Peräsuon ja Härkäsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja uusia tuotantoalueita koskeva toiminnanaloittamislupa, Kiuruvesi ja Vieremä

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 46/2011/1 Dnro ISAVI/38/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Peräsuon ja Härkäsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja uusia tuotantoalueita koskeva toiminnanaloittamislupa, Kiuruvesi ja Vieremä Vapo Oy PL Jyväskylä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Peräsuon ja Härkäsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 29/03/3. Luvan haltijan oli mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristölupaa haetaan samalla Peräsuolla 42,7 ha:n uudelle turvetuotantoalalle ja Härkäsuolla yhteensä 10,5 ha:n turvetuotantoalalle. Hakemuksessa on pyydetty ympäristönsuojelulain 101 :n nojalla oikeutta toiminnan aloittamiseen uusilla tuotantoaloilla lupapäätöksen antamisen jälkeen muutoksenhausta huolimatta. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000, muutos ) 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa hakemuskirjeellä ja hakemusasiakirjat on toimitettu ympäristölupavirastolle Hakemusta on täydennetty seuraavasti: vuokrasopimusten päättymisajankohdat ja arvio alueiden tuotannosta poistumisesta, laskuojien sijainnit ja valuma-aluetiedot, virtaamansäätöpatojen valuma-alueet, tiedot Peräsuon pintavalutuskentästä ja Härkäsuon kosteikosta, vesiensuojelun tehostaminen Peräsuolla, arvio vesistökuormituksesta ja vaikutuksista alapuolisen vesistön tilaan, tarkkailusuunnitelma, vedenlaatutietoja, Peräsuon tuotantosuunnitelmakartta, arvio toiminnan vaikutuksista Natura-alueeseen, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, maanomistajaluettelo maanomistajaselvitys Peräsuon ja Härkäsuon lisäalueiden kasvillisuusselvitykset.

2 2 HAKEMUS Voimassa oleva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle Peräsuon (sisältäen Teerisuon ja Männikkösuon) ja Härkäsuon (yht. n. 380 ha) turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 29/03/3. Toimintaa koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Tuotantokunnossa olevien lohkojen vedet johdetaan hakemuksen liitteinä olevien suunnitelmien mukaisesti käsiteltyinä. Käyttöön otettavien lohkojen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen kuin suunnitelman mukainen vesien johtaminen niiltä aloitetaan. Työt on tehtävä niin, että niistä aiheutuvat vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Sarkaojat kivennäismaahan kaivetaan kerran. Sarkaoja-altaita ei tehdä kivennäismaahan. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymäalueita. Laskeutusaltaat ja sarkaoja-altaat on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Sarkaojat puhdistetaan tarvittaessa. Ojastojen, virtaamanrajoittimien ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket ja kiintoaineen pidättimet) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin jätetään suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu lastausten yhteydessä ojiin. Luvan saajan on toimitettava vuoden 2003 loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tarkastettavaksi suunnitelma virtaamanrajoittimien käyttämisestä kuormituksen vähentämiseen sekä toteutusaikatauluineen suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden käyttämisestä vesien käsittelyn tehostamiseen tuotantoalueilla, muuten kuin kemiallista puhdistusta ja pintavalutusta käyttäen. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 2. Päästöt ilmaan ja melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotanto on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Haitallisen lähellä asutusta tuotannossa käytetään vain pölyn erottimilla varustettuja imuvaunuja tai mekaanisia kokoojavaunuja. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi.

3 3 3. Jätteet Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla, vuodot maaperään on estettävä. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 4. Häiriö- ja poikkeustilanteet Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Kiuruveden kaupungin ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä sammutusvesialtaita. 5. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitoon liittyviä vesienjohtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään 6 kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. 6. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ) mukaisesti. Ohjelman mukainen tarkkailu aloitetaan vuonna Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava siten, että puhdistuslaitteiden teho ja tuotannosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 7. Tarkkailutuloksista ilmoittaminen Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosi-ilmoitusten tulokset on toimitettava ohjelmassa esitettyjen vastaanottajien lisäksi Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

4 4 8. Tarkkailuohjelmien muuttaminen Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 9. Kalatalousmaksu ja korvaukset kalatalousvahingoista Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen ehkäisyyn Peräsuon ja Härkäsuon turvetuotantojen vaikutusalueilla. Vuoden 2003 maksu maksetaan 2 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Luvan saajan on maksettava Kämärän ja Luupuveden osakaskuntain hoitokunnalle vuosilta vuotuinen euron korvaus Peräsuon ja Härkäsuon turvetuotantojen kalakannalle aiheuttamista haitoista, yhteensä euroa. Korvaukselle on maksettava lukien vuotuista viivästyskorkoa 11 % saakka ja sen jälkeen viivästyskorkoa, joka on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 10. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella." Alueen kaavoitustilanne ja muut maankäyttörajoitukset Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristöministeriön vahvistamassa Ylä-Savon maakuntakaavassa on pääosa Peräsuon nykyisestä tuotantoalueesta ja Härkäsuon nykyinen alue kokonaan merkitty turvetuotantoalueeksi (kaavamerkintä EO1). Peräsuon ja Härkäsuon tuotannossa oleva lohkot on merkitty luvitetuksi turvetuotantoalueeksi (EO1) ja Härkäsuon uusi lohko 17 turvetuotantoon soveltuvaksi suoksi (EO1) Pohjois-Savon maakuntavaltuuston hyväksymässä Pohjois-Savon maakuntakaavassa Muilla uusilla lohkoilla ei ole merkintöjä Pohjois-Savon maakuntakaavassa Härkäsuosta noin 3 km pohjoiseen on Luupuveden lintujärvet Natura alue (FI ), johon kuuluvat Kaislanen, Yläjärvi, Välijärvi ja Luupuvesi. Peräsuon pohjoisimmasta osasta (Teerisuo) on noin 2,5 km suon länsi-luoteispuolella olevaan Yläjärveen. Em. järvet kuuluvat Luupuveden lintuvesiensuojeluohjelma-alueeseen (LVO080180). Tuotantoalueet sijaitsevat Kiuruveden kaupungin Luupuveden sekä Vieremän kunnan Luupuveden ja Luupuen kylissä 20 km Kiuruveden taajamasta koilliseen ja 17 km Vieremän taajamasta lounaaseen. Peräsuo ja Härkäsuo ovat vuodesta 1977 toiminnassa olleita turvetuotantoalueita. Nykyisin on tuotannossa noin 185 ha. Turvetuotanto loppuu arviolta vuonna 2016 ny-

