SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Vuoden 2008 toimintakertomus

Transkriptio

1 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO Vuoden 2008 toimintakertomus

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ KESKEISESTÄ TOIMINNASTA VUONNA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOIMINNAN TAVOITTEET YLIOPISTOJEN VÄLISEN YHTEISTYÖN JA YHTEISTEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN EDISTÄMINEN Yliopistojen hallinnollisen aseman uudistaminen Yliopistojen taloudellisten edellytysten turvaaminen ja tuottavuusohjelma Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen VAIKUTTAMINEN KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKKAAN Vaikuttaminen osallistumalla koulutus- ja tiedepoliittiseen keskusteluun Toimintavuoden erityiskysymykset VUOROVAIKUTUS KANSALLISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA Koulutus- tiede- ja tutkimuspoliittiset toimijat Yliopistojen yhteistyöverkostot Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset suhteet KANSAINVÄLINEN TOIMINTA EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ AASIALAISTEN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTAMINEN REHTORIEN NEUVOSTON TULEVAISUUS SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO Liite: Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston lausunnot, kannanotot ja nimitysesitykset vuonna 2008

3 3 TIIVISTELMÄ KESKEISESTÄ TOIMINNASTA VUONNA 2008 Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto on vuonna 1969 perustettu yliopistojen yhteistyöelin. Se käsittelee yliopistoja koskevia periaatteellisia ja laajakantoisia yhteisiä kysymyksiä korkeimman opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan edistämiseksi. Neuvoston jäseniä ovat kaikki Suomen yliopistot (21) rehtoriensa kautta. Vuonna 2008 neuvoston keskeisin toiminta liittyi edellisenä vuonna käynnistyneeseen yliopistolaitoksen uudistamisprosessiin. Yliopistoreformissa voidaan nähdä kolme eri linjaa: uusi yliopistolaki, rahoitusjärjestelmä ja rakenteellinen kehittäminen. Neuvosto osallistui aktiivisesti yliopistolain valmisteluun. Toimintavuoden aikana neuvosto oli mukana yliopistolain ohjausryhmässä, keskusteli useita kertoja opetusministeriön kanssa lain valmistelusta ja antoi lakiluonnoksesta lausuntoja. Myös sidosryhmätapaamisissa käsiteltiin uutta lakia ja sen tuomia uudistuksia. Lain myötä opetusministeriön hallinnonalan yliopistot muuttuvat itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, joko yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Laki annettiin eduskunnalle helmikuussa 2009 ja sen on tarkoitus tulla voimaan Siirtymäkausi alkaa Laki koskee opetusministeriön hallinnonalalla toimivia yliopistoja. Puolustusministeriön hallinnonalalla toimivan Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö uudistettiin Laki ja asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta astuivat voimaan Oikeushenkilöydellä on suuria vaikutuksia yliopistojen taloudelliseen asemaan. Toimintavuonna 2008 neuvosto pyrki vaikuttamaan yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseen, pääomittamiseen, yliopistokiinteistöjen käyttämiseen pääomittamisessa ja yliopistojen tulevaan rahoitusmalliin. Neuvoston rahoitusmallityöryhmä kävi aktiivista vuoropuhelua opetusministeriön kanssa tulevasta rahoitusmallista, neuvosto teetti ns. kiinteistöselvityksen ja otti aktiivisesti kantaa pääomittamiskysymyksen ratkaisemiseksi. Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatkettiin ja opetusministeriö julkisti asiaa koskevat suuntaviivat maaliskuussa Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen tulee merkitsemään sekä yliopistojen keskinäisiä yhdistymisiä että tiivistyvää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Toimintavuoden aikana käynnissä oli useita Suomen tutkimusjärjestelmään ja sitä kautta yliopistoihin vaikuttavia prosesseja. Niistä mainittakoon korkeakoulujen kansainvälisyysstrategian laatiminen, innovaatiostrategian laatiminen, tutkimusinfrastruktuurien tiekartan laatiminen, sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen, strategisen huippuosaamisen keskittyminen muodostaminen ja tutkijanuran kehittäminen. Neuvoston tavoitteena on ollut vaikuttaa näissä prosesseissa yliopistojen parhaaksi. Yhteistyö Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen kanssa siirtyi uuteen vaiheeseen. Rehtorineuvostot käynnistivät yhteistyössä kaksi projektia. Tilauskoulutuksen projektiin (TIKO) haettiin ja saatiin erillisrahoitusta opetusministeriöltä. Projektilla pyrittiin edistämään korkeakoulujen valmiuksia tilauskoulutuksen toteuttamiseen ja viime kädessä koulutusvientiin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen projekti (AHOT) paneutui pohtimaan korkeakouluille annettavia suosituksia siitä, miten muodollisen koulutuksen ohella

