PUUTAVARA- JA SÄILIÖAUTOJEN PÄÄTETYÖERGONOMIAN KEHITTÄMINEN - Hankkeen loppuraportti
|
|
- Kalle Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUUTAVARA- JA SÄILIÖAUTOJEN PÄÄTETYÖERGONOMIAN KEHITTÄMINEN - Hankkeen loppuraportti Paula Kärmeniemi, fysioterapeutti, TtM, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos Riia-Liisa Valkendorff, työfysioterapeutti, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos Aira Ylä-Outinen, työterveyshoitaja, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos Jarmo Rantonen, ylilääkäri, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos
2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 2 HANKKEEN KUVAUS Tavoitteet ja eteneminen Toimijat Kohderyhmä Käytetyt tiedonkeruumenetelmät KYSELYN JA HAASTATTELUJEN TULOKSET Taustiedot Tuki- ja liikuntaelinoireet sekä koettu työkyky Tuki- ja liikuntaelinoireet autolla ajaessa Tuki- ja liikuntaelinoireet näyttöpäätetyössä Koettu työkyky Kuljettajan työnkuva Työaika Työn sisältö Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyön sisältö ja käyttöajat Näyttöpäätteen käyttö ajaessa Toiminnanohjausjärjestelmän käyttö Ohjaamoergonomia Näyttöpäätetyön ergonomia Työasento Näyttö Näppäimistö Hiiri Muut tekijät...26
3 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Hankkeen toteutus Tulosten yleistettävyys ja kohderyhmän valinta Hankkeessa käytetyt tiedonkeruumenetelmät sekä tulosten luotettavuus Tutkimuksen päätulokset ja niiden vertailu aiempiin tutkimuksiin Kuljettajan työnkuva ja työn muuttuminen tieto- ja viestintätekniikan yleistymisen myötä Kuljettajien työkyky Ajoneuvoissa tehtävä näyttöpäätetyö Puutavara- ja säiliöautojen yleinen ergonomia Puutavara- ja säiliöautoissa tehtävän näyttöpäätetyön ergonomia Koettujen rasitusoireiden yhteys kuljetustyöhön ja autoissa tehtävään näyttöpäätetyöhön Näyttöpäätetyö ja liikenneturvallisuus YHTEENVETO KIITOKSET...39 LÄHTEET...40 LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake
4 4 1 JOHDANTO Telematiikka on tietotekniikan osa-alue, jossa sovelletaan samanaikaisesti sekä tietoliikennetekniikkaa että tietojenkäsittelytekniikkaa (24). Liikennetelematiikalla tarkoitetaan liikennevälineiden tieto- ja viestintäjärjestelmien hyödyntämistä liikenteessä. Sen keskeisiä osia ovat informaatio- ja kommunikaatioteknologia, informaatiorakenteet, telematiikkapalvelut, päätelaitteet ja käyttäjät. (4.) Liikennetelematiikan käytön uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa (9). Sen kehittämisellä katsotaan olevan merkittävä rooli tulevaisuuden liikennejärjestelmissä. Älykkäät kuljetussysteemit käyttävät hyväkseen liikennetelematiikkaa (4). Puutavara- ja säiliöautojen päätetyöergonomian kehittämishankkeessa keskitytään tarkastelemaan raskaan liikenteen käytössä olevaa liikennetelematiikkaa käyttäjän näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on saada kuva autossa tapahtuvan näyttöpäätetyöskentelyn ergonomiasta puutavara- ja säiliöautokuljetuksissa. Tarkastelussa keskitytään fyysisen ergonomian tarkastelemiseen, mutta sivutaan myös kognitiivista ergonomiaa (ks. 8). Hankkeen rahoittajia ovat Työterveyslaitos, Kuormaautoliikenteen Volvo-säätiö sekä Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto. Puutavara- ja säiliöautojen päätetyöergonomian kehittämishanke käynnistyi Lappeenrannan aluetyöterveyslaitoksella vuonna "Maantieliikenteen kuljettajien työterveyshuollon kehittäminen riskien arvioinnin kautta" - hankkeessa nousi esille tarve selvittää kuljettajien näyttöpäätetyön ergonomiaa raskaan liikenteen ajoneuvoissa (25). Näyttöpäätteet ja niiden päivittäinen käyttö on yleistynyt etenkin suurten yritysten sopimuskuljettajilla puutavara-autoissa ja suurien säiliöautokuljetuksia hoitavien yritysten ajoneuvoissa. Liikenneministeriön, Suomen Kuorma-autoliiton (SKAL ry) ja eräiden IT-yritysten teettämän tutkimuksen (22) mukaan vuonna 1997 tietotekniikkaa hyödynnettiin kuljetuksissa vielä vähän. Vuonna 2001 päätelaitteiden ja tietokoneiden määrä ajoneuvoissa oli kasvanut hieman vuodesta 1997, mutta oli vain noin 10 prosentin luokkaa, suurimpia kuljetusyrityksiä lukuun ottamatta. Muutosta tilanteeseen oli kuitenkin odotettavissa. Raportissa todettiin, että lähitulevaisuudessa suuret
5 5 kuljetusyritykset hankkinevat käyttöönsä kuljetusyritysten tarpeisiin tehtyjä ns. toiminnanohjausjärjestelmiä, joiden avulla kokonaisuuden hallinta helpottuu ja tehostuu. (9.) Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyaikaisissa kuljetusyrityksissä kilpailuedun hankkimiseen. Se tarjoaa kuorma-autoyrityksille runsaasti mahdollisuuksia sekä yritystoiminnan tueksi, että asiakaspalvelun tehostamiseksi. Tavaran tai hyödykkeen kuljetus on vain osa logistiikkaketjua, jolle on olennaista toimiva tiedonvälitys niin ketjun osapuolten välillä, kuin sen sisälläkin. Kuljetuksen aikana välitettävä tieto voi käsitellä esimerkiksi tavaraa, henkilökuntaa, kalustoa, lähetyksen tilaa, asiakkaan tietoja, uusia tilauksia ja toimintaohjeita. Tieto- ja viestintätekniikalla voidaan tehostaa lisäksi yrityksen taloushallintoa ja saada sitä kautta lisäarvoa asiakkaalle. Kuorma-autoyrityksen koolla on vaikutusta yrityksen toimintaedellytyksiin ja kykyyn hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. Suurilla yrityksillä on yleensä käytettävissä enemmän osaamista sekä resursseja ja ne pystyvät myös räätälöimään tarvittavat tietotekniikan sovellukset omien tarpeidensa mukaisesti. (9.) Kuorma-autokuljetusten toimialalla on käynnissä rakennemuutos, jonka täsmällinen kulku ei ole vielä selvillä. Alan kehitykselle on ollut ominaista yritysketjujen ja tietynlaisen kerroksellisuuden muodostuminen. Kuorma-autoyritykset ovat jakautumassa toisaalta alihankkijoihin ja toisaalta yrityksiin, jotka huolehtivat asiakasrajapinnasta ja strategisesta suunnittelusta. Alihankkijoiden pääasiallisiksi toiminnoiksi näyttää jäävän tavaroiden fyysinen kuljetus ja oman taloushallinnon järjestäminen. (9.) Esimerkiksi puutavarakuljetuksissa alihankkijat ovat usein pienyrityksiä, joille kuljetusten järjestäjänä toimiva yritys määrittelee, millaiset tietoja viestintätekniset laitteet kuljetusyrittäjän tulee hankkia (9). Tieto- ja viestintätekniikan lisääntyvä käyttö kuljetuksissa luo haasteita liikenneturvallisuudelle. On ongelmallista, että kuljettajalta kuluu liikenteessä yhä pidempi aika siihen, että hän jakaa keskittymistään useaan asiaan samanaikaisesti. Esimerkiksi, tutkimuksissa on havaittu, että matkapuhelimen käyttö ajon aikana nostaa onnettomuusriskin nelinkertaiseksi (23). Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ajoneuvoissa on otettu kantaa lainsäädännössä. Laki tieliikennelain muuttamisesta 24a :n (12) ja asetus ajoneuvon käytöstä tiellä 8