5 kyisin tuotannossa olevilla lohkoilla. Suurin osa tuotantoalueen maanvuokrasopimuksista päättyy ennen vuotta Alueella tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta mekaanisilla kokoojavaunuilla, hakumenetelmällä tai imuvaunuilla. Keskimääräinen jyrsinpolttoturpeen vuosituotantomäärä on m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen. Karheaminen tapahtuu keräilyn yhteydessä. Urakoitsijat vastaavat turvetuotannon eri vaiheista. Energiaturvetta käytetään lähialueiden energiantuotantolaitoksissa. Ympäristöturvetta käytetään kuivikkeena, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Tuotannon loputtua alueet siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jälkikäyttöä voivat olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan erilleen tuotantoalueiden vesistä sen jälkeen, kun valvova viranomainen on hyväksynyt johtamisjärjestelyt. 5 Uudet tuotantoalueet Vesien käsittely Hakemus sisältää 53,2 ha lisäalueita, jotka sijoittuvat noin 600 m Peräsuon lohkon 6 itäpuolelle (42,7 ha) sekä Härkäsuon yhteyteen tuotantoalueen eteläpuolelle (8,1 ha) ja lohkon 14 länsipuolelle (2,4 ha). Suunnitellut uudet tuotantolohkot ovat syksyllä 2010 laaditun luontoselvityksen mukaan ojitettuja ja luonnontilaltaan voimakkaasti muutettuja. Millään lohkolla ei todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita. Peräsuon lohkolla todettiin alueellisesti uhanalainen kaislasara. Uuden lohkon kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Sinä aikana poistetaan puusto, rakennetaan tiestö, tehdään eristysojat ja paloaltaat sekä sen jälkeen vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkojen pintakerros jyrsitään, asennetaan päisteputket ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Tuotantovaihe kestää arviolta vuoteen 2025 saakka. Koko tuotantoalueella (Peräsuo ja Härkäsuo) kuivatusvesistä käsitellään sulan maan aikaan kosteikkoaltaalla 61,2 ha:n vedet (27,1 % tuotantoalueista), ympärivuotisella pintavalutuksella 42,7 ha:n vedet (18,9 % tuotantoalueista) sekä virtaamansäädöllä ja laskeutusaltailla 122 ha:n vedet (54,0 %). Vedet johdetaan kosteikkoaltaaseen ja pintavalutuskentälle pumppaamalla. Virtaamansäätöä ja laskeutusallaskäsittelyä käytetään niillä lohkoilla, joilla kosteikon rakentaminen olisi liian kallista jäljellä olevaan tuotantoaikaan ja tuotantoalaan suhteutettuna.

6 6 Peräsuo Päästöt vesistöön Peräsuon lohkon 16 vesille perustetaan pintavalutuskenttä, jonka pinta-ala on 2,3 ha (6 % valuma-alueesta). Pintavalutuskenttä sijoittuu lohkon vierelle sen luoteiskulmaan ojitetulle alueelle. Kentän turvepaksuus on keskimäärin 1,4 m. Kuivatusvedet johdetaan vesistöön seuraavia reittejä: Lohkoilta 1 5, 7, 9 ja 11 yhteensä 102 ha:n alalta virtaamansäätöpatojen kautta laskeutusaltaisiin 3, 7 12 ja 14 ja edelleen laskuojassa 1 reitille Suojoki Yläjärvi Välijärvi Luupuvesi. Lohkolta 10 (20 ha) vesiä johdetaan virtaamansäädön ja laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta laskuojassa 2 Saarisjärveen sekä laskeutusaltaan 3 kautta laskuojassa 1 Suojokeen. Eri suuntiin laskevien valuma-alueiden pinta-alat eivät käy ilmi hakemuksesta. Lohkolta 12 (22,1 ha) laskeutusaltaaseen 13, josta laskuojassa 4 reitille Teeripuro Hankapuro Vesipuro Haukipuro Murennusjoki Vieremänjärvi Lohkolta 16 (42,7 ha) pintavalutuskentän kautta laskuojassa 1 Suojokeen. Härkäsuo Härkäsuolle rakennettavan ruokohelpikosteikon pinta-ala on 6,4 ha (noin 10 % valuma-alueesta). Kosteikko sijoittuu tuotantoalan koillisosaan. Kosteikolta vedet johdetaan laskuojassa 3 Luupujokeen. Hakija on arvioinut Härkäsuon tuotantoalueen vesiensuojelun tehostamisen jälkeistä vesistökuormitusta Itä-Suomen alueen tarkkailutuloksiin ( ) perustuen vähentämällä nykyisestä kuormituksesta kosteikkokäsittelyn puhdistusvaikutuksen. Toimivien kasvillisuuskenttien on todettu pidättävän sulan maan aikana kiintoaineesta %, kokonaistypestä %, kokonaisfosforista % ja humuksesta %. Peräsuon lohkon 16 kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten pintavalutuskenttien tulosten perusteella. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvioita Peräsuon ja Härkäsuon turvetuotantoalueen vesistökuormituksesta. Suo Ala Kuormitus kg/a ha kiintoaine kok.p kok.n Peräsuon lohko 16 Suojokeen pintavalutuskenttä 42, Peräsuon lohkot 1 12 (lohkot 1 11 Suojokeen ja lohko 12 Teeripuroon) laskeutusaltaat Peräsuo Saarisjärveen laskeutusallas

7 7 Pöly, melu ja liikenne Härkäsuo Luupujokeen kosteikko 61, Kaikki yhteensä Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannosta ja lastauksesta syntyviä hiukkaspäästöjä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Turpeen kuormaus karheelta kokoojavaunuun ja aumaus kesällä sekä lyhytjaksoisesti talvisin tehtävä lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu tutkimusten ja laskeumamittausten mukaan avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Pienhiukkasten pitoisuus laskee voimakkaasti noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Yli m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Tuotantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina tulipaloriskin takia. Turvepölyhiukkasista suurin osa on yli 10 µm:n hiukkasia, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 µm). Muille soille tehtyjen leviämismallilaskelmien mukaan turvetuotannon aiheuttamat vuorokauden keskimääräiset PM 10 -pitoisuudet ovat 450 m:n päässä tuotantoalueesta suurimmallaan noin 27 µg/m 3 vuorokausina, jolloin toiminta on aktiivista ja tuulen suunta on tarkastelupistettä kohti. Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettu hengitettävien hiukkasten 24 tunnin raja-arvopitoisuus 50 µg/m 3 ei ylity. Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa Tuotantopäivinä melua voi syntyä läpi vuorokauden. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db(a) melua m:n etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 db(a) melutasoja m:n etäisyydelle. Jyrsinturvetuotannon 40 db(a) meluvaikutus jää m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun alueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Avoimessa maastossa 40 db(a) melu voi satunnaisesti kuulua 300 m:n etäisyydelle. Energiaturvetta toimitetaan käyttöön pääasiassa lämmityskaudella lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti kahdessa jaksossa. Ympäristöturvetta kuljetetaan alueelta kesän ja syksyn aikana tilausten mukaan. Turvetta ajetaan alueelta yhteensä noin 890 rekkakuormaa vuodessa. Turve toimitetaan tuotantoalueelta työmaateitä pitkin ja edelleen reittiä Trastinmäentie Petäjäseläntie Ameriikantie Ouluntie Valtatie 5. Härkäsuolta liikenne kulkee Honkamäentietä Iisalmentielle ja edelleen Kuopion seudulle. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.

8 8 Varastointi ja jätteet Polttoaine varastoidaan siirrettävissä säiliöissä. Suurin varastoitava polttoöljyn määrä on alle 15 m³. Säiliöiden tilavuus on 3 5 m³. Polttoöljyä kuluu tuotantokauden aikana noin l, voiteluöljyjä noin 920 l ja muita voiteluaineita 200 kg. Toiminnassa syntyvät jätteet Jätelaji Jätetunnus* Jätemäärä/vuosi Varastointi ja käsittely Jäteöljy l säiliö keräyspisteessä, keräily Kiinteä öljyjäte kg säiliö keräyspisteessä, keräily Akut kg keräyspisteessä Sekajäte m³ säiliö, kaatopaikalle Aumamuovit ,6 t paalaus Rautaromu kg kasassa, kierrätys *Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen jätetunnus Ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen hyväksytty jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit varastoidaan, paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Peräsuon ja Härkäsuon toiminnassa koko tuotantoaikana syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään seuraavasti: Kannot ja muu puuaines ( m³) välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään energiantuotannossa. Kivet (114 m³) käytetään teiden rungoissa tai upotetaan maahan. Mineraalimaat ojien kaivusta ( m³) käytetään tuotannosta poistuneiden maa-alueiden maanparannukseen. Laskeutusaltaiden lietteet (227 m³) levitetään tuotantokentille tai käytetään maisemoinnissa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Seuraavassa taulukossa on esitetty Peräsuon ja Härkäsuon tuotannossa olevat ja tuotannosta poistuneet alat sekä arvio vuoden 2015 tuotantoalasta: Peräsuo Härkäsuo ha ha Tuotannossa 138,5 67,5 Auma-alueet 26,2 6,0 Tuotantokelpoinen ala yhteensä 164,7 73,5 Tuotannosta poistettu 319,4 Maanomistajille palautettu 256,0 Tuotannossa vuonna ,7 15,5 Peräsuon tuotantokelpoiseen alaan ja vuonna 2015 tuotannossa olevaan alaan sisältyy lohko 16 (42,7 ha), joka on tuotantoon valmistelematon. Vastaavasti Härkäsuon pinta-aloihin sisältyvät uudet lohkot 16 ja 17 (10,5 ha). Peräsuon pinta-alatiedot ovat vuoden 2009 tuotantokauden lopulta ja Härkäsuon tiedot ovat vuoden 2009 alusta.

9 Peräsuon turvetuotantoalueella on 11 lohkoa (1 5, 7, 9 12, 16). Lohkot 6 ja 8 ovat kokonaan poistuneet tuotannosta. Härkäsuolla on 5 lohkoa (13 17). Asutus ja ympäristön maankäyttö Peräsuon ja Härkäsuon tuotantoalueet ovat pääosin pitkään toiminnassa olleita alueita. Soilla on paljon tuotannosta poistuneita alueita, jotka on osittain luovutettu takaisin maanomistajille. Vapo Oy on muuttanut omia alueitaan muuhun käyttöön tai myynyt niitä viljelykäyttöön. Tuotannon jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemaan. Suunniteltujen lisäalueiden kunnostaminen turvetuotantoon muuttaa kyseiset alueet avoimeksi tuotantokentäksi, mutta niiden osuus ja sijainti huomioon ottaen alueen maankäytössä ei tapahdu olennaista muutosta. Tuotantoalueiden läheisyydessä ei ole ulkoilu- tai virkistysalueita eikä retkeilyreittejä. Peräsuon pohjoispuolella on Amerikan kylä, eteläpuolella Konolanmäen kylä, itäpuolella on Petäjäselän harjanne ja lännessä suota, rämettä sekä Itärannan asutusalue. Lähimmät kiinteistöt ovat noin 500 m:n päässä tuotantoalueen eteläosan reunasta. Härkäsuon ympäristössä on suota, rämettä ja metsää. Alle 500 m:n etäisyydellä ei ole asutusta. Tuotantokauden aikana ovat etelänpuoleiset tuulet vallitsevia. Peräsuon lähimmillä kiinteistöillä voi epäsuotuisissa olosuhteissa aiheutua pölyhaittaa. Se ehkäistään oikeilla työmenetelmillä ja -tavoilla. Haitan esiintyminen on kuitenkin epätodennäköistä tuotantoalueen ja asutuksen suuresta etäisyydestä johtuen. Melun ohjearvot eivät tule ylittymään Peräsuon ja Härkäsuon ympäristön asutuissa kohteissa. Luonnonarvot ja pohjavesialueet Uudet tuotantolohkot ovat metsäojitettua suota. Sieltä ei ole tiedossa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eliölajeja, luontokohteita tai muita luontoarvoja. Peräsuolta johdetaan kuivatusvesiä lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon kuuluvalle reitille Yläjärvi Välijärvi Luupuvesi. Järvet ovat linnustolle merkittäviä muuttoaikana. Niitä uhkaa nopeasti etenevä umpeenkasvu. Turvetuotannon vaikutuksia em. suojelualueen luontoarvoihin on arvioitu lähialueelle suunnitellun Haisurämeen turvetuotannon ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Selvityksen mukaan turvetuotanto ei vähennä arvoja, joiden perusteella Luupuveden lintujärvet on valittu Natura kohteeksi, kun kuivatusvedet käsitellään riittävän tehokkaasti. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hakija arvioi, että toiminnasta ei jatkossakaan aiheudu haittaa pohjaveden laadulle tai antoisuudelle. 9

10 10 Vesistö ja veden laatu Peräsuon ja Härkäsuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA 1) Iisalmen reitillä. Peräsuon pohjoisin osa (Teerisuo) sijaitsee Iso-Iin alueen Vieremänjoen Murennusjoen valuma-alueella (4.532) Muu tuotantoalue sijaitsee Luupujoen valuma-alueella (4.57). Siellä Peräsuo on osin Suojoen valuma-alueella (4.575) ja osin Saarispuron valuma-alueella (4.576). Härkäsuo on osittain Luupuveden alueella (4.572) ja osittain Luupujoen alaosan alueella (4.571). Vedet Peräsuon keskiosalta johdetaan laskuojassa 1 Suojokeen, joka laskee Yläjärveen 7 km suon alapuolella. Suon eteläosalta laskuoja 2 johtaa vedet Kylmäpuroon, joka laskee noin 900 m:n päässä Saarisjärveen. Saarisjärvestä vedet laskevat Saarispurossa Luupujokeen noin 2,75 km. Peräsuon tuotantoalueeseen kuuluvalta Teerisuolta vedet laskevat laskuojassa 4 noin 900 m Teeripuroon ja edelleen noin 11 km reittiä Hankapuro Vesipuro Haukipuro Murennusjoki Vieremänjärveen. Härkäsuon laskuoja 3 laskee Luupujokeen noin 800 m suon alapuolella. Luupuvedestä lähtevä Luupujoki laskee Kiurujokeen noin 11 km:n päässä Härkäsuon laskuojan suulta. Purkuvesistön valuma-alueet: Valuma-alue Valuma-alueen pinta-ala km 2 Tuotantoalueen osuus valuma-alueesta % Luupujoen alaosa 33,8 7,0 Suojoki 24,8 4,5 Saarispuro 15,5 0,6 Vieremänjoki Murennusjoki 116,8 0,3 Laskuoja 1, Peräsuo 19,73 5,7 Laskuoja 2, Peräsuon eteläosa 2,94 3,4 Laskuoja 4, Teerisuo 10,04 3,3 Laskuoja 3, Härkäsuo 5,98 12,3 Luupuvesi Luupuveden keskisyvyys on 0,7 m ja syvin kohta 1,2 m. Rannat ovat laajalle umpeenkasvaneita. Järvi on luonteeltaan läpivirtausjärvi, joka ei juuri pidätä ravinteita. Luupuvettä on kunnostettu viimeisen 10 vuoden aikana nostamalla vedenpintaa 50 cm, hapettamalla vettä talvisin vuodesta 2002 alkaen ja niittämällä vesikasvillisuutta. Luupuveden vuosien tarkkailutietojen mukaan maaliskuussa happi on ollut lopussa lähes kaikkina havaintokertoina. Järvellä on todettu usein kalakuolemia. Valumavedet parantavat happitilannetta keväällä melko nopeasti. Orgaanisen aineen aiheuttama hapenkulutus näkyy loppukesän tuloksissa. Luupuveden valuma-alueesta yli 60 % on turvemaita, avohakkuita tai nuorta metsää. Järven vesi on ajoittain voimakkaan humuspitoista, etenkin sateisena kesänä humuspitoisuus voi olla hyvin korkea. Talvisin humuspitoisuus on yleensä alempi kuin kesällä.

11 Kesällä typpipitoisuus on ollut melko tasainen, mutta talvella pitoisuus on vaihdellut näytteenoton ajankohdasta riippuen. Luupuveden ulkoinen fosforikuormitus on yli kriittisen kuormituksen. Järvi on fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevä tai ylirehevä. Talvella sisäinen kuormitus nostaa fosforipitoisuuden jopa kaksinkertaiseksi kesään verrattuna. Talvella keskimäärin 50 % fosforista on fosfaattifosforia. Kevätvalunta aiheuttaa alapuoliseen vesistöön suuren fosfaattikuorman. Klorofyllitulosten perusteella Luupuvesi on erittäin rehevä. Luupujoki Vesistövaikutukset Luupujoen vedenlaadusta on tietoja vuosilta Siinä ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia tarkastelujaksolla. Vesi on hieman hapanta, tumman ruskeaa ja rehevöitynyttä humusvettä. Pohjois-Savon kuormitusasemien keskiarvopitoisuuksilla laskettuna turvetuotannon osuus Luupuveden alueen kokonaisfosforikuormituksesta on 6 % ja kokonaistyppikuormituksesta 8 %. Suojoen valuma-alueen kokonaisfosforikuormituksesta 30 % ja kokonaistyppikuormituksesta 37 % tulee turvetuotannosta. Saarispuron valumaalueen kokonaisfosforikuormituksesta 3 % on peräisin turvetuotannosta. Turvetuotannon osuus ainemääristä on laskelmien perusteella Välijoen pisteessä 2 6 %, pisteessä 18 Luupujoessa 2 7 % ja pisteessä 19 alempana Luupujoessa 3 9 %. Luupuveden valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantosoiden osuutta ainemääriin Välijoen ja Luupujoen näytepisteissä on laskettu vuoden 2004 näytteiden pitoisuuksien ja näytepisteiden valuma-alueiden koon perusteella. Luupujoen pisteeseen 18 vaikuttavat useat suot Peräsuon pääosan lisäksi. Ennen pistettä 19 Luupujokeen laskevat lisäksi vedet Härkäsuolta ja Peräsuon eteläisimmältä osalta. Laskelmissa on oletettu, että purkupisteessä laskettu kuormitus siirtyy kokonaisuudessaan eteenpäin. Sedimentoitumista, perustuotantoon käytettävien ravinteiden poistumaa ja typen poistumaa ilmakehään ei ole huomioitu. Tulvatilanteessa laskelma voi olla aliarvio, jos sedimenttiin varastoituneet ravinteet huuhtoutuvat uudelleen kiertoon. Hakijan arvion mukaan Peräsuon kuormituksen osuus Luupujoen ylemmällä asemalla 18 on ollut vähäinen. Kiintoainepitoisuus on noussut keskimäärin 2 % sekä humus-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus keskimäärin 1 %. Saarispuron kautta Peräsuolta tulevan kuormituksen osuus Luupujoen kuormituksesta on erittäin vähäinen. Härkäsuon kuivatusvesien vaikutus Luupujoen veden ainepitoisuuksiin on ollut vähäinen. Ainepitoisuudet ovat nousseet alle 1 %. Peräsuon ja Härkäsuon suunnitelmien mukainen vesien johtaminen ei aiheuta alapuolisissa vesistöissä vedenlaatuun muutoksia eikä haittaa vesistöjen käytölle. 11

12 12 Kalasto ja kalastus Kalatalousviranomaisen mukaan vuonna 1994 Luupuveteen on istutettu kuhia, Luupujokeen on istutettu vuonna 1996 purotaimenta ja järvitaimenta sekä Saarisjärveen kuhaa vuonna Kiuruveden kalastusalueen mukaan kalaston menestystä haittaa eniten talvinen huono happitilanne matalissa järvissä ja lammissa, joissa veden vaihtuvuus on huono. Veden korkea humuspitoisuus aiheuttaa makuhaittoja kaloihin. Kalastuksen kannalta merkityksellisiä kalalajeja ovat ainakin ahven, hauki, kiiski, kuore, lahna, made, pasuri, ruutana, salakka, särki ja säyne. Kalastusta haittaavat verkkojen limoittuminen ja joinakin kesinä sinileväesiintymät. Runsas vesikasvillisuus ja matalat vesijättörannat hankaloittavat vesillä liikkumista ja rantautumista. Kämärän ja Luupuveden osakaskuntien mukaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön (Luupuveteen saakka) kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta verkoilla, katiskoilla, rysillä ja erilaisilla ongilla. Saalis on ollut ahvenia, haukia, lahnoja, särkiä ja säyneitä. Osakaskunnat kokevat, että turvetuotanto aiheuttaa huomattavia haittoja kalastukselle. Haittoja ovat veden likaantuminen, pohjan liettyminen, leväkasvusto, kasvillisuuden lisääntyminen, pyydysten limoittuminen ja mudan maku kaloissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristöriskit Suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset Peräsuon ja Härkäsuon turvetuotantoalueen olosuhteissa. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalle. Työmaalle nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Peräsuon ja Härkäsuon kuormitus- ja vesistötarkkailu hoidetaan Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttö- ja hoitotarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä.

13 Käyttö- ja hoitotarkkailu on tuottajan vastuulla. Päiväkirjat ovat nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa ja ympäristönsuojelua valvovien viranomaisten sekä konsulttien nähtävissä. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan seuraavat asiat: Tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta, lopettamisesta, tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä massansiirrot ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjennys mittapatojen asennukset ja vedenkorkeuslukemat pumppaamojen asennus, käyttöaika ja häiriöt vesinäytteiden ottoajankohdat sadanta, haihdunta, lämpötila sekä tuuli muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden kuormitukseen. Kuormitustarkkailua tehdään Pohjois-Savossa ympärivuotisesti tarkoitusta varten valituilla soilla. Talvella otetaan yksi näyte kuukaudessa, kevättulvan aikaan yksi näyte viikossa ja muuna aikana kaksi näytettä kuukaudessa. Näytemäärä on vuodessa. Muilta tarkkailusoilta otetaan näytettä vuodessa. Peräsuon ja Härkäsuon kuormitus lasketaan tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen keskiarvon avulla ja vuosikuormitus arvioidaan ympärivuotisten asemien perusteella. Keskiarvon laskemiseen käytetään laskeutusaltaallisia ja pintavalutuskentällisiä tuotantoalueita. Laskennassa käytetään ennen pintavalutuskenttää otetun näytteen tuloksia. Päästötarkkailunäytteistä määritetään seuraavat parametrit kerran talvella, joka näytteestä kevättulvakaudella ja kerran kuukaudessa kesällä sekä vähintään kahdesta rankkasadenäytteestä (laaja analyysivalikoima). Tähdellä (*) merkityt parametrit määritetään muilla näytekerroilla (suppea analyysivalikoima): kiintoaine* kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l* ph kemiallinen hapenkulutus (COD Mn )* kokonaistyppi (kok. N)* ammoniumtyppi (NH 4 -N) nitraatti nitriittityppi (NO 3 -NO 2 -N) kokonaisfosfori (kok. P)* fosfaattifosfori (PO 4 -P) rauta (Fe). Kosteikon ja pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan tekemällä ennen kosteikkoa tai pintavalutuskenttää ja niiden jälkeen otetuista näytteistä kesä lokakuussa kerran kuukaudessa laajan analyysivalikoiman määritykset ja kerran kuukaudessa suppea valikoiman määritykset. Marras toukokuussa otetaan laajat näytteet kerran kuukau- 13

14 dessa. Kahden tuotantovuoden jälkeen näytteet otetaan kerran kuukaudessa lähtevästä vedestä, jos kosteikko ja pintavalutuskenttä toimivat hyvin ja vakaasti. Peräsuon vesistötarkkailupiste on suon alapuolella Luupuvedellä (koordinaatit ). Näytteenottosyvyys on Luupuvedellä 1 m. Järvipisteestä otetaan näytteet maalis huhtikuussa ja elokuussa. Virtavesitarkkailua tehdään yhden suon alapuolella. Näytteenottoajankohdat ovat kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja kolmena ajankohtana kesä lokakuussa erilaisissa virtaamatilanteissa. Vesistönäytteistä tutkitaan seuraavat parametrit (virtavesipisteistä ei tutkita tähdellä (*) merkittyjä parametreja): hapen pitoisuus ja kyllästysprosentti* kiintoaine kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l sameus* ph väri kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaisfosfori (kok. P) fosfaattifosfori (PO 4 -P) kokonaistyppi (kok. N) nitraatti nitriittityppi (NO 3 -NO 2 -N) ammoniumtyppi (NH 4 -N) sähkönjohtokyky* a-klorofylli (avovesiaikaan)* suppea levämääritys*. Tarkkailussa olevat järvet ilmakuvataan. Kuvien perusteella seurataan vesikasvillisuuden vyöhykkeisyyttä ja kasvuston rajoja sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Joka kolmas vuosi tehdään kullakin tarkkailuun kuuluvilla kolmella vesistöreitillä ns. syventäviä tutkimuksia, esim. vesistön ravinteiden pidätyskykyä tai kuivatusvesien vaikutusalueen laajuutta. Tarkkailuun kuuluu kirjapitoravustuksia, kalojen elohopeatutkimuksia, koekalastuksia, kalojen makututkimuksia, havaskokeita sekä sähkökalastuksia ennalta määrättyjen soiden vaikutusalueilla. Kuormitusasemien ainepitoisuudet, ainemäärät ja ainepitoisuuksien vähenemät (soilta, joilta pystytään laskemaan) sisältävä jaksoraportti toimitetaan kuukauden välein ja koko vuoden tiedot toimitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselle helmikuun loppuun mennessä. Vesistönäytteiden talvi- ja kesätuloksista tehdään erilliset raportit. Kuormitus- ja vesistötarkkailun tuloksista, intensiivitutkimusten tuloksista ja ilmakuvien johtopäätöksistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan Pohjois-Savon 14