4 voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa arkioppimista ja työssä oppimista. Lisäksi rehtorineuvostot valmistelivat yhteistyössä CIMO:n kanssa Kiinaan lähetettävän korkeakoulutuksen erityisasiantuntijan tehtävää. Yliopistojen lainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyi myös ohjauksen ja rahoituksen uudistaminen. Neuvoston rahoitusmallityöryhmä työskenteli tiiviissä yhteistyössä opetusministeriön kanssa mallin valmistelemiseksi. Keskusteleva ja vuorovaikutteinen työskentelytapa oli uusi molemmille mutta osoittautui erittäin toimivaksi ja positiiviseksi menettelyksi. Esitys uudeksi rahoitusmalliksi esiteltiin marraskuussa yliopistojohdon ja opetusministeriön tapaamisessa ja ministeriö pyysi siitä lausuntoa kaikilta yliopistoilta. Neuvoston kansainvälinen toiminta oli edellisvuosien tapaan vireää. Neuvosto osallistui aktiivisesti Pohjoismaisten rehtorien neuvostojen välisen yhteistyöorganisaation Nordiska universitetssamarbetet (NUS) toimintaan. Eurooppalaisessa yhteistyössä neuvosto osallistui aktiivisesti European University Associationin (EUA) toimintaan. Rehtorien neuvoston oman aseman järjestäminen nousi konkreettisesti esille yliopistolain uudistamisen myötä. Neuvoston asettama työryhmä esitti, että yliopistot perustavat yhteistyöja edunvalvontaorganisaatiokseen rekisteröidyn yhdistyksen. Vuoden 2008 aikana neuvosto kokoontui 10 kertaa ja työvaliokunta 11 kertaa. Sekä neuvoston että työvaliokunnan kuultavana kävi useita asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Neuvosto antoi toimintavuonna 17 lausuntoa, kannanottoa tai esitystä keskeisistä korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisista asioista. Neuvoston puheenjohtajaa tai edustajaa kuultiin 6 kertaa eduskunnan eri valiokunnissa. Neuvoston toimintavuosi 2008 oli menestyksellinen. Neuvosto asetti Manifestissa (2005) ja Agendassa (2006) hallitusohjelmatavoitteita ja ne ovat toteutuneet tai toteutumassa: rahastotalouden mahdollistaminen kaikille yliopistoille vuoden 2007 alusta, yliopistojen muuttaminen oikeushenkilöiksi, tilauskoulutuksen salliminen. Neuvosto on pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti keskustellen asioiden valmisteluvaiheessa. Neuvoston keskeisimmät saavutukset vuonna 2008 olivat: vaikuttaminen kiinteistökysymyksen ratkaisuun, yliopistojen pääomittamiseen, uuteen yliopistolakiin, yliopistojen uuteen rahoitusmalliin. Keskustelut ja yhteistyö opetusministeriön kanssa yliopistojen rahoitusmallista johtivat konkreettiseen esitykseen vuoden lopulla. Myös korkeakoulusektorien välinen yhteistyö siirtyi konkreettisten toimenpiteiden vaiheeseen. (raportit tilauskoulutuksesta ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta). Yliopistot ovat voimakkaassa muutoksessa. Neuvoston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat entisestään laajentaneet ja monipuolistaneet neuvoston tehtäväkenttää. Neuvoston toiminnalle asetetaan odotuksia sekä yliopistoista että ministeriöistä ja muista sidosryhmistä. Olennainen kysymys rehtorien neuvoston toiminnan kehittämisen kannalta on, minkälainen korkeakoululaitos Suomeen on rakentumassa tulevaisuudessa ja mikä on rehtorien neuvoston ja yliopistojen rooli tässä kehittämistyössä. Toimintaympäristön muutokset vaativat entistä suurempaa tietoisuutta hyvien toimintalinjojen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi sekä kykyä toiminnan uudistamiseen. Vuorovaikutus koulutus- ja tutkimusjärjestelmän toimijoiden kanssa, proaktiivinen osallistuminen keskusteluun ja kumppanuuksien rakentaminen ovat neuvoston etenemislinjoja sekä kansallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. 4

5 1. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5 Suomen kansallinen toimintastrategia rakentuu edelleen osaamisen, innovaatioiden ja kansainvälistymisen luomalle perustalle. Suomalaista järjestelmää pidetään kansainvälisessä vertailussa tuloksellisena ja kilpailukykyisenä. Onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa jatkossakin edellyttää voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin kaikilla aloilla, mutta erityisesti sellaiseen tutkimukseen, joka on avainasemassa pyrittäessä lisäämään Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Lissabonin strategiassa asetettiin EU:n jäsenmaiden tavoitteeksi t&k toiminnan menojen nostaminen kolmeen prosenttiin. Hallitus on asettanut ohjelmassaan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen tavoitteeksi neljä prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma tehnee tavoitteen saavuttamisen erittäin vaativaksi. Yliopistojen roolia voidaan perustellusti pitää Suomen kansallisen strategian toteuttamisessa keskeisenä. Suomalaisten korkeaa sivistystasoa sekä laadukasta ja maksutonta koulutusta pidetään vuonna 2007 aloittaneen hallituksen ohjelmassa hyvinvointiyhteiskunnan perustana. Kansallisen strategian onnistumiseen vaikuttavat kuitenkin myös syvemmät virtaukset, kuten globalisaatio, väestökehitys ja ikäluokkien pieneneminen sekä työelämän muutokset. Suomen yliopistolaitos tulee muuttumaan perusteellisesti lähitulevaisuudessa käynnistyneen yliopistoreformin ja rakenteellisen kehittämisen vuoksi. Yliopistoreformilla tavoitellaan kansainvälistymistä, laadun ja vaikuttavuuden vahvistumista sekä yliopistojen tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Välillisesti muutosten odotetaan lisäävän huippuosaamista ja tuottavan osaamistasoltaan vahvoja ja vaikuttavampia yliopistoyksiköitä. Käynnistyneet prosessit vaikuttavat myös tiedepolitiikan ohjausjärjestelmään ja opetuksen ja tutkimuksen rahoitukseen. Yliopistoissa tapahtuvat muutokset heijastuvat takaisin muihin innovaatiojärjestelmän toimijoihin ja päinvastoin. Yliopistolaitoksen uudistuksen myötä yliopistot muuttuvat oikeudelliselta asemaltaan itsenäisiksi siten, että niistä tulee joko julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Samalla uudistuvat yliopistojen hallinto ja päätöksentekojärjestelmät. Uuden yliopistolain on tarkoitus tulla voimaan Yliopistolain voimaanpanosta annettaneen erillinen laki, joka tulee voimaan Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen muuttaa yliopistokenttää merkittävästi Tulevaisuudessa toteutuu olennainen, mutta erillinen prosessi yliopistolaitoksen uudistamista. Yliopistojen yhdistymiset, allianssit ja konsortiot koskevat kaikkia yliopistoja. Mikäli yhdistymiset toetutuvat suunnitellusti jo vuoden 2010 alusta lukien, Suomessa katoaa 4 yliopistoa, jolloin yliopistojen kokonaismäärä tulee olemaan 17. Pitkällä tähtäyksellä prosessi johtaa yliopistojen määrälliseen vähenemiseen tästäkin. Opetusministeriön tavoitteena on, että vuonna 2020 yliopistoja on Rakenteellinen kehittäminen vaikuttaa osaltaan myös yliopistojen toiminnan sisältöihin: yliopistoilta odotetaan opetuksen ja tutkimuksen sisältöjen kirkastamista ja profilointia. Kansainvälistymisessä on siirrytty entistä aktiivisempaan vaiheeseen. Samalla kansainvälisen ja kansallisen keskustelun rajat ovat hämärtyneet ja kansainväliset korkeakoulutuspoliittiset linjaukset, mm. Bolognan prosessi, eurooppalaisen koulutusalueen (EHEA) ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentaminen, vaikuttavat yhä suoremmin kansallisella tasolla. Opetusministeriön valmistelemassa korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategiassa asetetaan