6 6 :n (3) mukaisesti viestintälaitteita (radio, televisiovastaanotin tai muu äänen- ja kuvantoistolaite) ei saa käyttää ajon aikana siten, että laitteen käyttö voi haitata ajoneuvon hallintalaitteiden käyttöä tai kuljettajan keskittymistä liikenteeseen. Telemaattisten laitteiden tulo autoihin on haastavaa myös ergonomisesta näkökulmasta. Suurinta osaa nykyään liikenteessä olevista puutavara- ja säiliöautoista ei ole suunniteltu näyttöpäätetyöskentelyyn. Päätelaitteet asennetaan autoihin useimmiten jälkikäteen, jolloin työskentelyergonomiaan vaikuttaminen on jo vaikeaa. Autonvalmistajat ovat kuitenkin yhä kiinnostuneempia ergonomian huomioimisesta auton ohjaamossa. Tieto- ja viestintätekniikan yleistyminen on vaikuttanut ja tulee jatkossakin vaikuttamaan autojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Autonvalmistajan edustajan mukaan ergonomia- ja sitä kautta työperäisten haittojen eliminointi ja työssä viihtyminen korostuu seuraavan sukupolven kuorma-autoissa ja työvoimasta tullaan kilpailemaan myös hyvillä autoilla (21). Uutisoinnin ja markkinoinnin perusteella ergonomiaan panostetaan autojen kehittelyssä tänä päivänä. Suomessa kuorma-autojen ergonomiaa on tutkittu jonkin verran ja lisäksi on olemassa paljon tutkimusta konetyön-, esimerkiksi metsäkoneiden kuljettajien työn ergonomiasta, jota voidaan soveltaa osittain myös raskaan liikenteen kuljetustyöhön. Työterveyslaitoksella on tehty paljon asiaan liittyvää tutkimusta. Tutkimuksesta huolimatta kehittämistarpeita on tullut edelleen esille mm. kuljetusalaan liittyvissä Työterveyslaitoksen kehityshankkeissa (13, 16, 25). Kehittämistarpeita havaittiin fyysisessä työympäristössä, työvälineissä, työn järjestelyissä, työnopastuksessa, työasennoissa ja -liikkeissä sekä nosto- ja siirtotehtävissä (13). Tieto- ja viestintätekniikan lisääntyminen ajoneuvoissa on nostanut esille näyttöpäätetyöskentelyn tutkimisen tarpeen. (25). Näyttöpäätetyöskentelyn ergonomiaa autoissa ei ole liiemmälti tutkittu. Ergonomian kehittäminen kuljettajan työssä on tärkeä kysymys työkyvyn säilymisen ja työssä jaksamisen kannalta. Kuljettajan työssä on todettu useita terveysriskejä; istumatyö, yksintyöskentely, kiire, yötyö, epäsäännölliset työajat, joihin liittyy väsymyksen aiheuttama onnettomuusriski, lastaukseen liittyvät ergonomiset ongelmat, altistuminen dieselpakokaasuille ja melulle, liukastumis- ja putoamistapaturmat sekä väkivallan uhka (10, 16). Rahtiliikenteen työolojen kehittämistä vaikeuttaa muun muassa alan pienyrittäjävaltaisuus, lisääntyvä yötyö ja teollisuuden kuljetuksien kireä
7 7 hintakilpailu. Informaatioteknologian käyttö on parantanut työn tehokkuutta, mutta se on tuonut myös uusia riskejä ja kuormitustekijöitä kuljettajan työhön (16). Työkyvyn riskitekijöihin tulee pyrkiä vaikuttamaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 Tavoitteet ja eteneminen Hankkeen perustavoite on puutavara- ja säiliöautojen näyttöpäätetyöergonomian kehittäminen. Hanke suunniteltiin kolmivaiheiseksi. Tämä loppuraportti sisältää kuvauksen hankkeen ensimmäisen ja toisen vaiheen toteutumisesta. Kolmas vaihe tulee olemaan edellisten vaiheiden pohjalta suunniteltava jatkohanke. Sen suunnittelu, rahoituksen- ja yhteistyökumppaneiden hankinta on aloitettu syksyllä 2004 ja selvityksen on ajateltu toteutuvan vuonna 2005 (-2006). Hankkeen ensimmäisen ja toisen vaiheen tarkoituksena oli selvittää puutavara- ja säiliöautojen kuljettajien työnkuva, koettuja rasitusoireita, näyttöpäätteen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä, ohjaamoergonomian tilaa ja näyttöpäätetyöskentelyn ergonomiaa sekä näkemyksiä ergonomian kehittämisestä autoissa. Hankkeessa tehdyn tutkimuksen ja aikaisemman tiedon perusteella tuotettiin käsissä oleva loppuraportti. Lisäksi hankkeesta pidettiin tiedotustilaisuus joulukuussa Hankkeen ensimmäisestä ja toisesta vaiheesta saatuja tullaan hyödyntämään kolmannessa vaiheessa, mikäli se toteutuu. Kolmannen vaiheen tavoitteena on tuottaa suositus näyttöpäätteen paikasta raskaan liikenteen autoissa Työterveyslaitoksen ja mahdollisesti auton-, ohjelmien- ja laitevalmistajien yhteistyönä.
8 8 VAIHE 1: vuosi 2003 Hankkeen suunnittelu/ Taustatietojen keruu sekä yhteistyökumppanien ja rahoituksen hankinta VAIHE 2: vuosi 2004 Tiedonkeruu ja aineiston analyysi Loppuraportin teko Tiedotustilaisuus Jatkohankkeen (3.vaihe) suunnittelu VAIHE 3: vuosi 2005-(2006)? Jatkohankkeen suunnittelun jatkaminen Jatkohankkeen toteuttaminen Julkaisun tekeminen Kuvio 1. Hankkeen vaiheet ja eteneminen 2.2 Toimijat Hankkeen vastuuhenkilönä on toiminut työfysioterapeutti Riia-Liisa Valkendorff ja hänen sijaisenaan ( lähtien) fysioterapeutti, TtM Paula Kärmeniemi Lappeenrannan aluetyöterveyslaitokselta. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Lappeenrannan aluetyöterveyslaitokselta työterveyshoitaja Aira Ylä-Outinen, ylilääkäri Seppo Olkkonen ja hänen sijaisenaan ( lähtien) ylilääkäri Jarmo Rantonen. Riia-Liisa Valkendorff ja Aira Ylä-Outinen keräsivät hankkeen aineiston keväällä Edellä mainitut osallistuivat tulosten käsittelyyn sekä loppuraportin kirjoittamiseen. Tutkimushankkeelle perustettu yhteistyöryhmä toimi hankkeen sisällöllisenä asiantuntijana. Yhteistyöryhmään kuuluivat Lappeenrannan aluetyöterveyslaitoksen toimijoiden ohella tutkimusinsinööri Pia Perttula Työterveyslaitoksen työturvallisuusosastolta, Ari Anttila Kuorma-autoliikenteen Volvo-säätiöstä, pääsuunnittelija Urho Selkälä Oy Sisu Auto Ab:stä ja työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Ry:stä (AKT ry). 2.3 Kohderyhmä Hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa kohderyhmään kuuluivat pääosin Kaakkois-Suomen alueella toimivat puutavara- ja säiliöautojen kuljettajat sekä kuljetusyrittäjät. Tutkimukseen osallistuneet säiliöauton kuljettajat (n=48) saatiin mukaan kahdesta Kaakkois-Suomessa toimivasta kuljetusyrityksestä ja puutavara-
9 auton kuljettajat ja kuljetusyrittäjät (n=102) kaakkoissuomalaisen metsäalan yrityksen sopimuskuljettajista Käytetyt tiedonkeruumenetelmät Tietoa kerättiin useiden menetelmien avulla. Hankkeen suunnitteluvaiheessa (ensimmäinen vaihe) taustatietoa kerättiin kirjallisuuden ohella yritysten työterveyshuollon henkilöstöä, ajojärjestelijöitä sekä johtohenkilöstöä haastattelemalla ja suunnitteluvaiheessa myös valokuvattiin erilaisia päätetyöpisteitä autoissa. Hankkeen toisessa vaiheessa tutkimustietoa kerättiin haastattelemalla ja postikyselyn avulla. Tiedonkeruun tavoitteena oli kartoittaa yleisen ergonomian ja päätetyöskentelyn ergonomian senhetkinen tilanne autoissa. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, missä päätteet sijaitsevat, kuinka paljon kuljettajat käyttävät päätettä, mihin päätettä käytetään ja esiintyykö kuljettajilla tuki- ja liikuntaelinoireita työssä. Haastattelut toteutettiin lomakehaastatteluna. Lomake suunniteltiin erityisesti tätä tutkimusta varten. Siinä on sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä (ks. liite 1). Ensimmäiset kolme haastattelua toimivat pilottina, joiden perusteella lomaketta muokattiin jatkoa varten. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, molempien haastattelijoiden ollessa paikalla. Haastattelujen käytännön järjestelyistä huolehtivat yrityksen henkilöstö ja ne toteutettiin yrityksen tiloissa. Haastatteluun osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen. Yksi haastattelu kesti tunnista puoleentoista tuntia. Postikyselyssä käytettiin samaa lomaketta kuin haastatteluissa. Säiliöautonkuljettajista haastateltiin 15 kuljettajaa ja postikysely lähetettiin 33 kuljettajalle. Puutavara-auton kuljettajille (n=102) lähetettiin pelkästään postikysely, koska se oli paras tapa tavoittaa kuljettajat. Haastattelut ja postikyselykysely toteutettiin helmi- huhtikuun 2004 välisenä aikana ja postikyselystä tehtiin uusintakysely touko-kesäkuussa 2004.
10 10 3 KYSELYN JA HAASTATTELUJEN TULOKSET 3.1 Taustatiedot Kyselyyn ja haastatteluun vastasi 48 % kuljettajista. Kaikki vastaajat olivat miehiä. Säiliöauton kuljettajat vastasivat kyselyyn hieman aktiivisemmin kuin puutavaraautojen kuljettajat. (ks. taulukko 1) Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden määrät (n) ja vastausprosentit (%) puutavaraauton säiliöauton yhteensä kuljettajat kuljettajat kyselyjä lähetetty (n) vastanneiden määrä (n) vastanneiden määrä (%) Tässä raportissa esitettyjen tulosten prosenttiosuudet eivät ole suoraan verrannollisia eri kysymysten välillä, koska osa kyselyn palauttaneista ei vastannut kaikkiin kysymyksiin tai kysymysten alaosioihin. Asian selventämiseksi vastanneiden lukumäärä (n) on ilmoitettu tuloksia esitettäessä. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 43 vuotta. He olivat työskennelleet alalla keskimäärin 22 vuotta ja 57 % työskenteli puutavarakuljetusten 43 % säiliöautokuljetusten parissa. Vastaajista 33 % ilmoitti ammattinimikkeeksi yrittäjän tai muun vastaavan (yrittäjä, autoilija, liikenteenharjoittaja, toimitusjohtaja, liikenteestä vastaava) ja 67 % kuljettajan (n=66). Mukana oli neljä automerkkiä; Volvo, Sisu, Scania ja Mercedes Benz. Autojen vuosimallit vaihtelivat välillä Autot olivat suhteellisen uusia, yli 60 %:lla auto oli vuosimallia (ks. taulukko 2.)
11 11 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden kyselyhetkellä käytössä ollut kuljetuskalusto auton merkki n auton vuosimalli n Volvo Sisu Scania 11 Renault 0 Mercedes-Benz 3 ei vastattu 1 ei vastattu 1 yhteensä (N) Vastanneista puolet käytti silmälaseja ja erilliset näyttöpäätelasit oli 7 vastaajalla. Silmien rasitusoireita kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana oli ollut vähän tai kohtalaisesti 55 %:lla ja paljon 3 %:lla vastaajista. Päänsärky oli haitannut päivittäisiä toimintoja viimeksi kuluneen kuukauden aikana vähän tai kohtalaisesti 35 %:lla vastaajista ja yhdellä vastaajalla paljon. (ks. kuvio 1.) Silmien rasitusoireet ja päänsärky ei lainkaan vähän tai kohtalaisesti 2 1 paljon Silmien rasitusoireet Päänsärky Kuvio 1. Silmien rasitusoireet ja päänsärky viimeisen kolmen kuukauden aikana 3.2 Tuki- ja liikuntaelinoireet ja koettu työkyky Tuki- ja liikuntaelinoireet autolla ajaessa Eniten oireita autolla ajaessa oli niska-hartiaseudun-, olkapäiden- ja lanne-ristiselän alueella. Niska-hartiaseudun oireita oli esiintynyt vähän tai kohtalaisesti 73 %:lla ja paljon 10 %:lla. Olkapäiden alueen oireita oli esiintynyt vähän tai kohtalaisesti 60 %:lla ja paljon 4 %:lla. Lanne-ristiselän alueen oireita oli vähän tai kohtalaisesti 62
12 %:lla ja paljon 15 %:lla. Oireita oli esiintynyt kaikissa kysytyissä kehonosissa. (ks. taulukko 3.) 12 Taulukko 3. Tuki- ja liikuntaelinoireita kokeneiden määrä (n) ja koetut oireet autolla ajaessa (istumatyössä) Oireet istumatyössä niskahartiaseutu olkapäät kyynärpäät ranteet ja sormet yläselkä lanneristiselkä jalat n n n n n n n ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon ei vastattu yhteensä (N) Tuki- ja liikuntaelinoireet näyttöpäätetyössä Näyttöpäätetyöhön liittyviä oireita oli esiintynyt eniten niska-hartiaseudun-, lanneristiselän-, yläselän- ja olkapäiden alueella. Niska-hartiaseudun oireita oli kokenut vähän tai kohtalaisesti 48 % ja paljon 3 %. Lanne-ristiselän alueella vähän tai kohtalaisesti oireita koki 35 % ja paljon 8 %. Olkapäiden alueella vähän tai kohtalaisesti oireita oli kokenut 28 % ja yläselän alueella 31 %. (ks. taulukko 4.) Taulukko 4. Tuki- ja liikuntaelinoireita kokeneiden määrä (n) ja koetut oireet autossa tehtävän näyttöpäätetyön aikana oireet näyttöpäätetyössä olkapäät kyynärpäät ranteet ja sormet yläselkä niskahartiaseutu lanneristiselkä n n n n n n n ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon ei vastattu yhteensä (N) jalat
13 13 Tuki- ja liikuntaelinoireita esiintyi vastaajilla vähemmän näyttöpäätetyön aikana kuin autolla ajaessa yleensä. Myös vastausmäärät (n) olivat pienemmät kysyttäessä oireita näyttöpäätetyössä. Esimerkki edellä mainituista eroista niska-hartiaseudun oireiden kohdalta on näkyvissä kuviossa 2. Niska-hartiaseudun oireet istuessa ja näyttöpäätetyön aikana Oireet päätetyössä Oireet istuessa ei lainkaan vähän tai kohtalaisesti paljon Vastanneiden määrä (n) Kuvio 2. Niska-hartiaseudun oireita kokeneiden määrä (n) autolla ajaessa (istuessa) ja autossa tehtävän näyttöpäätetyön aikana Koettu työkyky Arviota koetusta työkyvystä tiedusteltiin Visual Analogue Scale 10 cm (VAS) - asteikolla (0-10). Kyselyyn vastanneista 8 % arvioi työkykynsä olevan välillä 1-5, 47 % välillä 6-8 ja 44 % välillä 9-10 (ks. kuvio 3). Vastanneista vuotiailla keskimääräinen VAS-arvo oli 6, vuotiaiden 7,8 ja vuotiaiden 8,3 ja alle 30 vuotiaiden 9.
14 14 Työkykyarvio 0-10 Vastanneiden määrä (n) Kuvio 3. Arvio nykyisestä työkyvystä 0-10 (arvo 0= täysin työkyvytön ja arvo 10 = paras mahdollinen työkyky) 3.3 Kuljettajan työnkuva Työaika Työpäivän pituus vaihteli 8-16 tuntiin päivässä. Vastanneista 10 % työskenteli 8-10 tuntia, 72 % tuntia ja loput yli 12 tuntia päivässä. Yli 10 tunnin työpäiviä teki yhteensä 90 % vastaajista. Työviikon pituus vaihteli alle 35 tunnista jopa 75 tuntiin viikossa. Noin 40 tuntia viikossa työskenteli 32 %, yli 45 tuntia 45 % ja tuntia 20 % vastanneista. Suurin osa (89 %) teki epäsäännöllistä työaikaa. (ks. taulukko 5). Taulukko 5. Työpäivän- ja työviikon pituus sekä työmuoto Työpäivän pituus n Työviikon pituus n Työmuoto n noin 8 t 0 alle 35 t/vko 2 päivätyö t 7 noin 40 t/vko 23 iltatyö t 51 yli 45 t/vko 32 epäsäännöllinen 56 työaika muu (10-16t) 13 muu (60-75t) 14 yötyö 0 ei vastattu 1 ei vastattu 1 ei vastattu 9 yhteensä (N) Päivittäin pidettävien lepotaukojen määrä oli 38 % :lla 1-2, 53 %:lla 3-4 ja 9 %:lla 5-6 taukoa työpäivän aikana (n=64). Elpymisliikkeitä työpäivän aikana kertoi tekevänsä 66 % vastaajista (n=68).
15 Työn sisältö Vastaajien työn sisältöä selvitettiin vielä lisäkysymyksillä. Autolla ajoon käytettiin aikaa keskimäärin 6,5 tuntia päivässä, mutta 22 % ajoi 9-10 tuntia, 40 % 7-8 tuntia ja 25 % 3-4 tuntia päivässä (n=69). Auton lastaamiseen käytti 90 % 3-4 tuntia päivässä ja 69 % käytti auton purkuun saman verran aikaa (n=68). Lastaamiseen käytettiin aikaa keskimäärin 2,4- ja purkuun 1,8 tuntia päivässä. Odotusajat vaihtelivat alle ½ tunnista aina 5-6 tuntiin päivässä. Keskimääräinen odotusaika oli 2 tuntia päivässä. Ruumiilliseen työhön käytti vastanneista 50 % 1-2 tuntia, 25 % alle ½ tuntia ja 25 % 3-4 tuntia (n=55). Puhelinasiointiin ilmoitetut ajat vaihtelivat suuresti vastaajien kesken - keskimääräisestä alle ½ tunnista useisiin tunteihin päivässä. Suurin osa (62 %) käytti aikaa puhelinasiointiin alle ½ tuntia päivässä (n=55). Vastanneista 72 %:lla oli käytössään oma matkapuhelin ja 54 %:lla puhelimen toiminta on yhteydessä toiminnanohjausjärjestelmään. Puhelinta käytetään huomattavan paljon ajon aikana. Työn vaiheet ja niihin käytetty aika päivässä puhelinasiointi ruumiillinen työ odottelu purkaminen lastaaminen ajaminen alle 1/2 h 1-2 h 3-4 h 5-6 h 7-8 h 9-10 h yli 11 h Kysymyksiin vastanneiden määrä (n) Kuvio 4. Puutavara- ja säiliöauton kuljettajien päivittäisen työn eri vaiheet ja niihin käytetty aika päivässä sekä kysymyksiin vastanneiden määrät (n)
16 Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyön sisältö ja käyttöajat Ilmoitetut näyttöpäätteen käyttöajat vaihtelivat suuresti - muutamasta minuutista useisiin tunteihin päivässä. Näyttöpäätetyötä sekä puutavara- että säiliöautoissa tehdään keskimäärin 68 minuuttia päivässä, kun mukaan ei lasketa karttaohjelman käyttöä, minkä lisäksi puutavara-autojen kuljettajat käyttävät näyttöpäätettä keskimäärin 62 minuuttia päivässä karttaohjelman seuraamiseen. Puutavara-autojen kuljettajat käyttävät näyttöpäätettä yhteensä keskimäärin 2 tuntia 10 minuuttia päivässä. Säiliöauton kuljettajilla ei ollut käytössään karttaohjelmaa, vaan heillä näyttöpäätteen käyttö painottuu purku- ja lastaustilanteisiin. Näyttöpäätetyöhön käytetyt yhtäjaksoiset työajat olivat pääasiassa lyhyitä, alle 10 minuutista 30 minuuttiin. Kun kysyttiin näyttöpäätetyöhön käytettyä työaikaa eriteltynä eri toimintoihin, kysymysten vastausmäärät vaihtelivat paljon. Tietojen kirjaaminen päätteelle, työmääräysten haku ja kuittaukset sekä puutavara-autojen kuljettajilla myös karttaohjelman käyttö ovat yleisimmät toiminnot päätetyöskentelyssä ja niihin kului myös eniten aikaa. (ks. kuvio 5). Näyttöpäätetyön sisältö ja siihen käytetty aika päivässä tekstiviestien lähet. raportointi karttaohjelman käyttö kuittaus työmääräysten haku tietojen kirjaaminen Kysymykseen vastanneiden määrä (n) alle 10 min 10-20min 20-30min 1 h 2 h 3 h Kuvio 5. Näyttöpäätetyön sisältö ja eri toimintoihin käytetty aika päivässä sekä kysymyksiin vastanneiden määrä (n)
17 17 Työpäivän aikana kuljettajat ilmoittivat käyttävänsä erilaisia vaakaohjelmia, karttaohjelmia, rahtiohjelmia, näytesertifikaattiohjelmia, tehtaiden- tai kuljetusyhtiöiden omia ohjelmia (esimerkiksi Aplicom, Stora Enson ohjelmat, puunohjausjärjestelmä, ajoneuvosovellukset), sekä Windows -käyttöliittymää ja sen ohjelmia, sähköpostia ja "kotiohjelmia" Näyttöpäätteen käyttö ajaessa Näyttöpäätettä käyttää autoa ajaessa 50 % kuljettajista. Loput 50 % eivät vastanneet kysymykseen (n=72). Osa kuljettajista ilmoitti tämän kysymyksen kohdalla, että päätteen käyttö ajon aikana on kielletty. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että kysymykseen vastasivat pääasiassa puutavara-auton kuljettajat. Puutavara-auton kuljettajilla käyttö ajaessa koostuu pääosin karttaohjelman käytöstä. Lisäksi molempien autotyyppien kuljettajat kertoivat ajon aikana tarkistavansa kuormatietoja ja hakevansa ja lukevansa työmääräyksiä sekä saapuneita viestejä ja pitävänsä yhteyttä joko ajonjärjestelijöihin tai muihin autoihin. Ajojärjestelijöihin ollaan yhteydessä jopa 1-3 kertaa päivässä, erityisesti, kun halutaan tarkistaa työmääräyksiä (määräysten muutokset), tiedonsiirrossa on ollut viiveitä tai on jokin ongelmatilanne (esimerkiksi ajo-ohjeet ovat virheelliset, tiet auraamatta tai huonokuntoisia, puuerät eivät pidä paikkaansa). Lisäksi ajojärjestelijöiltä halutaan tietoja jatkon suunnittelua varten (esimerkiksi kuka jatkaa ajoa, kuka lastaa), pyydetään lisäkuormia, tiedustellaan tehtyjä työtunteja tai vaakaohjelmia. Yhteys ajojärjestelijöihin Vastanneiden määrä (n) x pv 2-3 x pv 4-5 x pv yli 5 x pv: 1x vko Kuvio 6. Yhteydet ajojärjestelijöihin (kertaa päivässä tai viikossa) sekä kysymyksiin vastanneiden määrä (n)
18 Toiminnanohjausjärjestelmän käyttö Toiminnanohjausjärjestelmä oli säiliö- ja puutavara-autojen kuljettajilla ollut käytössä keskimäärin 4 vuotta, käyttöaikojen vaihdellessa yhdestä vuodesta 11 vuoteen. Vastaajien joukossa oli myös muutama kuljettaja, joilla ei ollut lainkaan kokemusta päätteen käytöstä autossa, johtuen vähäisestä työkokemuksesta. 50 % oli käyttänyt päätettä 1-3 vuotta, 17 % 4-6 vuotta ja 29 % 7-10 vuotta (n=65). Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöaika (v) yli 11 v v v v Vastanneiden määrä (n) Kuvio 7. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöaika vuosina (v) ja kysymykseen vastanneiden määrä (n) Vastanneista 75 %:n mielestä toiminnanohjausjärjestelmä on muuttanut heidän työtään (n=69). Myönteinen muutos on ollut työohjeiden selkiytyminen, jolloin väärinymmärrykset ja niistä johtuvat yhteydenotot ajojärjestelijöihin päin ovat vähentyneet. Myönteisenä nähtiin myös tiedon kulun nopeutuminen ja työn muuttuminen vaihtelevammaksi. Kielteisiä muutoksia olivat työmäärän lisääntyminen ("toimistotyötä" lisää) ja työhön liittyvän "autonomian" väheneminen. Toiminnanohjausjärjestelmän tultua kuljettajat eivät enää ole voineet suunnitella työpäiväänsä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kiire, ajoalueiden kasvaminen, ajaminen vierailla paikkakunnilla sekä työmääräysten muutokset lisäävät työpäivän pituutta ja aiheuttavat kuormittumista. ATK:n käyttöä autoissa kritisoitiin, sillä kuljettajilla nähtiin olevan riittävästi työtä liikenteen seuraamisessa ja liikenneturvallisuuden ylläpitämisessä. Vastaajista 59 %:n
19 mielestä toiminnanohjausjärjestelmän käyttö vaikuttaa liikenneturvallisuuteen (n=66). (ks., kuvio 8.) 19 Näyttöpäätteen käytön vaikutus liikenneturvallisuuteen ei 27 kyllä Vastanneiden määrä (n) Kuvio 8. Autossa tehtävän näyttöpäätetyöskentelyn vaikutus liikenneturvallisuuteen ja kysymykseen vastanneiden määrä (n) Enimmäkseen vaikutus nähtiin liikenneturvallisuutta heikentävänä, sillä näyttöpäätteen käyttö ajon aikana ohjaa huomion pois ajamisesta. Ajon aikainen käyttö on kuitenkin esimerkiksi karttaohjelmaa käytettäessä tarpeellista, etenkin kun ajetaan paljon vierailla seuduilla. Toiminnanohjausjärjestelmän ja näyttöpäätelaitteiden ajoa häiritsevä vaikutus oli myös yhteydessä ohjelmistoihin (eli käyttöliittymään). Esimerkiksi viestin saapuessa kuuluu merkkiääni, joka vie kuljettajan huomiota sekä päätteelle syttyy automaattisesti valo, joka voi häikäistä kuljettajaa pimeän aikaan. Vaaratekijän voi aiheuttaa myös irrallinen näppäimistö, jos sitä joutuu hakemaan ajon aikana viestin kuittausta varten. Osassa avoimia vastauksia oltiin sitä mieltä, että toiminnanohjausjärjestelmä myös parantaa liikenneturvallisuutta oikein käytettynä, koska se vähentää soittamista ja vastaamista sekä muistilappujen kirjoittamista. Osa kuljettajista toivoo päätteen käytön estoa ajon aikana. Liikenneturvallisuuden lisääminen ATK:n käytön yhteydessä nähtiin tärkeänä asiana. 3.5 Ohjaamoergonomia Ohjaamoergonomiaa puutavara- ja säiliöautoissa selvitettiin useilla kysymyksillä. Tarvetta ohjaamoergonomian kehittämiseen näki 94 % kysymykseen vastanneista.
