SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Vuoden 2006 toimintakertomus

Transkriptio

1 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO Vuoden 2006 toimintakertomus

2 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ KESKEISESTÄ TOIMINNASTA VUONNA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOIMINNAN TAVOITTEET YLIOPISTOJEN VÄLISEN YHTEISTYÖN JA YHTEISTEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN EDISTÄMINEN Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Vaikuttaminen hallitusohjelmaan VAIKUTTAMINEN KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKKAAN Lausunnot, kannanotot ja osallistuminen keskusteluun Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset suhteet Toimintavuoden erityiskysymykset SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTOREILLE YHTEISESTI MÄÄRITETYT LAKIIN TAI ASETUKSEEN PERUSTUVAT TEHTÄVÄT VUOROVAIKUTUS KANSALLISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA Yliopistojen yhteistyöverkostot Koulutus- tiede- ja tutkimuspoliittiset toimijat KANSAINVÄLINEN TOIMINTA EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ AASIALAISTEN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTAMINEN SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO LIITE SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTON LAUSUNNOT, KANNANOTOT JA NIMITYSESITYKSET VUONNA 2006

3 TIIVISTELMÄ KESKEISESTÄ TOIMINNASTA VUONNA Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto on yliopistojen rehtorien muodostama yhteistyöelin, johon kuuluvat maamme kymmenen monialaisen yliopiston, kolmen teknillisen, kolmen kauppa- ja neljän taideyliopiston rehtorit sekä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori. Se on yliopistojen yhteistyöelin joka käsittelee yliopistoja koskevia periaatteellisia tai muita laajakantoisia yhteisiä kysymyksiä. Neuvoston tehtäväkenttä on viime vuosina laajentunut ja monipuolistunut. Samalla toiminta on tullut monimuotoisemmaksi. Kansallisella tasolla yliopistoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat neuvoston kenttään. Toimintaympäristön muutokset vaativat neuvostolta entistä suurempaa tietoisuutta hyvien toimintalinjojen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi. Vuorovaikutus sekä kansallisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa on yhä tärkeämpää. Erityisesti kansainvälinen yhteistyö on muuttunut ja tiivistynyt. Vuoden 2006 aikana neuvosto kokoontui seitsemän kertaa ja työvaliokunta yksitoista kertaa. Sekä neuvoston ja työvaliokunnan kuultavana kävi useita asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Keskeisiä asioita neuvoston kansallisella agendalla olivat yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen asema, rakenteellinen kehittäminen ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen. Yliopistojen taloudellisen aseman muuttamisessa saavutettiin ensimmäinen askel, kun hallituksen esitys rahastotalouden sallimisesta kaikille yliopistoille hyväksyttiin eduskunnassa vuoden lopussa. Neuvosto antoi toimintavuonna 21 lausuntoa, kannanottoa tai esitystä keskeisistä korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisista asioista. Neuvoston puheenjohtajaa tai edustajaa kuultiin 6 kertaa eduskunnan valiokunnissa. Kuulemisten ja lausuntojen määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 60 %. Toimintakertomuksen liitteessä on lueteltu neuvoston kaikki lausunnot ja nimitykset. Toimintavuonna neuvostolla oli kaksi sisäistä työryhmää. Toinen työryhmän pohti yliopistojen julkisoikeudellisen aseman järjestämistä ja toinen perustettiin käsittelemään yritysten kanssa solmittavien sopimusten yhteiset periaatteet ja laatimaan yliopistoille annettavia suosituksia yhteisiksi pelisäännöiksi. Neuvoston hallitusohjelmatavoitteisiin Agenda: Suomi tarvitsee yliopistoja kirjattiin mm. rahastotalouden salliminen kaikille yliopistoille, oikeushenkilöys, kehittämislain jatkaminen, perusrahoituksen lisääminen. Neuvoston kansainvälinen toiminta oli edellisvuosien tapaan vireää. Neuvosto osallistui aktiivisesti Pohjoismaisten rehtorien neuvostojen välisen yhteistyöorganisaation Nordiska universitetssamarbetet (NUS) toimintaan. Eurooppalaisessa yhteistyössä neuvosto osallistui aktiivisesti European University Associationin (EUA) toimintaan. Yhteistyöverkostojen rakentamista Aasiaan erityisesti Kiinan ja Intian kanssa jatkettiin. Rehtorien neuvoston aseman järjestäminen oli esillä useita kertoja mm. keskusteluissa opetusministeriön kanssa. Lisäksi perustuslakivaliokunta käsitteli neuvoston asemaa Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta annettavan lain yhteydessä.

