Liikettä luille. Raija Korpelainen Tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto

Transkriptio

1 Liikettä luille Raija Korpelainen Tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto

2 Lonkkamurtumat Suomessa 1970: 1 857; 1997: 7 122; 2008 > suomalaista sairastaa osteoporoosia jopa 75% murtumista tulee terveluisille Kustannukset suuret Suuri kuolleisuus, sairastavuus, toimintakyvyn menetys Lonkkamurtumien määrän ennuste yli 50 vuotiailla suomalaisilla (regressiomalli) Kannus et al. Lancet 1999 Number and crude incidence (per persons) of hip fractures in Finland in people aged 50 years or older between 1970 and Kannus et al. JBMR 2006

3 Lonkkamurtumat Oulussa, Yliluukko Susanna ym. 2009

4 Useampi kuin 9/10 lonkkamurtumasta syntyy kaatuessa Raija Korpelainen

5 Murtuman keskeiset riskitekijät: Alentunut luun lujuus Lisääntynyt kaatumisalttius Luun lujuusominaisuudet periytyvät 50-85% Murtumat eivät periydy, ei ole löydetty murtumalle altistavaa geeniä Naisen elinikäinen lonkkamurtuman riski suurempi kuin esim. rintasyövän riski Raija Korpelainen

6 Liikunta, luu ja murtumat Liikunta Ravitsemus Huippuluumassa Pieni luumassa Perimä Iänmukainen luukato Vaihdevuosien jälkeinen lukato Elintavat, sairaudet Luun geometria Luun lujuus Antropometria Luun materiaali Kaatuminen Lonkkamurtuma Lihasvoima Tasapaino Raija Korpelainen

7 Riskirouva Huonosti ja vähän liikkuva, monisairas yli 80-v Kaatunut/kaatuillut aiemminkin Heikot jalkavoimat, ei tahdo päästä tuolista ylös Heikentynyt tasapaino, hidastunut kävelynopeus Käyttää useita eri lääkkeitä Käyttää psyykenlääkkeitä Heikko näkö Kokee olevansa yksinäinen

8 Liikunta ehkäisee lonkkamurtumia Mikä on sen merkitys eri elämänvaiheissa?

9 Lapsuus ja nuoruus Luun maksimimäärä saavutetaan hyvin pian kasvun päätyttyä Luun määrä ja luuntiheys lisääntyvät erityisesti ennen murrosikää ja murrosiässä Kuormitus keskeinen maksimimäärää ja luun lujuutta määräävä tekijä Erot näkyvät jo jo päiväkoti-iässä Luustoa kuormittava liikunta on välttämätöntä luuston normaalille kasvulle

10 Luun mineraalitiheys Luun huippumassa, luukato ja murtumariski Normaali luun huippumassa Vaihdevuodet Miehet Matala luun huippumassa Murtumariski Naiset Ikä

11 Liikunta eri ikävaiheissa Lapsuus ja nuoruus vaikutukset elinikäiset Aikuisena voidaan ylläpitää luumassaa ja hidastaa luukatoa Iskuja, suunnanmuutoksia sisältävää liikuntaa Vaikutus pitkäaikainen Vaihdevuosien jälkeen tärkeää lihasvoiman ja tasapainon ylläpitäminen Vanhuudessa todennäköisesti voidaan jarruttaa luukatoa, mutta lihasvoiman ja tasapainon säilyttäminen tärkeintä Raija Korpelainen

12 Elinikäisen arkiliikunnan ja säännöllisen harjoittelun vaikutus murtumariskiin Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä alentuneeseen lonkkamurtumariskiin, myös miehillä Mitä enemmän liikkumista, sitä pienempi riski saada lonkkamurtuma Kohtuullinen tai runsas aktiivisuus sekä runsas kotitöiden tekeminen riskin alenema 28-36% Kävely vähintään 4h/viikko 41% alempi riski

13 Liikunta näyttää suojaavan lonkkamurtumilta mutta saattaa lisätä jonkin verran rannemurtuman riskiä Heikko tasapaino ja hidastunut kävelynopeus ovat selkeitä lonkkamurtuman riskitekijöitä Harjoittelun merkitys? 2v selkälihasharjoituksia vähensi nikamamurtumia yli 60% (Sinaki ym. 2002) Vahvin näyttö tähän mennessä oululaistutkimuksesta: 30 kk ohjattuja, pääosin kotona toteutettuja tasapaino-, lihasvoima- ja hyppelyharjoituksia vähensi yli 70 vuotiaiden naisten murtumariskiä yli 60% (Korpelainen ym. 2006) Kun naisia seurattiin 7v, havaittiin harjoittelun teho myös lonkkamurtumien ehkäisyssä (Korpelainen ym. 2010)

