Nurmi-Sorilan osayleiskaava

Transkriptio

1 Nurmi-Sorilan osayleiskaava Ryhmä 10, tiimi 1 ARK-C Yksityiset ja julkiset tilat Aalto-yliopisto, Suunnittelualueen lyhyt esittely, lähtökohdat ja tavoitteet Nurmi-Sorila sijaitsee noin 12 km:n etäisyydellä Tampereen keskustasta koiliseen Näsijärven rannalla. Tampereen pohjoisen suuralueen eteläosaan sijoittuva osayleiskaava käsittää noin 1720 hehtaarin alueen Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristössä ja suunnittelualueella asuu noin 660 asukasta. Asutus ja vähäiset palvelut ovat keskittyneet kyläkeskuksiin. Avoimet, Näsijärven rannoille ulottuvat viljelyspellot ja vanhat taloryhmät muutamine toimivine maatiloineen muodostavat alueen maaseutumaisen kulttuurimaiseman. Alueen maisemaan kuuluu oleellisesti myös lävitse virtaava, Näsijärveen laskeva Sorilanjoki. Nurmi-Sorilan alueella on myös loma-asutusta. Suunnittelualueelle kuuluu kaksi suurta pääväylää, Kaitavedetie ja valtatie 9, jotka palvelevat Tampereelta läheisille, suuremmille asuinalueille, Aitolahteen ja Teiskoon sekä Olkahisiin, matkustavia asukkaita. Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa, jotka antavat lähtökohdat Nurmi-Sorilan osayleiskaavalle: Pirkanmaan 1. maakuntakaava, 1. Vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) sekä 2. Vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiika). Maakuntakaavassa alue on osoitettu pääosin taajamatoimintojen alueeksi, mutta alueen pohjois- ja itäosissa on maa- ja metsätaloudelle osoitettuja alueita runsaammin. Koko maakuntakaava-aluetta koskee yleismääräys, jossa määrätään taajamien rakentamattomien ranta-alueiden säilyttäminen pääosin rakentamattomina sekä virkistyskäyttöön. Sorilanjoen ympäristön avoin peltomaisema onkin osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Tampereen kaupunkiseutu on valtakunnan toiseksi suurin kaupunkiseutu ja kasvukeskus. Nurmi-Sorilan kaavoituksella pyritään varautumaan kaupungin kasvuun ja siitä seuraavaan uusien asuinalueiden tarpeeseen. Alueen osayleiskaavaa laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavaa laadittaessa on huomioitu uuden kaupunginosan kokonaisuus kestävällä sekä nykyisen alueen tärkeät piirteet, kuten ympäristön maankäyttö, Teiskoon suuntautuva liikenne ja valtatie 9:n vaikutukset. Pintavesien valuma-alueiden ja vesistöjen hyvän tilan säilyminen alueella on oleellista uhanalaisen tummaverkkoperhoslajin elinolojen turvaamiseksi. Suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita ovat muun muassa hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla, ympäristöarvojen huomioon otto ja talousveden sekä energian häiritön saanti. Alueen tavoitteet yhtenevät Tampereen kaupungin ja seutukunnan sloganiin: Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, jonka tavoitteena on luoda houkuttelevinta pohjoismaista suurkaupunkia ja kaupunkiseutua. Osayleiskaavasuunnitelman kuvaus Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa pyritään Tampereen asuntomäärän lisäämiseen, kaupungin kasvavan asukasmäärän vuoksi. Alueelle sijoitetaan noin asukkaan asuntoalue, joka valmistuessaan toimii uutena aluekeskuksena. Rakentaminen painottuu alueen eteläosaan. Keskusta sijoittuu nykyisen Nurmin alueelle. Kerrostalovaltaista rakentamista sijoitetaan keskustan välittömään läheisyyteen. Keskustan pohjoispuolelle sijoitetaan tiivistä ja matalaa pientalorakentamista. Asukasmäärästä keskusta alueella asuu noin 40 prosenttia. Muualla alueella rakentaminen on pientalovaltaista. Alueen läpikulkevan Kaitavedentien läheisyyteen keskustan alueelle sijoitetaan työpaikkarakentamista. Keskustan alueelle sijoitettaan yksityisiä sekä julkisia palveluja.