15 ELY-keskukselle, suon sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteistarkkailuohjelmaa tarkistetaan vuosittain Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Arvio hyvitettävistä edunmenetyksistä Hakija arvioi, ettei turvetuotannosta aiheudu korvattavaa haittaa lähialueen asukkaille. Tarkkailu- ja tutkimustulosten perusteella tuotantoalueen toiminta ei ole vaikuttanut, eikä vesiensuojelun tehostamisen myötä tule vaikuttamaan heikentävästi ja korvausvelvollisuuksia perustavasti alapuolisten vesistöjen kalakantoihin ja kalastukseen. Toiminnanaloittamislupa ja vakuus Vapo Oy esittää uusien tuotantoalueiden toiminnanaloittamispyynnön perusteluna seuraavaa: Käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä talousalueella kasvaa. Uusien alueiden päästöt eivät merkittävästi lisää koko alueen päästöjä. Peräsuon ja Härkäsuon uudet lohkot ovat ojitettuja alueita, ja ne sijaitsevat tuotannossa olevien alueiden läheisyydessä. Kosteikoilla viljeltävän ruokohelpin juurtuminen kestää kaksi kasvukautta, joten kosteikkojen rakentaminen edistäisi vesiensuojelua. Hakija esittää euron vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Kiuruveden kaupungissa ja Vieremän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kiuruvesi-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon ELYkeskukselta, Kiuruveden kaupungilta, Vieremän kunnalta ja Kiuruveden kaupungin ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 15 Lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Vapo Oy on vuonna 2004 toimittanut Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ympäristöluvassa määrätyn selvityksen vesienkäsittelyn tehostamisesta. Sen mukaan ei ollut mahdollista käyttää tuotannosta poistuneita alueita vesienkäsittelyalueina. Ympäristökeskus on hyväksynyt selvityksen. Vedet on käsitelty yhteensä 23 virtaamansäätöpadolla. Peräsuon vanhojen lohkojen tuotanto tulee päättymään hakemuksen mukaan vuoteen 2016 mennessä. Niiden vedet käsitellään virtaamansäädöllä ja laskeutusaltailla. Lyhyt jäljellä oleva tuotantoaika huomioiden vesienkäsittely on parasta käyttökelpoista

16 tekniikkaa. Ympäristölupa tulee myöntää määräaikaisena vuoteen 2016 loppuun. Silloin hakijalle jää yksi lisävuosi tuotannon loppuun saattamiseen. Vapo Oy esittää kosteikon perustamista Härkäsuon alueelle. Kosteikkokäsittely on Härkäsuon vanhoilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun kosteikon toimintatehoa tarkkaillaan hakemuksen mukaisesti. Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Luupuveden hyvän tilan vaatimus ei täyty. Järveen tulevaa kuormitusta on tarpeen vähentää. Luupuveteen laskevien tuotantolohkojen osalta perustason vesienkäsittelyrakenteiden varassa oleva tuotantopintaala tulee vähenemään voimakkaasti lähivuosina. Peräsuon uudelle lohkolle 16 tulee parasta käyttökelpoista tekniikkaa oleva pintavalutuskenttä. Kokonaisuutena Luupuveteen kohdistuva kuormitus tulee vähenemään, mikä edistää järven hyvän tilan saavuttamista. Tuotannosta poistuneet alueet siirtyvät hakemuksen mukaan maa- tai metsätalouskäyttöön. Tämän seurauksena Luupuveteen kohdistuva kuormitus ei kokonaisuutena juurikaan vähene. Tuotantoalueella olevat virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat kannattaa pitää toimintakunnossa myös jälkikäytön aikana niin kauan kuin mahdollista. Luvan haltijan tulee poistaa rikkoontuneet rakenteet maastosta, ellei niiden ylläpitoa ole sopimuksella siirretty maanomistajan tehtäväksi. Osalla tuotannosta poistuneilla alueilla ei ole aloitettu jälkikäyttöä, vaan alueet kasvavat luontaisesti muodostunutta pusikkoa tai ovat paljaana turvekenttänä. Niille tulisi mahdollisimman nopeasti saada kiintoainetta ja ravinteita sitovaa kasvillisuutta. Kosteikon toimintaa tulee seurata säännöllisesti. Seuranta- ja hoitotoimenpiteet tulee kirjata käyttö- ja hoitopäiväkirjaan. Kosteikkoon kertyvän lietteen määrä tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Hakijan tulee huolehtia kosteikon toimintaa häiritsevän lietteen poistosta syvistä altaista ja niihin johtavista ojista. Kasvillisuuden niittojätteet tulee poistaa kosteikolta. Virtaamansäätöpatojen tarkistamisessa ja huollossa on ollut puutteita Pesäsuon ja Härkäsuon alueella. Kaikki virtaamansäätöpadot tulee tarkastaa ja huoltaa toimintakuntoon vähintään kerran vuodessa. Imuvaunujen tulee olla varustettu pölynerottimin. Tuotantoalueen vesistötarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuohjelman mukaisesti lisäten siihen kosteikon ja pintavalutuskentän tarkkailu. Kosteikon alapäässä tulee olla yksi selkeä purkupiste, josta mitataan mahdollisuuksien mukaan virtaamaa. Luvan saajan tulee raportoida ympäristönsuojelun Vahti-tietojärjestelmään kunkin tuotantoalueen vuosittainen kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus sekä tuotantopinta-ala seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 16