14 Miten liikunta vaikuttaa? Luustovaikutukset Ikääntyneet luusolut eivät reagoi kuormitukseen yhtä hyvin kuin nuoremmat luusolut Harjoittelu on tehokkainta nuorena Vähäisiä vaikutuksia ikääntyneen luuntiheyteen Harjoittelulla vaikutus myös luun kokoon lapsuudessa ja nuoruudessa, mahdollisesti myös ikääntyneillä (reisiluun poikkipintaalaan, halkaisijaan) Raija Korpelainen

15 Luustovaikutukset Muutokset luun koossa ja muodossa vaikuttavat luun lujuuteen riippumatta luuntiheydestä, korvaavat luukadon aiheuttamaa heikentymistä Myös elinikäinen aktiivisuus yhteydessä luun geometriaan Elinikäinen liikkeessä oleminen vaikuttaa enemmän luun poikkipinta-alaan, paksuuteen, laatuun ja kokonaismäärään kuin luuntiheyteen Vaikuttaa siis luun lujuuteen vaikka luuntiheysmittauksessa ei olisi muutosta Raija Korpelainen

16 Lapsuudessa luustoon kohdistunut kuormitus vaikuttaa suoraan murtumariskiin vanhuudessa. Ei siksi, että luuntiheys olisi parempi, vaan siksi, että lapsuudessa liikunnan avulla saavutetut ISOMMAT luut ovat rakenteeltaan vahvemmat myös vanhempana, ja että suotuisat muutokset lihasvoimassa tasapainossa ja liikuntataidoissa ovat osittain pysyviä Raija Korpelainen

17 Lihasvoima Lihasvoima on yhteydessä luuntiheyteen Jalkojen heikko lihasvoima ja heikko tasapaino lisäävät myös kaatumis- ja murtumariskiä Lihasvoimaharjoittelu on tehokasta (28%-226%) jopa kaikkein iäkkäimmillä Tasapaino ja kävely Runsaasti aiemmin liikkuneilla on parempi tasapaino Tehokasta liikuntaa: tai chi, pystyasennossa tehtävät harjoitukset, kotiharjoittelu, ohjattu tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelu ryhmässä Tehokasta myös naisilla, joilla on alentunut luuntiheys Yksinkertaiset testit: Timed Up & Go -testi, kävelynopeus (naiset <1.35 m/s) yhteydessä jopa kuolemanriskiin

18 Harjoittelu ehkäisee kaatumisia Yleinen johtopäätös suurista tutkimuksista: liikunta vaikuttaa tehokkaasti kaatumisen riskitekijöihin ja ehkäisee kaatumisia Vaihtelevia harjoitteita sisältävä ryhmäharjoittelu, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu sekä yksilöllisesti suunnitellut koti- ja ryhmäharjoitteet tehokkaimpia Vaihdevuosien jälkeen erityisesti naisilla korostuvat lihasvoima- ja tasapainoharjoit telun merkitys Raija Korpelainen

19 Tasapaino-, lihasvoima- ja hyppelyharjoittelun vaikutukset Korpelainen ym. Arch Int Med 2010 liikuntainterventio liikuntaryhmään 1690 naista s satunnaist keskeytti 9 withdrew consent 6 excluded due to medical reasons 1530 poissuljettiin 96 medical reasons 696 radius BMD 2SD 270 hip BMD 2SD 463 refused to participate 4 could not be contacted 1 died 76 kontrolliryhmään 9 keskeytti 3 withdrew consent 6 excluded due to medical reasons 69 (82%) loppumittauksissa (88%) loppumittauksissa 2001 seuranta (65%) seurantamittauksissa kuoli - syöpä 45 (59%) seurantamittauksissa kuoli - 5 CVD - 2 syöpä - 1 pyöräkolari murtumat(n=1689) Kuolemat 2005

20 Maximal isometric grip strength (kg) Maximal isometric leg strength (kg) 120 Exercise group Control group c Tulokset p< Time (Months) c Jalkavoima Exercise group Control group a p= Time (Months) c Puristusvoima Korpelainen et al. JBMR 2006