2 Alueen kerrosalasta 85 % on varattu asuntorakentamiseen. Ne jakautuvat tasaisesti kerrostalorakentamiseen ja tiiviiseen ja matalaan rakentamiseen sekä pientalorakentamiseen. Kerrostalot sijoittuvat keskustan eteläpuolelle. Pientalorakentaminen sijoittuu tasaisesti eripuolille aluetta. Alueen hieman syrjäisen sijainnin takia liikenteen järjestämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Liikenne järjestely on tehty niin, että alueen läpi kulkeva liikennettä jakautuu tasaisesti. Alueen läpi kulkee kolme etelä-pohjoissuuntaista väylää, joista yksi toimii maantienä, toinen pääkokoojakatuna ja kolmas kokoojakatuna. Lisäksi itä-länsisuunnassa menee valtatien rinnakkaisväylä. Alue rajoittuu etelässä valtatie 9, johon kantatie ja pääkokoojakatu yhdistyvät eritasoliittymällä. Se on osoitettu maakuntakaavassa merkittävästi parannettavaksi moottoritieksi. Maantietä pitkin alueen läpi kulkee pitkämatkaista läpikulkuliikennettä. Kokoojakadut välittävät alueen sisäistä liikennettä. Alueelle sijoitetaan kiertoliittymiä vilkkaiden teiden risteämiin. Alueen joukkoliikenne on suunniteltu järjestettäväksi linja-autoilla, mutta alueelle mahdollisesti tuleva raitiotie on mahdollista toteuttaa. Alueelta kulkee suunnitelmien mukaan kaksi linjaa Tampereen keskustaan 20 minuutin välein, joista toinen on nopea yhteys 9 väylän kautta ja toinen menee viereisen Aitolahden alueen läpi. Keskustan läpi kulkee Tampereen ja Teiskon sekä Tampereen ja Ruutanan välinen joukkoliikenne. Maantiellä kulkeva liikenne vaatii kaksi kaistaa molempiin suuntiin. Pyöräily ja kävelyalueella toteutetaan kevyen liikenteen pääreiteistä sekä pääulkoilureiteistä. Alueen ohi kulkee myös valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti. Kevyenliikenteen verkko välittää kävelyä ja pyörällä liikkumista asuntoalueilta kohti keskustaa, pohjoiseen Sorilan koulun ympäristöön sekä alueen eteläpuolella sijaitsevalle Aitolahden kirkolle. Sorilanjoen ylittää Näsijärven tuntumassa vain kevyelle liikenteelle tarkoitettu silta. Seudullinen ulkoilureitti ylittää Valtatie 9 etelässä kevyen liikenteen siltaa pitkin. Suunnitellut ulkoilureitit hyödyntävät jo olemassa olevia teitä ja risteävät eritasossa autoliikenteeseen nähden. Alueelle on esitetty runsaasti myös kevyen liikenteen alikulkuja. Keskustan alueelle sijoitetaan paljon laadukkaita kävely-ympäristöjä. Kulttuuri ympäristön sekä luonnonolosuhteiltaan arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Alueen itäosaan on maakuntakaavassa merkitty pohjois-eteläsuuntainen viheraluevaraus, johon tulee seudullinen ulkoilureitti, joka ulottuu etelässä Tampereen taajamaan ja pohjoisessa Kintulammen retkeilyalueelle. Viheralueita sijoittuu myös Sorilanjoen rannoille sekä idässä asuntoalueiden välisille rinnepelloille. Nurmin keskustan sijoittuu yleisessä käytössä oleva ranta. Osayleiskaavassa alueelle muodostetaan yhtenäinen virkistysalueiden verkko. Rakentamattomat ranta-alueet säilytetään rakentamattomina ja ne osoitetaan virkistys käyttöön. Näsijärven ranta-alueet yhdistetään itä-länsisuuntaisilla viherkäytävillä alueen itäosassa kulkevaan seudulliseen ulkoilureittiin. Nurmin ja Sorilan koulujen läheisyydessä olevat ryhmä-puutarha-alueet liittyvät virkistysverkkoon. Koulujen viereen sijoitetaan myös urheilupuistot sekä muita liikuntapalveluita. Alueelle sijoitetaan myös kaksi kaupunkipuistoa. Keskusta alueen viereen osoitetaan uimaranta sekä venevalkama. Virkistys alueina voidaan käyttää myös alueella olevia maa-ja metsätalousalueita. Kaavan vaikutukset Yhdyskuntarakenne Nurmi-Sorilan alue on osa maakuntakaavan osoittamaa Tampereen kaupungin koilista kasvusuuntaa. Alueen keskusta on sijoitettu etelään mahdollisimman lähelle olemassa olevaa

