Terve lapsuus arjessa - hanke

Transkriptio

1 Terve lapsuus arjessa - hanke Loppuraportti Jaana Lappalainen Projektipäällikkö

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKKEEN TAUSTAA AIKAISEMPI KEHITTÄMISTYÖ TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKE VARHAINEN TUKI ILMIÖNÄ HANKKEEN TAVOITTEET TOTEUTUSAIKATAULU KOHDERYHMÄ HALLINNOINTI JA ORGANISAATIO RAHOITUSMALLI YHTEYDET KANSALLISIIN JA PAIKALLISIIN STRATEGIOIHIN HALLITUSOHJELMA TERVEYS 2015 KANSANTERVEYSOHJELMA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISU VALTAKUNNALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET VALTAKUNNALLINEN LASTENNEUVOLAOPAS POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA JA -OHJELMA KUOPION LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN OHJELMA TERVEKUOPIO OHJELMA KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA KUOPION ERI HALLINTOKUNTIEN STRATEGIAT HANKKEESSA TOTEUTETUT PROJEKTIT RUSKA HALLA ESIKKO KEVÄTESIKKO OMPPU MUUT HANKKEESSA TUOTETUT RAPORTIT Perhetyön tukitoimet TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKKEEN KOKONAISTULOS YLISEKTORINEN ASIAKASLÄHTÖINEN VARHAISEN TUEN PALVELUMALLI ESI- JA ALKUOPETUKSEN NIVELVAIHEEN YHTEISTYÖMALLIEHDOTUS LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KUOPIOSSA 2007 SELVITYSRAPORTTI VARHAISEN TUEN LISÄARVO PROJEKTIEN TYÖKÄYTÄNNÖT KAKSISUUNTAINEN KEHITTÄMISTYÖ PROSESSIKUVAUKSET PROJEKTIEN VAIHEISTUS TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKKEEN ARVIOINTI ARVIOINNIN PERUSTEITA... 34

3 8.2. HANKKEEN VAIKUTUKSISTA VOIDAANKO VAIKUTTAVUUTTA TUNNISTAA? MUU KEHITTÄMISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN SÄHKÖINEN ASIOINTI- JA VIESTINTÄ HANKE VARHAISKASVATUKSEN VERKKOKONSULTAATIO POHJOIS-SAVON ERITYISPÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET (VASU) - POHJOIS-SAVON ALUEELLISET TYÖRYHMÄT ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI KIRJALLISUUS LIITTEET LIITE 1. KUOPION SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS LIITE 2. TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKKEEN VÄLILLINEN KOHDERYHMÄ LIITE 3. TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKKEEN BUDJETTI LIITE 4. ASIANTUNTIJAN TYÖPÄIVÄKIRJA LIITE 5. VARHAISKASVATUKSEN SÄHKÖINEN ASIOINTI JA VIESTINTÄ HANKE... 55

4 3(62) 1. JOHDANTO Tässä loppuraportissa esitellään Terve lapsuus arjessa hankkeen ( ) työkäytäntöjä ja etenemistä. Raportissa esitellään lyhyesti hankkeen kokonaistuloksia ja viiden hankkeessa toteutuneen projektin tuloksia. Raporttiin ei ole sisällytetty projektien tuottamia käsikirjoja ja luonnosvaiheessa olevia työpapereita. Lukijan voi tutustua hankkeessa tuotettuun materiaaliin sähköisessä osoitteessa yhteistyö/ Terve lapsuus arjessa tai edistäminen/terve lapsuus arjessa. Samassa osoitteessa on luettavissa myös tämä loppuraportti. Hankkeen sähköinen materiaali on valmiina maaliskuussa Terve lapsuus arjessa hankkeen kehittämistyötä ohjasivat kansalliset ja paikalliset strategiat ja linjaukset. Hankkeen pääasiallisimpana tavoitteena oli hyödyntää nykyisiä hyviä käytäntöjä varhaisen tuen palveluja kehitettäessä. Miksi palvelurakenteen ja työkäytäntöjen muutosta sitten tarvitaan? Palvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon ei nykyisellään ulotu lapsen suotuisan kasvun ja kehittymisen edellytysten tarkastelu ja perheiden arjen todellisuus. Toteutuessaan varhainen tuki antaa perheille entistä paremman mahdollisuuden keskustella vanhemmuuteen liittyvistä arkisista asioista yhdessä ammattilaisten kanssa heti pulman tai huolen herättyä. Varhainen tuki mahdollistaa myös lapsen kokonaiskehitystä tukeva arjen ja antaa lapselle entistä paremman mahdollisuuden kehittyä omaan tahtiinsa. Ennen Terve lapsuus arjessa - hankkeen käynnistymistä Kuopiossa oli tiivistetty yhteistyötä perheiden, neuvolan ja päivähoidon kesken. Samoin esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyötä oli tiivistetty ja tehostettu. Neuvolan ja päivähoidon tiiviimpään yhteistyöhön kuuluvat säännölliset ja ennalta sovitut työntekijöiden keskinäiset tapaamiset, joihin vanhemmat voivat halutessaan osallistua. Onnistuessaan tapaamisten säännöllisyys mahdollistaa preventiivisen / ennaltaehkäisevän työn toteutumisen. Kaikkien osaaminen vahvistuu, koska säännölliset tapaamiset mahdollistavat reflektoinnin ja dialogin. Terve lapsuus arjessa - hankkeessa laadittiin poikkihallinnollisia yhteistyömalleja, jotka pohjautuvat siihen perusajatukseen, että neuvolan, päivähoidon ja perusopetuksen palvelut pystyvät mahdollisimman kokonaisvaltaisesti toimimaan lapsen ja perheen peruspalveluina. Peruspalvelujen sisäinen ja keskinäinen palvelu tulee perustasolla olla laadukasta ja joustavaa. Kun perustason oma palvelu ei enää riitä tarvitaan jotakin lisää. Ei vielä ehkä kovinkaan erityistä mutta tukea kuitenkin. Tässä vaiheessa tapahtuvan yhteistyön tarkempi määritteleminen oli Terve lapsuus arjessa hankkeen tärkein tavoite. Ylisektorinen varhaisen tuki arjessa tarkoittaa sitä että, puhe,- fysio,- ja toimintaterapiaan liittyvä osaaminen ja lasten mielenterveyteen liittyvä osaaminen ja perheen tukeminen on varhaisen tuen vaiheessa kiinteä osa lapsen ja perheen sekä perustason työntekijöiden arkea. Uutta on mm. se, että vanhemmilla ja työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida puhelimessa tai sähköisesti erityistason ammattilaisia. Uutena työmuotona ovat

