyshyötyä tuottavan terveyspalvelun kehittäminen Projektin asiakastyössä toteutetaan terveyshyötyä tuottavaa palvelumallia. Onnistuneimmin toteuttaa: omahoidon, palveluvalikoiman, kliinisten tietojärjestelmien ja yhteisön kohdalla. Paras projektissa kokeiltu toimintamalli on matalalla kynnyksellä konsultoivan sairaanhoitajan malli, jossa on hyvä yhteys terveyspalveluihin (jopa nimetty lääkäri/työryhmä) ja yhteiset tietojärjestelmät Kympistä uupuu Johdon ja palveluntuottajien tekemä strateginen linjaus kehitysvammaisten palveluista ja niiden kehittämisestä Päätöksenteon tukemiseksi perusterveydenhuollossa tarvitaan konsultaatioväylä kehitysvammojen erityisosaamiseen.
63 Loppupäätelmä Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palveluohjaus saa aikaiseksi sellaisia odotettuja vaikutuksia, joilla poistetaan tai vähennetään terveydenhuollon palveluketjuissa esiintyviä ongelmia. Projektissa tuotetut asiakastyön mallit tuottavat kehitysvammaisille henkilöille terveyshyötyä. Parhaiten näissä asioissa onnistuu konsultoivan sairaanhoitajan toimintamalli, joka perustuu matalaan kynnykseen, terveystarkastukseen sekä tietojen kokoamiseen tietojärjestelmään hoitosuunnitelman pohjaksi. Tämä malli on myös kustannustehokkain. Projektin asiakastyöllä sekä muulla projektin toiminnalla vaikutetaan palveluketjuihin ja palvelujärjestelmään kehitysvammaisen henkilön asemaa ja tilannetta parantavasti. Projektin asiakastyönpilotit ovat liian lyhyitä palvelujärjestelmän muutokseen, työtä jatketaan verkosto- ja vaikuttamistyöllä 2017 asti. Toivottavasti MUUTOS ON MAHDOLLISUUS!
Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti
Kuvat: www.papunet.fi Seinät pois, ihmiset tilalle! 29.9.2016 Lahti Tepa projekti, Savon vammaisasuntosäätiö ja Lahden kaupungin vammaispalvelut ALUSTUSTA PÄIVÄÄN TEPA projekti Mihin lähdetty etsimään
LisätiedotTEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset
Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.8.2016 Tepa-projekti Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat
LisätiedotRatkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin
Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti
LisätiedotKehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi
1 Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi Virpi Sillanpää Tampereen teknillinen yliopisto Loppuraportti TEPA projekti 12.8.2016 2 Tavoitteet Tutkimushankkeen
LisätiedotTEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset
Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.12.2016 Tepa-projekti Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat
LisätiedotTerveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle
Kuvat: www.papunet.fi Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Terveydenhuollon palveluohjaajan tehtävänkuva, asiakasprosessi, onnistumisen edellytykset konsultoivan sairaanhoitaja
LisätiedotKehitysvammapalveluissa toimivien ja terveyskeskuksen yhteistyö
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammapalveluissa toimivien ja terveyskeskuksen yhteistyö Terveydenhuollon palveluohjauksen mallin soveltaminen verkostotyönä 16.8.2016 Sisältö Taustaa ja mistä on kyse Tehtävät
LisätiedotKehitysvammainen henkilö terveyspalvelujen käyttäjänä - asiakasprofiilit
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammainen henkilö terveyspalvelujen käyttäjänä - asiakasprofiilit Tepa-projekti 5.8.2016 Miksi profilointi on tehty? Kehitysvammaiset henkilöt nähdään helposti yhtenä ryhmänä
LisätiedotKonsultoivan sairaanhoitajan työtä kehittämässä. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Konsultoivan sairaanhoitajan työtä kehittämässä Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö TEPA projektin taustan lähtökohtia Miksi kehitysvammaisten terveydenhuolto
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:
LisätiedotPalvelumallin kuvaus: Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle
Kuvat: www.papunet.fi Palvelumallin kuvaus: Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Kehitetty konsultoivan sairaanhoitaja kokeilun kokemusten pohjalta vuosina 2013 ja 2015 Versio 4.8.2016
LisätiedotKEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA
Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA 7.5.2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen Kehitysvammaisen ihmisen terveydenhuollon palvelupolut 2012-2016 Tehtävänä kehittää
LisätiedotYLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA
YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotTEPA projekti ja ratkaisuja ongelmiin
TEPA projekti ja ratkaisuja ongelmiin Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA- projekti Sisältö TEPA projekti Lyhyesti jalkautuvan
LisätiedotPalvelupolut ja niiden kipupisteet
Palvelupolut ja niiden kipupisteet Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA- projekti www.savas.fi/tepa/ Sisältö Palvelupolkukartoitus
LisätiedotTerveyshyötyä tuottava terveydenhuollon palveluohjaus?