4 1. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 Suomen kansallinen toimintastrategia rakentuu osaamisen, innovaatioiden ja kansainvälistymisen luomalle perustalle. Suomalaista järjestelmää pidetään kansainvälisessä vertailussa tuloksellisena ja kilpailukykyisenä. Onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa jatkossakin edellyttää voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin kaikilla aloilla, mutta erityisesti sellaiseen tutkimukseen, joka on avainasemassa pyrittäessä lisäämään Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Yliopistojen rooli Suomen kansallisen strategian toteuttamisessa on keskeinen. Tutkimukseen panostamisessa Suomi on jo saavuttanut Lissabonin strategian asettaman kolme prosentin tavoitteen. Valtioneuvosto on asettanut tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen tavoitteeksi neljä prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Koulutukseen panostamisessa Suomi ei ole samanlainen edelläkävijä, vaikka panostus siihen ylittää OECD maiden keskitason. Korkeakoululaitoksen kehittämislaki määrittää yliopistojen perusrahoituksen kehittymisen suuntaviivat. Nykyisen kehittämislain (voimassa asti) viitoittama rahoituslisäys on ollut erittäin tarpeellinen. Yliopistojen perusrahoituksen järjestäminen ja sen reaalinen kehittyminen tulevaisuudessa on avainkysymys yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Yliopistojen toimintaympäristö on voimakkaasti muuttumassa sekä Suomessa että globaalisti. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä käynnisti muutosprosessin ja viitoitti linjat myös yliopistojen kehittämistyölle. Opetusministeriö julkisti korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Rakenteellisen kehittämisen tarpeiden taustalla on valtiohallinnon tuottavuushanke, jota perustellaan mm. väestörakenteessa tapahtuvilla muutoksilla. Tiedepolitiikan ohjausjärjestelmässä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan yliopistoihin ja neuvoston toiminnan ytimeen. Toimintaympäristön muutosten vaikutuksesta neuvoston tehtäväkenttä on jatkuvasti laajentunut ja monipuolistunut. Samalla toiminta on tullut myös monimuotoisemmaksi. Toimintaympäristön muutokset vaativat entistä suurempaa tietoisuutta hyvien toimintalinjojen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi. Vuorovaikutus, aktiivinen osallistuminen keskusteluun ja toimiminen proaktiivisesti on kansallisessa toiminnassa yhä tärkeämpää. Korkeakoulutuksen kansainvälinen yhteistyö on muuttunut ja tiivistynyt. Samalla kansainvälisen ja kansallisen keskustelun rajat ovat hämärtyneet ja kansainväliset korkeakoulutuspoliittiset linjaukset vaikuttavat yhä suoremmin kansallisella tasolla. 2. TOIMINNAN TAVOITTEET 2.1 Yliopistojen välisen yhteistyön ja yhteisten strategisten tavoitteiden edistäminen Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Rehtorien neuvosto ehdotti jo 2002 julkaisemassaan raportissa Yliopistojen taloudellinen autonomia Suomen yliopistojen oikeusmuodon muuttamista. Kansainvälisenä trendinä on ollut yliopistojen autonomian vahvistaminen. Valtioneuvoston periaatepäätös nosti yliopistojen aseman vahvistamisen agendalle myös Suomessa ja opetusministeriö asetti joulukuussa 2005 kaksijäsenisen ryhmän selvittämään uudistustarpeita ja antamaan konkreettiset ehdotukset toimenpiteiksi. Selvitysmiehet antoivat väliraportin kesäkuussa 2006 ja loppuraportin talvella Neuvosto asetti puolestaan selvitysmiesten työn tueksi työryhmän. Se kokoontui neljä kertaa, tapasi selvitysmiehiä ja osallistui aktiivisesti neuvoston kannanottojen valmisteluun.