20 20 Tarvetta ohjaamon ergonomian kehittämiseen ei 4 kyllä Vastanneiden määrä (n) Kuvio 9. Näkemys ohjaamon ergonomian kehittämisen tarpeesta ja kysymykseen vastanneiden määrä (n) Ohjaamoergonomian tarkemmassa arvioinnissa kysyttiin näkemyksiä ohjaamon koosta, istuimesta, hallintalaitteista ja valaistuksesta. Suurimman osan (85 %:n) mielestä ohjaamon koko on hyvä eli ohjaamossa on riittävästi tilaa laitteille ja jalkatilan koko on riittävä. Yli 80 %:n mielestä istuimen säädöt ovat helposti tehtävissä ja istuimen kunto on hyvä (istuin on ehjä) (ks. kuvio 10). Istuimen osalta kaivattiin kuitenkin lisää säätömahdollisuuksia (portaattomat, automaattiset säädöt), parempaa penkin jousitusta sekä siirreltäviä kyynärtukia. Myös kyynärtukien puute korostui vastauksissa jopa 55 % ilmoitti, ettei käsiä ei ole mahdollista saada tuettua ajaessa (ks. kuvio 11). Valaistuksesta löytyi paljon parannettavaa. Vastaajista 39 % mielestä valaistus ei ole riittävä tietojen kirjoittamiseen ja lukemiseen ja 40 % mielestä ohjaamon valaistus aiheuttaa heijastuksia päätteellä työskennellessä. (ks. kuvio 10). Ohjaamoiden yleisvalaistuksen todettiin olevan puutteellinen, valaisimet ovat kooltaan liian pieniä ja valaistusteho riittämätön. Valaistukseen liittyviä kehittämistarpeita löytyi myös auton ulkopuolelta. Työvalojen valotehoissa, sijoittelussa ja määrässä nähtiin kehitettävää. Työvaloja haluttiin lisää erityisesti kulkureiteille. Vaikka yli 90 % näki, että auton hallintalaitteet ovat sopivilla paikoilla ja sopivalla käyttöetäisyydellä (ks. kuvio 10), tuotiin esille kehitystarpeita myös auton hallinta- tai
21 21 muihin laitteisiin liittyen. Katkaisijoiden paikka, vaihdekeppi, ATK-laitteet ja - ohjelmat, puhelin sekä mittareiden näkyvyys nousivat kehittämiskohteina esille. Esimerkiksi vaihdekeppi oli vastaajien mielestä monessa autossa liian kaukana ja ratkaisuna esitettiin vaihdekepin integroimista istuimeen. Lisäksi tuotiin esille, että ohjaamoiden ergonomiassa ei oteta huomioon eri kokoisia ihmisiä. Esimerkiksi lyhyelle henkilölle, ylös sijoitetut katkaisijat voivat olla liian kaukana tai pitkälle henkilölle ratin ja penkin väliin jää liian vähän tilaa. Yleisesti toivottiin ajon aikana tarvittavien katkaisijoiden sijoittamista lähelle rattia ja muiden siirtämistä kauemmaksi. Ohjaamon ergonomia 1 valaistus heijastamaton valaistus riittävä haku/syöttö valaistus riittävä kirj/luku hal.lait etäisyys sopiva hallintalait. paikka sopiva ehjä istuin helppo säätää istuin jalkatilan koko tilaa laitteille Vastanneiden määrä (n) kyllä ei Kuvio 10. Näkemys ohjaamoergonomiasta autoissa ja kysymyksiin vastanneiden määrä (n) Lisäksi kysyttiin näkemystä ratin säädöistä ja ajoasennosta. Yli 80 % näki ratin säädöt riittäviksi. Ylös - alas -suunnan säätö koettiin paremmaksi kuin eteen - taakse - suunnan. (ks. kuvio 11.) Avoimissa vastauksissa tuli esille toiveita saada rattiin enemmän säätömahdollisuuksia, esimerkiksi kallistuksensäätö. Rattiin voisi vastaajien mielestä integroida monia hallintalaitteita ja se koettiin myös joissain malleissa liian
22 pieneksi. Lisäksi, 60 % kuljettajista ilmoitti, etteivät hartiat ole rentoina ajaessa, mikä voisi olla yhteydessä puutteellisiin ratin säätövaroihin (ks. kuvio 11). 22 Ohjaamon ergonomia 2 (ratin säädöt) kädet tuettuna ajaessa hartiat rentoina ajaessa muu säätö tarpeen (kallistus) säädöt riittävät eteen-taakse säädöt riittävät ylös-alas säädöt riittävät Vastanneiden määrä (n) kyllä ei Kuvio 11. Näkemys ohjaamon ergonomiasta ratin säätöjen ja ajoasennon osalta ja kysymykseen vastanneiden määrä (n) Muuta kehittämistä nähtiin olevan auton tikkaissa, kulkusilloissa, portaissa ja säiliöiden purkupaikassa, jotka vaikuttavat työturvallisuuteen. Kehitettävää nähtiin myös eri toimintojen sijoittelussa (esim. säilytyslokeroiden ja radion paikat) ja auton varusteluissa (mm. LA-puhelin kiinteäksi autoihin, automaattivaihteet, ABS-jarrut, ilmajousialusta, sisustusmateriaalit, jääkaappi, ilmastointi, sisätilan lämmitys/jäähdytys, häikäisysuojat paremmiksi). Lisäksi ohjaamoihin kaivattiin yleisesti lisää tilaa varusteiden ja asiakirjojen säilytykseen sekä vaatteiden vaihtoon 3.6 Näyttöpäätetyön ergonomia Yleisergonomian ohella kysyttiin mielipiteitä näyttöpäätetyön ergonomiasta; erityisesti näytön, näppäimistön ja hiiren sijoittelusta, ATK:n toimivuudesta ja työasennoista päätetyössä sekä avoimilla kysymyksillä kehittämisehdotuksia näyttöpäätetyöhön autossa. Yleiseksi ongelmaksi ajoneuvon päätetyön kehittämisessä nähtiin autojen ohjaamoiden koon asettamat "reunaehdot".
23 Työasento Työasento näyttöpäätettä käytettäessä koettiin huonoksi. 83 % vastaajista ilmoitti ettei voi istua niska suorana sekä 77 % ettei voi istua selkä suorana ja tuettuna näyttöpäätteen käytön aikana. Vastaajista 67 %:n mielestä hartioiden ja yläraajojen asento on huono näyttöpäätetyöskentelyn aikana, koska hartiat jännittyvät eikä käsiä pysty pitämään lähellä vartaloa. Työasento näyttöpäätettä käyttäessä kädet lähellä vartaloa selkä suora ja tuettu niska suorana kyllä ei Vastanneiden määrä (n) Kuvio 12. Näkemys työasennoista autoissa tehtävän näyttöpäätetyön aikana ja kysymykseen vastanneiden määrä (n) Näyttö Vastaajista 69 % koki näytön paikan olevan hyvän, 86 %:n mielestä näytön koko oli riittävä ja näyttöruudun korkeus oli 81 % hyvä. Näytön kallistusmahdollisuus ylös - alas suunnassa koettiin riittäväksi 69 %:n mielestä ja mahdollisuus kiertää päätettä oikealta - vasemmalle 72 %:n mielestä. Vaikka 79 % mielestä näytön etäisyys oli sopiva, niin säätö eteen - taaksepäin koettiin riittäväksi vain 55 %:n mielestä. Avoimissa vastauksissa myös kommentoitiin näytön etäisyyttä, sillä osalla se oli liian lähellä ja osalla liian kaukana. (ks. kuvio 13.)
24 24 Näyttöpäätetyöergonomia 1 (näyttö) ATK toimii hyvin säätö eteen-taakse riittävä kierto oik-vas riittävä säädöt ylös-alas riittävät korkeus sopiva etäisyys sopiva koko riittävä paikka hyvä Vastanneiden määrä (n) kyllä ei Kuvio 13. Näkemys näyttölaitteen ergonomiasta ja ATK:n toimivuudesta sekä kysymykseen vastanneiden määrä (n) Kehittämisehdotuksia näytön paikasta autossa tuli paljon ja osittain ehdotukset olivat ristiriitaisia. Näytön paikan toivottiin olevan kojetaulussa mahdollisimman suoraan kuljettajan edessä. Näytön pitäisi olla luettavissa siten, ettei tarvitse olla kiertyneessä asennossa, mutta se ei saa kuitenkaan olla suoraan näkökentässä, ettei se häiritse liikenteen seuraamista. Toisaalta näytön paikkaa sivummalla perusteltiin sillä, että näin pimeällä näytölle syttyvä valo aiheuttaa vähemmän häiritsevää heijastusta kuljettajalle. Näytön sijoittelussa ( tai ohjelmiston suunnittelussa) tulisikin huomioida mahdollisuus poistaa auringon- ja muun valaistuksen aiheuttamat heijastukset ruudulle ts. näyttöihin kaivataan heijastussuojausta. Näytön kokoon voisi myös kiinnittää huomioita, jotta viestien luettavuus paranee ja sen tulisi olla kiinnitetty kojelautaan siten, ettei auton tärinä muuta näytön paikkaa tai vaikeuta tekstin lukemista. Useissa avoimissa vastauksissa esitettiin toive näytön kiinteästä asennuksesta jo autotehtaalla. Tulevaisuuden ajateltiin tuovan mukanaan "tuulilasinäytön" Näppäimistö Vastaajista 65 % koki, että näppäimistön nykyinen sijoituspaikka on hyvä, ja 89 % mielestä näppäimistöllä on riittävästi tilaa autossa (ks. kuvio 14). Avoimissa
25 25 vastauksissa esitettiin kuitenkin useita kehittämistarpeita ja - ideoita näppäimistöön liittyen. Monet toivoivat, että näppäimistö löytyisi suoraan näytön alapuolelta kiinteästi asennettuna. Lisäksi näppäimistön toivottiin olevan tarpeeksi lähellä kuljettajaa, sijoitettuna tarpeeksi alas ja vaakatasoon, jotta sen käyttö olisi helppoa ja ergonomisesti oikein. Näppäimistö oli liikuteltavissa 69 % tapauksista (ks. kuvio 14).Useissa avoimissa vastauksissa toivottiin mahdollisuutta näppäimistön liikutteluun ja siirtelyyn tarpeen mukaan. Kuljettajat ehdottivat, että näppäimistö olisi kiinni telineessä, jota voisi liikutella tai sijoitettuna lokeroon josta sen voisi saada esiin. Näppäimistön integroimista rattiin ehdotettiin myös, ainakin useimmiten käytettävien toimintojen painikkeet tulisi siitä löytyä. Myös hipaisunäyttöä ehdotettiin tai näppäimistö voisi olla langaton. Näppäimistön koko oli sopiva 96 % mielestä (ks. kuvio 14). Avoimissa vastauksissa kuitenkin esitettiin muutama mielipide näppäimistön koon pienuudesta. Näyttöpäätetyöergonomia 2 (näppäimistö) liikuteltava näppäimistö koko sopiva riittävästi tilaa sijoituspaikka hyvä Vastanneiden määrä (n) kyllä ei Kuvio 14. Näkemykset näppäimistön käytön ergonomiasta ja kysymykseen vastanneiden määrä (n) Hiiri Hiiren paikan autossa koki sopivaksi 90 % vastanneista ja 77 % ilmoitti hiirellä työskentelyn onnistuvan hartiat rentoina, vaikka hiirtä vastasi käyttävänsä vain noin 60 % vastaajista. Avoimissa vastauksissa hiiren käyttöön liittyviä kehittämisehdotuksia tuli vain muutamia. Yleisesti hiiren toivottiin vain olevan
26 "käden ulottuvilla". Hyväksi hiiren sijoituspaikaksi nähtiin käsinojan etureuna. (ks. kuvio 15.) 26 Näyttöpäätetyöergonomia 3 (hiiri) hartiat rentoina hiirellä työskennellessä hiiren paikka sopiva kyllä ei käytätkö hiirtä Vastanneiden määrä (n) Kuvio 15. Näkemys hiiren käytön ergonomiasta ja kysymyksiin vastanneiden määrä (n) Muut tekijät Puolet vastaajista oli sitä mieltä että tietojärjestelmäohjelmat toimivat riittävän hyvin ja toinen puoli näki ohjelmissa kehitettävää (katso kuvio 13). Todettiin, että ATKohjelmien suunnittelu ja edelleen kehittäminen on tärkeää, koska se vaikuttaa työn suunnitteluun ja sujuvuuteen. Ohjelmat ja tietoliikenneyhteydet halutaan helppokäyttöisemmiksi, yksinkertaisimmiksi, nopeammiksi ja varmemmin toimiviksi. Lisäksi ohjelmien toivotaan sopivan paremmin yhteen muiden ohjelmien ja laitteiden kanssa. Ohjelmia toivotaan yksinkertaistettavan esimerkiksi siten, ettei näppäimistöä tarvitse koko ajan käyttää kuittaamiseen. Karttaohjelmaan toivotaan teiden nimiä ja kaikki tarvittava tieto tulisi mahtua yhtäaikaa päätteelle, tekstin koon siitä kärsimättä. Lisäinfoa ohjelmien käytössä havaituista puutteista kaivataan, sillä tieto ei kulje kuljettajille asti. Yleisesti ohjelmien ja järjestelmien toimivuuteen ja luotettavuuteen kaivataan parannusta. Vastauksissa esitettiin myös työn organisointiin ja sisältöön liittyviä kommentteja. Sisällöllisesti kaivataan mahdollisuutta itse seurata päätteeltä omaa työaikaa. Tämä ei
27 nyt ole mahdollista, vaikka toiminnanohjausjärjestelmään kirjautuvat työaikatiedot palkkausta varten, kuljettajan tekemien kuittausten perusteella JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 4.1 Hankkeen toteutus Tulosten yleistettävyys ja kohderyhmän valinta Hankkeen kohderyhmäksi valikoituivat puutavara- ja säiliöautojen kuljettajat, koska näyttöpäätteiden käyttö puutavara- ja säiliöautoissa oli yleistynyt viime vuosina merkittävästi (9, 25) ja kuljettajan työssä oli tapahtunut muutoksia toiminnanohjausjärjestelmän tulon myötä. Tämän hankkeen tuloksia ei otoksen koosta ja vastausprosentista (48 %) johtuen voi yleistää kaikkiin suomalaisiin puutavara- ja säiliöauton kuljettajiin, mutta johtopäätöksiä voidaan pitää suuntaa antavina. Loppupäätelmiä voidaan myös soveltuvin osin hyödyntää pohdittaessa yleisesti raskaan liikenteen kuljetusten ohjaamoergonomiaa sekä autoissa tehtävän näyttöpäätetyön ergonomiaa. Säiliöauton kuljettajien kohdalla saavutettiin korkeampi vastausprosentti, koska osaa kuljettajista haastateltiin ja kuljettajat tavoitettiin paremmin työnantajayrityksistä. Puutavara-autojen kuljettajia lähestyttiin pelkästään postikyselyllä. Haastattelut olisivat olleet hyvin työläitä toteuttaa työn luonteesta, yrityskoosta ja tutkimusajankohdasta johtuen Hankkeessa käytetyt tiedonkeruumenetelmät sekä tulosten luotettavuus Hankkeessa käytettiin kahta erilaista tiedonkeruumenetelmää. Tiedonkeruu oli alunperin tarkoitus toteuttaa pelkästään haastattelemalla. Hankkeelle saatu rahoitus ei tätä kuitenkaan mahdollistanut ja osa tiedonkeruusta päätettiin toteuttaa postikyselynä. Haastattelujen merkitys tutkimukselle oli suuri. Pelkällä postikyselyllä ei olisi saavutettu samanlaista ymmärrystä kuljettajan työstä ja työkontekstista. Kuljettajien
28 28 työn ymmärtämisessä tutkijoita auttoi myös suunnitteluvaiheessa tehty taustatyö (haastattelut ja videoinnit) sekä tutkijoiden aikaisempi kokemus kuljetusalasta. Suunnitteluvaiheessa kerättyjä tietoja ei ole käytetty hankkeen aineistona, vaan apuna tutkimuksen suunnittelussa ja johtopäätösten teossa. Postikyselyssä käytettiin samaa lomaketta kuin haastatteluissa, vaikka sitä ei oltu suunniteltu postikyselyä varten. Tällä pyrittiin varmistamaan tutkimuksen luotettavuutta niin, että molemmilla tiedonkeruutavoilla on kysytty samoja asioita. On kuitenkin huomioitava, että haastatteluissa vastaajilla oli mahdollisuus tarkentaa kysymyksiä ja käsitteitä. Tätä mahdollisuutta ei postikyselyyn vastanneilla ollut. Emme siis voi olla aivan varmoja siitä, että postikyselyyn vastanneet ovat ymmärtäneet kysymykset aivan samalla tavalla. Hankkeen luotettavuutta pyrittiin varmistamaan myös haastattelulomakkeen testaamisella. Lomaketta testattiin kolmen pilottihaastattelun aikana ja niiden perustella lomakkeeseen tehtiin muutoksia. Kun huomattiin, että tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintyvyyttä kysyttäessä vastaajat erottelivat oireiden kokemisen näyttöpääteyössä ja autolla ajaessa, niistä tehtiin kaksi eri kysymystä. Työvaiheita selvittäviä kysymyksiä puolestaan yhdistettiin yhden otsikon alle. (ks. Liite 1). Lisäksi pilottihaastatteluissa huomattiin että, kun vastaajia pyydettiin piirtämään lomakkeen tyhjälle sivulle kuva ihanteellisesta ohjaamosta (mittareiden järjestys ja sijoituspaikka sekä näyttöpäätteen sijoituspaikka), vastauksia ei saatu. Niinpä lomakkeeseen laitettiin kuva ohjaamosta, jota pyydettiin täydentämään (ks. Liite 1). Tämä muutos oli toimiva. Monista postikyselyiden kokemuksista poiketen, avoimiin kysymyksiin tuli paljon vastauksia ja erityisesti mahdollisuus täydentää kuvaa oli aktivoinut vastaajat kuvaamaan sekä olemassa olevia ratkaisuja, että toiveita ergonomian kehittämiseksi. Kyselytutkimusten etuna pidetään yleensä sitä, että niiden avulla on helppo kerätä tietoa. Lisäksi menetelmä on tehokas koska se säästää tutkijan aikaa. Kyselytutkimuksella on kuitenkin myös omat ongelmansa; siinä ei ole mahdollista varmistua vastaajien motivaatiosta tai siitä miten onnistuneita ja yksiselitteisiä vastausvaihtoehdot ovat vastaajien kannalta. Hyvän lomakkeen laatiminen vie aikaa ja vaatii monenlaista tietoa ja taitoa. Lisäksi kato (vastaamattomuus) on joskus suuri. Postikyselyssä ongelmana on usein juuri kato. (5.) Ongelmana hankkeessa käytetyssä lomakkeessa oli, ettei sitä oltu suunniteltu postikyselyä varten. Lomake oli melko
29 29 pitkä, sen ulkoasu ei ollut täysin yhtenäinen ja kysymysten ohjeistukset puuttuivat. Hankkeen validiteettia ajatellen lomakkeessa olisi voinut olla joidenkin kysymysten kohdalla tarkemmat vastausohjeet. Näin voitaisiin olla varmoja siitä, että kysymykset on ymmärretty oikein. Lomaketta kuitenkin testattiin haastatteluiden aikana, joten esimerkiksi käsitteiden ymmärrettävyyttä pyrittiin tällä tavoin varmistumaan. Tulosten käsittely tehtiin yksinkertaisin tilastollisin menetelmin. Kaikki haastatteluiden ja postikyselyjen tulokset on raportoitu tässä raportissa, mutta niitä kaikkia ei ole käsitelty tässä luvussa. Johtopäätösten ja pohdinnan osalta keskityttiin tarkastelemaan hankkeen tavoitteen suuntaisia päätuloksia. 4.2 Tutkimuksen päätulokset ja niiden vertailu aiempiin tutkimuksiin Kuljettajan työnkuva ja työn muuttuminen tieto- ja viestintätekniikan yleistymisen myötä Hankkeen perusteella muodostunut kuva kuljettajan työstä vahvistaa aiempien tutkimusten näkemystä kuljetusalan työstä (10, 13, 16 ). Kuljettajien työpäivät ja työviikot ovat kohtuullisen pitkiä ja lähes 90 % vastaajista tekee epäsäännöllistä työaikaa, kun muista palkansaajista 73 % tekee säännöllistä päivätyötä (10). Hankkeessa esille tulleita työaikoja tarkasteltaessa on otettava huomioon se, että vastaajien joukossa on kolmannes (33 %) yrittäjiä, joiden työ sisältänee myös muita kuin auton kuljettamiseen liittyviä tehtäviä. Yrittäjien vastauksia ei ole tuloksissa eroteltu, eikä vastaajilta erikseen kysytty "muun työn" osuutta. Huomionarvoista hankkeen tuloksissa on selkeästi näkyville tuleva kuljetusalan työn luonteen muuttuminen tietotekniikan tulon- sekä yleisten kuljetusalan rakenteellisten muutosten myötä. Muutokset liittyvät vahvasti toisiinsa. Liikennetelematiikan kehittyminen ja suurten yritysten toiminnanohjausjärjestelmät ovat tuoneet tietotekniikan ajoneuvoihin. Rakenteellisesti kuljetusyrityksistä, etenkin puutavaran kuljetuksessa, on tullut yhä enemmän työssään alihankkijoita (9), jolloin kuljettaja ei useinkaan ole enää itse vastuussa työnsä järjestämisestä. Auton liikkumista ohjaa useimmiten kuljetusten ohjausjärjestelmä, jota ylläpitävät ajojärjestelijät ja esimiehet. Ajoreittien suunnittelussa on huomioitu kuljettajien ajo- ja lepoajat, sekä kuljettajien vaihtopisteet. Kuljetusyrittäjällä - tai yrityksellä ei ole näin mahdollisuutta vaikuttaa
30 auton reititykseen, kuljettajan lepotaukojen pitämiseen tai ajoon käytettyyn aikaan. (9.) 30 Muutosten seurauksena, erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän tulon myötä kuljettajat kokivat kiireen ja työn sitovuuden kasvaneen sekä oman autonomian vähentyneen. Nämä muutokset koettiin kielteisinä. SKAL:n (Suomen Kuljetus ja Logistiikka) tekemän tutkimuksen mukaan kiirettä pidetään suurimpana raskaan liikenteen turvallisuusongelmana ja pääsyynä kiireeseen nähtiin aikataulujen kireys, huonot ajojärjestelyt ja kuljetusten heikko suunnittelu sekä odottamattomat viivytykset (19). Osittain samoja asioita nousi esille myös tässä hankkeessa. Toisaalta myönteisenä toiminnanohjausjärjestelmän mukaan tuomana muutoksena nähtiin mm. työohjeiden selkiytyminen, tiedon kulun nopeutuminen ja työn muuttuminen vaihtelevammaksi. Työn muuttuminen vaatii työolosuhteisen ja työntekijän osaamisen kehittämistä. Kuljetusalan loppuraportin mukaan työolosuhteita kehitetään muun muassa paremmilla ajoneuvoilla ja työmenetelmillä, IT-teknologian avulla, jatkokoulutuksella, järjestösopimuksin ja lainsäädännöllä sekä työ- että ajoaikojen valvonnalla.(16) On selvää, että työn muuttumisen myötä tarve täydennyskoulutukseen kasvaa. Koulutustarpeeseen liittyvät hankkeessa esille nousseet tieto- ja viestintätekniikan käytettävyyteen liittyvät kysymykset. Ohjelmien puutteiden nähtiin vaikuttavan oman työn sujuvuuteen. Tämä voi osittain olla yhteydessä ATK-osaamiseen. ATKosaamiseen liittyvät puutteet voivat lisätä työn henkistä kuormittavuutta. Haastatteluissa tietotekniikan osaamiseen liittyvät haasteet tulivat esille etenkin vanhempien vastaajien toimesta. Postikyselyn avoimissa vastauksissa ei viitattu suoranaisesti osaamiseen. Niissä esitettiin kuitenkin kommentteja tietotekniikan käyttöä vastaan. Uusi teknologia vaatii osaamista, joka koetaan haasteena etenkin iäkkäämpien kuljettajien parissa. Pientyöpaikkahankkeessa ATK-koulutuksen tarve nousi esille kysyttäessä koulutustarpeita (13). Kuljettajien tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen on tärkeää koko logistisen ketjun toiminnan kannalta, mutta myös kuljettajan kuormittumisen vähentämiseksi. Toiminnanohjausjärjestelmän hyväksikäyttö onnistuu
31 31 silloin kun perusedellytykset (tarvittava tekniikka ja käyttäjien osaamistaso) ovat kunnossa. Kehitystä täytyy viedä eteenpäin ottaen huomioon kaikkien tarvittavien osatekijöiden taso. Pientyöpaikkahankkeessa tuli esille, että kuljetusalalla ammatillinen osaaminen koettiin olevan hyvällä tasolla, mutta seurantakyselyssä noin 25 % koki, että heidän tietojaan ja taitojaan tulisi kehittää. (13.) Kuljettajien työkyky Vastaajien itse koettu työkyky on eri ikäryhmissä saman suuntainen kuin samanikäisellä väestöllä terveys 2000 tutkimuksen mukaan (2). Työkyky koostuu yksilön voimavarojen ja työn vuorovaikutuksesta. Yksilön voimavarat rakentuvat terveydestä, toimintakyvystä, koulutuksesta ja ammatillisesta osaamisesta. Voimavaroihin vaikuttavat myös yksilön arvot, asenteet, motivaatio ja työtyytyväisyys. Yksilö realisoi voimavarojaan työssä, jossa lopputulokseen vaikuttavat työn vaatimukset ja työympäristö sekä työyhteisö. (7.) Pientyöpaikkahankkeen kyselyssä (13) arvioitiin kuljettajien terveydentilaa ja toimintakykyä työkykyindeksillä. Tulosten mukaan kuljettajilla oli vähäisimmät muutokset koetussa terveydentilassa, mutta melko hyväksi tai hyväksi terveydentilansa kokevia oli kuljetusalalla vähemmän kuin muilla aloilla. Lisäksi raportin mukaan kuljetusalalla tupakoitiin enemmän, liikuttiin vähemmän ja painoindeksi oli suurempi kuin muilla aloilla. Kuljetusalan työntekijät myös esittivät tarvetta kuntoutukseen. (13.) Yleisesti kuljettajien työkykyä ja terveyttä voidaan edistää vaikuttamalla elintapoihin ja parantamalla työterveyspalvelujen saatavuutta. (16.) Ajoneuvoissa tehtävä näyttöpäätetyö Kysymyksiin näyttöpäätetyön sisällöstä vastattiin hyvin vaihtelevasti, mikä on otettava huomioon johtopäätöksiä tehtäessä. Asiaan on voinut vaikuttaa se, että aikoja kysyttiin tunneissa, kun yksittäiset käyttöajat olivat tulosten tarkastelun mukaan suurella osalla vastaajia pääasiassa lyhyitä (alle 10 minuutista 30 minuuttiin). Luotettavuuden tarkasteluun liittyen pohdittiin tulosten tarkastelun vaiheessa myös näyttöpäätetyötä kuvaavien käsitteiden ymmärrettävyyttä. Oikeita käsitteitä haettiin ja pyrittiin tutkijoiden taholta varmistamaan muun muassa ajojärjestelijöiden