Terveyshyötyä tuottava terveydenhuollon palveluohjaus? Tepa projektissa kokeiltujen työmallien vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi Anne Aholainen, Projektipäällikkö Sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotEnnalta ehkäisevä ja varhaisen tunnistamisen mielenterveyden palveluketju
Kuvat: www.papunet.fi Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaisella henkilöllä Ennalta ehkäisevä ja varhaisen tunnistamisen mielenterveyden palveluketju Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
LisätiedotTepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?
Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA Mitä? Kenelle? Miksi? TEPA-projektin pilotti Mikkelissä 2015: Konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Asiakkaat aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Kaikki asumispalveluiden
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotMielenterveyspalvelut kehitysvammaisella henkilö lla
Mielenterveyspalvelut kehitysvammaisella henkilö lla PALVELUKETJUN KUVANNUT TEPA-PROJEKTI Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa ja organisaatiorajat ylittävää suunnitelmallista
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotLiikkuvaa tukikeskuspalvelua
Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Prosessikuvaus Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja Vammaispalveluhanke Henkilön omassa ympäristössä toteutettava
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotVAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä
LisätiedotEpätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework
Epätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Mikä on HEF- mittari?
LisätiedotALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015
Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKehitysvammaisen tukena. terveydenhuollossa
Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa Pekka Perusterve Pekka Perusterveen (35 v) arki on pitkälti samanlaista kuin meidän muidenkin. Yksilöllisesti suunnitellun tuen avulla hän pystyy elämään itsenäistä
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotPalvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi
Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa Mari Niemi 5.12.2018 Miten olemme valmistelleet kokonaisuutta Valmistelua on tehty osin elämänkaarimallin, osin läpileikkaavien teemojen mukaisesti Tavoitteena
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
LisätiedotKainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä
Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018
Henkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018 Pia Aikio 28.5.2018 Henkilökohtaisen budjetin tarkoitus: Ihmisten mahdollisuus ja oikeus päättää asioistaan haluavat päättää myös palveluistaan HB
LisätiedotJärjestöyhteistyön nykytilanne
Järjestöyhteistyön nykytilanne Susanna Mutanen, ft, TtM Terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio KSSHP 12.09.2017 KSSHP strategia: Potilas ensin
LisätiedotMikä on muuttunut hankkeen myötä
Mikä on muuttunut hankkeen myötä Vertaisoppimispäivät, Kajaani 30.11.17. TOIKE-hanke Sinikka Karhu ja Anni Mäkelä Mikä on muuttunut asiakkaan näkökulmasta? Matalan kynnyksen Toimintakykykykeskus on perustettu
LisätiedotTepa- projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?
Tepa- projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA Mitä? Kenelle? Miksi? TEPA- projektin pilotti Mikkelissä 2015: Konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Asiakkaat aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Kaikki asumispalveluiden
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotAsiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut
Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia tapoja vammaisalan osaamisen jakamiseksi asiakkaan
LisätiedotPienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori
Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa Valtakunnassa kaikki hyvin Kirsi Varhila 23.8.2019, Pori HALLITUSOHJELMA 2019-2023 Vaikutukset STM:n hallinnonalalla: Iäkkäiden palvelut Vammaisten palvelut
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotMIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN
RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotKunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito
KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. LOPPURAPORTTI 2017 Projektipäällikkö Anne Aholainen
KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA LOPPURAPORTTI 2017 Projektipäällikkö Anne Aholainen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. TEPA-projektin tausta ja tarpeet... 2 2.1. Valtakunnallinen
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotSuuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT
Suuntaamo 2.5.2019 Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Tehtävänä oli: Kartoitetaan pienryhmissä henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja
LisätiedotAlueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )
1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen
LisätiedotSuuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa
Suuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa Terveyden edistämisen neuvottelukunta Annukka Ruokolainen Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen: Kaikille samanlaiset
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Asiakassegmentointi Palveluiden tarjoaminen tarveperusteisesti on vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon edellytys.
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotTyökyvyn tuen TOIKE-verkosto
Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projekti Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto Kuntoutusfoorumi 06.11.2018 Virpi Heikkinen, vastaava ylilääkäri, Tays Tuula Haukka-Wacklin, projektipäällikkö, TOIKE-hanke Työkyvyn
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotHOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus
HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotKuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa
Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm Laaja-alainen työote Kevätkoulutus 25.5.2018, Helsinki Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa UEF//Tusa
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotJalkautuvat erityishuollon palvelut
Jalkautuvat erityishuollon palvelut Jalkautuvat erityishuollon palvelut ovat PKSSK:n Honkalampi-keskuksen palvelu, Pilotin yhteyshenkilöt jolla tuetaan alueen kehitysvammaisia, heidän läheisiään ja lähipalveluja
Lisätiedot