Osaamisen arviointimenetelmät tänään ja tulevaisuudessa Case I: Kuitu- ja paperitekniikka Case II: Mekaaninen prosessitekniikka

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisen arviointimenetelmät tänään ja tulevaisuudessa Case I: Kuitu- ja paperitekniikka Case II: Mekaaninen prosessitekniikka"

Juuso Hänninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Osaamisen arviointimenetelmät tänään ja tulevaisuudessa Case I: Kuitu- ja paperitekniikka Case II: Mekaaninen prosessitekniikka Pedaforum 2014 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mika Pulkkinen ja Ritva Tuunila

2 Esittely Mika Pulkkinen Toiminut opettajana Kemiantekniikan laitoksella vuodesta 2004 Vastannut pääosin kuitu- ja paperitekniikan kandidaattikursseista vuodesta 2007, kandidaatintöiden ohjauksesta ja osasta maisterikursseista paperitekniikassa Ammatilliset opettajanopinnot TAOKK:ssa Siirtynyt tietohallintoon projektikoordinaattoriksi vastaamaan opetusteknologiasta vuoden 2014 alusta.

3 Ritva Tuunila Tutkijaopettaja, TkT (1998 -) Kemiantekniikan laitos LUT Chemtech Kiinteä/neste-erotus Perusopetus: mekaaninen prosessitekniikka prosessi- ja tehdassuunnittelu prosessisimulointi Jatkokoulutus: kiintoaineen ja nesteen erotus kiintoaineen luokitus Yo-pedagogiset opinnot (15 ov) 2003

4 Case I: Jatkuva arviointi kuitu- ja paperitekniikan opetuksessa Kuitu- ja paperitekniikan kurssi (vuonna 2008) Opetusta kahdessa periodissa, 4h / viikko Perinteinen luentokurssi (luennot, seminaarityö + lopputentti) Arvosteluperusteet: tenttiarvosana 100%, mutta seminaarityöstä sai lisäpisteitä Lähtökohdat: Läsnäolo luennoilla heikkoa Iso työtaakka opiskelijoilla yhteen tenttiin Oppimistulokset keskinkertaisia arvosanojen perusteella Ei palautetta opiskelijoille Muutosperusteet Halu kehittää opetusta ja oppimista Opiskelijoiden palaute kurssista

5 Case I: Jatkuva arviointi kuitu- ja paperitekniikan opetuksessa Jatkuvan arvioinnin keinot Ensin lisäpisteitä antava kotitehtävä Seuraavina vuosina lisättiin erilaisia arvosteltavia tehtäviä sekä arvioitu aktiivisuutta Merkittävin muutos oli lopputentin korvaavat pikatentit Jatkuvassa arvioinnissa arvosteltavan tehtävän jälkeen annettiin opiskelijoille nähtäväksi kertynyt pistesaldo, ja myös palautetta

6 Arvostelu Jatkuva arviointi perustui opiskelijan eri oppimistehtävistä keräämiin pisteisiin Arvostelu: Pikatentit 50 % Seminaarityö 20 % Muut työt 20 % Aktiivisuus 10 % (luennot, sosiaalinen media) Lopputentti oli myös vaihtoehtona (aikatauluongelmat, korottaminen) Opiskelijoista n. 70 % valitsi jatkuvan arvioinnin

7 Pikatentit Pikatentti = 30 minuutin tentti Kurssilla 6 pikatenttiä = 3 h (mikä on sama aika kuin lopputentissä) Pikatenteissä 2-3 kolme kysymystä -> 2 kertaa enemmän kysymyksiä kuin lopputentissä Pikatenttejä varten ennakkoon annettu testikysymyksiä (n /tentti). Eivät välttämättä samoja kuin itse tentissä. Tentin jälkeen jatkui normaali luento

8 Tulokset 5 Luennoille osallistumisen aktiivisuus kasvoi 4 3 Kurssin läpäisseiden määrä kasvoi 2 Oppimistuloksissa näyttää olevan positiivinen muutos Helpottuiko kurssi? 1 0 Ref. Year Year 2 Year 3 Year 4 Vaatii enemmän työtä opiskelijalta Kuva: Keskiarvo Pikatenttiin valmistautuminen n. 3-6 h tenttiä kohden 5 Opiskelijapalaute parani Ref. Year Year 2 Year 3 Year 4 Kuva: Opiskelijapalautteen kokonaisarvosana

9 Palaute opiskelijoilta pikatenteistä Positiiviset Pikatentit motivoivat opiskelemaan lujemmin ja pitivät sitä myös yllä Oppiminen oli tehokkaampaa, koska asioita omaksuttiin pienemmissä paloissa Olisi ollut mahdotonta hallita asiakokonaisuutta yhdessä tentissä Pikatentit pakottivat tekemään jotain koko kurssin ajan Testikysymykset auttoivat hahmottamaan kokonaisuutta ja erottamaan mikä on tärkeää osata Negatiiviset Pikatentit turhia, pitää hallita kokonaisuus Pikatenttien laajuus vaihteli

10 Case II: Mekaaninen prosessitekniikka Opintojaksot Partikkelitekniikka ja kiintoaineiden käsittely, 2 op, TkK 2 Mekaaniset erotusmenetelmät, 6 op, TkK 2 Kurssit ennen Erilliset luennot (lehtori) + laskuharjoitukset (assistentti) Arvosteltava seminaarityö (mek.erot), loppuarvosana tenttiarvosanan ja seminaarityön arvosanan keskiarvo Pitkät 5 h tentit, joissa erillinen teoria- ja laskuosuus Muutokseen johtaneet seikat Opiskelijoiden osallistumisaktiivisuudessa parantamisen varaa Vaikeudet tenttien läpäisyssä

11 Case II: Mekaaninen prosessitekniikka Uusien opetus- ja arviointimenetelmien käyttöönotto Partikkelitekniikka ja kiintoaineiden käsittely 2008 Mekaaniset erotusmenetelmät 2010 Opetusmenetelmät tänään Luennot + harjoitukset: yhdistetyt lähiopetuskerrat Laboratoriotyöt PBL-työ + seminaari (Mekaaniset erotusmenetelmät)

12 Suoritus / Arviointi Teoriaosuus: arvosteltavat kotitehtävät tai kirjallinen tentti Partikkelitekniikka 80 % kokonaispisteistä Mekaaniset erotusmenetelmät 50 % kokonaispisteistä % opiskelijoista valinnut kotitehtävät Laboratoriotyö + raportti 20 % (molemmat kurssit) Arviointimatriisi PBL + seminaari 30 % (Mekaaniset erotusmenetelmät) Arviointimatriisi Läpäisyehto: jokaisesta osasuorituksesta saatava vähintään 25 % sen maksimipisteistä (yksittäiset kotitehtävät, labratyöraportti ja PBL-työ)

13 Kotitehtävät 4-5 kpl liittyen 1-2 viikon aihealueeseen Essee ja/tai lasku- tai suunnittelutehtävä Edellyttää myös kurssin aiempien asioiden osaamista Palautusaikaa 1 vko Tarkistetut ja arvioidut kotitehtävät palautetaan seuraavan viikon luennoilla takaisin opiskelijoille ja samalla käydään yhdessä tehtävän ratkaisu läpi opettajan palaute

14 Vaikutus kurssiarvosanaan ja läpäisyyn Osallistumisaktiivisuus kasvoi ja läpäisy sekä arvosanat paranivat Partikkelitekniikka ja kiintoaineiden käsittely 4, ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ref. Year Year 1 Year 2 Year 3 Year 4 Year Ref. Year Year 1 Year 2 Year 3 Year 4 Year 5 Keskimääräinen kurssiarvosana eri vuosina Läpäisyprosentti kotitehtävien ja ensimmäisen tentin jälkeen Ref. Year: viimeinen lukuvuosi ennen kotitehtävien ottamista kurssin suoritusvaihtoehdoksi

15 Palautteita Kurssin suorittaminen kotitehtävillä oli hyvä koska näin asian opiskeluun joutui käyttämään aikaa koko kurssin ajan ja etsimään tietoa, jotta tehtävät pystyi ratkaisemiseen koska minusta tuntui, että oli tärkeää myös oppia kurssin ydinasiat, eikä vain läpäistä kurssi vaikka työmäärä saatuihin opintopisteisiin oli suurempi kuin monissa muissa kursseissa, mutta koska työ jakautui koko kurssin ajalle, se ei tuntunut liian kuormittavalle Pidin siitä, että jokaisessa tehtävässä oli aina joku jippo joka piti ensin ymmärtää, jotta itse tehtävän pystyi ratkaisemaan Selkeät ja hyvissä ajoin Moodleen laitetut kotitehtävät: niiden teko ei ollut helppoa vaan niissä oli todellakin haasteita eivät kuitenkaan toivottoman työläitä, jolloin motivaatio riitti seuraavan viikon tehtävään Kurssilla käytetyt opetusmenetelmät lisäsivät opiskelumotivaatiota, koska teorian ja käytännön välisen linkin pystyi koko ajan hahmottamaan Se, että tiesi arviointikriteerit ja ajantasalla olevan pistekertymän, antoi motivaatiota yrittää parempaa arvosanaa Tämän tyyppisen jatkuvan arvioinnin käyttö auttaa sisäistämään ja muistamaan asiat paremmin kuin pelkkään tenttiin lukeminen

16 Yhteenveto Jatkuvaan arviointiin perustuva opintojakso työläämpi sekä opettajalle että opiskelijoille etenkin kurssin aikana Molempien sitouduttava sovittuihin työskentelymenetelmiin Opintojakson jälkeen Opettajalla mahdollisia tenttejä hyvin vähän tai ei lainkaan Opiskelijat voivat keskittyä muihin aineisiin ja tentteihin Oppimistulokset parempia

17 TYÖPAJA / RYHMÄTYÖ Työpajan tavoitteena on yhdessä miettiä, miten osaamisen arviointi tukee mahdollisimman hyvin kokonaisvaltaista työelämälähtöistä oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Osallistujat pohtivat pienryhmissä millaisia osaamisen arviointimenetelmiä tämän päivän ja tulevaisuuden yliopisto-opetuksessa tulisi käyttää, että ne tukisivat opiskelijan selviytymistä asiantuntijana tulevissa työtehtävissä AIKATAULU klo Pohdintaa pienryhmissä 10 min + pariryhmissä (pääaiheittain) 10 min Ryhmien siirtymiset 10 min välein seuraavaan pääaiheeseen Noin klo yhteenveto ja työpajan lopetus

18 TYÖPAJA / RYHMÄTYÖ: 10 RYHMÄÄ 1. PERINTEINEN TENTTI 1.1 Vahvuudet: milloin ja mihin se soveltuu eli hyvä tentti 1.2 Heikkoudet: huono tentti 2. MUUT TENTTIMUODOT 2.1 Suulliset: millaisia, mihin soveltuvat, jne. 2.2 Kirjalliset: millaisia, mihin soveltuvat, jne. 3. ETÄTENTTI 3.1 Miten toteutettavissa ja mitä osaamista voidaan mitata ja miten varmistaa sen totuudenmukaisuus 3.2 Vahvuudet & heikkoudet 4. JATKUVA ARVIOINTI 4.1 Mitä kaikkea voidaan arvioida 4.2 Vahvuudet & heikkoudet 5. OSAAMISEN ARVIOINTI TULEVAISUUDESSA 5.1 Mikä osaaminen tärkeää mitä oikeastaan pitäisi arvioida 5.2 Mitä arviointimenetelmiä voidaan käyttää

Samankaltaiset tiedostot

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille Fysiikan laitos / Pia Saarinen www.helsinki.fi/yliopisto 4.9.2013 1 Fysiikan perusopinnot, 25 op - kokonaisuutena tai yksittäisinä kursseina 530281 Vuorovaikutukset