3 yhdyskuntarakennetta, mutta Nurmi-Sorila tulee silti olemaan jossain määrin muusta yhdyskuntarakeenteesta erillään. Kuitenkin valtatietä 9 ja alueen joukkoliikenneyhteyksiä kehittämällä toimiva yhteys muuhun rakenteeseen on mahdollista saada aikaan. Nurmin keskustasta on tarkoitus kehittää uusi palveluiden aluekeskus kaupungin koilisosaan. Etenkin pohjoisten Aitolahden ja Teiskon alueiden palvelutarjonta paranee Nurmin keskustan myötä. Joidenkin palveluiden kohdalla asiakkaita tullaan ohjaamaan Nurmiin myös alueen eteläpuolelta. Vaikutukset yltävät myös yli kuntarajojen, sillä esimerkiksi idässä sijaitsevan Ruutanan asukkaille Nurmi on lähempänä kuin Kangasalan keskusta. Alueelle muodostuu lisäksi uusi merkittävä työpaikka-alue. Asukasmäärä sekä palveluiden keskittäminen mahdollistavat toimivan joukkoliikenteen. Luonnonympäristö Liito-oravien kannalta merkittävimmät alueet säilyvät pääasiassa koskemattomina. Kuitenkin jotkin liito-oravien kulkuyhteydet saattavat muodostua ongelmallisiksi. Monet kulkuyhteydet myös asetetaan huomioitavaksi tarkemmassa suunnittelussa. Lepakoiden kohdalla vaikutukset ovat vähäisempiä ja jotkin lajit saattavat jopa hyötyä rakentamisesta. Vaikutukset erityissuojeltuun tummaverkkoperhoseen on otettu laajasti huomioon. Haitallisten vaikutusten lieventäminen vaatii kuitenkin paljon myös tarkemmalta suunnittelulta. Kaavaehdotuksen negatiiviset vaikutukset kohdistuvat todennäköisesti voimakkaimmin lintuihin. Monet ruokailu- ja levähdyspaikat menetetään ja melu sekä saasteet ajavat monia lajeja pois. Samalla taajamassa viihtyvät lajit runsastuvat. Vaikutukset kasvillisuuteen jäävät Tampereen mittakaavassa vähäisiksi. Nurmi-Sorilan alueelle on laadittu hulevesiselvitys haitallisten vesistövaikutusten ehkäisemiseksi. Vaikka hulevesien määrä kasvaa ja veden laatu voi tilapäisesti heiketä, alueen vesitasapaino kyetään säilyttämään lähellä luonnontilaista. Kulttuuriympäristö ja maisemakuva Huomattava taajamarakentaminen muokkaa alueen kulttuurimaisemaa. Kuitenkin monia arvokkaita osakokonaisuuksia on jätetty taajama-alueen ulkopuolelle ja niille on annettu maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen merkintä. Merkinnöillä on turvattu myös asutushistoriallisesti arvokkaita ja toiminnassa olevia maatiloja. Osa vanhoista pelloista ja viljelysaukeista jää rakentamisen alle, mutta maisemallisesti merkittävimmät näkymät säilyvät lähes ennallaan. Myös uusia näkymiä aukenee, varsinkin vesialueille. Asutuskeskusten nykyinen kylämäinen luonne muuttuu kohti kaupunkimaisempaa rakennetta. Liikenne Asukasmäärän ja palveluiden lisääntyminen aiheuttaa merkittävän kasvun liikenteessä. Näin ollen myös siitä seuraavat haittavaikutukset, kuten melu, tärinä ja päästöt, lisääntyvät. Alueella rakennetaan uusia väyliä ja myös olemassa olevia väyliä kehitetään. Lisäksi joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen palvelutaso paranevat. Jatkosuunnittelu ja toteutus Asemakaavoituksen on arvioitu alkavan v ja se tulisi aloittaa Nurmin uudesta keskustasta, jotta palvelut voidaan toteuttaa nopeasti. Kokonaisuudessaan Nurmi-Sorilan rakentamisen on arvioitu kestävän noin 20 vuotta.