5 Neuvosto järjesti lokakuussa seminaarin, jonka pääpuhujaksi kutsuttiin European University Associationin puheenjohtaja rehtori Georg Winckler. Muut puhujat olivat selvitysmies Rantanen ja rehtori Niiniluoto. Seminaariin osallistui rehtorien lisäksi 32 henkilöä mm. yliopistoista, elinkeinoelämän keskusliitosta ja valtiovarainministeriöstä. Neuvoston tavoitteena on taloudellisen autonomian vahvistaminen ja oikeushenkilöys. Neuvosto kannatti kannanotoissaan ja lausunnoissaan myös lahjoitusten verovähennyksen ylärajan nostamista. Ensimmäisenä muutoksena kohti oikeushenkilöyttä sallittiin rahastotalous kaikille yliopistoille vuoden 2007 alusta. Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä vuonna 2006: Tapaamiset, kuulemiset - senior adviser Folke Hjalmers kuuleminen (Chalmersin yliopisto, Ruotsi) selvitysmiesten Jorma Rantanen ja Niilo Jääskinen tapaaminen selvitysmiesten Jorma Rantanen ja Niilo Jääskinen tapaaminen (kuulemistilaisuus) - EUA:n puheenjohtajan Georg Wincklerin tapaaminen Selvitykset - vararehtori Teuvo Pohjolainen laati liikelaitoslakiin pohjautuvan alustavan luonnoksen laiksi yliopistojen toiminnan, talouden ja hallinnon perusteista Seminaarit - Neuvoston seminaari puhujina Georg Winckler (EUA), Jorma Rantanen ja Ilkka Niiniluoto Lausunnot - lausunto selvitysmiehille lausunto selvitysmiesten väliraportista opetusministeriölle (OPM:n kuulemistilaisuus) - lausunto opetusministeriölle esityksestä yliopistolain muuttamiseksi lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä yliopistolain muuttamiseksi lausunto selvitysmiehille kuulemistilaisuuden keskustelujen perusteella Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Keskustelut yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä vauhdittuivat voimakkaasti toimintavuonna ja hallitsivat loppuvuodesta tiedepoliittista keskustelua myös rehtorien neuvostossa. Rakenteellinen kehittäminen kytkeytyi samalla yhä läheisemmin valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan. Neuvosto selvitti tammikuussa 2006 yliopistoissa siihen mennessä käynnistyneitä hankkeita ja kehityssuuntia. Tapaamisessa ministerin ja opetusministeriön virkamiesjohdon kanssa painottui keskustelu rakenteellisesta kehittämisestä, ja neuvoston kooste luovutettiin ministerille. Opetusministeriö pyysi yliopistoilta tulosneuvotteluissa huhtikuussa 2006 ehdotuksia rakenteiden kehittämiseksi ja vaati lisäksi, että jokainen yliopisto ilmoittaa, montako virkaa se vähentää tulevina vuosina. Neuvoston käsityksen mukaan vaatimus ei ollut sopusoinnussa yliopistojen itsehallinnon eikä tulossopimusjärjestelmän kanssa ja ilmoitti sen kannanotossaan opetusministeriölle. Yliopistot toimittivat ehdotuksensa rakenteellisen kehittämisen esityksistään myös neuvoston sihteeristöön kesän lopussa. Sihteeristö teki niistä yhteenvedon kokonaiskuvan muodostamiseksi. Sen perusteella neuvosto päätti julkaista asiasta tiedotteen. Opetusministeriölle lähettämässään yliopistojen henkilöstö- ja taloushallinnon yhteinen palvelukeskushankkeesta neuvosto ilmaisi kantanaan, että päätöstä tulisi lykätä. 5

6 Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä vuonna 2006: - kooste käynnistyneistä rakenteellisen kehittämisen hankkeista yliopistoissa keskustelu opetusministerin ja ministeriön virkamiesjohdon kanssa kannanotto opetusministeriölle tuso neuvotteluissa esitettyihin vähennyksiin pääsihteerin alustus Koulutusalan sosiaalidemokraattisen yhdistyksen keskustelutilaisuudessa yhteenveto yliopistojen rakenteellisen kehittämisen esityksistä tiedote Yliopistot etenevät rakenteidensa kehittämiseksi kannanotto opetusministeriölle yliopistojen palvelukeskusten perustamisesta neuvoston pj:n kommenttipuheenvuoro opetusministeriön rakenteellisen kehittämisen seminaarissa Vaikuttaminen hallitusohjelmaan Yliopistojen perustehtävien täyttämiseen tarvittavien riittävien voimavarojen turvaamiseksi neuvosto valmisteli alkavaa vaalikautta ja yliopistojen yhteisiä linjauksia tulevaan hallitusohjelmaan. Neuvoston hallitusohjelmatavoitteisiin Agenda: Suomi tarvitsee yliopistoja kirjattiin mm. rahastotalouden salliminen kaikille yliopistoille, oikeushenkilöys, kehittämislain jatkaminen, perusrahoituksen lisääminen Tiede- ja teknologianeuvoston ehdottamalla tavalla sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon selkiyttäminen. Agenda painettiin kaksikielisenä ja se esitettiin eduskuntaryhmille syyskuussa. Siitä tehtiin tiedote, jota mm. STT uutisoi. Agendasta uutisoitiin myös lehdistössä (mm. Helsingin Sanomat). Yliopistot tiedottivat Agendasta omilla verkkosivuillaan ja sitä jaettiin laajasti yhteistyökumppaneille. Yhteenveto neuvoston keskeistä toimenpiteistä vuonna 2006: - Agenda: Suomi tarvitsee yliopistoja laatiminen, kääntäminen, painatus ja jakelu - Agendan julkistamistilaisuus eduskunnassa - pj. esitteli Agendaa eduskunnan yliopistoverkolle tiedote Agendan tavoitteista Vaikuttaminen koulutus- ja tiedepolitiikkaan Lausunnot, kannanotot ja osallistuminen keskusteluun Neuvoston toiminnan ytimen muodostaa aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen koulutusja tiedepoliittiseen keskusteluun. Käytännössä se tarkoittaa ennen muuta osallistumista erilaisiin työryhmiin, kuulemistilaisuuksiin ja seminaareihin sekä lausuntojen antamista koulutusja tiedepoliittisista erityiskysymyksistä. Neuvostolla oli toimintavuoden aikana edustaja useissa korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisissa työryhmissä. Niistä keskeisimmät olivat: - Tiede- ja teknologianeuvosto - Sektoritutkimustyöryhmä Strategisen huippuosaamisen keskittymien johtoryhmä Kansallinen infrastruktuuriryhmä Aikuiskoulutusneuvosto Neuvosto antoi toimintavuonna kaikkiaan 21 lausuntoa tai kannanottoa keskeisistä korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisista asioista. Niistä mainittakoon erityisesti jo edellä mainitut yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa koskevien lausuntojen lisäksi tutkijankoulutukseen ja tutkijanuraan liittyvät kysymykset, joista neuvosto antoi vuonna 2006 opetusministeriölle kaksi lausuntoa. Niistä toinen käsitteli tohtorikoulutuksen kehittämistä ja toinen tutkijanuraa. 6

7 7 Neuvosto oli opetusministeriön ja sivistysvaliokunnan kuultavana valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteosta ja opetusministeriön kuultavana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta. Neuvoston puheenjohtajaa tai edustajaa kuultiin 6 kertaa eduskunnan valiokunnissa. Kaikkiin kuulemistilaisuuksiin jätettiin myös kirjallinen lausunto Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset suhteet Korkeakoulujärjestelmän duaalimallin kannalta toimintavuonna nousi keskeiseksi kysymykseksi ammattikorkeakoulujen englanninkielinen nimi. Ammattikorkeakoulut ryhtyivät vuonna 2006 käyttämään lähes poikkeuksetta University of Applied Sciences nimikettä, johon neuvosto otti useita kertoja kantaa pyytäen opetusministeriä ottamaan asiaan kantaan. Vuoden lopulla asia oli edelleen ratkaisematta. Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä vuonna 2006: - neuvoston kannanotto Arenelle ammattikorkeakoulujen englanninkielisestä nimestä neuvoston ja Arenen puheenjohtajan tapaaminen neuvoston kannanotto opetusministeriölle ammattikorkeakouluista käytettävästä englanninkielisestä nimityksestä neuvoston ja Arenen työvaliokunnan tapaaminen neuvoston jäsenet että sihteeristö osallistuivat vuoden aikana useisiin Arenen järjestämiin tilaisuuksiin Toimintavuoden erityiskysymykset Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on noussut tiedepoliittiseen keskusteluun erityisesti sen jälkeen, kun yliopistoille määritettiin kolmas tehtävä. Neuvosto kiinnitti toimintavuoden aikana huomiota siihen, että yliopistoilla on vaihtelevia tulkintatapoja yliopistojen ja yritysten yhteisten hankkeiden rahoitusehdoista. Yliopistoja säätelevä lainsäädäntö on kuitenkin sama, joten erilaiset tulkinnat voivat aiheuttaa epäterveitä kilpailutilanteita. Neuvosto päätti asettaa työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia suositukset yhteisiksi pelisäännöiksi. Neuvosto antoi lausunnon valtiontilintarkastajille yrittäjyysosaamisesta Euroopan Teknologiainstituutti (EIT) EU:n komissio on käynnistänyt valmistelutyön Euroopan teknologiainstituutin perustamiseksi. Komissio antoi EIT:tä koskevan tiedonannon kesäkuussa ja lakiesityksen lokakuussa. Aloitetta käsiteltiin neuvostossa useaan otteeseen eri vaiheissa ja neuvosto osallistui kansallisen keskustelun ohella kansainväliseen keskusteluun European University Associationin kautta. Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä vuonna 2006: - lausunto kauppa- ja teollisuusministeriölle komission ehdotuksesta työvaliokunnan kommentit Suomen tavoitemuistiosta EU20 jaostolle johtaja Markku Mattilan oli neuvoston kuultavana keskustelut European University Associationin kokouksissa (Council ja Research Group) - keskustelu EU20 + EU30 jaoston kokouksessa

8 2.3 Suomen yliopistojen rehtoreille yhteisesti määritetyt lakiin tai asetukseen perustuvat tehtävät Neuvosto vastaa käytännössä useista Suomen yliopistoille yhteisesti tai Suomen yliopistojen rehtoreille määritetyistä lakisääteisistä tehtävistä. Tyypillisesti nämä tehtävät ovat ehdokkaiden asettamisia erilaisiin organisaatioihin. Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos Eduskunta päätti kesäkuisessa 100-vuotisjuhlaistunnossaan perustaa yhteyteensä kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen. Laissa tutkimuslaitoksen perustamisesta sanotaan, että hallituksen yksi jäsen valitaan Suomen yliopistojen rehtorien ehdotuksesta. Neuvosto esitti eduskunnalle sekä mies että naisehdokasta. Kun hallitus valittiin joulukuussa 2006, neuvoston esittämä naisjäsen tuli valituksi. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenten nimittäminen Ylioppilastutkintolautakunta asetetaan Suomen yliopistojen rehtorien, Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston ja opetushallituksen ehdotusten perusteella. Neuvosto esitti kaudelle lautakuntaan 25 jäsentä, joista 22 valittiin. Myös puheenjohtaja valittiin neuvoston listalta Vuorovaikutus kansallisten toimijoiden kanssa Yliopistojen yhteistyöverkostot Kansallisen elektroninen kirjaston (FinELib) konsortion strategiaa vuosille esiteltiin neuvoston kokouksessa ja neuvosto antoi siitä lausunnon. Konsortion puheenjohtaja edustaa rehtorien neuvostoa. Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) perustuu konsortioon, jonka yhtenä omistajana neuvosto on. Konsortion puheenjohtaja edustaa rehtorien neuvostoa. SVY vieraili neuvoston kokouksessa. Sen perusteella päätettiin että SVY tekee yliopistoille ehdotuksen uudesta sopimuksesta. Yliopistot allekirjoittivat sopimuksen Myös Esteetön opiskelu -verkosto (ESOK) kävi neuvoston kuultavana. Lisäksi neuvosto osallistui sihteeristön kautta Kehrä jaoston toimintaan. Aikuis- ja täydennyskoulutuksen osalta neuvosto jatkoi yhteistyötään yliopistojen aikuiskoulutusverkoston kanssa. Yhteistyölle ryhdyttiin hakemaan uusi muotoja opetusministeriön vuonna 2002 tekemän selvityksen suosituksiin perustuen. Verkosto ja rehtorien neuvosto hakivat yhdessä opetusministeriöltä rahoitusta aikuiskoulutusverkoston pääsihteerin palkkaukseen. Rahoitus mahdollistaa verkoston pääsihteerin työvoiman käyttämisen myös rehtorien neuvoston selvitystehtäviin. Käytännön työ organisaatioiden leikkauspinnalla olevien toimintojen selvittämiseksi käynnistettiin vuoden 2007 alusta Koulutus- tiede- ja tutkimuspoliittiset toimijat Neuvoston toimintaperiaatteisiin kuuluu jatkuva vuorovaikutus ja keskustelu keskeisten tiedeja tutkimuspoliittisten toimijoiden kanssa. Tapaamiset tai strategia- ja teemaseminaarit tarjoavat tilaisuuden uusiin näkökulmiin ja oivat mahdollisuudet keskusteluun vaikuttamismahdollisuudet ja toiminnan ennakoimiseksi. Toimintavuonna neuvosto tai työvaliokunta tapasi mm Suomen Akatemian, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajia. Keskustelut käsittelivät mm. yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa, tulevan hallituksen linjauksia korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa.

9 3. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 9 Valtioneuvosto on linjannut periaatepäätöksessään julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä ( ) koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen koko tutkimusjärjestelmän keskeiseksi tavoitteeksi. Opetusministeriö on puolestaan todennut kehittämissuunnitelmassa ( ), että suomalaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän tulee turvata mahdollisuutemme toimia tasavertaisesti muiden maiden kanssa. Opetusministeriö korostaa myös pohjoismaisen yhteistyön merkitystä tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälistymisessä. Nämä linjaukset soveltuvat erinomaisesti rehtorien neuvoston kansainvälisen yhteistyöhön. Se on yliopistojen kansainvälistymisen ja verkottumisen kautta on muuttunut entistäkin tavoitteellisemmaksi ja on vaikuttanut suoraan myös neuvoston kansainvälisen toiminnan volyymin kasvuun. Neuvoston tavoitteena on kehittää uusia, kestäviä yhteistyömuotoja sekä lisätä Suomen yliopistojen kansainvälistä näkyvyyttä. Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentaminen asettavat aivan uudenlaisia haasteita yliopistojen modernisaatiolle ja yliopistojen välisen yhteistyön kehittämiselle. Yliopistojen kansainvälisten verkostojen muodostumisen edellytyksenä on pitkäjänteinen ja jatkuva yhteistyö. 3.1 Eurooppalainen yhteistyö Pohjoismaat Neuvosto tukee toiminnassaan pohjoismaisten yliopistojen yhteistyön vahvistamista koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä pohjoismaisen tutkimusalueen rakentamista. Pohjoismainen yhteistyö on aktiivisessa vaiheessa NordForskin perustamisen myötä. Neuvoston Pohjoismainen yhteistyö on kanavoitunut ennen kaikkea yhteispohjoismaisen toimielimen NUS:n kautta. Se kokoontui vuoden 2006 aikana 4 kertaa. NUS:n toiminnassa painottui kahdenvälinen Saksan kanssa ja pohjoismainen yhteistyö NordForskin kautta. Lisäksi NUS päätti ryhtyä valmistelemaan pohjoismaista konferenssia vuodelle Ruotsin rehtorien neuvoston SUHF:n (Sveriges Universitets- och högskoleförbund) hallitus vieraili Helsingissä elokuussa. Keskustelujen aiheina olivat neuvoston toiminta sekä ajankohtaiset kysymykset Suomessa ja Ruotsissa, ml. yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen autonomia, tuottavuusohjelma ja rakenteellinen kehittäminen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhteet. Lisäksi keskusteltiin tutkimuseettisistä kysymyksistä. European University Association Eurooppalaisessa yhteistyössä neuvoston keskeisenä yhteistyöelimenä on European University Association (EUA). Neuvoston linjana on osallistua aktiivisesti EUA:n toimintaan. Neuvoston puheenjohtaja on lähtökohtaisesti asemansa vuoksi EUA:n päättävän elimen councilin jäsen ja pääsihteeri tarkkailija. Councilin kokousten yhteydessä järjestetään yleensä myös eurooppalaisten rehtorien neuvostojen pääsihteerien kokous. Toimintavuonna council kokoontui 4 kertaa ja pääsihteerit samoin 4 kertaa. Keskeisiä aiheita EUA:n toiminnassa olivat Bolognan prosessin implementointi ja siirtyminen kolmanteen sykliin, kannanotot yliopistojen modernisaatiosta ja komission aloitteeseen European University of Technologyn perustamiseksi. Councilin kokouksissa käsiteltiin myös EUA:n sääntöuudistusta. Neuvoston puheenjohtaja kuuluu myös EUA:n tutkimuspoliittiseen työryhmään, jossa valmistellaan kaikki EUA:n keskeiset kannanotot ja linjaukset. Työryhmä kokoontui vuonna 2006 kaksi kertaa.

10 10 Sekä EUA:n pääsihteeri että puheenjohtaja vierailivat toimintavuoden aikana Suomessa. Keskusteluissa käsiteltiin mm. EUAn sääntömuutosta, ammattikorkeakoulujen suhdetta EUA:han, Suomen yliopistojen kantaa European Institute of Technologyyn ja eurooppalaista tutkijoiden peruskirjaa (charter). Lisäksi EUA:n puheenjohtaja piti esityksen neuvoston seminaarissa, joka käsitteli yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa. EUA käynnisti vuonna 2006 Trends V projektin, jonka tavoitteena on selvittää, millä tavoin Bolognan prosessin implementointi edistyy eurooppalaisissa yliopistoissa ja minkälaisia yleisempiä trendejä, linjauksia ja haasteita implementoinnissa on havaittavissa. EUA:n tavoitteena on valmistella raportti Lontoossa toukokuussa 2007 pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta varten. EUA toteutti projektin site-visiteillä 16 yliopistoon eri puolilla Eurooppaa. Suomessa projektiin osallistui ja site-visitin kohteena oli Vaasan yliopisto. Vierailun aikana kansainväliset asiantuntijat haastattelivat 9 eri ryhmää (mm. yliopiston johto, professorit, opiskelijat jne.). Vaasan yliopiston johto sai haastattelujen tuloksista palautetta. Neuvoston sihteeristö vastasi kansallisen raportin valmistelusta ja tarvittavasta asiantuntemuksesta vierailun aikana. European Research Council (ERC) Perustutkimuksen rahoittamisesta Euroopassa tulee vastaamaan jatkossa Euroopan tiedeneuvosto, jonka toiminta käynnistyi vuonna Rehtorien neuvosto teki EUA:n kautta ehdotuksia arviointipaneelien suomalaisiksi asiantuntijoiksi. Lisäksi neuvoston edustajat tapasivat ERC:n tieteellisen komitean. Muu eurooppalainen yhteistyö Neuvoston puheenjohtaja ja opetusministeriön ylijohtaja osallistuivat vuosittain järjestettävään eurooppalaisten rehtorienneuvostojen puheenjohtajien ja opetusministeriöiden yhteiskokoukseen. Neuvoston pääsihteeri on osallistunut Euroopan Neuvoston korkeakoulutuksen ja tutkimuksen johtoryhmän (steering committee) CD-ESR:n toimintaan. Neuvoston sihteeristö toimi kansallisena koordinaatiotahona European Centre for Strategic Management (ESMU) valmistelemassa selvityksessä Lissabonin ja Bolognan prosessien aiheuttamista muutoksista yliopistojen johtamisessa. Sihteeristö valmisteli myös neuvoston lukuohjeen yliopistoille EU komission suosituksesta Tutkijoiden eurooppalainen peruskirja. Neuvoston suosituksesta Suomen yliopistojen rehtorit päättivät allekirjoittaa ns. Berliinin julistuksen tieteellisen tiedon avoimuudesta.

11 3.2 Aasialaisten yhteistyöverkostojen rakentaminen 11 Kiina Yhteistyö kiinalaisten yliopistojen ja koulutus- ja tiedeviranomaisten vauhdittui neuvoston Kiinan-matkan jälkeen. Vuonna 2006 Kiinan opetusministeriön alainen China Education Association for International Exchange (CEAIE) edustajat vierailivat Suomessa. Tapaamisessa neuvoston kanssa sovittiin kiinalaisten yliopistojen rehtorien vierailusta keväällä 2007 yhteistyön syventämiseksi. Neuvoston sihteeristö vastaa vierailun valmistelusta yhteistyössä Kiinan suurlähetystön, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Intia Intiasta on tullut kiinnostava yhteistyömaa. Neuvosto päätti, että se järjestää yliopistojen yhteisen kontaktimatkan Intiaan lokakuussa Muu Aasia -yhteistyö Thaimaan opetusministeri vieraili Suomessa 17-henkisen seurueensa kanssa. Tapaamisessa sovittiin alustavasti yhteistyön jatkamisesta. 4. SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO 2006 Neuvoston jäseniä ovat kaikki Suomen yliopistot (21) rehtoriensa kautta. Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Kuvataideakatemia Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Oulun yliopisto Sibelius-Akatemia Svenska handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Rehtori Eero Kasanen Rehtori Ilkka Niiniluoto Rehtori Aino Sallinen Rehtori Perttu Vartiainen Rehtori Matti Uusitupa Rehtori Mauri Ylä-Kotola Rehtori Esko Riepula ( saakka) Rehtori Mauri Ylä-Kotola ( alkaen) Rehtori Markku Lukka Rehtori Pertti Salminen Rehtori Lauri Lajunen Rehtori Gustav Djupsjöbacka Rehtori Marianne Stenius Rehtori Yrjö Sotamaa Rehtori Jarl-Thure Eriksson Rehtori Krista Varantola Rehtori Paula Tuovinen Rehtori Matti Pursula Rehtori Tapio Reponen Rehtori Keijo Virtanen Rehtori Matti Jakobsson Rehtori Jorma Mattinen Rehtorien neuvoston aseman järjestäminen oli esillä useita kertoja mm. keskusteluissa opetusministeriön kanssa. Lisäksi perustuslakivaliokunta käsitteli neuvoston asemaa Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta annettavan lain yhteydessä.