6 yliopistoille suuria odotuksia kansainvälistymisestä. Yliopistoihin toivotaan yhä enemmän esimerkiksi ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Toimintaympäristön muutosten vaikutuksesta rehtorien neuvoston tehtäväkenttä on jatkuvasti laajentunut ja monipuolistunut. Neuvoston toiminnalle asetetaan odotuksia sekä yliopistoista että ministeriöistä ja muista sidosryhmistä. Neuvoston kannanottoja kysytään ja neuvoston myös odotetaan ottavan kantaa ja vaikuttavan yliopistojen parhaaksi. Neuvoston on kuitenkin toimintatavoissaan otettava huomioon yliopistojen autonomisuus. Jatkossa toimintaympäristön muutokset vaativat entistä suurempaa tietoisuutta hyvien toimintalinjojen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi. Vuorovaikutus, aktiivinen osallistuminen keskusteluun ja toimiminen proaktiivisesti on sekä kansallisessa että kansainvälisessä toiminnassa yhä tärkeämpää TOIMINNAN TAVOITTEET 2.1. Yliopistojen välisen yhteistyön ja yhteisten strategisten tavoitteiden edistäminen Yliopistojen hallinnollisen aseman uudistaminen Yliopistouudistus eteni merkittävästi vuonna Neuvoston tavoitteena oli vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa lain yksityiskohtiin. Yliopistolain uudistamisesta vastasi opetusministeriön asettama valmisteluprojekti, jonka ohjausryhmän jäsenenä toimi neuvoston puheenjohtaja Varantola. Neuvosto keskusteli aktiivisesti opetusministeriön kanssa valmistelun eri vaiheissa. Lisäksi neuvosto tapasi opetusministerin kolme kertaa toimintavuoden aikana sekä ministeriön virkamiesjohtoa. Yliopistojen uudistuminen oli aiheena myös pääministeri Vanhasen tapaamisessa. Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä: Työryhmät - Opetusministeriön valmisteluprojekti (ohjausryhmän jäsenenä rehtori Niiniluoto ja myöh. puheenjohtaja Varantola) Keskustelut ja tapaamiset yliopistolaista - Opetusministeri Sarkomaa ja ministeriön virkamiesjohto, Keskustelu lakiluonnoksesta johtaja Anita Lehikoisen ja hallitusneuvos Eerikki Nurmen tapaamisessa Pääministeri Matti Vanhanen, Kesäranta Opetusministeri Sarkomaa ja ministeriön virkamiesjohto, Helsingin yliopisto, Yliopistolakiluonnoksen käsittely opetusministeriön virkamiesten kanssa, Opetusministeri Sarkomaa ja johtaja Anita Lehikoinen, opetusministeriö, Seminaarit - Puheenjohtaja Krista Varantolan puheenvuoro opetusministeriön ja yliopistojen johdon seminaarissa Lausunnot - Yliopistolain ja siihen liittyvän lainsäädännön kokonaisuudistus, Opetusministeriö,

7 Yliopistolainsäädäntö koskee opetusministeriön hallinnonalalla toimivia yliopistoja. Puolustusministeriön hallinnonalalla toimivan Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö uudistettiin Laki ja asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta astuivat voimaan Niiden myötä Maanpuolustuskorkeakoulu muuttui puolustusvoimain komentajan alaiseksi puolustusvoimiin kuuluvaksi sotatieteelliseksi korkeakouluksi. Korkeakoulu antaa ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustuskoulutusta Suomessa. Laki avaa siviileille mahdollisuuden hakeutua sotatieteellisiin opintoihin. Neuvoston lausunnot: - Lausunto Puolustusministeriölle hallituksen esityksestä laiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Lausunto Sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 62/2008 vp Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Lausunto Puolustusvaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 62/2008 vp Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Yliopistojen taloudellisten edellytysten turvaaminen ja tuottavuusohjelma Yliopistojen taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisesta muutostilanteessa muodostui toimintavuonna neuvoston toiminnan tärkeimpiä kysymyksiä. Yliopistoreformin alkuvaiheesta lähtien oli selvää, että yliopistot tarvitsevat uudessa oikeudellisessa asemassaan riittävän pääomittamisen ja maksuvalmiuden sekä uutta itsenäistä yliopistolaitosta tukevan rahoitusmallin. Yliopistojen pääomittaminen ja kiinteistökysymys Yliopistojen pääomittaminen ja kiinteistövarallisuus kytkeytyivät kiinteästi yhteen. Hallituksen iltakoulussa linjattiin, että yliopistojen vakaavaraisuuden ja luottokelpoisuuden turvaamiseksi yliopistojen nykyisinä toimitiloina olevista valtion yliopistokiinteistöistä muodostetaan yksi tai useampi valtion ja yliopistojen yhdessä omistamia kiinteistöyhtiöitä, joiden osakkeita luovutetaan tasapuolisella tavalla yliopistojen taseisiin. Valtiovarainministeriö asetti vuoden 2007 lopulla työryhmän suunnittelemaan yliopistojen pääomittamista kiinteistövarallisuuden avulla. Työryhmässä ei ollut lainkaan yliopistojen edustusta. VM:n tavoitteena työryhmän asettamisessa oli pyrkiä ratkaisuun, jossa omistajuus jakaantuu Senaatti-kiinteistöjen, yliopistojen ja ulkopuolisen sijoittajan kesken siten, että kenelläkään ei yksinään ole määräysvaltaa yhtiöissä. Ulkopuolisesta sijoittajatahosta ei kuitenkaan vielä tammikuussa 2008 oltu valtioneuvoston tasolla tehty päätöstä. Neuvosto päätti osaltaan ryhtyä selvittämään kiinteistökysymystä. Se katsoi, ettei VM:n hahmottelema malli toimi todellisen luottokelpoisuuden määrittämisen keinona. Neuvosto halusi selvittää, kuinka monta kiinteistöyhtiötä tarvitaan ja mikä olisi niiden omistusmalli. Neuvosto oli erittäin huolestunut omistusmallista, jossa valtion ja yliopistojen lisäksi olisi ulkopuolisia sijoittajia. Uhkana nähtiin tuotto-odotusten kohoaminen merkittävästi, joka vaikuttaisi suoraan yliopistojen maksamiin vuokriin. Samalla neuvoston tavoitteena oli taata yliopistojen tarvitsemien edullisten kiinteistöjen omistaminen ja ylläpito. Neuvosto tilasi selvityksen eri osatekijöiden (mm. kiinteistöjen käyttäminen yliopistojen pääomittamisessa, vuokrien määrittymisperusteet, mahdollisten kiinteistöyhtiöiden omistajarakenne) vaikutuksesta yliopistojen näkökulmasta. Selvityksen tekivät rakennusneuvos Toivo