17 17 Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalous Turvetuotannon Luupuveden kalastukselle ja kalakannoille aiheuttamaa haittaa on nykyisin kompensoitu kalatalousmaksulla. Turvetuotannon osuus Luupuveden kuormituksesta on niin suuri, että se vaikuttaa järven tilaan ja laskee sen kalataloudellista arvoa. Tilan paraneminen edellyttäisi riittävää vesiensuojelua valuma-alueella. Ulkoinen kuormitus tuottaa ongelmia järvelle. Kalastusta haittaa rehevyyden aiheuttama pyydysten likaantuminen, makuhaitat ja liikkumisen vaikeutuminen. Kalastoon ja sen rakenteeseen vaikuttavat rehevyyden ohella kiintoaineksen aiheuttama veden tummuminen ja pohjan liettyminen. Hyvin tumma vesi heikentää hyvää näkyvyyttä suosivien lajien elinmahdollisuuksia ja parantaa esim. särkikalojen olosuhteita. Luupuvedellä on ollut talvisin isoja kalakuolemia ja mm. made on vähentynyt. Luvan saajan tulee maksaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle (kalatalous) vuosittain euron kalatalousmaksu käytettäväksi Luupuveden ja Luupujoen kalataloudellisen tilan parantamiseen. Kiuruveden ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomainen Tuotantoalueiden vesienkäsittelyä tulee tehostaa mahdollisuuksien mukaan rakentamalla kosteikkoja ja muita vesienkäsittelyrakenteita. Alapuolinen vesistö on arvokas lintuvesi, jonka umpeenkasvua kiintoaine- ja ravinnekuormitus lisäävät. Kosteikon ja pintavalutuskentän puhdistustehoa tulee tarkkailla riittävän pitkään. Pintavalutuskentällä olevat ojat voivat heikentää kentän puhdistustehoa. Kaikkien laskeutusaltaiden mitoituksen tulee olla turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukainen. Altaiden ja sarkaojarakenteiden kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupa tulee myöntää määräaikaisena päättyen vuoteen Luvassa tulee määrätä vesienkäsittelyn tehostamisesta, jos lupa myönnetään pidemmäksi aikaa. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja menetelmiä. Päiväaikaan klo 7 22 melu ei saa lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla ylittää tasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 7 tasoa 50 db (L Aeq ). Lomaasuntojen pihapiirissä melu ei saa päiväaikaan ylittää tasoa 45 db (L Aeq ) eikä yöllä tasoa 40 db (L Aeq ). Toiminta tulee keskeyttää, kun tuotantotoiminnan pölypäästöjä kulkeutuu asutukseen päin. Uudella tuotantolohkolla ei saa aloittaa toimintaa muutoksenhausta huolimatta. Kuntoonpanotöiden aloittaminen tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Hakija ei ole esittänyt riittäviä perusteita, että toiminnanaloittamislupa voitaisiin myöntää. Luvan saaja tulee velvoittaa osallistumaan Luupuveden lintuvedet Natura alueella mahdollisesti tehtävien kunnostustöiden kustannuksiin. Lisäksi ympäristölautakunta huomauttaa, että uusilta tuotantoalueilta ei ole tehty minkäänlaista luontoselvitystä tai hakemusasiakirjat eivät sellaista sisällä. Erityisesti re-

18 Muistutukset hevillä suotyypeillä voi ojituksesta huolimatta olla lajeja, jotka tulee ottaa huomioon lupaharkinnassa. Kiuruveden kaupunki Kiuruveden kaupungilla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Vieremän kunta Toimijan tulee huolehtia, että laskuojan 2 kautta Kylmäpuroon ja edelleen Saarisjärveen johdettavat kuivatusvedet eivät saa aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta Saarisjärven vesistöön. Alueella toimivien urakoitsijoiden tulee olla selvillä toiminnalle asetetuista lupaehdoista. 1. AA:t ( , oikeastaan ) Vapo Oy laskee kuivatusvedet, asiakirjojen mukaan Härkäsuon, muistuttajan omistaman tilan läpi valtaojassa. Luvan saajan tulee ottaa huomioon kasvava veden virtaus ojassa. Muistuttajan tilalla olevaa rumpua tulee laajentaa, ettei se mene rikki, kuten aiemmin on käynyt. Vapo Oy on sitoutunut alkuperäisessä turpeennostoluvassa 1970-luvulla pitämään rummun kunnossa. 2. BB ( ) Uusin turvekenttien avaaminen lisää kuormitusta ennestään heikkolaatuisen Luupujoen ja Kiurujoen alueella. Se on ristiriidassa vesipuitedirektiivin hyvän vedenlaadun tavoitteen kanssa. Turvetuotannon aloittaminen hävitti säynävän 20 vuodeksi Luupujoesta. Siinä oli vain ahvenia ja särkiä. Ensimmäisenä kunnostusvuotena Luupujoen vesi oli kuin mutavelliä. Joen varrella on vakituista ja kesäasutusta. Ympäristölupaa ei tule myöntää. Turpeen käyttö polttoaineena ei ole ekologista. Jos lupa myönnetään, tulee vesienpuhdistusehtojen olla erittäin tiukat ja puhdistusmenetelminä on käytettävä parasta mahdollista teknologiaa. 3. CC ( , ) Ympäristölupaan tulee sisällyttää seuraavat ehdot: Saarisjärvi on pieni ja matala sekä sen veden vaihtuvuus on huono. Järven kalastus- ja virkistyskäytöllä on suuri merkitys paikalliselle asutukselle. Veden laatu huonontui oleellisesti, kun turvetuotanto alkoi 1970-luvulla. Saarisjärven veden laatu tulee tutkia ennen turvealueen kuivatusojitusta sekä vuosittain sen jälkeen. Kylmäpuron veden laatu tulee tutkia kuivatusvaiheen aikana ja sen jälkeen vuosittain. 18

19 Hakijan vastine Hakija on itse arvioinut toiminnan vesistökuormituksen hakemukseen, vaikka on jäävi tekemään laskelmia. Ympäristöviranomaisten tulee antaa tutkimusten suorittaminen jäävittömälle tutkimuslaboratoriolle Vapo Oy:n laskuun. Vapo Oy velvoitetaan korvaamaan kaikki aiheutuvat vedenlaatu- ja ympäristövahingot täysimääräisinä. Vapo Oy velvoitetaan käyttämään Peräsuon turvetuotantoalueella vain tehokkaalla pölynerottimella varustettuja imuvaunuja. Ympäristöviranomaisten tulee valvoa, että Vapo Oy toteuttaa kaikki lupaehdoissa mainitut vesiensuojelutoimenpiteet ja pitää kaikki laskeutusaltaat, pintavalutuskentät ja virtaamansäädöt aina kunnossa. Muistuttaja pyytää saada tietoonsa Itä-Suomen aluehallintoviraston asiasta tekemä päätös joko kirjallisena tai sähköisenä. 4. Kämärän ja Luupuveden osakaskunta, Lapinniemen osakaskunta Osakaskunnat vaativat, että Luupuveden vedenlaatu selvitetään perusteellisesti ennen uusien toimenpiteiden aloittamista. Järven tilaa tulee seurata koko tuotantoalueen toiminnan ajan. Osakaskuntien edustajien on voitava olla seurannassa mukana. Osakaskunnat pelkäävät kunnostustoimien parantaman Luupuveden kunnon huonontuvan, mikäli turvetuotanto lisääntyy valuma-alueella. Osakaskunnat vaativat vesistöille mahdollisesti aiheutuvista haitoista täysimääräiset korvaukset. Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Lausunnosta ei ole huomautettavaa. Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalous Lausunnossa esitetty kalatalousmaksu on liian korkea ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehostaminen ja Luupuveteen kohdistuva kuormitus sekä siitä koituva haittavaikutus suhteessa Luupuveden muuhun kuormitukseen. Aiempi euron kalatalousmaksu on hakijan mukaan riittävä. Lausunnossa on ilmeisesti esitetty Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon kuormitustiedot. Härkäsuon vaikutukset eivät kohdistu Luupuveteen. Peräsuon osalta Luupuveteen kohdistuu kuormitusta n. 123 ha:n alalta. Kiintoainekuormitus on kg/v, typpikuormitus kg/v ja fosforikuormitus 41 kg/v. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (SYKE-WSFS-vemala) ja pistekuormitustietojen (VAHTI -järjestelmä) mukaan Luupuveden valuma-alueen (osavaluma-alueet ) pelloilta ja muulta maa-alueelta tuleva kokonaiskiintoainekuorma on t vuodessa. Peräsuon kiintoainekuorma 6,2 t/v on 0,3 % tästä 19

20 kuormasta. Vastaavasti kokonaisfosforikuormasta Peräsuon osuus on 0,7 % ja kokonaistyppikuormasta 1,4 %. Kiuruveden ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomainen Toiminnanaloittamisluvalle on perusteet. Uudet alueet sijoittuvat välittömästi nykyisen tuotantoalueen yhteyteen ja ovat kokonaan ojitettuja. Velvoitetta osallistua vesistön kunnostamiseen ei voida asettaa, kun kunnostussuunnitelmaa ei ole olemassa, eikä eri tahojen velvollisuuksia sen toteuttamiseen ole määritelty. Kiuruveden kaupunki ja Vieremän kunta Lausunnoista ei ole huomautettavaa. 1. Muistutus Hakija hyväksyy muistuttajan vaatimuksen rummun kunnon tarkistamisesta ja kunnossapidosta. 2. Muistutus Peräsuon ja Härkäsuon kuormitusvaikutusten osalta hakija viittaa hakemukseen, hakemuksen päivättyyn lisäselvitykseen sekä soveltuvin osin vastineessa lausumaansa. 3. Muistutus Hakemuksen täydennys Saarisjärveen laskee tuotantoalueen vesiä 20 ha:n alalta. Saarisjärven valuma-alue on karttatarkastelun perusteella noin 9 km 2, josta Peräsuon osuus on 2,2 %. Saarisjärveen ei lasketa vesiä uusilta alueilta. Kyse on olemassa olevasta tuotantoalueesta, joka tulee edelleen pienenemään. Kuormituslaskelmat perustuvat viranomaisen hyväksymiin tarkkailuihin, jotka on tehnyt ulkopuolinen konsultti. Esitetyt vaateet ovat aiheettomia. 4. Kämärän ja Luupuveden osakaskunta, Lapinniemen osakaskunta Turvetuotannon osuus Luupuveden kuormituksesta on enimmillään muutamia prosentteja. Valuma-alueen turvetuotanto ei merkittävästi lisäänny, vaan uudet tehokkaammilla vesiensuojelurakenteilla varustetut alueet korvaavat vanhoja tuotannosta poistuvia alueita. Vesistön tila ei tule muuttumaan huonompaan suuntaan turvetuotannosta johtuen. Luupuveden laatua on tarkkailtu ja tullaan tarkkailemaan jatkossakin velvoitetarkkailuna. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Hakemuksen täydennykseksi on toimitetuttu uusien tuotantoalueiden kasvillisuusselvitykset. Niitä on selostettu edellä "Uudet tuotantoalueet" -kohdassa. 20

21 21 MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 29/03/3, perusteena olleet asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille sekä Herttatietojärjestelmästä tulostetut tiedot Yläjärven, Välijärven, Luupuveden ja Luupujoen tilasta ja luokittelusta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU LUPARATKAISU Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain 40 :n 1 momentin nojalla samanaikaisesti tämän asian kanssa Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon turvetuotannon ympäristöluvan päätöksellä nro 45/2011/1 (asia Dnro ISAVI/37/04.08/2010). Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Peräsuon ja Härkäsuon uusia tuotantoalueita käsittävään turvetuotantoon. Uudet lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Peräsuon tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueineen noin 165 ha (uutta 42,7 ha) ja Härkäsuon tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 60 ha (uutta yhteensä 10,5 ha). Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä alapuolisten vesialueiden kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko ja haitta määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjeet. 1. Peräsuon turvetuotantoalueen vedet on johdettava tuotantosuunnitelmapiirustuksen ( MK 1:10 000) mukaisesti virtaamansäätöpatojen kautta laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan lohkoilta 1 5, 7 ja 9 11 laskuojassa 1 Suojokeen (lohkolta 10 osittain laskuojassa 2 Hirsipuroon) ja lohkolta 12 laskuojassa 4 Teeripuroon. Lohkon 16 vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä ennen johtamista laskuojassa 1 Suojokeen. Härkäsuon turvetuotantoalueen vedet on johdettava tuotantosuunnitelmapiirustuksen ( , MK 1:8 000) mukaisesti kosteikon kautta laskuojassa 3 Luupujokeen.