12 Työvaliokunta Työvaliokunta vastaa asioiden valmistelusta ja neuvoston toiminnan suunnittelusta sekä kehittämisestä. 12 Rehtori Ilkka Niiniluoto, puheenjohtaja Rehtori Krista Varantola, varapuheenjohtaja Rehtori Markku Lukka, varapuheenjohtaja Rehtori Gustav Djupsjöbacka Rehtori Matti Jakobsson Helsingin Yliopisto Tampereen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sibelius-Akatemia Vaasan yliopisto Sihteeristö Sihteeristön vastaa asioiden valmistelusta ja toiminnan suunnittelusta ja toimeenpanosta neuvoston ja työvaliokunnan linjausten mukaisesti. Pääsihteeri FT, dos. Tapio Markkanen asti FT, dos. Liisa Savunen alkaen Apulaispääsihteeri FM Hanna Manner Osastosihteeri valt. yo. Maria Linkoaho-Nordling (vv ) FM Elina Värtö Neuvoston talous Neuvoston talous perustuu yliopistojen opiskelijamääriin suhteutettuihin osallistumismaksuihin ( euroa). Helsingin yliopisto tukee toimintaa mm. toimimalla sihteeristön työnantajana neuvoston puolesta. Vuonna 2006 toteutuneen budjetin loppusumma oli euroa.. Suurimman menoerän muodostavat henkilöstökulut ( euroa). Neuvoston rahastonhoitajana toimii Helsingin yliopiston rahastojen pääkirjanpitäjä Marja-Sisko Pursio. alkuun LIITE Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston lausunnot, kannanotot ja nimitysesitykset vuonna 2006 Lausunnot ja kannanotot: 1. Uuden palkkausjärjestelmän rahoittaminen yliopistoissa Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman kehittäminen (1) ja (2) 3. Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin strategia vuosille Yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen, palvelukeskuksen toimipisteiden sijaintipaikkakunnat ja yliopistojen palvelukeskusten perustaminen Berlin Declaration on Open Access to Knowledge in the Sciences and Humanities Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti Koulutustoimikuntajärjestelmän uudistaminen Yliopistolain muuttaminen Komission tiedonanto Eurooppa-neuvostolle. Euroopan teknologiainstituutti: perustamisvaiheen jatkotoimet OPM:lle(1) ja KTM:lle(2) 10. Ammattikorkeakouluista käytettävä englanninkielinen nimitys

13 11. Komission tiedonanto neuvostolle ja parlamentille. Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: Koulutus, tutkimus ja innovaatiot EU:n 7. puiteohjelman budjetin jakautuma OPM ja Korkeakoulujen arviointineuvosto: Tohtorikoulutus Kannanotto selvitysmiehille yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman kehittämisestä Tuso-henkilöstövähennykset Kommentteja opetusministeriön luonnokseen valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi eduskunnalle Euroopan teknologiainstituutin (EIT) perustaminen Valtiontilintarkastajien vuoden 2006 kertomuksen valmistelu Elinikäinen oppiminen yliopistoissa Yliopistojen ulkopuolista tutkimusrahoitus Yliopistolain ja yliopistoasetuksen 25 :n muutosehdotus Kuulemiset: Sivistysvaliokunnassa: - Yliopistolain ja yliopistoasetuksen 25 :n muutosehdotukset Laki kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta sekä laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain ja valtion maksuperustelain 1 ja 10 :n muuttaminen Koulutuspoliittinen selonteko Vuoden 2007 talousarvio Yliopistolain muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa: - Vuoden 2007 talousarvio Opetusministeriössä: - Koulutuspoliittinen selonteko Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Nimitysesitykset: 1. Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä sekä koulutustoimikunnat EU-asioiden komitean jaosto 20:n laaja kokoonpano Työsuhdekeksintölautakunnan korkeakoulujaosto Etelä-Suomen läänin ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta Kansallinen infrastruktuuriryhmä Strategisen huippuosaamisen keskittymien johtoryhmä Kansallisen elektronisen kirjaston ohjausryhmä Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenet Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos Panel Chairs and Panel Members for the ERC Scientific Council Koulutustoimikuntatyöryhmä Merkkivuoden 1809 valmistelu Aikuiskoulutusneuvosto Ylioppilastutkintolautakunnan täydentäminen