8 Vainiotalo ja erityisasiantuntija Pertti Tuominen. Selvityksen pohjalta neuvosto valmisteli kannanoton, joka toimitettiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenille. Rehtorien näkemys on, että yliopistojen nykyisin omistamia kiinteistöjä tulee käyttää yliopistojen pääomittamisessa ja että kiinteistöt tulee siirtää velattomina yliopistojen taseisiin. Mahdollisiin kiinteistöyhtiöihin ei tule ottaa kolmatta osapuolta. Samaan aikaan kiinteistökysymyksen kanssa selvitettiin yliopistojen maksuvalmiuden turvaamista (kassavirrat, avaava tase). Olennainen asia keskusteluissa oli julkisoikeudellisten yliopistojen taloudellinen asema suhteessa Innovaatioyliopistoon ja pääomittamisen lisärahoitustarve pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta avasi päätöksellään säätiöpohjaisen toimintamallin kaikille yliopistoille päättäen, että valtio osallistuu yliopistojen pääomittamiseen niiden vuoden 2010 hankkimaa yksityistä rahoitusta vastaavasti. Samalla päätettiin varautua julkisoikeudellisten yliopistojen pääomittamiseen vakavaraisuuden, luottokelpoisuuden ja maksukyvyn turvaamiseksi. Opetusministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat työryhmän selvittämään yliopistojen pääomittamista, yliopistokiinteistöjen käyttämistä pääomittamisessa sekä kiinteistöyhtiöiden omistuspohjaa. Työryhmän ensimmäinen raportti valmistui Siinä tehtiin useita ehdotuksia yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Ehdotukseen sisältyi valtiovarainministeriön eriävä mielipide. Neuvosto päätti antaa raportista työryhmän enemmistön kantaa tukevan yksimielisen kannanoton. Kannanotto toimitettiin talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki työryhmän ehdotusten pohjalta päätöksen, jossa yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseen luvattiin 150 miljoonaa euroa. Valtio varautui myös tekemään finanssisijoituksia kaikkiin yliopistoihin suhteessa niiden keräämään yksityiseen pääomaan. Kiinteistövarallisuuden järjestämisen osalta työryhmän ehdotukset valmistuivat Työryhmä esitti kolmen kiinteistöyhtiön perustamista, joissa yliopistojen omistajuus on 2/3 ja valtion 1/3. Yliopistojen omaisuuteen kuuluvat kiinteistöyhtiöiden osakkeet jaetaan yliopistojen vuoden 2008 tilinpäätöksen kokonaisrahoituksen mukaisesti. Neuvosto antoi ehdotuksia tukevan tiedotteen ja tuki esityksiä myös lausunnossaan. Yhteenveto neuvoston toimenpiteistä: - Neuvoston kiinteistöselvitys (Toivo Vainiotalo ja Pertti Tuominen), RN kannanotto talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle Keskustelu valtiovarainministeriön kanssa Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös yliopistojen pääomittamisen periaatteista Tapaaminen ja keskustelu pääministeri Vanhasen kanssa Kesärannassa RN kannanotto talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle RN tiedote : Hallitus ratkaisee onnistuuko yliopistouudistus. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös yliopistojen maksuvalmiuden turvaamisesta, yliopistoihin suunnattavien valtion finanssisijoitusten kohdentamisesta ja eläkeratkaisuista, RN tiedote : Yliopistouudistus etenee nyt myötätuulessa - RN tiedote : Yliopistojen pääomitus etenee - RN lausunto opetusministeriölle Yliopistokiinteistöjen käyttäminen yliopistojen pääomittamisessa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:25), Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös

9 9 Yliopistojen perusrahoitus Pääomittamisen ja kiinteistöjärjestelyjen ohella neuvosto käsitteli yliopistojen toimintamenoja sekä tulevan vuoden 2009 näkökulmasta että valmistellen yliopistojen uutta rahoitusmallia. Neuvoston tavoitteena on huolehtia yliopistojen perusrahoituksen riittävyydestä ja kehittymisestä. Tuottavuusohjelmaan vedoten yliopistojen perusrahoitusta on tosiasiallisesti supistettu viime vuosina. Neuvoston erityisenä huolenaiheena oli, miten valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa tullaan soveltamaan uusimuotoisissa yliopistoissa: irrotetaanko yliopistot kokonaan tuottavuusohjelmasta vai näkyykö tuottavuusohjelma jatkossa perusrahoituksen supistumisena? Neuvoston oma työryhmä rahoitusmallin kehittämisestä jatkoi toimintaansa, keskusteli säännöllisesti opetusministeriön valmistelijoiden kanssa rahoitusmallista ja valmisteli neuvoston linjauksia. Yhteisvalmistelu opetusministeriön kanssa sujui erittäin hyvässä hengessä ja rakentavasti. Yliopistojen uusi rahoitusmalli tuotiin laajempaan keskusteluun yliopistojen johdon ja opetusministeriön seminaarissa Yhteenveto neuvoston toimenpiteistä: - VNS 2/2008 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille , Valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaosto, NS 2/2008 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille , Sivistysvaliokunta, Hallituksen esitys vuoden 2009 talousarvioksi, Valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaosto, Neuvoston Rahoitusmalli-työryhmä: pj. rehtori Lajunen, jäsenet rehtorit Djupsjöbacka, Lukka (1.8. alkaen Kivikoski) ja Reponen - Neuvoston kannanotto kuulemistilaisuudessa Korkeakoulujen tuleva ohjaus, korkeakoulujen yhteiset tavoitteet, mitoitus sekä ohjauksen indikaattorit sopimuskaudella , Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Samanaikaisesti yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen muutoksen kanssa vauhdittui yliopistojen rakenteellinen kehittämien. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen on olennainen, mutta erillinen prosessi yliopistolaitoksen uudistamisessa. Rakenteellisen kehittämisen päälinjat tehdään opetusministeriössä ja yliopistoissa, neuvoston rooli prosessissa riippuu sitä, mitä yhteisiä toimenpiteitä yliopistot tarvitsevat ja haluavat. Opetusministeriö julkisti korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat Ministeriö asetti tavoitteeksi, että yliopistojen määrä olisi enintään 15 vuonna Keskeisimpiä rakenteellisen kehittämisen hankkeita ovat: - Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun muodostama uusi säätiöpohjainen yliopisto. - Turun uusi yliopisto on Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun muodostama yliopisto. - Itä-Suomen yliopisto muodostuu Joensuun ja Kuopion yliopistoista. - Sisä-Suomen allianssi on Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyöhanke.