5 4(62) myös eritystason ammattilaisten jalkautuminen lapsen lähineuvolaan ja päivähoitopaikkaan. Uudet yhteistyö- ja konsultaatiokäytännöt on laadittu koskemaan koko kaupunki, jolloin lapsiperheiden käyttämien palvelun laatu paranee. Uusia työmuotoja on testattu hankkeen aikana ja niiden käyttöönotto tarkentuu vuoden 2008 aikana. Uutta on myös laadittu varhaista tukea tarvitsevan lapsen kouluun siirtymisen vaiheeseen. Tässä nivelvaiheessa varhainen tuki arjessa tarkoittaa mm. tiiviimpää yhteistyötä esiopetuksen konsultoivien erityislastentarhanopettajien ja koulun laaja-alaisten erityisopettajien ja koulupsykologien kanssa. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa teknologian avulla tiedonsiirtoa ja yleistä tietoisuutta lapsiperhepalveluiden sisällöistä, laadusta ja osaamisesta. Kaikissa varhaisen tuen uusissa työmuodoissa on kiinnitetty huomiota asiakaslähtöisempään tiedonsiirtoon ja tilastointiin sekä yhteisesti sovitun jatkon toteutumiseen. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi Terve lapsuus arjessa hanke ja Varhaiskasvatuksen sähköinen asiointi ja viestintä hanke tekivät tiivistä yhteistyötä. Konsultaation muuntuminen työksi on haasteellinen asia. Uusien työmuotojen käyttöönoton helpottamiseksi Terve lapsuus arjessa hankkeessa laadittiin ylisektorisia varhaisen tuen palvelupolkuja, ohjeita ja käsikirjoja sekä yhteistyösopimuksia. Hankkeessa kuvattiin sähköisellä prosessityökalulla poikkihallinnollista varhaisen tuen yhteistyötä ja palvelupolkuja. Prosessikuvaukset auttavat ymmärtämään varhaisen tuen palvelukokonaisuutta, asioiden välisiä riippuvuussuhteita ja kunkin työntekijän omaa roolia palveluprosessissa. Poikkihallinnollinen työ edellyttää myös selkeää ja näkyvää ylisektorista johtamista. Hankkeessa tuotettiin ehdotuksia uudenlaiseen johtamiseen, etenkin siirtymävaiheen ajaksi, jolloin vanha ja uusi työkäytäntö vielä kulkevat osittain käsi kädessä. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että varhaisen tuen vaiheessa keskustelut vanhempien kanssa käydään aina ensin lapsen omassa lähineuvolassa, päivähoitopaikassa ja alkuopetuksen luokissa. Voiko varhaisen tuen palvelua löytyä vaikka kodin lähialueen? Vaikkapa vapaa - ajankeskuksen palveluista tai Mannerheimin lastensuojeluliiton ja seurakunnan palveluista. Näiden palveluiden sisältöjä on myös päivitetty hankkeen aikana. Sähköisenä tiedot eri järjestöjen ja kolmannen sektorin palveluista ovat ajan tasalla ja kaikkien saatavilla. Tällä kaikella on palveluohjausta ja vanhempien osuutta vahvistava vaikutus. Kuvailulehden osoitteesta voi tilata seuraavia raportteja: Terve lapsuus arjessa hanke loppuraportti Pienet lapset liikkeelle käsikirja Lapsiperheiden palvelut Kuopiossa 2007 selvitysraportti

6 5(62) 2. TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKKEEN TAUSTAA 2.1. Aikaisempi kehittämistyö Terve lapsuus arjessa hankkeen taustalla on laaja suunnittelu ja kehittämistyö, joka toteutettiin Etu- foorumissa ( ) sekä Terve lapsuus hankkeessa. ( ), Kehittämistyön keskeisin sisältö oli palvelujen koordinointi siten, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat aikaisempaa paremmin. (Kuvio1.) PALVELUJEN UUDELLLEEN KOORDINOINTI ETU FOORUMI TERVE LAPSUUS - HANKE KYSYNTÄ TARJONTA KUVIO. 1. Varhaisen tuen palvelun kehittämistyön lähtötilanne Kehittämistyön arvopohjamäärittelyä muokkasi holistinen käsitys, joka korostaa kykyä nähdä ihminen kokonaisuutena. Merkityksellisiksi seikoiksi määrittyivät ekologisten ja konstruktivistien teorioiden mukaisten lapsen normaalin kehityksen variaatioiden ymmärtäminen sekä lapsen ja hänen päivittäisen elinympäristönsä arvostus. Tässä ajattelutavassa erityisyys on osa palvelukokonaisuutta, jossa mm. haitan käsitettä painottava lääketieteellinen näkemys korvataan laajemmalla pedagogisella ja sosiaalisella näkökulmalla. Kehittämistyön aikana käydyissä arvokeskusteluissa korostui toiminnan muutos. Kasvaneisiin haasteisiin haluttiin vastata muutoksella, ei niinkään resursoinnilla ja uusilla investoinneilla. Etu foorumissa ja Terve lapsuus hankkeessa työmenetelmänä oli toimintatutkimuksellinen työote, jolle on tunnusomaista toiminnan ja tutkimuksen samanaikaisuus. Eri osa-puolien väliset tapaamiset ja keskustelut mahdollistivat vastavuoroisuuden ja luottamuksen syntymisen eri hallinnonalojen ja sektoreiden toimijoiden välille. Työmenetelmä edusti sosiaalista toimintatapaa, jossa keskusteluun osallistuneilla oli mahdollisuus reflektiivisen ajattelun avulla uudenalaisen toiminnan ymmärtäminen ja sen kautta oman toiminnan kehittäminen. Kehittämistyön kohdentui melko pian alle yhdeksänvuotiaisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Tämän kohderyhmän käyttäminen palvelujen kuvaamiseksi laadittiin perusanalyysi, (Kuvio 2.) minkä keskeisimmät tulokset osoittavat, että lasten ja perheiden tarvitsemat erityisen tuen palvelut ovat hajallaan ja toiminnallisesti irrallaan peruspalveluista. Peruspalvelujen sisälle tunnistettiin useita ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia työmuotoja, mutta niiden määritteleminen koettiin vaikeaksi. Merkityksellinen tulos oli, että perus-

7 6(62) palveluihin suunnattu, lasta ja perhettä koskeva ohjaus ja tuki oli puutteellista ja koordinoimatonta. Perusanalyysin mukaan lapsen ja perheen auttaminen peruspalveluissa koetaan haasteelliseksi ja vaikeaksi työksi. Perustason työntekijöiden oli vaikeaa sitoutua lapsen ja perheen kanssa arjessa toteutettavaan varhaisen tuen toteuttamiseen ja muuhun kuntoutustyöhön. Työn toteutuminen edellyttää vahvaa verkostoitumista ja sen myötä tiedon kulku ja osaamisen jakaminen tulisi olla saumatonta. Näiden toteutumisessa nähtiin suuria puutteita. Toisaalta nämä uudet varhaisen tuen työtavat, jotka edellyttävät tunnistamista, arviointia ja dokumentointia, koettiin vielä vieraiksi. Niiden omaksuminen vaatii koulutusta, mahdollisuutta reflektointiin ja ennen kaikkea aikaa. Erityistason työntekijät kokivat taas, etteivät heidän konsultoimansa toimenpiteet juurru peruspalvelujen käytännöiksi. Perustyöntekijätason ja erityisosaamista sisältävän tason työntekijät kokivat, että saman lapsen ja hänen perheensä asioita hoitavat useat eri tiimit ja työryhmät. Tieto ja ohjaus näiden työryhmien sekä lasta hoitavan henkilöstön ja perheen välillä ei kulje. Vastuutaho lapsen ja perheen asioiden hoitamisessa oli myös epäselvä. Eräänä puutteena koettiin, että toimintatieto lapsen suotuisan kehityksen edistämisen työmenetelmistä ei siirry taholta toiselle ja perheen käyttöön. Samoin lapsen kehityksen muutoksen seurantamekanismit olivat puutteellisia. 1. HAJANAINEN PERUSPALVELUKETJU 2. PERUSPALVELUISTA PUUTTUVAT TUKI JA OHJAUS 3. TUKI JA OHJAUS EI ULOTU LAPSEN ARKIYMPÄRISTÖÖN ERITYIS- PALVELU???? ER IT Y IS- PALVELU E R IT Y IS- PALVELU ERITYIS- PALVELU E R IT Y IS- PALVELU MENETELMÄTIETO E I S IIR R Y!? ERITYIS- PALVELU KUVIO 2. Perusanalyysin pohjalta laadittu lapsiperhepalvelujen nykytilanteen kuvaus Perusanalyysin mukaan palvelujen hajanaisuus kohdistui, ei niinkään erityisen tuen tarpeessa (lue: lapsella asiantuntijan lausunto tai diagnoosi tuen tarpeesta) olevien lasten palvelujen järjestämiseen, vaan siihen ns. välimaastoon kun tuen tarve on tunnistettu ja tarvitaan jotakin, mutta ei vielä erityisen osaamisen alueen palveluja, ainakaan hyvin kokonaisvaltaisesti. Perusanalyysin keskeisimmät Kehittämistarpeet tulokset 1. Lasten ja perheiden tarvitsemat erityisen tuen palvelut ovat hajallaan ja 1. Palveluohjauksen tehostaminen toiminnallisesti irrallaan peruspalveluista. 2. Peruspalveluihin suunnattu ohjaus ja tuki puutteellista ja koordinoimatonta 2. Peruspalveluihin kohdentuvan ohjauksen kehittäminen. KUVIO 3. Perusanalyysin pohjalta laadittu tavoitemalli

8 7(62) Terve lapsuus hankkeessa tuotettiin Kuopion lastenneuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus, joka otettiin käyttöön v Yhteistyösopimuksen laatiminen edellytti neuvolan ja päivähoidon omien normiohjausasiakirjojen laatimista, jotka noudattavat valtakunnallisia asiakirjoja. Vuonna 2005 valmistuivat Kuopion lastenneuvolan käsikirja ja Kuopion varhaiskasvatussuunnitelma, mikä sisältää myös Kasvattajan käsikirjan. (2006) Samaan aikaan Kuopion päivähoidossa toteutettiin sisäinen organisaatiomuutos. Päivähoitopalveluun sisällytettiin Varhaisen tuen- palvelut, jossa työskentelee kuusi konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa. Heidän esimiehenään toimii päivähoidon palvelupäällikkö. Kuopion lastenneuvolatyön käsikirja Kuopion varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja Lastenneuvolan ja päivähoidon yhteistyösuunnitelma Nämä asia- ja käsikirjat ovat olleet keskeisessä roolissa Terve lapsuus arjessa hankkeen kehittämistyössä. Käsikirjoihin voi tutustua osoitteessa yhteistyö/terve lapsuus arjessa tai edistämine/terve lapsuus arjessa 3. TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKE Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisyksikön hallinnoima Terve lapsuus arjessa hanke käynnistyi maaliskuussa 2006 osana Terve Kuopio - ohjelmaa. (Kuvattu kohdassa 4.8) Hanke oli kaksivuotinen ja päättyi vuoden 2007 lopussa. Hankkeen visiona oli Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa. Hankkeen tavoitteena oli turvata laadukkaat (tasalaatuiset) palvelut kaikille lapsiperheille. Hanketta vetämään palkattiin projektipäälliköksi KM Jaana Lappalainen. Kehittämistyön keskeisimpänä sisältönä oli ajatus siitä, että lapsiperheiden käyttämien peruspalvelujen tulee olla niin laadukkaita, että ne sisältävät varhaisen tuen palvelun jo perustasolla. (Heinämäki. L. 2006) (Kuvio 4.) ERITYISEN TUEN PALVELUT YKSILÖLLINEN TUKI VARHAISEN T UEN PALVEL UT TUKIPALVELUT LAADUKKAAT PERUSPALVELUT KUVIO 4. Varhaisen tuen rakentuminen palvelurakenteeseen. (L. Heinämäki)

9 8(62) Terve lapsuus arjessa hankkeessa ylisektorista yhteistyötä tarkasteltiin prosessinomaisesti. (Kuvio 5.) Kukin linjaorganisaatio määritteli omaa varhaisen tuen palveluaan sekä tarpeiden että tuottamistapojen suhteen. Palveluissa tapahtuva muutos ja sen jalkauttaminen muuttuivat ymmärrettävimmiksi kun niitä tarkasteltiin prosessinomaisesti sekä rakenteellisten uudistusten että henkilöstöä ohjaavia määritysten suhteen. Kaikissa hankkeen viidessä projektissa kehittämistyön sisällöt ovat noudattaneet tätä kaksivaiheista kehittämismallia. Kaksivaiheista kehittämismallia ja projektityön etenemisestä kuvataan luvussa 8.1. Linjaorganisaatio Linjaorganisaatio Linjaorganisaatio Linjaorganisaatio Ylisektorinen varhaisen tuen palveluprosessi KUVIO 5. Ajatus ylisektorisesta varhaisen tuen palveluprosessista Terve lapsuus arjessa hankkeessa ylisektorisella varhaisen tuen palveluprosessilla tarkoitetaan yhteistyötä, mikä toteutuessaan on palveluohjausta palvelujen koordinointia konsultaatiota 3.1. Varhainen tuki ilmiönä Perinteisesti varhaisen tuen työ sisältää monta ulottuvuutta, riippuen siitä, kuka milloinkin on sitä määrittelemässä; kasvatustieteilijä, terveystieteilijä vai lastensuojelun asiantuntija. Puhutaan terveyden edistämisestä, varhaisesta puuttumisesta, varhaisesta tukemisesta, varhaisesta mukaantulosta, ennaltaehkäisevästä työstä, syrjäytymisen ehkäisystä jne. Tällä rajapinnalla tehdään paljon verkostotyötä sekä moniammatillista- ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Työtä, joka on usein määrittelemätöntä, jolloin sitä on vaikeaa arvioida ja sen vuoksi myös vaikeaa johtaa. Varhaisen tuen määrittely on palvelujen ja hallintokuntien rajat ylittävä ajankohtainen ilmiö, näin myös Kuopiossa. Varhaista tukea palveluna on vaikea kuvata. Perinteisesti se on ollut tavallisen työn ja erityisen työn välimaastossa. Varhainen tuki on hyvin usein osa peruspalvelua. (Kuvio 6.)

10 9(62) Tilanne ennen Lastenneuvolan, päivähoidon ja perusopetuksen erityisen tuen palvelu Yhteistyö satunnaista Tukipalvelut Lastenneuvolan, päivähoidon ja perusopetuksenyhteistyö satunnaista peruspalvelu KUVIO 6. Varhaisen tuen palvelu ennen palvelumääritystä 3.2. Hankkeen tavoitteet Yleistavoitteet Palveluohjauksen tehostaminen Peruspalveluihin ja perheisiin kohdentuvan tuen ja ohjauksen tehostaminen tukipalvelujen avulla Toiminnalliset tavoitteet Lapsiperheiden palveluihin kuuluvien organisaatioiden prosessien yhdenmukainen kuvaaminen Varhaisen tuen ydinprosessin kehittäminen ja käyttöönotto Peruspalveluilla tässä yhteydessä tarkoitetaan sosiaali- ja terveyskeskuksen lastenneuvola ja päivähoitopalveluja koulutuspalvelukeskuksen osalta perusopetuksen 1-2 luokkia Tukipalveluilla tässä yhteydessä tarkoitetaan vapaa -ajankeskuksen lasten liikuntaan aktivoimisyksikön palveluja avohoidon kuntoutuksen lasten fysio - ja toimintaterapiapalveluja lasten mielenterveys- ja kuntoutuspalveluja oppilashuollon ja laaja-alaisten erityisopettajien (ela) palveluja. Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää lapsiperhepalveluiden toimivuutta ja laatua sekä tehostaa palveluohjausta. Hankkeen tavoitteena on kehittää palvelujen koordinointia ja konsultaatiokäytäntöjä sekä tehostaa teknologian avulla tiedonsiirtoa ja yleistä tietoisuutta lapsiperhepalveluiden sisällöistä, laadusta ja osaamisesta. Kaikkien kehittämistoimien toteutumisen nähdään mahdollistavan vanhempien osuuden vahvistumisen oman lapsensa suotuisan kasvun ja kehityksen tukemisessa.

11 3.3. Toteutusaikataulu 10(62) Terve lapsuus arjessa - hankkeen toteutusaikataulu oli Kohderyhmä Välitön kohderyhmä Välillinen kohderyhmä Alle yhdeksänvuotiaat kuopiolaiset lapset N = 9000 ja heidän perheensä Alla yhdeksänvuotiaiden kuopiolaisten lasten kanssa työskentelevät työntekijät N = 1168 Terve lapsuus arjessa hankkeen välillinen kohderyhmä olivat alle yhdeksänvuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevät työntekijät. Hankkeessa oli mukana kolme Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen kahdeksasta hallintokunnasta, avohoito päivähoito ja psykososiaalisen työ. (Liite 1.) Mukana hankkeessa olivat myös vapaaajankeskuksen liikuntaan aktivoimisyksikön palvelut ja koulutuspalvelujen 1 2 luokkien palvelut. Hanke teki ajoittain yhteistyötä sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinnon, taloushallinnon ja tietohallinto kanssa. (Välillinen kohderyhmä liite 2.) 3.5. Hallinnointi ja organisaatio Terve lapsuus arjessa hanketta hallinnoi Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisyksikkö. Hankkeen organisaation muodostivat toimeenpanoryhmä, projektien ohjausryhmät ja viisi erillistä projektia. (Kuvio 7.)

12 11(62) Ohjeita Päätöksiä TOIMEENPANORYHMÄ Kokoontui 3-4 krt/ vuodessa. Helminen Anneli Psykososiaalinen työ Vastuualuejohtaja Lindell Pekka Päivähoito Vastuualuejohtaja Miettinen Tarja Sosiaali- ja terveyskeskus Kehittämispäällikkö Meriläinen Tuomo Sosiaali- terveyskeskus Toimialajohtaja Norja Heli Koulutuspalvelut Toimialajohtaja Pj. Pietikäinen Matti Avohoito Vastuualuejohtaja Rautjärvi Jarmo Sosiaalityö Vastuualuejohtaja Vasankari Jaana Vapaa-ajankeskus Toimialajohtaja PROJEKTIEN OHJAUSRYHMÄN JÄSENET Projektipäällikkö Siht. Tietoa Asumaa Mervi Lasten mielenterveys ja kunt.palvelut Tulosyksikön päällikkö * Hentunen Janne Vapaa-ajankeskus Lastenliikuntapalveluista vastaava * Jämsä - Taskinen Annukka Avohoito; kuntoutus Apulaisosastonhoitaja Kangasaho Tiina Lasten mielenterveys ja kunt.palvelut Puheterapeutti Kauppinen Tuula Oppilashuolto Johtava koulupsykologi * Mäki Kristiina Avohoito Terveydenhoidon osastonhoitaja * Nikula-Partanen Ansa Lapsiperheyksikkö Johtava sosiaalityöntekijä * Pirskanen Marjatta Avohoidon hallinto Suunnittelija Raninen Kari Koulutuspalvelut Perusopetusjohtaja Roine Maija Avohoito Kuntoutuksen osastonhoitaja * Valkonen Pirjo / Nuotio Tuula Päivähoito Palvelupäällikkö * Varjoranta Pirjo Sos.terv. Koulutuspäällikkö Vuori Sirpa Koulutuspalvelut Johtava rehtori ERILLISET PROJEKTIT Ruska 2. Halla Esikko Kevätesikko Omppu Jaana Lappalainen 2006 KUVIO. 7. Terve lapsuus arjessa hankkeen organisaatio Kuviossa 7. tähdellä merkityt työntekijät toimivat Terve lapsuus arjessa - hankkeen ohjausryhmän jäseninä kevään 2006 ajan. Ryhmä lakkautettiin kun yksittäiset projektit käynnistyivät elokuussa Toimeenpanoryhmä Terve lapsuus arjessa hankkeen tavoitteellista etenemistä ohjasi ja valvoi toimeenpanoryhmä, joka koostui toimiala- ja vastuualuejohtajista. Ryhmä kokoontui 3-4 kertaa vuodessa ja sen puheenjohtajana toimi koulutuspalvelujen toimialajohtaja ja sihteerinä hankkeen projektipäällikkö. Projektien ohjausryhmät Terve lapsuus arjessa hankkeessa toteutettiin viisi projektia. 1. Ruska Halla 3. Esikko 4. Kevätesikko 5. Omppu.

13 12(62) Eri projektien ohjausryhmät muodostuivat Kuvion 7. ohjausryhmä jäsenistä. Ohjausryhmät kokoontuivat projektien aikana 3-5 kertaa. Kuviossa 16. on kuvattu mihin projektin ajankohtaan ohjausryhmien kokoukset pääsääntöisesti sijoittuivat Rahoitusmalli Terve lapsuus arjessa - hanke sai rahoituksen valtakunnallisesta sosiaalialan kehittämishankkeeseen sisältyvästä osiosta Varhaisen tukemisen työmenetelmien kehittäminen. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat (Budjetti liitteessä 3.) Rahoitusmalli mahdollisti sen, että asiantuntijat pystyivät työskentelemään hankkeessa kokopäivätoimisesti. Hankkeen aikana toteutettiin viisi projektia; Ruska 2., Halla, Esikko, Kevätesikko ja Omppu. Projektipäällikkö Kustannukset n Ruska 2. 3 asiantuntijaa Halla 1 asiantuntija Esikko 3 asiantuntijaa Kevätesikko 4 asiantuntijaa Omppu 4 asiantuntijaa Kustannukset n Tulokset Kolmen hallintokunnan yhteistyömalli Pienet lapset liikkeelle - käsikirja! Kustannukset n Tulokset Lapsiperheiden palvelut Kuopiossa Selvitysraportti Kustannukset n Tulokset Lastenneuvolan, päivähoidon ja lasten mielenterveys- ja kuntoutus palveluiden yhteistyömalliehdotuksia Kustannukset n Tulokset Lastenneuvolan, päivähoidon, puhe, -toiminta- ja fysioterapian yhteistyömalliehdotuksia Kustannukset n Tulokset Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömalliehdotus tukea tarvitsevien lasten näkökulmasta KUVIO 8. Terve lapsuus arjessa hankkeen henkilöstömenot Kuviossa 8. on kuvattu hankkeen eri projektien henkilöstömenoja; kustannukset - tulokset käsitteillä. Projektin tuloksia esitellään tarkemmin luvussa 5. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Henkilöstömenoihin oli budjetoitu Vuoden 2007 lopussa henkilöstömenoihin oli käytetty n (73 %) Käytön vaje johtui siitä, että alkuperäisessä rahoitussuunnitelmassa myös sosiaalityö oli mukana. Sosiaalityötekijät eivät kuitenkaan pystyneet irrottautumaan projektityöskentelyyn. Hankkeessa työskenteli vuosina kokopäivätoiminen projektipäällikkö ja 15 asiantuntijaa viidessä eri projektissa. Työvuosiksi muutettuna asiantuntijatyövoimaa oli hankkeen aikana käytettävissä 3v6kk. Tämä aika yhdistettynä projektipäällikön työai-