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotErgonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click
lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,
LisätiedotValaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.
Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden
LisätiedotToimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta
Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotKaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö
Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotMigreeni ja työelämän triggerit
Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia
LisätiedotKARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä
KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ Arto Rauta 1, Maarit Kahila 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 Helsinki arto.rauta@saint-gobain.com 2 Mapita Oy Kanavaranta
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotSeurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotYksilötutka-työhyvinvointikysely
Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.
LisätiedotKansalaiskyselyn tulokset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKUNTO Muutoksen seurantakysely
KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
LisätiedotKorson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto
LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun
LisätiedotT-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005
T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotSELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA
SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotRaportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin
Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotTYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA
TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotMITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015
MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008
LisätiedotOA J:n Orimattilan paikallisyhdistyksen työhyvinvointikysely. Kysely järjestettiin nettikyselynä
OA J:n Orimattilan paikallisyhdistyksen työhyvinvointikysely Kysely järjestettiin nettikyselynä 22.3. - 12.5.2017 Taustatiedot Kyselyn laatimisesta vastasi Oopyn tekninen tiedottaja, Orimattilan yhteiskoulun
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotComfortControl 01 KEINUN LUKITUS 02 KEINUN VASTUS 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 03 ISTUINSYVYYS 06 SELKÄNOJAN KALLISTUS 04 ISTUINKORKEUS 07 KÄSINOJAT KORKEUS
Vaihe 1: Avaa tuolisi lukitus. 01 KEINUN LUKITUS Vaihe 2: Säädä tuoli kehosi mukaan. 02 KEINUN VASTUS 03 ISTUINSYVYYS 04 ISTUINKORKEUS Vaihe 3: Säädä tuoli työsi mukaan. 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 06 SELKÄNOJAN
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotKULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN
SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
Lisätiedot[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]
Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotTyöhyvinvointia linja-autonkuljettajille projekti Työfysioterapeutit ry juhlaseminaari
Työhyvinvointia linja-autonkuljettajille projekti Työfysioterapeutit ry juhlaseminaari 3.- 4.11.2016 Mirja Kalliokoski Työfysioterapeutti Finla Työterveys VÄINÖ PAUNU OY VÄINÖ PAUNU OY - Pirkanmaalainen
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotNopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018
Nopeusrajoitteiset henkilöautot Huhtikuu 208 Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 0-7 -vuotias väestö Suomessa Manner-Suomi 000 Tiedonkeräys 000 vastaajaa, väestönäyte Tiedonkeräysmenetelmä: Online-paneeli,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotKuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotKYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa
LisätiedotProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009
Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa
LisätiedotHenkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?
Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki
LisätiedotRastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta
Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä
LisätiedotMITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy
MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy janne.metsolahti@yit.fi MITÄ ON GEMBA-WALK? Sana gemba tulee japanin kielestä ja tarkoittaa todellista paikkaa, paikkaa jossa arvo tuotetaan
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotTyöolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004
Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia
LisätiedotVälipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotERGONOMIA LEIKKAUSSALITYÖSSÄ 23.9.2010 Karita Rissanen, työfysioterapeutti GKS, Helsinki Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia. Soveltaa ammattialana
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotHOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS
HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotLAIHIAN ASUKASKYSELY 2014
LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin
LisätiedotTyöaikoihin liittyvät kuormitustekijät *
Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotErgonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön
Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotTyöttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija
Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo
LisätiedotPeltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos
LAUSUNTO SK17004 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Peltolan koulun työntekijöille tehtiin huhtikuussa 2017
LisätiedotKATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010
KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotEtelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
LisätiedotSKAL:n Kuljetusbarometri 2/2011
Kuljetusbarometri 2/2011 SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2011 SKAL:n vuoden 2011 toiseen kuljetusbarometriin vastasi 582 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue ja erikoisjärjestöjä sekä toimialoja.
LisätiedotKOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN
KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta
LisätiedotJohdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa
Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn tutkimuspäivät 19.5.2014 Jaana Riikonen, TtM Tietosuojavastaava / erikoissuunnittelija
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos
LAUSUNTO SK17005 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Kartanonkosken koulussa ja päiväkodissa
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotKotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua
Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Eero Hyttinen Edupoli 20.03.2009 Kotityöpalveluyritysten substanssi- ja liiketoimintaosaaminen
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019
SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019 www.skal.fi SKAL SKAL ry:n vuoden 2019 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 481 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja.
LisätiedotKuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017
Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö Tarja Keltto/Vamlas 2017 Webropol kysely kuntoutuksen ammattilaisille Avoinna 14.- 30.11.2016 ja sitä jatkettiin tammikuun 2017 ajan Vastauksia yhteensä 181 N Prosentti
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotHuumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
LisätiedotPirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018
n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,
Lisätiedot