10 - Lapin korkeakoulukonserni on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama korkeakouluyhteisö. - Helsinki-allianssi on Helsingin yliopiston, Hankenin ja Arcada -ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke erityisesti ruotsinkielisen opetuksen vahvistamiseksi. - Vaasan korkeakoulukonsortio on Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun välinen yhteistyöhanke. Samalla selvitetään mahdollisuuksia syventää yhteistyötä Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa Vaikuttaminen koulutus- ja tiedepolitiikkaan Vaikuttaminen osallistumalla koulutus- ja tiedepoliittiseen keskusteluun Neuvoston toiminnan ytimen muodostaa aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen koulutus- ja tiedepoliittiseen keskusteluun. Käytännössä se tarkoittaa ennen muuta osallistumista erilaisiin työryhmiin, kuulemistilaisuuksiin ja seminaareihin sekä lausuntojen antamista koulutus- ja tiedepoliittisista erityiskysymyksistä. Toimintavuoden aikana käynnissä oli useita Suomen tutkimusjärjestelmään ja sitä kautta yliopistoihin vaikuttavia prosesseja. Niistä mainittakoon korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian laatiminen, innovaatiostrategian laatiminen, tutkimusinfrastruktuurien tiekartan laatiminen, sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen, strategisen huippuosaamisen keskittymien muodostaminen, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja tutkijanuran kehittäminen. Neuvoston tavoitteena on ollut vaikuttaa näissä prosesseissa yliopistojen parhaaksi. Tavallisin vaikuttamistapa on jo asioiden valmisteluvaiheessa valmisteleviin työryhmiin osallistuminen, niissä aktiivisesti toimiminen ja valmisteluvaiheen viestin vieminen molempiin suuntiin erilaisten näkemysten ja kantojen selvittämiseksi. Neuvoston edustajaa pyydetäänkin yleensä lähes kaikkiin työryhmiin, joissa valmistellaan korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisia kysymyksiä. Vuonna 2008 keskeisimpiä työryhmiä, joihin neuvosto osallistui, olivat: - Tiede- ja teknologianeuvosto (rehtori Virtanen) - Strategisen huippuosaamisen keskittymien johtoryhmä (rehtori Sallinen) - Infrastruktuurikartoituksen ja tiekartan laatimisen johtoryhmä (asiantuntijana vararehtori Krause) - Suomen virtuaaliyliopiston konsortion johtokunta (rehtori Jakobsson) - Kansallinen elektroninen kirjasto (FinELib) -konsortio (rehtori Ylä-Kotola) - Toteutuva tutkijanura (pääsihteeri Savunen) - Yliopistojen palvelukeskuksen toiminnan uudistamisen kehittämisryhmä (pääsihteeri Savunen) - Osaamiskeskusohjelman (OSKE) osaamiskeskustyöryhmä (rehtorit Reponen, Uusitupa) Neuvosto antoi toimintavuonna kaikkiaan 17 lausuntoa tai kannanottoa (ks. liite) keskeisistä korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisista asioista. Niistä mainittakoon jo edellä mainittujen lausuntojen lisäksi: - Neliportainen tutkijanura, Opetusministeriö, Kansallinen innovaatiostrategia, Opetusministeriö, Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia, Opetusministeriö,

11 Neuvoston puheenjohtajaa tai edustajaa kuultiin 6 kertaa eduskunnan valiokunnissa. Aiheina olivat valtion talousarvio, Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö sekä valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko. Lisäksi neuvostoa kuultiin sektoritutkimuksen järjestämisestä ja yliopistojen rahoitusmallista. Neuvosto jätti kuulemistilaisuuksiin yleensä myös kirjallisen lausunnon. Neuvosto seurasi Bolognan prosessin toimeenpanoa sekä kansallisesta että eurooppalaisesta näkökulmasta. Kansallisen tason toimintaa olivat mm. paneutuminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (ks. alla), osallistuminen kansalliseen keskusteluun Bolognan prosessin toimeenpanosta ja siitä, mitkä olisivat painopisteet vuoden 2010 jälkeen. Lisäksi neuvosto oli mukana valmistelemassa kansainvälistä Bologna -seminaaria, joka keskittyi 3. syklin kehittämiseen. Kansainvälisellä tasolla toiminta Bolognan prosessissa kanavoitui EUA:n kautta (ks. luku 3 kansainvälinen toiminta) Toimintavuoden erityiskysymykset Tilauskoulutus Tilauskoulutuksen mahdollistava laki astui voimaan Jo lain valmisteluvaiheessa sekä Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto että Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene ry) olivat aktiivisia. Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto asettivat valmisteluprojektin tilauskoulutuksen käytännön toteuttamista varten. Kyseessä oli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostojen ensimmäinen yhteisprojekti. Johtoryhmään kutsuttiin korkeakoulujen lisäksi mm CIMO, ulkoministeriö ja korkeakoulujen arviointineuvosto. Projektin tehtävänä oli tuottaa työkaluja, toimintatapoja ja -malleja sekä käytänteitä tilauskoulutuksen toteuttamiseksi. Opetusministeriö päätti rahoittaa hanketta eurolla. Rahoituksella palkattiin rehtorien neuvostoon projektipäälliköksi Markus Laitinen. Projektin kestävin tulos on WIKI-opas, jota sekä käytetään että päivitetään jatkuvasti. Projektissa todettiin myös, että korkeakoulut ovat olleet valmistautumattomia tilauskoulutukseen. Toisaalta korkeakoulutuksen vientimahdollisuudet eivät ole olleet vienninedistämiseen keskittyvissä organisaatioissa tiedossa. Lisäksi tilauskoulutuksen toteutusta vaikeuttaa aika- ja muu resurssipula ja toteutuksen tiellä on myös juridis-hallinnollisia haasteita. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Neuvosto asetti yhdessä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston kanssa työryhmän pohtimaan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevia yleisiä suosituksia korkeakoulusektorille. Taustana oli Opetusministeriön työryhmän julkaisema muistio Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa (2007:4). Työryhmän tuli ottaa suosituksia laatiessaan huomioon elinikäisen oppimisen kasvavat tarpeet, ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, eurooppalainen tutkintojen viitekehys sekä laadunvarmistus. Neuvostojen työryhmä jakaantui valmisteluryhmään ja yhteistyöryhmään, jossa olivat mukana myös työmarkkinajärjestöt. Lisäksi asetettiin neljä koulutusalakohtaista työryhmää. Kaikkiaan hankkeen valmisteluun osallistui yli 50 ihmistä. Rehtorineuvostot tulevat antamaan suosituksia korkeakouluille aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseista ja mekanismeista sekä suosituksia eri toimijoiden rooleista ja vastuunjaosta. Sen sijaan ratkaisut,