14 13(62) kaan, henkilöstön työaika työvuosiksi muutettuna oli 5v 4kk. Asiantuntijoille palkattiin hankerahoituksella sijaiset heidän omiin työyksikköihinsä. Projektipäällikkö laati kaksi kertaa vuodessa Itä-Suomen lääninhallitukselle selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valtionavustuksen maksatusta varten. Koko hankkeen aikana vv laadittiin neljä maksatusselvitystä, mitkä sisälsivät tietoja hankkeen tavoitteellisesta ja taloudellisesta etenemisestä. Kuopion sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikkö laati kustannuserittelyt valtion maksatushakemuksiin. Terve lapsuus arjessa hankkeen kokonaismenot olivat ,15 (73,1 %). Itä- Suomen lääninhallitus myönsi tammikuussa 2008 siirtomäärärahan käytettäväksi kevään 2008 aikana. 4. YHTEYDET KANSALLISIIN JA PAIKALLISIIN STRATEGIOIHIN 4.1. Hallitusohjelma Pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen ohjelma painottaa, että kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Sosiaali- ja terveydenhuollossa parannetaan palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Ohjelmassa todetaan, että kehitetään palveluohjausta, parannetaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalihuollon saumattomia palveluketjuja, mukaan lukien ennaltaehkäisevä työ. Erityishuomiota kiinnitetään lasten ja nuorten mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen. Perhettä tuetaan ja palveluiden valintamahdollisuuksia parannetaan lisäämällä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Tehostetaan toiminnan ja palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointia sekä palvelujen valvontaa ja ohjausta. Uuden teknologian käyttöönottoa, läpinäkyvyyttä ja ohjausta parannetaan sekä jatketaan sähköisten tietojärjestelmien kehittämistä, minkä avulla edistetään paikkariippumatonta palvelujen saatavuutta. Hallitusohjelmassa korotetaan liikuntapolitiikka, minkä tarkoituksena on edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Painopiste on lasten ja nuorten liikunnassa. Liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna vahvistetaan ja arkiliikunnan edellytyksiä parannetaan. Samassa yhteydessä korostuu kirjastojen roolin vahvistaminen lähipalveluna. Kouluterveydenhuoltoa kehitetään osana oppilashuollon kokonaisuutta sekä vahvistetaan perhetyötä osana avohuollon tukitoimia Terveys 2015 kansanterveysohjelma Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa lapsia koskevaksi tavoitteeksi on asetettu: Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Lasten terveyden osalta ohjelmassa korostetaan eri tahojen yhteistyötä ja terveyttä edistävää roolia, syrjäytymisuhassa olevien lasten ja lapsiperheiden tukemista sekä lasten psykososiaalista hyvinvointia ja sen seurantaa.

15 14(62) 4.3. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa (STM 2004:13) suositellaan, että kunnissa käynnistetään suunnittelu siitä, miten lapsiperheille tarkoitettuja palveluja kootaan nk. perhepalveluverkostoon. Tässä yhteydessä määriteltäisiin keskeiset vastuutahot, toimijat ja suhde kunnan hyvinvointipolitiikkaan. Perhepalveluverkoston toiminta-ajatuksena on lapsiperheiden kanssa työskentelevien yhteistyön kehittäminen Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2003/2006) korostetaan lapsen oikeuksia, vanhempien kasvatusvastuuta ja varhaiskasvatuksen tehtävää lapsen suotuisan kasvun ja kehityksen tukemisessa. Perusteissa on määritelty varhaisen tuen ajattelu osaksi varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyötä muun sosiaali- ja terveydenhuollon, erityisesti lastenneuvolan kanssa Valtakunnallinen lastenneuvolaopas Uusi lastenneuvolaopas (STM 2004:14) ehdottaa perheiden ja vanhemmuuden tukemiseksi ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi perhe- ja voimavaralähtöistä työotetta sekä laaja-alaista vertaistukitoimintaa. Sen mukaan neuvolatoiminnan haasteellisuus edellyttää yhä useammin suunnitelmallista moniammatillista yhteistyötä ja hoitopoluista sopimista. Yhteistyön varmistamiseksi ehdotetaan perhepalveluverkoston muodostamista ja yhteistyön sisällyttämistä osaksi kunnan lapsipoliittista ohjelmaa. Myös perusopetuslaki edellyttää koulun ja kodin välistä yhteistyötä Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 on maakunnan pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Maakuntasuunnitelmassa määritellään esitettyjen kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet lähimmän neljän vuoden aikana. Pohjois- Savon maakuntaliiton hyväksymässä maakuntaohjelmassa osoitetaan keskeisimmät hankkeet sekä eri tahojen rahoitus niiden toteuttamiseksi. Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma muodostavat yhdessä maakunnan suunnittelun kokonaisuuden. Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoitteissa ja strategiassa suurimmat kasvuodotukset määritellään kohdentuvaksi mm. sosiaali- ja terveydenhoitoon. Ohjelma korostaa sitä, koko Pohjois-Savon kehittämisessä Kuopiolla ja Kuopion seudulla on maakunnan veturina erityisasema. Vuoteen 2010 saakka ulottuva strategia hahmotetaan kaksijakoiseksi toimenpiteet, joilla edistetään Pohjois-Savon kehitystä lyhyellä aikavälillä

16 15(62) toimenpiteet, joilla varaudutaan tulevien vuosien haasteisiin 4.7. Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman visiona on Iloinen, terve ja turvallinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa. Ohjelman tavoitteena on suunnata kaupungin eri hallintokuntien ja luottamushenkilöiden toimintaa ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti monialaista ja hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä korostaen. Ohjelman toivotaan tukevan lapsiperheiden, kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden toimintaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pyrkimyksenä on vakiinnuttaa ja laajentaa asuinaluekohtaista moniammatillista verkostotyötä ja työmenetelmiä. Terve lapsuus arjessa hanke on sisällytetty painopistealueeksi Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan kohtaan 4.4 Hyvien käytäntöjen jatkaminen, levittäminen ja kehittäminen Terve Kuopio ohjelma Terve lapsuus arjessa -hanke on osa vuoteen 2012 ulottuvan Terve Kuopio ohjelman projekti- ja hanketoimintaa. (Kuvio 9.) Ohjelman painopistealueita ovat Ikääntyvät Hyvinvointiteknologia ja hyvinvointi IT Terveyden edistäminen Terveysmatkailu Terveellinen, älykäs asuminen Terve Kuopio ohjelman sisällöissä korostuvat ikääntyvät, hyvinvointiteknologia sekä terveyden edistäminen, missä toteutetaan uusia avauksia, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua. Ohjelman eräänä painopisteenä on ennaltaehkäisevän toiminnan ja työmuotojen vahvistaminen ja edelleen kehittäminen. Terve lapsuus arjessa hanke kohdentui sisällöllisesti terveyden edistämisen toimintalinjaukseen, missä toteutetaan uusia avauksia parantamaan ihmisten; tässä yhteydessä lasten ja perheiden, elämänlaatua. Terveyden edistämisen toimintalinja korostaa palvelujen laatua, jolloin painopisteeksi mainitaan ennaltaehkäisevä työ.

17 16(62) Terve Kuopio- ohjelman organisoituminen Kuopion strategia Terve Kuopio -ohjausryhmä Työryhmä Ohjelmapäällikkö WHO -koordinaattori OPERATIIVINEN VERKOSTOTOIMINTA Toimialat Seudun kunnat Oppilaitokset Teknia Oy 3. sektori Terve lapsuus arjessa Hyvät käytännöt - Painopistealueet Aktiivinen elämäntapa Terve ikääntyminen Terveysvaikutusten Terveellinen arviointi kaupunkisuunnittelu Yhteistyöorganisaatiot Yhteistyöorganisaatiot Yhteistyöorganisaatiot Yhteistyöorganisaatiot Yhteistyöorganisaatiot KUVIO 9. Terve Kuopio ohjelman organisoituminen 4.9. Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupungin palvelustrategia korostaa palvelujen priorisointia ja tuottamisprosesseja. Strategian sisällöissä painottuvat hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja osaamisen soveltaminen. Palvelujen tuottamisessa keskitytään olennaiseen ja järkeistetään prosesseja, mikä näkyy parantuneena palveluna ja tuottavuutena. Mottona ovat oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Asiantuntevalla henkilöstöllä on aktiivinen rooli palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset palvelut. Strategian linjauksissa on sitouduttu toimintatapamuutoksiin. Terve lapsuus arjessa hanke on sisällytetty painopistealueeksi Kuopion kaupungin strategian kohtaan 2.4 Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen, jossa korostetaan palveluprosessien toimivuutta, kuvaamista ja kehittämistä Kuopion eri hallintokuntien strategiat Kuopion kaupungin visio Hyvinvoinnin edistäminen toisistamme välittäen on sosiaali- ja terveyspalvelujen strategisten painopisteisteiden taustalla. Visiosta on johdettu päämääriä, joiden keskeisimpinä sisältöinä ovat terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja järjestäminen, mitkä vaikuttavat väestön hyvinvointiin. Päämäärissä painotetaan palvelujen kehittämistä yhteistyössä asukkaiden, kaupungin eri toimijoiden, yliopiston sekä muiden oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen strategiassa korostetaan prosessien ja rakenteiden osalta tasapainoista ja monipuolista palvelurakennetta ja sujuvia palveluprosesseja, joilla on yhteys palvelujen laadunvaihteluun sekä taloudellisuuteen. Asiakasvaikuttavuuden osalta korostuu lasten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, joiden sisällöissä korostuvat varhainen puuttuminen ja vahvistunut vanhemmuus.

18 17(62) Koulutuspalvelukeskuksen strategiassa korostetaan tasapuolisia, tarkoituksenmukaisia ja toimivia palveluja sekä vahvaa verkostoitumista. Vapaa-ajantoimen strategiassa korostetaan laadukkaita palveluja, palvelujen saatavuutta ja asiantuntijuutta. 5. HANKKEESSA TOTEUTETUT PROJEKTIT Terve lapsuus arjessa - hankkeen rahoitusmalli (Liite 3.) mahdollisti sen, että asiantuntijat pystyivät työskentelemään hankkeessa kokopäivätoimisesti. Hankkeen aikana toteutettiin viisi projektia. (Kuvio. 10) Tässä luvussa esitellään kaikki viisi projektia niiden toteutumisjärjestyksessä. Ruska 2. Halla Esikko Kevätesikko Omppu asiantuntijaa 1 tutkija 3 asiantuntijaa 4 asiantuntijaa 4 asiantuntijaa KUVIO 10. Terve lapsuus arjessa hankkeen osaprojektit Projektissa eri alojen asiantuntijoilla oli mahdollisuus keskustelujen kautta pitkäkestoisten kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Projektit hyödynsivät samaa toimintatutkimuksellista työotetta, mikä oli hyväksi havaittu jo Terve lapsuus hankkeen aikana. (kts. luku 2.1) Jokaisella projektilla oli oma ohjausryhmä, joka vastasi projektin tavoitteellisesta etenemisestä. Projekteilla olivat myös ns. rukkasryhmät, jotka koostuivat jokaisen oman hallintokunnan työntekijöistä. Terve lapsuus arjessa - hankkeen projektipäälliköllä oli toiminnallinen ja taloudellinen vastuu projektien onnistumisesta. Projektipäällikkö vastasi myös siitä, että projekteissa laaditut uudet palvelumallit ja - polut sisältävät varhaisen tuen näkökulman.

19 18(62) Hankkeen käytössä oli työtila Kuopion keskustassa, mistä oli hankkeen käytössä kolme huonetta. Projekteissa työskentelevät asiantuntijat kokivat erittäin merkittävänä seikkana projektien tavoitteiden saavuttamisen kannalta sen, että heillä oli mahdollisuus työskennellä samanaikaisesti yhteisessä tilassa Ruska 2. Tavoite Ruska 2. tavoitteena oli laatia ehdotus päivähoidon, vapaa-ajankeskuksen ja avohoidon kuntoutuksen lasten toimintaterapiapalveluiden uudenlaisesta yhteistyöstä. Asiantuntijat Päivähoidon asiantuntija Lastentarhanopettaja Vapaa-ajankeskuksen lasten liikunnan asiantuntija Vastaava työntekijä Lasten toimintaterapian asiantuntija Toimintaterapeutti Ohjausryhmä Tulokset 1. Vapaa-ajankeskuksen, päivähoidon ja avohoidon kuntoutuksen ylisektorinen organisaatio Vapaa-ajankeskus Lasten liikunnasta esimies Päivähoito Päivähoidon palvelupäällikkö Avohoito Tulosyksikön päällikkö Tulosyksiköiden päälliköt Päiväkotien johtajat Varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmä Tulosyksikön päällikkö Yhteistyökoordinaattori Yhteistyökoordinaattori Liikuntakoordinaattori Liikuntaan aktivoimisyksikkö Liikuntahallit Nuorisotalot Liikuntapaikat Liikuntamyötääjät Päivähoidon hoito- ja kasvatushenkilöstö Lasten tiimi Jaana Lappalainen 2007 KUVIO 11. Vapaa-ajankeskuksen, päivähoidon ja avohoidon kuntoutuksen ylisektorinen organisaatio Ylisektorinen asiakaslähtöinen päivähoidon, vapaa- ajankeskuksen ja avohoidon kuntoutuksen organisaatiomalli (Kuvio 11.) on vahvistettu vapa-ajanlautakunnassa sekä päivähoidon ja avohoidon johtoryhmissä keväällä 2007.

20 19(62) Poikkihallinnollisen organisaation ohjaus-, valvonta-, ja seurantavastuu on seurantaryhmällä, joka vastaa myös muutosjohtamisesta. Uudenalaisen työotteen koordinointivastuu on päivähoidon liikuntakoordinaattorilla ja vapaa-ajankeskuksen ja avohoidon kuntoutuksen yhteistyökoordinaattoreilla. Yhteistyön toteutuksesta vastaa päivähoidon liikuntamyötääjäverkosto. Koordinaattorit ovat työskennelleet syksystä 2007 alkaen. Päivähoidon hallinto on resursoinut liikuntakoordinaattorille työaikaa muutaman päivän kuukaudessa. Tuolle ajaksi hänelle on palkattu sijainen omaan lastentarhaopettajan työhön. Vapaaajankeskuksen ja avohoidon kuntoutuksen yhteistyökoordinaattorit toimivat koordinaatiotehtävissä oman perustyönsä ohessa. 2. Pienet lapset liikkeelle - käsikirja Uudenlaista yhteistyötä tukemaan laadittu Pienet lapset liikkeelle käsikirja korostaa liikkumisen ja leikin merkitystä jo pienellekin lapselle luontaisimpina tapoina toimia. Yhteistyörakenne ja sitä tukeva käsikirja ohjaavat lasten parissa eri tahoilla työskentelevien työntekijöiden työtä myös laadullisesti. Käsikirjan asiantuntemus ja tieto toinen toistemme palveluista mahdollistavat sen, että lasten kanssa toimivat työntekijät osaavat ohjata lapsia ja perheitä liikkumaan oma-ehtoisesti kodin läheisillä liikunta-alueilla. Pienet lapset liikkeelle käsikirjassa korostuvat aikuisen tehtävä ja rooli. Aikuisen tulee rohkaista ja haastaa arkaakin lasta kokeilemaan ja liikkumaan monipuolisemmin, jolloin lapsen harjoittelumahdollisuudet laadullisesti ja määrällisesti paranevat. Käsikirja huomioi varhaista tukea tarvitsevan lapsen antaen asiantuntevaa ja perusteltua tietoa Teemaesimerkein siitä, miten tutut arkitilanteet, tilat ja välineet, toimivat lapsen kokonaisvaltaisen liikunnan ja perusliikuntataitojen kehittäjinä. Pienet lapset liikkeelle käsikirjan lastenneuvolaversio (kotona olevat lapset) on valmisteilla ja se otetaan käyttöön vuoden 2008 aikana. Ruska 2. projektin projektisuunnitelma, kolmen hallintokunnan organisaatiomalli sekä Pienet lapset liikkeelle käsikirja on luettavissa osoitteessa: yhteistyö/terve lapsuus arjessa/ruska2. tai edistäminen/terve lapsuus arjessa / Ruska Halla Tavoite Halla- projektissa toteutetun selvitysraportin tarkoituksena oli: 1. kuvata alle yhdeksänvuotiaille ja heidän perheilleen vuosina tuotettuja palveluja 2. tunnistaa eri palvelutahoja ja asiakkuuden syntymekanismeja 3. kuvata nykyisiä, vanhemmuutta tukevia ja moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä ja 4. tunnistaa yhteistyötä edistäviä ja haittaavia tekijöitä

21 20(62) Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsiperheiden käyttämien palvelujen kehittämiseksi. Pitkäaikaistavoitteena on lapsiperheiden käyttämien palveluverkostojen selkiinnyttäminen sekä moniammatillisen yhteistyön (moniammatillisuuden) kehittäminen ja tehostaminen Kuopiossa. Kysely lähetettiin: Kuopion yliopistosairaala (KYS) Sosiaali- ja terveyskeskus (Stk) Koulutuspalvelukeskus Kulttuuritoimi Tekninen toimi Vapaa-ajan keskus Ympäristötoimi Ensikoti KELA Palo- ja pelastuslaitos Poliisilaitos Päihdepalvelusäätiö Seurakuntien lapsi- ja perhetyö Kysely toteutettiin käyttämällä sähköistä lomaketta, joka toimitettiin sähköpostitse pääasiassa esimiesten kautta eteenpäin lähetettäväksi työntekijöille (ohjeistuksena 20 %:n moniammatillinen otanta). Asiantuntijat Projektityöntekijä Projektitutkija Ohjausryhmä Tulokset 1. Lapsiperheiden palvelut Kuopiossa 2007 selvitysraportti Selvitysraportin tuloksena saatiin tietoa alle yhdeksänvuotiaiden lasten ja heidän perheidensä palveluista ja yhteistyökäytännöistä eri toimijoiden näkökulmasta. 1. Palveluiden syntymekanismeista 2. Vanhemmuutta tukevat moniammatillisista yhteistyökäytännöistä 3. Yhteistyötä estävistä ja haittaavista tekijöistä 4. Yhteistyön kehittämisestä Selvitysraportti lapsiperheiden palveluista on poikkihallinnollisen yhteistyön alkukartoitus. Raportti lapsiperheiden palveluista on osa Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman käytännön toimenpiteitä. Raportti luovutettiin Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittiselle neuvottelukunnalla tammikuussa 2008.

22 21(62) Halla projektin projektisuunnitelma ja Lapsiperheiden palvelut Kuopiossa 2007 selvitysraportti on luettavissa osoitteessa: yhteistyö/terve lapsuus arjessa / Halla tai edistäminen/terve lapsuus arjessa / Halla 5.3. Esikko Tavoite Laatia ehdotus lastenneuvolan, päivähoidon, lasten mielenterveys ja kuntoutuspalveluiden ja kasvatus- ja perheneuvontapalveluiden yhteistyömalliksi, johon sisältyy konsultoiva työote. Asiantuntijat Lastenneuvolatyön asiantuntija Terveydenhoitaja Lasten mielenterveys- ja kuntoutuspalveluiden asiantuntija Sosiaalityöntekijä Päivähoidon asiantuntija Kelto Lasten mielenterveys- ja kuntoutuspalveluiden Tulosyksikön päälesimiestason asiantuntija likkö Ohjausryhmä Tulokset 1. Päivähoidon varhaisen tuen palvelun työkäytäntöjen vahvistaminen Konsultoivien erityislastentarhanopettajien (Kelto) uudenlainen palvelumääritys. Keltojen ja päiväkotien johtajien yhteistyösopimus Esikko projektissa käynnistyi konsultoivien erityislastentarhaopettajien (Kelto) palvelumäärityksen laatiminen toukokuussa Työtä ohjasi Stakesin erikoistutkija Liisa Heinämäki. Palvelumääritys on vahvistettu päivähoidon johtoryhmässä ja otettu käyttöön syksyllä Keltojen ja päiväkotien johtajien yhteistyösopimus on vahvistettu päivähoidon johtoryhmässä ja se on otettu käyttöön vuoden 2007 alussa. Kuopion kaupungin päivähoidon varhaisen tuen käsikirja Esikko projektissa (myös Kevätesikko projektissa) on päivitetty Kuopion kaupungin päivähoidon varhaisen tuen käsikirjan sisältöjä. Avohoidon kuntoutuksen lasten toiminta- ja fysioterapeutit ovat päivittäneet käsikirjan lasten motorisen ja oman toiminnan ohjauksen osioita. Lapsen kielellisen kehityksen osiota on päivittänyt lny:n puheterapeutti. Lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen osioita ovat päivittäneet lny:n sosiaalityöntekijä ja psykologit. Kaikki päivitykset on tehty yhteistyössä keltojen kanssa. Varhaisen tuen käsikirjan päivitykset jatkuvat keväällä Käsikirja on tarkoitus ottaa käyttöön myös lastenneuvoloissa vuoden 2008 aikana.

23 22(62) 2. Lastenneuvolan, päivähoidon ja lasten mielenterveys- ja kuntoutuspalveluiden (lny) yhteistyömalliehdotuksia. Malleissa on hyödynnetty nykyisiä hyviä käytäntöjä ja malleihin sisältyy konsultoiva työote. Mallit sisältävät Asiakkuuden syntyprosesseja ja palvelupolkuja yksittäisessä organisaatiossa * Tarvelähtöisiä ylisektorisia palvelupolkuja * Tietoa konsultaatiosta ja sen käsitteestä, tietosuojasta, kirjaamisesta ja tilastoinnista Konsultaatiomuotojen määrittelyä o Puhelinkonsultaatio o Sähköinen konsultaatio o Jalkautuva konsultaatio Huolen vyöhykkeistö ja puheeksi ottaminen yhteisenä työmuotona Ryhmätoimintojen kehittäminen; esim. Vilperit ja vanhemmat ryhmätoiminnan kehittäminen ja laajentaminen koko kaupungin alueelle. Vanhemmuuden tukemisen poikkihallinnollisia prosesseja o Äidin / isän masennus o Perheessä äkillinen kriisi o Vanhempien ero * - merkityt prosessit on kuvattu ProcessGuide- menetelmällä ja niihin voi tutustua osoitteessa selainkäyttöiset ohjelmat /ProcessGuide portaali Esikko- projektin projektisuunnitelma ja luonnosvaiheessa olevat työpaperit on luettavissa osoitteessa: yhteistyö/terve lapsuus arjessa/esikko tai edistäminen/terve lapsuus arjessa/esikko 5.4. Kevätesikko Tavoite Laatia ehdotus lastenneuvolan, päivähoidon, puhe, -toiminta- ja fysioterapian yhteistyömalliksi, johon sisältyy konsultoiva työote. Asiantuntijat Lasten toimintaterapian asiantuntija Toimintaterapeutti Lasten fysioterapian asiantuntija Fysioterapeutti Lasten puheterapian asiantuntija Puheterapeutti Päivähoidon asiantuntija (2) Kelto Ohjausryhmä Tulokset