21 Walking speed (m/s) Walking endurance (m/2min) Body sway/path length (cm) Exercise group Control group p<0.001 c Tasapaino ja kävely a Time (Months) 2,0 1,9 Exercise group Control group c 190 Exercise group Control group c 1, ,7 p< p< , ,5 1,4 b Time (Months) Time (Months) Korpelainen et al. JBMR 2006

22 Tasapaino ja kävelynopeus- 7 vuoden seuranta Ero ryhmien välillä säilyi Tasapainossa (huojuntamittauksessa) Kävelynopeudessa Toimintakyvyssä Ei eroa luuntiheydessä tai luun mineraalimäärässä Korpelainen ym. Arch Int Med, 2010

23 Murtumat 7 v seuranta Liikunta- ryhmä Kontrolli- ryhmä Kaikki murtumat Lonkkamurtumat 0 5 Kuoli 1 8 Korpelainen ym. Arch Int Med, 2010

24 Kävelynopeus ja elinikäinen arkiliikunta olivat yhteydessä murtumariskiin Korpelainen ym. Arch Int Med, 2010 Raija Korpelainen

25 Terveys, toiminta- ja suorituskyky Liikunnan terveyshyödyt ja -haitat Aktiivinen elämäntapa Terveysliikunta Kuntoliikunta Urheiluharjoittelu Terveysvaarat ja haitat Kevyt, kohtalainen, päivittäin, kymmeniä minuutteja jopa tunteja Kohtalainen, lähes päivittäin, vähintään 30 min Kohtalainen, ripeä, 3 kertaa viikossa vähintään 20 min Rasittava, useita kertoja viikossa, vaihtelevasti Liikunnan määrä ja kuormittavuus

26 Käypä hoito -suositus Keskeinen sanoma: Lonkkamurtuman riskiä voidaan vähentää vaikuttamalla kaatumisriskiä lisääviin ja luun lujuutta heikentäviin tekijöihin Erityisesti tulee kiinnittää huomiota riskipotilaiden fyysiseen kuntoon luuston kuntoon näkökykyyn monilääkitykseen sekä uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöön apuvälineiden tarpeeseen ja ympäristön riskitekijöihin. Raija Korpelainen

27 Liikuntaresepti Monipuolista liikuntaa ja hyppelykuormaa luulle erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu erityisen tärkeitä kaatumisen ehkäisyssä Valmennusopin perusteet mielessä Elinikäinen liikunta, mitä tahansa kunhan pysyy liikkeessä! Raija Korpelainen

28

29 Pieni perinteinen kotijumppa luille 1. Marssiaskeleita paikalla jalkoja tömistellen. Kädet mukaan!! 2. Marssiaskeleita jalat reilusti auki. Tömistele kantapäätä alustaan! 3. Jalat auki, kädet lanteilla pieniä kyykistyksiä eri nopeudella. 4. Astu toisella jalalla eteen, ja kyykistä polvea. Tuo jalka takaisin toisen viereen. 5. Astu toisella jalalla eteen ristiin toisen yli ja kurkota kädellä ylähyllylle. Tuo jalka takaisin viereen. 6. Seiso yhdellä jalalla ja piirrä toisella jalalla numerot 1-10 ilmaan. 7. Seiso yhdellä jalalla ja vie toista jalkaa nopeasti sivulle-viereen jne. 8. Nouse tuolista ylös, ja laskeudu alas. Toista 10x. 9. Tuolilla istuen vie toinen jalka ristiin toisen päälle, tai ainakin kosketa kantapäällä säärtä. Toista 10x molemmilla jaloilla. 10. Seiso pitäen tuolin selkänojasta kiinni. Vie jalkaa nopeasti taakse kantapää edellä.

30

31 Strategia 2: Koko väestöön vaikuttaminen kuntatasolla Kohde: kaikki kuntalaiset Poikkihallinnollinen yhteistyö kunnassa välttämätöntä Yhdyskuntasuunnittelu, viherympäristöt 8-12-v. lapsilla 1% lisäys lähiviheralueissa tarkoittaa n. 1,2% - 1,4% lisäystä liikunnassa Jos asuinalueella paljon viheralueita, asukkaan tn liikkua on kolminkertainen verrattuna vähäiseen viheralueen määrään Arkiliikunnan mahdollisuuksia kehitettävä Kuka teki pullajalat? Istumisen vähentäminen!

32

33 Luun lujuus suhteessa ruumiimme kokoon on vähentynyt evoluution aikana (Harri Sievänen, Plos Medicine) Pääasiallinen syypää tähän on istuva elämäntapamme Raija Korpelainen

34 Kiitos!