12 jotka koskevat korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämistä osaamistavoitteiden kuvaamiseksi, koulutusalakohtaisia kysymyksiä sekä väyliä korkeakoulujen sisällä ja välillä vaativat vielä lisäselvityksiä, joiden toteuttamiseksi raportissa esitetään suosituksia. Raportti valmistuu alkuvuodesta Vuorovaikutus kansallisten toimijoiden kanssa Koulutus- tiede- ja tutkimuspoliittiset toimijat Neuvoston ja opetusministeriön väliset suhteet ja keskustelut jatkuivat toimintavuonna aktiivisina. Neuvosto tapasi opetusministeri Sarkomaan kolme kertaa ja keskusteluissa käytiin läpi mm. yliopistolaitoksen uudistamista ja rakenteellista kehittämistä. Lisäksi neuvoston työryhmät tapasivat ministeriön edustajia. Toimintavuonna neuvosto tai työvaliokunta tapasi mm. Suomen Akatemian, Tekesin, Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajia. Keskustelut käsittelivät mm. yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa sekä tulevan hallituksen linjauksia korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Tekesin kanssa erityiskysymyksenä käsiteltiin tutkimuksen 7. puiteohjelmaa ja siirtymistä lisäkustannusmallista kokonaiskustannusmalliin. Suomen Akatemian kanssa valmisteltiin kumppanuusstrategiaa, jonka mukaista seminaaria suunniteltiin vuodelle Suomen Ylioppilaskuntien liiton kanssa neuvosto valmisteli yhteishanketta opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi Yliopistojen yhteistyöverkostot Yliopistojen sisällä toimii useita epävirallisia yhteistyöverkostoja. Rehtorien neuvoston vuotuisessa toiminnassa niistä konkretisoituvat ennen kaikkea Suomen Virtuaaliyliopisto (SVY), Aikuiskoulutusverkosto (UCEF), Kansallinen Elektroninen kirjasto (FinELib), Yliopistokirjastojen neuvosto ja Oodikonsortio. Yliopistojen oikeushenkilöaseman ja rahoitusmallin myötä monien opetusministeriön suoraan rahoittamien verkostojen asema on joutumassa vaakalaudalle. Neuvosto keskusteli useita kertoja Suomen Virtuaaliyliopiston (SVY) aseman järjestämisestä ja rahoituksesta. Neuvoston ehdotuksesta SVY asetti tulevaisuustyöryhmän. Neuvosto selvitti myös koulutus- ja tieteenalakohtaisten verkostojen asemaa. Toimenpiteistä päättäminen siirtyi vuodelle Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset suhteet Arenen ja neuvoston välinen yhteistyö siirtyi uuteen vaiheeseen. Rehtorineuvostot päättivät perustaa kaksi yhteistä hanketta: tilauskoulutus (TIKO) ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT). Vuositapaamisessa joulukuussa 2008 sovittiin uusista yhteishankkeista. Yliopistolain uudistaminen tuottaa muutoksia myös voimassa olevaan ammattikorkeakoululakiin. Neuvosto antoi asiaa koskevan lausunnon. Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä: - Neuvoston ja Arenen yhteisesti asettama työryhmä Aiemmin hankitun osaamisen 12

13 tunnistaminen ja tunnustaminen (ks. edellä) - Neuvoston ja Arenen yhteisesti asettama työryhmä Tilauskoulutus (ks. edellä) - Neuvoston puheenjohtajan ja Arenen puheenjohtajan tapaaminen Neuvoston työvaliokunnan ja Arenen hallituksen tapaaminen Lausunto Ammattikorkeakoululain muuttamista koskevasta esityksestä, Opetusministeriö, KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Neuvoston tavoitteena on kehittää uusia, kestäviä yhteistyömuotoja sekä lisätä Suomen yliopistojen kansainvälistä näkyvyyttä. Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentaminen asettaa aivan uudenlaisia haasteita yliopistojen modernisaatiolle ja yliopistojen välisen yhteistyön kehittämiselle. Neuvosto osallistuu EU:n koulutus- ja tiedepolitiikkaan kansallisella tasolla toimimalla EU20 ja EU30 -jaostoissa. Opetusministeriö nosti kansainvälistymisen tavoitteeksi vuonna 2007 julkaistussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Ministeriö ryhtyi valmistelemaan korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaa vuonna Neuvosto osallistui strategiaa valmisteleviin työpajoihin ja antoi strategialuonnoksesta lausunnon. 3.1 Eurooppalainen yhteistyö Pohjoismaat Neuvosto tukee toiminnassaan pohjoismaisten yliopistojen yhteistyön vahvistamista koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä pohjoismaisen tutkimusalueen rakentamista. Pohjoismainen yhteistyö on aktiivisessa vaiheessa NordForskin perustamisen myötä. Neuvoston Pohjoismainen yhteistyö kanavoituu ennen kaikkea yhteispohjoismaisen toimielimen NUS:n kautta. NUS kokoontui toimintavuoden aikana 4 kertaa. Toiminnassa painottui yhteistyö NordForskin kanssa. NordForsk järjesti Oslossa symposiumin, jossa käsiteltiin pohjoismaisista huippuyksiköistä saatuja kokemuksia. Puheenjohtaja Krista Varantola piti seminaarissa alustuksen otsikolla NCoE and the universities - how do the universities relate to the NCoE (e.g. compared with national CoE?)? NUS järjesti yhteistyössä OECD:n IMHEn ja NUAS:n kanssa konferenssin Reykjavikissa, Islannissa. Konferenssin aiheena oli Does Size Matter?. Suomesta alustajina olivat kansleri Raivio aiheenaan From academic values to stakeholder value? A critical response to the commercialisation of higher education ja rehtori Sotamaa aiheenaan Reinventing the Finnish Universities: the Innovation University. European University Association Eurooppalaisessa yhteistyössä neuvoston keskeisenä yhteistyöelimenä on European University Association (EUA). Linjana on osallistua aktiivisesti EUA:n toimintaan. Neuvoston puheenjohtaja on lähtökohtaisesti asemansa vuoksi EUA:n päättävän elimen councilin jäsen ja pääsihteeri tarkkailija. Councilin kokousten yhteydessä järjestetään yleensä myös eurooppalaisten rehtorien neuvostojen pääsihteerien kokous. Toimintavuonna council kokoontui 4 kertaa ja pääsihteerit samoin 4 kertaa. Keskeisiä aiheita EUA:n toiminnassa olivat Bolognan prosessin implementointi ja siirtyminen kolmanteen sykliin sekä eurooppalaisten yliopistojen valmistautuminen Leuvenin ministerikokoukseen.

14 Puheenjohtaja Varantola alusti EUA:n Barcelonan kevätkokouksen plenaarissa aiheesta Knowledge strategies at European, national and regional level. Neuvoston edellinen puheenjohtaja kansleri Niiniluoto kuului edelleen EUA:n tutkimuspoliittiseen työryhmään, jossa valmistellaan kaikki EUA:n keskeiset kannanotot ja linjaukset. Neuvoston sihteeristö vastasi kansallisten maaraporttien ja vastausten valmistelusta EUA:lle sekä EUA:n päätösten implementoinnista. - Lausunto WG Open Access suosituksista (FinElib-konsortio), Survey on the possibilities of the harmonisation of the academic calendars in Europe an ECTS, Muu eurooppalainen yhteistyö Neuvoston pääsihteeri on osallistunut Euroopan Neuvoston korkeakoulutuksen ja tutkimuksen johtoryhmän (steering committee), CD-ESR:n toimintaan. Neuvosto päätti kansallisen ERC-asiantuntijan Tuula Aarnion toimikauden jatkamisesta vuodella. Yliopistot sitoutuivat kustannusten kattamiseen edelleen sopimuksen mukaisesti Opetusministeriön ja Suomen Akatemian kanssa. EU:n kevätkauden puheenjohtajamaan järjestämä kokous korkeakoulutuksesta vastaavien ylijohtajien ja kansallisten rehtorineuvostojen puheenjohtajien kanssa pidettiin Sloveniassa. Neuvoston edustajana kokoukseen osallistui puheenjohtaja Varantola. 3.2 Aasialaisten yhteistyöverkostojen rakentaminen Opetusministeriö päätti rahoittaa Kiinan Shanghaihin ajalle lähettävän erityisasiantuntijan. Asiantuntijan tehtävänä on edistää kiinalaisten ja suomalaisten korkeakoulujen koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Neuvosto valmisteli yhteistyössä CIMO:n ja Arenen kanssa erityisasiantuntijan tehtävää REHTORIEN NEUVOSTON TULEVAISUUS Rehtorien neuvostoa ei ole säädösperäisesti tai muuten muodollisesti järjestetty eikä sitä mainita lainsäädännössä. Neuvosto on johtanut toimintansa voimassaolevan yliopistolain 4 :stä, jossa todetaan, että yliopistojen tulee pyrkiä keskenään yhteistyöhön siten, että niiden kesken vallitsee tarkoituksenmukainen työjärjestys. Käytännössä neuvostolla on vakiintunut ja keskeinen asema suomalaisessa tutkimusjärjestelmässä. Muodollisesti neuvosto on Helsingin yliopiston projekti, jonka taloushallinto hoidetaan Helsingin yliopiston rahastojen kautta. Yliopistolain uudistamisen yhteydessä neuvoston tunnustaminen on jälleen noussut esille lain valmistelusta vastaavassa ohjausryhmässä. Uuteen yliopistolakiin neuvoston perustamista ei otettu. Perusteena oli se, ettei neuvosto hoida huomattavia julkisia tehtäviä. Yliopistojen muuttuminen oikeushenkilöksi tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden neuvoston aseman järjestämiseen rekisteröidyn yhdistyksen kautta. Asiaa valmistelemaan neuvosto päätti asettaa työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin kansleri Jorma Sipilä ja jäseniksi rehtori Yrjö Sotamaa ja vararehtori Teuvo Pohjolainen.

15 Työryhmä esitti, että yliopistot perustavat yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatiokseen rekisteröidyn yhdistyksen. Yhdistys saa toimivaltansa yliopistoilta, jotka ovat sen omistajia. Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö, jolla on sen mukaiset oikeudet ja velvoitteet (aivan kuten yliopistoillakin jatkossa). Oikeushenkilöys antaa edellytykset vahvalle, itsenäiselle ja proaktiiviselle toiminnalle. Yhdistyksen nimeksi esitettiin Suomen yliopistot, ruotsiksi Finlands universitet ja englanniksi Universities Finland. Lyhennys olisi kaikilla kielillä UNIFI. Työryhmän esityksiin perustuen neuvosto päätti valtuuttaa työvaliokunnan valmistelemaan yhdistyksen perustamista vuonna SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO 2008 Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Kuvataideakatemia Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Oulun yliopisto Sibelius-Akatemia Svenska handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Rehtori Eero Kasanen Rehtori Ilkka Niiniluoto alkaen Thomas Wilhelmsson Rehtori Aino Sallinen Rehtori Perttu Vartiainen Rehtori Matti Uusitupa Rehtori Maria Hirvi-Ijäs Rehtori Mauri Ylä-Kotola Rehtori Markku Lukka alkaen Ilkka Pöyhönen Rehtori Pertti Salminen Rehtori Lauri Lajunen Rehtori Gustav Djupsjöbacka Rehtori Marianne Stenius Rehtori Yrjö Sotamaa alkaen Helena Hyvönen Rehtori Jarl-Thure Eriksson alkaen Markku Kivikoski Rehtori Krista Varantola Rehtori Paula Tuovinen Rehtori Matti Pursula Rehtori Tapio Reponen Rehtori Keijo Virtanen Rehtori Matti Jakobsson Rehtori Jorma Mattinen Neuvosto kokoontui toimintavuonna 2008 yhteensä 10 kertaa. Työvaliokunta Työvaliokunta vastaa asioiden valmistelusta ja neuvoston toiminnan suunnittelusta sekä kehittämisestä. Rehtori Krista Varantola, puheenjohtaja Rehtori Matti Uusitupa, varapuheenjohtaja Rehtori Tapio Reponen, varapuheenjohtaja Rehtori Gustav Djupsjöbacka Tampereen yliopisto Kuopion yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia

16 Rehtori Matti Pursula Teknillinen korkeakoulu 16 Työvaliokunta kokoontui toimintavuonna 2008 yhteensä 11 kertaa. Sihteeristö Sihteeristön vastaa asioiden valmistelusta ja toiminnan suunnittelusta ja toimeenpanosta neuvoston ja työvaliokunnan linjausten mukaisesti. Pääsihteeri FT, dos. Liisa Savunen Apulaispääsihteeri FM Hanna Manner Projektipäällikkö VTM Markus Laitinen Osastosihteeri valt. yo. Maria Linkoaho-Nordling asti (vv ) FM Miia Rosenberg FM Elina Ajalin alkaen Neuvoston talous Neuvoston budjetti perustuu yliopistojen maksamiin osallistumisosuuksiin. Neuvoston rahastonhoitajana toimi asti Helsingin yliopiston rahastojen pääkirjanpitäjä Marja-Sisko Pursio alkaen rahastonhoitajana on toiminut Helsingin yliopiston rahastojen kirjanpitäjä Merja Vaara. alkuun

17 17 LIITE: Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston lausunnot, kannanotot ja nimitysesitykset vuonna 2008 Lausunnot ja kannanotot: 1. Hallituksen esitys laiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Puolustusministeriö, Yliopistokiinteistöt osana yliopistouudistusta, yliopistojen rehtorien kannanotto, VNS 2/2008 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille , Valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaosto, VNS 2/2008 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille , Sivistysvaliokunta, Neliportainen tutkijanura, Opetusministeriö, Kansallinen innovaatiostrategia, Opetusministeriö, Hallituksen esitys 62/2008 vp Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Puolustusvaliokunta, Hallituksen esitys 62/2008 vp Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Sivistysvaliokunta, Laki kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMO:sta, Opetusministeriö, Hallituksen esitys vuoden 2009 talousarvioksi, Valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaosto, Yliopistolain ja siihen liittyvän lainsäädännön kokonaisuudistus, Opetusministeriö, Yliopistokiinteistöjen käyttäminen yliopistojen pääomittamisessa, Opetusministeriö, Ammattikorkeakoululain muuttamista koskeva esitys, Opetusministeriö, Hallituksen esitys laiksi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMO:sta, Sivistysvaliokunta, Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia, Opetusministeriö, Koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun asetuksen muuttaminen, Opetusministeriö, Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko, Sivistysvaliokunta, Kuulemiset: Eduskunta Sivistysvaliokunta: Valtiontalouden kehykset vuosille (VNS 2/2008 vp), (pj Varantola) Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko (VNS 5/2008 vp), (rehtori Pursula) HE 62/2008 vp Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, (pj Varantola) Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto: Valtiontalouden kehykset vuosille (VNS 2/2008 vp), (varapj Uusitupa) Valtion talousarvioesitys 2009 ja yliopistojen rahoitusnäkymät, (pj Varantola)

18 18 Puolustusvaliokunta: HE 62/2008 vp Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, (pj. Varantola) Opetusministeriö Sektoritutkimuksen rakenneuudistusselvitys (professori Jorma Rantanen) ja kuulemistilaisuus rehtoreille, Koulutustoimikuntajärjestelmän uudistaminen, (pääsihteeri Savunen) Korkeakoulujen tuleva ohjaus, korkeakoulujen yhteiset tavoitteet, mitoitus sekä ohjauksen indikaattorit sopimuskaudella , (puheenjohtaja Varantola) Nimitysesitykset: 1. Suomen kestävän kehityksen toimikunta, (vararehtori Riitta Keiski) 2. Säädösmuutoksia valmisteleva työryhmä yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön koskien koulutuksen aikana ilmenevää eri tekijöistä johtuvaa soveltumattomuutta erityisesti sosiaali- ja terveysalan tehtäviin, (nimitysehdotus yhdessä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kanssa; rehtori Jorma Niemelä) 3. Research.fi kehittämisprojekti, (pääsihteeri Liisa Savunen). 4. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelutyöryhmä, (pääsihteeri Liisa Savunen). 5. Tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamisen kansallisen viitekehyksen valmistelutyöryhmä, (vararehtori Katri Vehviläinen-Julkunen). 6. Lukio-koulutuksen kehittämistoimenpide-ehdotuksia valmisteleva työryhmä, (professori Arja Virta). 7. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmä, (vararehtori Hannele Niemi). Neuvoston järjestämät seminaarit: 1. Tilauskoulutusprojektin (TIKO) päätösseminaari yhteistyössä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kanssa 2. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) -hankkeen seminaari yhteistyössä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kanssa