24 23(62) 1. Lastenneuvolan, päivähoidon, puhe,- toiminta- ja fysioterapian yhteistyömalliehdotuksia. Malleissa on hyödynnetty nykyisiä hyviä käytäntöjä ja joihin sisältyy konsultoiva työote. Mallit sisältävät: Asiakkuuden syntyprosesseja ja palvelupolkuja yksittäisessä organisaatiossa* Lasten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut (lny) Puheterapia Fysioterapia Toimintaterapia Uusia varhaisen tuen toimintamalleja * Ennakoiva työ päivähoidossa Keltokonsultaation eri muodot Varhainen tuki Lny:ssä Varhainen tuki puheterapiapalveluissa Varhainen tuki fysio- ja toimintaterapiassa Varhaisen tuen ylisektorisia (tarvelähtöisiä) malleja Ylisektorisia varhaisen tuen palveluprosesseja* Kun huoli herää o neuvolassa o päivähoidossa o toiminta, - fysio- ja puheterapian tarpeesta o erityistason työntekijällä o * - merkityt prosessit on kuvattu ProcessGuide- menetelmällä ja niihin voi tutustua osoitteessa selainkäyttöiset ohjelmat /ProcessGuide portaali arjessa 2. Uudenlaiset ylisektoriset konsultaatiomallit ohjeistuksineen Puhelin konsultaatio Sähköinen konsultaatio Jalkautuva konsultaatio 3. Ehdotus ylisektorinen varhaisen tuen palvelun johtamismalliksi

25 24(62) Päivähoito Hallinto Esimies/ Palvelupäällikkö Varhaisen tuen kehittämisryhmä Avohoito terveydenhoitoyksikkö Esimies / osastonhoitaja Lastenneuvolatiimi? (työnimi) Avohoito kuntoutus Kuntoutuksen lasten tiimi Lny Lasten tiimi Varhaisen tuen palvelut Keltot Lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit Avohoidon kuntoutuksen lasten terapeutit Lny:n henkilöstö Päivähoidon hoito- ja kasvatushenkilöstö KUVIO 12. Ehdotus ylisektorinen varhaisen tuen palvelun johtamismalliksi Esikko- ja Kevätesikko projektit olivat tavoiteasettelultaan ja tuloksiltaan samansisältöisiä. Tämän vuoksi laadittiin molempien projektien tulosten pohjalta ehdotus ylisektoriseksi varhaisen tuen palvelun johtamismalliksi. (Kuvio 12.) Kevätesikko- projektin projektisuunnitelma ja luonnosvaiheessa olevat työpaperit on luettavissa osoitteessa: yhteistyö/terve lapsuus arjessa/kevätesikko- projektin luonnosvaiheessa olevia työpapereita tai edistäminen/terve lapsuus arjessa /Kevätesikko projektin luonnosvaiheessa olevia työpapereista 5.5. Omppu Tavoite Laatia ehdotus esi- ja alkuopetuksen yhteistyömalliksi, missä on hyödynnetty nykyisiä hyviä käytäntöjä ja johon sisältyy konsultoiva työote. Asiantuntijat Oppilashuollon asiantuntija Johtava koulupsykologi Erityispäivähoidon asiantuntija (2) Kelto Erityisopetuksen asiantuntija Laaja-alainen erityisopettaja Ohjausryhmä

26 Tulokset 25(62) 1. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömalliehdotus Mallissa on hyödynnetty nykyisiä hyviä käytäntöjä ja niihin sisältyy konsultoiva työote. Malli sisältää: Nivelvaiheen kellomallin Ehdotuksen ela- opettajien toimenkuvasta Ehdotuksen koulupsykologien toimenkuvasta Yhteistyösopimuksia o Lny oppilashuoltopalvelut - esiopetus o Esiopetus kriisikeskus 2. Ylisektorinen esi ja alkuopetuksen nivelvaiheen johtamismalli ehdotus Päivähoito / Hallinto Johtaja / palvelupäällikkö Esiopetuksen kehittämisryhmä Varhaisen tuen kehittämisryhmä Koulutoimi/ Hallinto Toimialajohtaja / Perusopetuksen johtaja Perusopetuksen johtotiimi Erityisopetuksen suunnittelutiimi Kelto Varhaisen tuen palvelut Keltot Ela-opettaja Kouluterveydenhoitaja Koulupsykologi Ela- opettajat Oppilashuoltopalvelut Koulupsykologit Päivähoidon hoito- ja kasvatushenkilöstö Terveydenhoitajat Rehtorit Luokanopettajat Koulunkäyntiavustajat Kouluterveydenhoitajat KUVIO 13. Kouluun siirtymisen nivelvaiheen ylisektorinen organisaatiomalli ehdotus Kouluun siirtymisen nivelvaiheen ylisektorinen organisaatiomalliehdotus esitellään keväällä 2008 uuden opetusministeriön rahoittaman (OM) hankkeen ohjausryhmälle. Tietoa OM:ön rahoittamasta hankkeesta Omppu- projektin luonnosvaiheessa olevien työpapereiden luvussa 7. Omppu- projektin projektisuunnitelma ja luonnosvaiheessa olevat työpaperit on luettavissa osoitteessa: yhteistyö/terve lapsuus arjessa/omppu tai edistäminen/terve lapsuus arjessa/omppu

27 5.6. Muut hankkeessa tuotetut raportit 26(62) Perhetyön tukitoimet Projekteissa työskennelleet asiantuntijat laativat erilaisia kyselyitä ja selvityksiä työn haasteellisuudesta lastenneuvoloille, päivähoidolle ja erityistason asiantuntijoille. Kyselyihin vastanneet kokivat suurimmaksi haasteeksi tämän päivän työssä vanhemmuuden tukemisen. Vastausten pohjalta hankkeessa kuvattiin poikkihallinnollisesti erilaisia perheiden kohtaamisen tilanteita. Kuvaaminen selkeytti käsitystä, että perhe(keskeinen) työ on hajallaan kaikkien vastuulla. Poikkihallinnollista perhe(keskeistä)työtä ei ole avattu, jolloin siihen ei osata varata tarpeeksi aikaa. Määrittelemättömänä perhe(keskeistä)työtä on vaikea johtaa. Terveystieteen maisteriopiskelija Satu Surakka tarkasteli lakien, asetusten ja suositusten pohjalta Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen ja Kuopion kriisikeskuksen perheitä tukevien palveluiden luonnetta ja sisältöjä. Opiskelijatyönsä hän suoritti osana opiskeluihinsa kuuluvaa kulttuurisen hoitotieteen käytännön opintojaksoa. Perhetyön tukitoimet raporttiin voi tutustua ositteessa: yhteistyö/terve lapsuus arjessa/ Perhetyön tukitoimet tai edistäminen/terve lapsuus arjessa/perhetyön tukitoimet Terve lapsuus arjessa hankkeen sähköinen materiaali on valmiina maaliskuussa TERVE LAPSUUS ARJESSA HANKKEEN KOKONAISTULOS 6.1. Ylisektorinen asiakaslähtöinen varhaisen tuen palvelumalli Terve lapsuus arjessa hankkeessa laadittiin asiakaslähtöinen varhaisen tuen palvelumalli koskien alle kouluikäisiä lapsia. (Kuvio 14.) Nyt tunnistettuna palveluna varhainen tuki on toiminnallisesti erotettu osa kokonaispalvelua, mikä rakentuu hyvälle ja laadukkaalle perusosaamiselle. (Vrt. kuvio. 6.)