4 Suunnittelun vaiheet Osayleiskaavatyötä ohjaa kaupunginhallituksen suunnittelukokous ja välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalautakunta. Lopullisen osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa on tehty Tampereen kaupungin konsernihallinnon kaupunkiympäristön kehittämisen alaisuudessa. Valmistelutyötä ohjasi vuosina yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangas-niemi ja 2012 alkaen yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. Työstä ovat vastanneet pääsuunnittelijoina projektiarkkitehti Satu Kiveliö-Lukka ja vuodesta 2013 projektiarkkitehti Aulikki Graf sekä yleiskaavansuunnittelu työryhmä, joka koostuu eri alojen osaajista sekä arkkitehtiylioppilaista. Suunnittelua varten perustettiin suunnitteluryhmä sekä osallisryhmä. Suunnitteluryhmään kuuluu eri hallintokuntien lisäksi henkilöitä esimerkiksi Tampereen kaukolämpö Oy:stä ja Sähköverkko Oy:stä. Osallisryhmään valittiin 12 henkilöä kaavoitusjohtajan päätöksellä, jotka edustavat pääosin jotain taustayhteisöä tai yhdistystä. Kaavaa valmisteltaessa osallisryhmä kokoontui neljä kertaa ja suunnitteluryhmä kolme kertaa. Mukana on myös asukasedustajia eri kyliltä ja heidän varahenkilönsä. Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä on ohjannut osayleiskaavan valmistelua. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävänä kesällä 2007 ja niistä jätettiin yli 100 mielipidettä sekä 18 lausuntoa. Kaavaa valmisteltaessa on järjestetty viisi yleisötilaisuutta. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan laadintaan liittyvät asiakirjat julkaistaan Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Pirkanmaan ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa on käsitelty useasti kaavan valmisteluaineistoa ja ehdotuksia. Osayleiskaavaa suunnitellessa suoritettiin selvityksiä ja suunnitelmia koskien maisemaa ja luontoa, kulttuuriympäristöä, palveluita, teknistä huoltoa, liikennettä, kaavataloutta, ideasuunnitelmia, vaikutusten arviointia ja diplomitöitä. Vuosina kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli Nurmi-Sorilan osayleiskaavan laatimista ja päätti että alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tämän jälkeen alueella asuvilla oli mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset-verkkosovelluksella ja luontosovelluksella, jotka löytyivät Tampereen kaupungin Internetsivuilta. Olkahisen koululla järjestettiin myös avoimien ovien tilaisuus. Internetsovellusten ja avoimien ovien kautta pyrittiin keräämään paikallistietämystä sekä näkemyksiä ja toiveita alueen kehittämisestä. Maataloustuottajain Aitolahden yhdistys ry:n edustajien ja Tampereen kaupungin osayleiskaavoituksesta vastaavien suunnittelijoiden välillä järjestettiin tapaaminen Marttilan pirtillä. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi kaavan alustavat tavoitteet sekä asetti osallistumis-ja arviointisuunnitelman nähtäville ja pidettiin aloitusvaiheen MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Osallistumis-ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Vuonna 2006 alueelle laadittiin myös perusselvitys. Vuosina Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä Sorilan koululla pidettiin yleisötilaisuus ja esiteltiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavavaihtoehdot kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti, että Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleis-kaavaehdotusten valmistelua jatketaan vetovoimaisen keskustan sijoittamisella osayleiskaava-alueen eteläosaan, Nurmiin. Tiivis rakentaminen sijoitetaan välittömästi keskusta-alueen tuntumaan ja muuta osaa alueesta tutkitaan pientalovaltaisena. Liikenneratkaisussa tukeudutaan Järvikaupunki-vaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta. (KH Suja ) julkistettiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun tulokset yhdyskuntalautakunta hyväksyi Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville (YLA ) kaavaehdotus oli nähtävillä ja järjestettiin yleisötilaisuus Sorilan koululla.

5 Vuosina järjestettiin yhdyskuntalautakunnan kokous (261 ) Kaavaehdotus oli nähtävillä ja Sorilan koululla järjestettiin yleisötilaisuus. Osallisryhmällä oli kokous ja ELYn kanssa oli työpalaveri. Lopulta maanomistajia kuultiin kaksi kertaa kirjeitse ja järjestettiin MRL 66 ja MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu.