Alustava vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Transkriptio

1 Alustava vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Luonnosvaihtoehdot

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Selvityksen organisaatio Lähtöaineisto OSAYLEISKAAVOJEN LUONNOSVAIHTOEHTOJEN KUVAUKSET Kehäkaupunki vaihtoehto Järvikaupunki vaihtoehto Pientalokaupunki -vaihtoehto VAIKUTUSALUEEN RAJAUS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, kunnallistekniikan rakentamiskustannukset Vaikutukset luonnonympäristöön / elollinen luonto Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin Vaikutukset elottomaan luontoon, maisemaan ja ympäristöön Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset

4 4

5 ALUSTAVA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 1.2 Selvityksen organisaatio 1.3 Lähtöaineisto Tähän raporttiin on koottu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnoksia koskevat alustavat vaikutusarvioinnit ja vaihtoehtojen vertailut. Vaikutusarviointi on keskeinen osa kaavatyötä ja sen tarkoituksena on tuoda esiin tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon kaavatyön tulevissa vaiheissa. Vaikutusarviointien laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :än sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :än. MRL 9 :ssä todetaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusarviointia täydennetään ja tarkennetaan kaavatyön edetessä. Tummaverkkoperhosten metapopulaatiomallinnusta käsittelevän osuuden on laatinut Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä, tekijöinä ovat akatemiatutkija Otso Ovaskainen ja tutkija Mar Cabeza. Muilta osin vaikutusarvioinnit on laadittu Tampereen kaupungin Suunnittelupalveluissa. Työhön ovat osallistuneet arkkitehti Satu Kiveliö-Lukka, yleiskaavapäällikkö Taru Hurme, ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, ympäristösuunnittelija Kari Korte, suunnittelija Tuija Rönnman, kaavoitusavustaja Pirjo Palokangas, suunnitteluinsinööri Merja Kinos, kaavoitussihteeri Ulla Tiilikainen, ympäristösuunnittelija Saija Torniainen, liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä ja suunnitteluinsinööri Mira Takala. Liikenteellisten vaikutusten arviointiin liittyvät liikenne-ennusteet on tuottanut tutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Luontovaikutusten arvioinnin osuutta ovat olleet kehittämässä Tampereen kaupungin Ympäristöpalveluista ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen, ympäristötarkastaja Marjatta Salovaara, suunnittelija Katri Laihosalo ja ympäristösihteeri Lasse Kosonen. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osuutta ovat olleet kehittämässä kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen sekä suunnittelija Mika Vuori Tilaajaryhmästä. Vaikutusarvioinnin lähtöaineistona ovat olleet Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten laaditut selvitykset sekä kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa. Kaavatyötä varten on laadittu seuraavat selvitykset: Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi. Selvitys on laadittu Tampereen kaupungin Suunnittelupalveluissa ja työhön ovat osallistuneet suunnitteluinsinööri Ulla Nummi ja kaavoitusavustajat Birgitta Helsing, Maikki Jokinen ja Pirjo Palokangas. Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Hannele Kuitunen on toiminut asiantuntijana työssä. Selvitys on valmistunut Maisema- ja ympäristöselvitys. Selvitys on laadittu Tampereen kaupungin Suunnittelupalveluissa ja työhön ovat osallistuneet ympäristösuunnittelija Kari Korte, ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, suunnittelija Tuija Rönnman, ympäristösuunnittelija Saija Torniainen ja kaavoitusavustaja Pirjo Palokangas. Selvitysluonnos on valmistunut Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella. Selvityksen on laatinut Tero Piirainen Tampereen hyönteistutkijain seurasta vuonna Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus Kartoituksen on tehnyt Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen, Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group, raportti on valmistunut syyskuussa Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus Kartoituksen on tehnyt Yrjö Siivonen, Wer mundsen Consulting Oy. Raportti on valmistunut joulukuussa Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi Selvityksen on laatinut FM Kalle Luoto Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksiköstä. Inventointi on valmistunut Hulevesiselvitys. Selvityksen on laatinut suunnitteluinsinööri Mikko Kajanus Tampereen kaupungin Suunnittelupalveluista. Selvitys on valmistunut Liikenneselvitys. Selvityksen ovat laatineet liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä ja suunnitteluinsinööri Mira Takala. Liikenne-ennusteet on tuottanut tutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Selvitys on valmistunut Palveluselvitys. Selvityksen on laatinut kaavoitussihteeri Ulla Tiilikainen Tampereen kaupungin Suunnittelupalveluista. Selvitys on valmistunut Hola-kustannusarvio. Alustavan hankeosalaskenta-arvion on laatinut Kirsi Lilja Rapal Oy:stä. Alustava ra portti on laadittu

6 2 OSAYLEISKAAVOJEN LUONNOSVAIHTOEHTOJEN KUVAUKSET 2.1 Kehäkaupunki vaihtoehto 2.2 Järvikaupunki vaihtoehto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoista on laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa. Yhteisinä lähtökohtina vaihtoehdoille ovat Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alueelle osoitetut varaukset. Kaikissa vaihtoehdoissa riittävä asukasmäärä antaa edellytykset kattavien peruspalvelujen sekä hyvien joukkoliikennepalvelujen järjestämiselle. Erillisessä liikennetarkastelussa on esitelty yksityiskohtaisesti kaavaluonnosvaihtoehtojen liikenteelliset ratkaisut. Peruspalveluina ovat mm. Sorilan koulun laajennus, Nurmin yhtenäiskoulu ja alueiden päiväkodit, sosiaali- ja terveyspalvelut, vesiliikenteelle satamat, lähivirkistyspalveluina leikkikentät ja -puistot. Kaikissa vaihtoehdoissa tummaverkkoperhosen, liito-oravan ja lepakoiden elinpiirit sekä keskeiset ekologiset yhteydet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt on huomioitu kokonaisuuksina. Sorilanlammen katajaketo on osoitettu luonnonsuojelualueena, kaikissa vaihtoehdoissa Sorilanlammen ympäristö on osoitettu laajana alueena rakentamattomaksi kokonaisuudeksi. Luontoarvoja sisältäviä aluekokonaisuuksia on osoitettu s-aluerajauksilla. Sorilanjoen rantoja koskee yleismääräys: Viheryhteystarve tulee tutkia Sorilanjoen rannoilla. Yleismääräyksen mukaisesti vasta jatkosuunnittelussa tutkitaan, kuinka lähelle ranta-alueita rakentaminen voi sijoittua ja minkä laajuisia kasvullisia vyöhykkeitä rannoille on tarpeen määritellä. Laaditun hulevesiselvityksen suositukset on otettu huomioon kaavaluonnosten laadinnassa, selvitystä ja hulevesien hallintamenetelmien suunnittelua täydennetään jatkosuunnittelun aikana. Kaikissa vaihtoehdoissa on alueelle osoitettu laajoja ja toisiinsa liittyviä virkistysaluekokonaisuuksia, joiden kautta on mahdollista osoittaa jatkuvia ulkoilureittejä Rummootanniemen ja Velaatanniemen ranta-alueilta Kintulammen retkeilyalueelle johtavalle ulkoilureitille. Eriluonteisten virkistysalueiden määrittely tarkentuu jatkosuunnittelussa. Kaikissa vaihtoehdoissa on osoitettu kaksi varausta venevalkama-alueille sekä uimaranta-alueita. Kaikissa vaihtoehdoissa toimivia maatiloja on osoitettu maatilojen talouskeskuksiksi. Osa näistä sijoittuu alueille, joilla on mahdollista harjoittaa hevosten kasvatusta ja hevostalouteen liittyvää elinkeinotoimintaa. Kaikkien maatilojen ympäristössä on mahdollista harjoittaa viljelytoimintaa. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi keväällä 2006 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. Alueelle on osoitettu suojavyöhyke, joka on rajattu noin puolen kilometrin etäisyydelle uuden kaatopaikan rajoista. Jätteenkäsittelyalue mahdollistaa alueen monipuolisen kehittämisen, sinne voi sijoittua erilaista jätteiden käsittelyyn, kierrätykseen ja energian tuotantoon liittyvää toimintaa. Ratkaisun lähtökohtana on alueen asukkaiden esittämä toivomus viedä uusi Kaitavedentie (maantie 338) mahdollisimman kauas Nurmin ja Sorilan kyläkeskuksista. Liikenneratkaisut Ohitustie on linjattu Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilanjoen pohjukan itäpuolelta siten, että se yhtyy nykyiseen Kaitavedentiehen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu pääkokoojaluokkaiseksi kaduksi, joka yhdistyy Aitovuoren eritasoliittymästä nykyistä pohjoisemmaksi linjattuun Aitoniementiehen. Nykyisen Kaitavedentien länsipuolelle sijoittuu toinen pääkokoojaluokkainen katu, joka liittää Nurmin ja Sorilan keskusta- ja palvelualueet toisiinsa, Sorilanjoen yli rakennetaan uusi silta kokoojakadulle. Nykyisen ja uuden Kaitavedentien välille on suunniteltu poikittainen katuyhteys. Kevyen liikenteen pääreitit sijoittuvat kokoojakatujen varsille. Lisäksi Sorilanjoen yli on osoitettu uusi kevyen liikenteen reitti ja silta, jonka kautta yhteys kaava-alueen pohjois- ja luoteisosasta Nurmin palveluihin lyhenee. Rakentamisen alueet Pääkeskus palveluineen sijaitsee Nurmissa vanhan Kaitavedentien varrella. Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Kehäkaupunki luonnos-vaihtoehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille sekä Nurmiin keskustan tuntumaan ja sen eteläpuolelle. Noin 30% asuntokerrosalasta on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 60% pientalovaltaisella ja 10% erillispientalovaltaisella alueella. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Rummootanniemi ja Velaatanniemi lähiympäristöineen on osoitettu virkistysalueeksi (V-1), jolla on erityisiä maisema-, kulttuuri- ja luonnonarvoja. Olemassa olevien asuinrakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista V-1 -alueella. Itä-länsisuuntaisia virkistysalueyhteyksiä on lisäksi osoitettu Nurmiin Juoponlahdelta itään, Sorilanjoen varrelle (osittain etelä-, osittain pohjoispuolelle) sekä nykyisen Aitoniementien varrella olevan asutuksen eteläpuolelle. Työpaikka-alueet Teollisuusalueita on suunniteltu VT:n 9 tuntumaan ja uuden ohitustien varrelle jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Suunnittelun lähtökohtana on kaava-alueen eteläosaan rannan läheisyyteen sijoittuvan alueen monipuolinen toiminnallinen kehittäminen kaupunginosan asukkaiden käytössä olevana alueena. Liikenneratkaisut Kaitavedentie (maantie 338) on linjattu Aitovuoren eritasoliittymästä koilliseen ohi Nurmin keskustan siten, että se yhtyy nykyiseen Kaitavedentiehen ennen Sorilanjokea. Uusi pääkokoojaluokkainen katu yhdistää Nurmin ja Sorilan keskusta- ja palvelualueet sekä liittyy uudelleen linjattuun Aitoniementiehen. Sorilanjoen yli rakennetaan silta uudelle katuyhteydelle. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu alueen sisäiseksi kokoojakaduksi. Erityisesti joukkoliikennettä palvelevaksi yhteydeksi on osoitettu kolmas, läntisin yhteys Sorilanjoen yli. Uudelta Kaitavedentieltä on yhteys Tarastenjärven liittymään ja sen läheisyydessä sijaitsevalle teollisuusalueelle. 6

7 Rakentamisen alueet Keskusta-alue palveluineen sijoittuu Nurmin eteläosaan, Näsijärven rannan läheisyyteen. Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Nurmiin veden äärelle suunniteltu keskusta- ja palvelualue venevalkamineen sekä niihin liittyvät asuinalueet muodostavat Nurmi-Sorilan kaupunkimaisen vilkkaan ytimen. Muilla osa-alueilla rakentaminen on pientalovaltaista. Järvikaupunki luonnosvaihto-ehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille sekä Nurmiin keskustan tuntumaan ja sen eteläpuolelle. Noin 30% asuntokerrosalasta on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 50% pientalovaltaisella ja 20% erillispientalovaltaisella alueella. Palonkylään ja Pulesjärventien varrelle on osoitettu kyläalueita, joista osalla voisi sijaita asuntojen läheisyydessä hevosten kasvatusta ja elinkeinotoimintaa. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Rummootanniemi ja Velaatanniemi lähiympäristöineen on osoitettu virkistysalueeksi (V-2), jolla on erityisiä maisema-, kulttuuri- ja luonnonarvoja. Olemassa olevien asuin- sekä lomarakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista V-2 -alueella. Sorilanjoen pohjoispuolelle Laalahdesta itään on osoitettu viheralueiden nauha, jonka osana on siirtolapuutarha- tai palstaviljelyalue. Kaava-alueen eteläosassa itä-länsisuuntainen viheryhteys muodostuu keskusta-alueen sisäisenä puistovyöhykkeenä, jonka paikka tarkentuu jatkosuunnittelussa. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueita on suunniteltu ohitustien varteen ja teollisuusaluetta jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. 2.3 Pientalokaupunki -vaihtoehto 3 VAIKUTUSALUEEN RAJAUS Ratkaisun lähtökohtana on pyrkiä vastaamaan erityisesti pientalotonttien kysyntään Tampereen kaupungin alueella. Liikenneratkaisut Kaitavedentie parannetaan nykyisellä paikallaan nelikaistaiseksi. Sen länsipuolelle sijoittuu pääkokoojaluokkainen katu, joka yhdistyy pohjoisessa uudelleen linjattuun Aitoniementiehen. Rakentamisen alueet Melko homogeenisessä rakenteessa rakentaminen levittyy viidestä laaditusta vaihtoehdoista laajimmalle alueelle. Keskustatoimintojen alueet sijoittuvat nykyisten Nurmin ja Sorilan palvelujen ympäristöön. Pientalokaupunki -luonnosvaihtoehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille. Noin 10% asuntokerrosalasta on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 55% pientalovaltaisella ja 35% erillispientalovaltaisella alueella. Kaava-alueen luoteisosaan on osoitettu varaus väljälle, maaseutumaiselle erillispientalojen alueelle. Ns. Rivieran alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi, tavoitteena on pyrkimys säilyttää alueen omaperäinen, pienimittakaavainen ilme. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Rummootanniemi ja Velaatanniemi lähiympäristöineen on osoitettu virkistysalueeksi (V-3), jolla on erityisiä maisema-, kulttuuri- ja luonnonarvoja. Olemassa olevien rakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista V-3 alueella ja olevat lomarakennukset voi muuttaa asuinrakennuksiksi. Itä-länsisuuntaiset virkistysalueyhteydet sijoittuvat samoin kuin Kehäkaupunki-vaihtoehdossa. Työpaikka-alueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet lisääntyvät vähäisessä määrin jätteenkäsittelyalueen läheisyydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vaikutukset on arvioitu koko siltä alueelta, johon laadittavilla yleiskaavoilla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Luonnonympäristöön liittyvät vaikutukset kohdistuvat suurelta osin kaava-alueelle tai välittömään lähiympäristöön. Vesistöön kohdistuvat vaikutukset voivat ulottua huomattavan laajalle alueelle. Hulevesiselvityksessä tarkastelualueena ovat olleet valuma-alueet, joille kaava-alue ulottuu. Välittömät liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat Tampereen kaupungin pohjois- ja koillisosaan, välilliset jossain määrin laajemmin kaupungin alueelle. Sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat kaava-alueen nykyisiin ja tuleviin asukkaisiin, palvelujen osalta lähikaupunginosien ja pohjoisen haja-asutusalueen asukkaisiin sekä virkistyskäytön osalta laajemminkin Tampereen kaupungin asukkaisiin. 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, kunnallistekniikan rakentamiskustannukset 4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön / elollinen luonto 4.3 Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin 4.4 Vaikutukset elottomaan luontoon, maisemaan ja ympäristöön 4.5 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, 4.6 Liikenteelliset vaikutukset 7

8 8

9 4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, kunnallistekniikan rakentamiskustannukset 9

10 4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, kunnallistekniikan rakentamiskustannukset Nykytilanne Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueet sijaitsevat nykyisen kaupunkirakenteen pohjoisreunalla, etäisyys Tampereen keskustasta on n 12 km. Alue liittyy kaupunkirakenteeseen valtakunnallisen pääväylän, vt 9:n sekä Aitolahdentien välityksellä. Molemmille väylille liikenne kulkee Aitovuoren eritasoliittymän kautta. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle liikenne kulkee Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Lähimmät asemakaavoitetut ja tiiviisti rakennetut alueet sijoittuvat Olkahisten kaupunginosaan vt 9:n eteläpuolelle. Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nurmi ja Sorila ovat maaseutukyliä, jotka Näsijärven rannoille ulottuvine peltoineen muodostavat alueen perinteisen kulttuuriympäristön. Alueen läpi kulkeva Kaitavedentie on Teiskon ja Aitoniemen alueille johtava pääreitti. Maakuntakaavassa on esitetty seudun tavoiteltu yhdyskuntarakenne. Maakuntakaavassa osayleiskaava-alue on osoitettu pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen pohjois- ja itäosat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta. MU -alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa on osoitettu seudullinen ulkoilureitti, joka johtaa etelässä Tampereen ja Kangasalan taajamiin sekä pohjoisessa Kintulammen retkeilymajalle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskoon ja itään Kangasalle. MU-alueelta on osoitettu viheryhteystarve Sorilanjoen pohjoisrantaa pitkin Näsijärvelle sekä osayleiskaava-alueen ulkopuolelle etelään Kangasalle Vesijärvelle. Sorilanlammin etelärantaan on osoitettu luonnonsuojelukohde (SL 159) ja Vehkalahden rannat on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL 149). Osayleiskaava-alueelle on osoitettu uuden voimalinjan yhteystarve Kaitavedentien itäpuolelle. Avoin peltomaisema Sorilanjoen varsilla on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (akm 190). Idässä on varaus teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä Tarastenjärven jätteenkäsittelyalue (EJ). T-alue ja osa EJ-alueesta on rajattu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeksi, jolla jätteen poltto on sallittua. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot Maakuntakaavassa osoitetut varaukset ovat olleet lähtökohtina osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen laadinnassa. Tilastokeskuksen toukokuussa 2007 julkaiseman väestöennusteen mukaan Pirkanmaan väestö kasvaa aiempia ennusteita nopeammin. Tampereella asukasluku on ennusteen mukaan vuonna 2040 hieman vajaat nykyistä suurempi. Tampereen kaupungin laskelmien mukaan asumisväljyyden lisäys ja asukasluvun kasvu edellyttävät vuosina noin 3,6 miljoonan kerrosalaneliömetrin rakentamista. Tämä merkitsee noin 40%:n lisäystä nykyiseen asuinrakennuskantaan. Noin puolet lisärakentamistarpeesta on seurausta asumisväljyyden kasvusta ja puolet väestön kasvusta (Tampereen kaupungin yhdyskuntaohjelma ). Tampereen kaupungin vahvistuneissa yleiskaavoissa on tällä hetkellä varannot vajaan kymmenen vuoden asuntorakentamista varten. Osayleiskaavojen laatiminen Hervantajärven ja Lielahden Niemenrannan alueille on käynnissä ja kaavan laatiminen Ojalan alueelle on ajoitettu käynnistymään vuonna Ainoa mahdollinen yhdyskuntarakenteen täydentymis- ja laajentumissuunta Tampereen kaupungin alueella on pohjoinen ja tässä suunnassa lähin ja nykyiseen rakenteeseen rajoittuva alue on Nurmi-Sorila. Mahdolliset tulevat laajenemissuunnat liittyvät tähän alueeseen. Kaikissa osayleiskaavavaihtoehdoissa rakentamisen volyymi muuttaa nykyistä kylämäistä yhdyskuntarakennetta voimakkaasti. Keskeiset kulttuurimaisen arvoalueet on otettu kaikissa vaihtoehdoissa huomioon ja tiivein rakentaminen sijoittuu nykyisten kyläkeskusten alueille ja niiden lähiympäristöön. Järvikaupunki-vaihtoehdossa väylät ja rakentamisen alueet sijoittuvat kaikkein tiiveimmin, Pientalokaupunki-vaihtoehdoissa rakenne levittäytyy laajimmalle alueelle. Kehäkaupunki-vaihtoehdossa rakentamisen alueet sijoittuvat myös tiiviisti, uusi ohitustie on linjattu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven väliselle alueelle. Kaikissa vaihtoehdoissa keskusta-alueet ja niiden tuntumaan sijoittuvat palvelualueet ovat hyvin tavoitettavissa joukkoliikenteen välityksellä, Pientalo-vaihtoehdossa tämä edellyttää kuitenkin useampia (3) joukkoliikenteen linjoja kuin kahdessa muussa vaihtoehdossa (2). Lähipalveluista enintään 500 metrin etäisyydellä asuu Kehäkaupungissa n. 29%, Järvikaupungissa n. 30% ja Pientalokaupungissa n. 25% asukkaista. Kilometrin etäisyydellä vastaavat luvut ovat: Kehäkaupunki n. 90%, Järvikaupunki n. 67% ja Pientalokaupunki n. 66%. Palvelut ovat myös hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylien välityksellä. Kehäkaupunki-vaihtoehto mahdollistaa uusien teollisuusalueiden rakentamisen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen tuntumaan ja uuden ohitustien varrelle. Järvikaupunki-vaihtoehto luo mahdollisuuksia lähemmäs asutusta sopivien työpaikka-alueiden muodostumiseen uuden ohitustien varteen, taajamarakenteen itäpuolelle. Kaikissa vaihtoehdoissa on osoitettu virkistysalueverkosto jonka kautta on mahdollista rakentaa jatkuvia ulkoilureittejä Näsijärven ranta-alueilta Kintulammen retkeilyalueelle johtavalle seudulliselle ulkoilureitille. Kintulammen aluetta tullaan jatkossa kehittämään merkittävänä seudullisena retkeilyalueena. Kevyen liikenteen yhteys ja ulkoilureitti Kaupin alueen suuntaan on kaavan jatkotyössä merkittävä suunniteltava asia, jota pohditaan myös vt 9:n käynnissä olevassa suunnittelussa. Kehäkaupunki-vaihtoehdossa on Sorilanjoen rannoille osoitettu jatkuva virkistys- ja viheralueiden vyöhyke, osittain etelä-, osittain pohjoispuolelle. Myös muissa vaihtoehdoissa osoitettu joen suuntainen virkistysaluevyöhyke, kuitenkin hieman etäämmälle joesta. Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset Vaihtoehtojen kunnallistekniikan rakentamiskustannuksista on tehty alustava selvitys. Selvityksen on laatinut Rapal Oy ja se perustuu HoLa-hankeosalaskentaan, joka määrittää kustannukset mm. kaavoissa määriteltyjen pintaalojen ja tehokkuuksien perusteella. Selvitys ei käsitä käyttökustannuksia eikä palveluiden kustannuksia. Tarkempi kaavataloudellinen arviointi laaditaan syyskuuhun 2007 mennessä. Alustavan tarkastelun mukaan kunnallistekniikan rakentamiskustannusten osalta Pientalokaupunki-vaihtoehto nousee kalleimmaksi kustannuksiltaan. Syynä ovat rakenteen leviäminen laajimmalle alueelle sekä Kaitavedentien nelikaistaistaminen. Toisaalta vaihtoehdon kokoojakatuverkko on suppeampi ja väyläverkko painottuu tonttikatuihin. Teollisuusaluetta on muita vaihtoehtoja vähemmän. 10

11 Tarkastelun mukaan kunnallistekniikan rakentamiskustannusten osalta edullisin vaihtoehto on Kehäkaupunki. Järvikaupungin kustannukset asettuvat alustavassa tarkastelussa kahden muun vaihtoehdon välille. Järvikaupunkivaihtoehdon kustannuksia nostaa muita tiheämpi pääväyläverkosto. Liikenneverkon osalta rakentamiskustannukset ovat suurimmat Järvikaupungissa ja pienimmät Kehäkaupungissa. Koska Kehäkaupungin kustannukset ovat vain 10% Järvikaupungin kustannuksia pienemmät ja arvio on tehty hyvin karkealla tasolla, voidaan olettaa, että liikenneverkon kokonaiskustannuksissa ei ole juurikaan eroa vaihtoehtojen välillä. Kehäkaupungin kustannukset liikenneverkon rakentamisen osalta ovat hieman muita vaihtoehtoja edullisemmat myös laskettuna asukasta kohden, ero ei kuitenkaan ole merkittävä. Joukkoliikenteen järjestäminen kaikissa vaihtoehdoissa vastaavalla pal-velutasolla edellyttää nykyisen seutulinjan lisäksi Järvikaupungissa ja Kehäkaupungissa kahta joukkoliikenteen sisäistä linjaa, Pientalokaupungissa kolmea linjaa. Tältä osin kustannukset selvitetään osana kaavataloudellista kokonaistarkastelua. 11

12 12

13 4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön / elollinen luonto 13

14 KEHÄKAUPUNKI Arvokas lepakkoalue Tyypillinen II luokan alue on esimerkiksi hyvä viiksisiippametsä. Lepakoita on paljon, mutta kolonian tarkkaa paikkaa ei yleensä tunneta tai alueella on joku rakennus ajoittain lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkana. SIJAINTI ja LAJIT: Aitolahden kirkon ympäristö, vesisiippa, viiksisiippa/isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö Sorri-Sivula, viiksisiippa/isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö Tyypillisellä III luokan lepakkoalueella lepakot saalistavat aktiivisesti esimerkiksi vain osan kesää tai ne käyttävät aluetta esimerkiksi sään mukaan. Lepakkolajeja on yleensä vain yksi tai kaksi. SIJAINTI ja LAJIT: Velaatanniemi, pohjanlepakko, vesisiippa Tiikonojan lammet, viiksisiippa/isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö JÄRVIKAUPUNKI Liito-oravat liito-oravan pesäpuu liito-oravan pesäalue liito-oravan jätöshavainto yleisöltä saatu liito-oravan näköhavainto biotoopiltaan liito-oravalle hyvää elinympäristöä biotoopiltaan liito-oravalle välttävää elinympäristöä liito-oravan todennäköinen reitti liito-oravan mahdollinen reitti liito-oravan kulkuyhteyksien kannalta avainkohta/parannettava yhteys

15 9 PIENTALOKAUPUNKI liito-oravat ja lepakot Liito-orava on rauhoitettu, vaarantunut, uhanalainen, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) laji sekä Suomen erityisvastuulaji. Myös kaikki Suomen lepakot ovat EU:n luontodirektiivin IV(a) liitteen lajeja. Osayleiskaava-alueelta on tavattu 4/5 lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa/isoviiksisiippa sekä korvayökkö. Luonnonsuojelulain mukaan kaikkien luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (49 ). Lailla kiellettyä on myös eläinten tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen sekä tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla (LSL 39 ). Suomi on lisäksi mukana Euroopan lepakoidensuojelusopimuksessa, joka velvoittaa suojelemaan myös lepakoiden ruokailualueet ja niille päiväpiiloista ja lisääntymisyhdyskunnista johtavat lentoreitit. KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 3. Liito-oravan pohjois-eteläsuuntainen yhteys AP-alueen läpi arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 6. Liito-oravan yhteydet AP-1- alueen läpi ja tien yli arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 8. Liito-oravan itä-länsisuuntaiset yhteydet AP-1-alueen läpi arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 12. Lepakkoalue (jossa ei havaittu lisääntymis- tai levähdysalueita) sekä liito-oravan pesimä- ja jätöshavaintojen alue ja yhteys jäävät kehätien alle. > Tielinjausta tarkistettava, liito-orava ja lepakot huomioitava tien tarkemmassa suunnittelussa. 13. Liito-oravalle hyvän ja välttävän biotoopin kautta kulkeva itä-länsisuuntainen yhteys jää osittain kehätien alle. Arvioitava, pääseekö liito-orava kulkemaan tien pohjoispuolta. 3. Pohjois-eteläsuuntainen yhteys AP-1-alueen läpi arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 6. Liito-oravan yhteydet AP-1- alueen läpi ja tien yli arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 8. Liito-oravan itä-länsisuuntainen yhteys AP-1-alueen läpi arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 14. Liito-oravan pesimä- ja jätöshavaintojenalue jää tielinjan sivuamaksi. > Tutkittava tarkemmin. 15. Liito-oravan yhteydet risteävät ohitustien kanssa, huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 3. Liito-oravan pohjois-eteläsuuntainen yhteys AP-1- alueen läpi arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 5. LV- ja VV-alueet sijoittuvat lepakkoalueelle (arvoluokka II, lajeina pohjanlepakko, viiksisiippa/ isoviiksisiippa, vesisiippa ja korvayökkö). Rantapensaikkojen ympäristössä alueen lajeista viihtyvät korvayököt ja vesisiipat. Vesisiippoja havaittiin ainoastaan ajoittain yksittäin, ja korvayököt viihtyvät LV- ja VV-alueiden ohella hautausmaalla. > Tarve lepakkojen huomioimiseen LV- ja VValueilla esim. kasvillisuutta (vanha puusto, rannan kasvillisuus) koskevin kaavamääräyksin. 6. Liito-oravan yhteydet AP-1- ja AP-alueiden läpi ja tien yli arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 7. AOM-alue osuu lepakkoalueen pohjoisosaan (arvoluokka II, lajeina pohjanlepakko, viiksisiippa/ isoviiksisiippa, vesisiippa ja korvayökkö). Lisääntymistai levähdyspaikkoja ei lepakkoalueelta tunneta, mutta AOM-alueen vaikutuksia vielä arvioitava ja tarkempien määräyksien tarvetta pohdittava. 8. Liito-oravan itä-länsisuuntainen yhteys AP-1-alueiden läpi ja kokoojakadun yli arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 9. Liito-oravan luoteis-kaakkosuuntainen yhteys AP-1-alueiden läpi ja Pulesjärventien yli arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 1. T-alue, ja PTKa lukuun ottamatta myös kokoojatie, ulottuvat lepakkoalueelle (arvoluokka II, vuonna 2006 ei havaittu lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, lajeina viiksisiippa/isoviiksisiippa, pohjanlepakko, korvayökkö). Lepakkoalueiden rajaukset ovat likimääräisiä, mutta kokoojatien ja ulkoilureittien valaistus muodostavat uhan viiksisiipoille > tutkittava tarkemmin. 2. Liito-oravan pesäpuu AP-1-alueella (maatilan pihapiiri, jolla asutaan). 4. Liito-oravan biotooppien ja yhteyksien säilymiseen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella ei voida enää kaavallisilla ratkaisuilla vaikuttaa, sillä ympäristölupa jätteenkäsittelykeskuksen laajennukselle jo myönnetty. 16. Velaatanniemen lepakkoalue (arvoluokka III, lajeina pohjanlepakko, vesisiippa) on osoitettu virkistysalueeksi. Vesisiipalle virkistyskäyttö voi muodostaa uhan, mikäli rantapensaikkoa/puustoa raivataan tai valaistusta rannan tuntumassa lisätään. Lisääntymispaikkoja ei löydetty, mutta kolonioille sopivia rakennuksia ja kalliohalkeamia on runsaasti. PTK:ssa lomarakennuksien muuttuminen pysyviksi asuinrakennuksiksi muodostaa uhan, KK:ssa uhkana puolestaan on rakennusten häviäminen. 11. Liito-oravan koillis-lounaissuuntainen yhteys AP-1- alueen läpi huomioitava. 17. Liito-oravan mahdolliset yhteydet Ketaran alueelta Lintukalliolle arvioitava ja huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 15

16 KEHÄKAUPUNKI arvokas hyönteislaue tummaverkkoperhosen kulkuyhteys tummaverkkoperhosen kulkuyhteys tummaverkkoperhosien nykyinen esiintymisalue tummaverkkoperhosille soveltuva alue muiden uhanalaisten / erityisesi suojeltavien lajien kannalta merkittävä elinympäristö tummaverkkoperhosien kulkuyhteys alueen läpi JÄRVIKAUPUNKI

17 PIENTALOKAUPUNKI tummaverkkoperhoset ja arvokaat hyönteisalueet Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen päiväperhonen. Laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Merkittävimpiä tekijöitä tummaverkkoperhosen kannalta osayleiskaava-alueella ovat pitkään jatkunut laidunnus sekä vesitalous. Laidunnus pitää niityt sopivan avoimina. Vesitalous puolestaan on tärkeää lajin elämänkierron kannalta välttämättömän kasvin, lehtovirmajuuren kasvuvaatimusten vuoksi. Tummaverkkoperhosen esiintyminen muodostaa metapopulaation, jossa laji elää niittyjen ja yhdyskäytävien muodostamassa verkostossa, jonka tulisi säilyä mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Osayleiskaavaluonnosten vaikutuksia tummaverkkoperhoseen tutkitaan parastaikaa alueelta tehtävän metapopulaatiomallinnuksen avulla. KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 4. Potentiaaliset tvp-niityt (79, 80) jäävät AK- ja C-alueiden sisään. Alue on rehevöitynyt ja pusikoitunut, eikä lehtovirmajuurta kasva enää kuin niukasti ojien varsilla. Αlue on erillään tvp:n esiintymälaikuista. > Merkitys vähäinen. 5. Potentiaalinen tvp-niitty (76) jää osittain AP-alueelle. Laajalla niityllä kasvaa paikoitellen jonkin verran lehtovirmajuurta. Niitty ei sijoitu tvp:n kulkureitistössä keskeisesti, vaikka yhteys esiintymisalueille on mahdollinen > Merkitys vähäinen. 6. AP-1-alueen sisään jää tummaverkkoperhosen esiintymisen kannalta merkittävät yhdyskäytävät (15 ja 22) ja potentiaaliset niityt (20, 23 ja osittain 18). Puron varsi ja pohjoiseen kulkeva sähkölinja ovat osa yhdysreittiä Laalahden ja Sorilan tvp-esiintymien välillä. Yhdysreittiä leventää nykyisellään puron pohjoispuolinen hakkuuaukea, jonka molemmin puolin on potentiaaliset tvp-niityt. Yhteyttä Laalahden suuntaan tulisi tvp-selvityksen mukaan parantaa.> AP-1-alue uhkaa jo parannuksia kaipaavaa ainutta (olettaen, että Sorilanjoki-Laalahti -yhteys ei todellinen) itä-länsisuuntaista tvp-yhteyttä, huomioitava. 7. Ohitustie risteää puron vartta kulkevan tvp:n mahdollisen yhdyskäytävän (83) kanssa. Yhteys ei johda mihinkään ja sen toimiminen epätodennäköistä > merkitys vähäinen. 8. ja 9. Ohitustien linjaus risteää tvp:n esiintymien välisien puronvarsien yhdyskäytävien (40 ja 51) kanssa. > Uhka huomioitava. Esim. tien pengerrys ja väylän leveys voivat toimia esteenä. 10 ja 11. Teollisuusalueille on esitetty alustavassa hulevesisuunnitelmassa toimenpiteitä tvp-niittyjen vesitasapainon turvaamiseksi. 10. Ohitustie ja T-alueet risteävät tvp:n ainoan etelä-pohjoissuuntaisen esiintymien välisen kulkuyhteyden (62 ojan varsi + pellon reuna ennen sähkölinjaa) kanssa. Sama päällekkäisyys koskee yhteyden länsipuolista potentiaalista aluetta (59). > Uhka huomioitava. 14. Tvp:n esiintymisalueiden välinen kulkuyhteys sijoittuu AP-1-alueelle. > Huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 4. Potentiaalinen tvp-niitty (79) jää AK-1-alueelle. Alue on rehevöitynyt ja pusikoitunut, eikä lehtovirmajuurta kasva enää kuin niukasti ojien varsilla. Alue on erillään tvp:n esiintymälaikuista. > Merkitys vähäinen. 5. Potentiaalinen tvp-niitty (76) jää osittain C-alueelle. Laajalla niityllä kasvaa paikoitellen jonkin verran lehtovirmajuurta. Niitty ei sijoitu tvp:n kulkureitistössä keskeisesti, vaikka yhteys esiintymisalueille on mahdollinen > Merkitys vähäinen. 6. AP-1-alueen sisään jää potentiaalinen tvp-niitty (18) sekä lajin yhdyskäytäviä (15 ja 17). AP-1-alue sijoittuu/ rajautuu paremmin kuin kehäkaupungissa: se ei katkaise kokonaan tvp:n itä-länsisuuntaista yhteyttä. > AP-1-alue vaatii tarkempaa suunnittelua, jotta itä-länsisuuntaisen yhteyden pohjoinenkin haara säilyy. 4. Potentiaalinen tvp-niitty (79) jää C-alueelle. Alue on rehevöitynyt ja pusikoitunut, eikä lehtovirmajuurta kasva enää kuin niukasti ojien varsilla. Alue on erillään tvp:n esiintymälaikuista. > Merkitys vähäinen. 6. AP-1-alueen sisään jää potentiaalinen tvp-niitty (18) sekä lajin yhdyskäytäviä (15 ja 17). AP-1-alue sijoittuu/ rajautuu paremmin kuin kehäkaupungissa: se ei katkaise kokonaan tvp:n itä-länsisuuntaista yhteyttä. > AP-1-alue vaatii tarkempaa suunnittelua, jotta itä-länsisuuntaisen yhteyden pohjoinenkin haara säilyy. 14. Tvp:n esiintymisalueiden välinen kulkuyhteys sijoittuu AP-1-alueelle. > Huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 15. AP-1-alue sijoittuu osittain tvp:lle soveltuvalle laaja-alaiselle ja monimuotoiselle kostealle pelto-niittyalueelle. Niitty ei sijoitu tvp:n kulkureitistössä keskeisesti, vaikka yhteys esiintymisalueille on mahdollinen. 1. Valtatien 9 eteläpuoliselta niityltä ei ole tiettävästi tehty havaintoja tummaverkkoperhosesta, vaikka on merkitty asutuksi. 2. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolella, Tiikonojan varressa olevalta niityltä ei ole tiettävästi tehty havaintoja tummaverkkoperhosesta, vaikka merkitty asutuksi. 17. Vaihtoehdoissa on osoitettu rakentamista Näsijärven ja Sorilanjoen rantojen tvp:n mahdolliselle yhdyskäytävälle. Kaavamääräyksissä on rantaan merkitty jätettäväksi kasvullinen vyöhyke. Tätä yhteyttä ei pidetä kovin todennäköisenä > Merkitys vähäinen (kasvullisen vyöhykkeen laatua kuitenkin kannattaa pohtia tarkemmin) 18. Tvp:n nykyiset esiintymisalueet (37 ja 39) toimivat Palon ja Laalahden kokonaisuuksien välisenä askelkivenä. Niityt sijoittuvat ojan varteen, jolla hyvin pieni valuma-alue. Tälle valuma-alueelle sijoittuu suhteessa sen kokoon paljon rakentamista erityisesti PTK:ssa ja KK:ssa. Alustavan hulevesiselvityksen mukaan tvp-niittyjen (37, 39) vesitasapainon säilymistä ei voida taata. > Uhka huomioitava, aluevarausten tarkistaminen. 17

18 KEHÄKAUPUNKI Uhanalaiset, rauhoitetut ja EU:n luontodirektiivin lajit JÄRVIKAUPUNKI

19 PIENTALOKAUPUNKI uhanalaiset kasvilajit Maailman luonnonsuojeluliiton luokitukseen perustuvassa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (2000) jaetaan lajit seuraaviin luokkiin: 1. Elinvoimainen (LC): Hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. 2. Silmälläpidettävä (NT): Taantunut tai harvinainen laji, joka lähes täyttää uhanalaisuuden kriteerit. Ryhmään lasketaan myös huonosti tunnetut lajit, joiden elinympäristöt ovat taantuneet tai uhanalaisia. 3. Vaarantunut (VU): Lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. 4. Erittäin uhanalainen (EN): Lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta. 5. Äärimmäisen uhanalainen (CR): Lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta. 6. Luonnosta hävinnyt (EW): Lajin tiedetään säilyneen ainoastaan viljeltynä, vankeudessa tai luontoon palautettuna selvästi alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolella. 7. Hävinnyt (EX): Lajin epäilyksettä viimeinen yksilö on hävinnyt. 8. Puutteellisesti tunnettu (DD) 9. Arvioimatta jätetty (NE) Alla olevassa taulukossa esiin tulevista lajeista on luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltavaksi lajiksi listattu isovesirikko (LSL 47 mainitulla asetuksella). Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Osayleiskaava-alueen isovesirikkohavainto on vuodelta Laji kuitenkin muodostaa tyypillisesti pitkäikäisen siemenpankin, ja voi siksi ilmaantua paikalle pitkienkin aikojen kuluttua. Taulukossa mainittu pussikämmekkä on valtakunnallisesti elinvoimainen mutta alueellisesti uhanalainen (RT). KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 5. ja 6. Kelta-apilaa (NT) AP- ja AMalueilla > Merkitys vähäinen. 7. Pussikämmekkää (LC, RT) AP-1-alueen rajan tuntumassa, huomioitava. 1. Ketoneilikkaa (NT) katu- ja C-1- alueilla > Merkitys vähäinen. 4. Musta-apilaa (NT) C-alueella. 5. ja 6. Kelta-apilaa (NT) C-alueella > Merkitys vähäinen. 1. ja 11. Ketoneilikkaa (NT) katu-, C- ja AP-1-alueilla > Merkitys vähäinen. 5., 6., 9. ja 10. Kelta-apilaa (NT) AP-, AM- ja LV-alueilla > Merkitys vähäinen. 7. Pussikämmekkää (LC, RT) AP-alueen rajan tuntumassa, huomioitava. 2. Pussikämmekkää (LC, RT) kaikissa vaihtoehdoissa asuinalueella. Laji voimakkaasti harvinaistuva Tampereella. > Huomioitava, asuinalueen läheisyydessä todennäköisesti silti menetetään. Lähiympäristössä sekä kauempana oyk-alueella M-alueelle sijoittuvia esiintymiä, joilla edellytykset säilyä. 3. Isovesirikkoa (VU) ojassa, huomioitava. 19

20 KEHÄKAUPUNKI Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet arvojärjestyksessä (edustavin numerolla 1) JÄRVIKAUPUNKI

21 7 PIENTALOKAUPUNKI arvokkaat kasvialueet ja harvinaiset kasvit Osayleiskaava-alueen arvokkaat kasvialueet ovat kaikki lehtoisia tai reheviä kosteikkoja. Rehevyyttä enemmän kasvialueiden arvotukseen on vaikuttanut lajisto: uhanalaisuus-, rauhoitus-, Suomen erityisvastuu- ja EU:n luontodirektiivistatus sekä lajin harvinaisuus erityisesti Tampereen seudulla. Määräävänä kriteerinä on ensisijaisesti statuksen painoarvo ja sen jälkeen kyseisen lajin runsaus alueella. Arvokkaat kasvialueet on numeroitu arvojärjestyksessä siten, että kohteet numeroilla 1 4 ovat valtakunnallisesti, 5 6 maakunnallisesti ja 7 8 Tampereen mittakaavassa lajistollisesti merkittäviä. KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 3. LV- ja AK-alueet kattavat noin puolet Juoponniemen arvokkaan kasvillisuusalueen (Tampereen mittakaavassa arvokas), loput virkistysaluetta > Arvot uhattuina. 8. Ohitustie katkaisee Sorilanjoen Peurantajärven laskuojan kokonaisuuden (valtakunnallisesti arvokas) purohaarojen yhdistymiskosteikon kohdalla. > Huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 9. Ohitustielinjaus sivuaa pohjoisen arvokasta kasvillisuusaluetta. Tielinjalle jääviä harvinaisia kasveja (kevätlinnunsilmä, mäkilehtoluste) esiintyy myös M-alueelle jäävällä arvokkaan kokonaisuuden osuudella. > Merkitys vähäinen. 3. C-1- ja LV-alueet kattavat Juoponniemen arvokkaan kasvillisuusalueen (Tampereen mittakaavassa arvokas) > Ainakin osa alueen arvoista menetetään. 3. AP-alue kattaa suurimman osan Juoponniemen arvokkaasta kasvialueesta (Tampereen mittakaavassa arvokas), mutta arvokas alue on mahdollista huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Myös virkistysalueeksi jäävässä niemenkärjessä virkistyspaineet korkeat. > Arvot uhattuina. 4. AOM-alueiden vaikutus kosteustasapainoon merkityksellistä. Alustava hulevesisuunnitelma on tehty. 5. Arvokas kasvialue Myllylammen ympäristössä AP-1-alueella huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 7. AP-1-alue yltää arvokkaalle kasvialueelle (Tampereen mittakaavassa arvokas). Harvinaisista kasveista AP-1-alueelle sijoittuu punaluppiota, jota havaittu myös AP-1-alueen ulkopuolelle jäävältä arvokkaan kokonaisuuden osalta. > Limittymisen merkitys vähäinen. 1. Tarastenjärven laajennuksella jo ympäristölupa. Kaavalla ei voida enää vaikuttaa Tiikonojan haaran arvokkaan kasvialueen itäpäähän, se menetetään. 2. Asuinalueet ja kokoojakatu vievät kaikissa vaihtoehdoissa reilun kolmanneksen Ketaran arvokkaasta kasvialueesta (maakunnallisesti arvokas). Arvokkain osuus kaakossa jää rakentamisen ulkopuolelle, mutta kokonaisuuden rikkoutuminen heikentää alueen arvoa. 6. Peurantajärveltä laskevan ojan arvokkaan kasvillisuusalueen molemmin puolin jo olevaa rakentamista. 10. Lintukallion arvokkaalla kasvialueella kallioalue ja sen alapuolella runsaasti lähdetähtimöä. Huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 11. Sorilanjoen rantojen asuinalueet uhkaavat Sorilanjoen ranta- ja vesiluontoa (valtakunnallisesti arvokas), vaikka 30 m:n kasvullinen vyöhyke jätettäisiin. Kasvullisen kaistan kasvillisuuden laadulla ja hoidon luonteella merkitystä. Rannan luonteella myös vaikutusta asukkaiden toiveisiin. Esim. asukkaiden ruoppaustoiveet. 21

22 KEHÄKAUPUNKI LUONNONTILAISIMMAT VANHAT METSÄT JÄRVIKAUPUNKI AVAINBIOTOOPIT luonnonsuojelualue mahdollinen luonnonsuojelualue metsälain mukainen kohde mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö metsäkeskuksen inventoima metsäluonnon muu arvokas elinympäristö metsäluonnon muu arvokas elinympäristö muu huomioitava kohde

23 PIENTALOKAUPUNKI avainbiotoopit ja vanhat metsät Metsälain mukaan metsänhoidossa on jätettävä käsittelemättä tai käsiteltävä varoen ja ominaispiirteet säilyttäen metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka kuuluvat ns. avainbiotooppeihin. Avainbiotoopit todennäköisesti elättävät metsäluonnon alkuperäisiä lajeja, joista monet ovat jopa uhanalaisia. Ne toimivat myös ns. ekologisina askelkivinä ja käytävinä, joiden kautta eliöt pääsevät siirtymään alueilta toisille. Avainbiotooppeihin luetaan metsälain ja luonnonsuojelulain suojaamien luontotyyppien lisäksi muut arvokkaat elinympäristöt ja kohteet, jotka eivät täytä metsälain kriteerejä luonnontilaiseen verrattavista kohteista, mutta ovat luokiteltavissa vielä ei-luonnontilaisiin metsäluonnon erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Muut arvokkaat elinympäristöt (muut kuin metsä- ja luonnonsuojelulain luontotyypit) ja ei-luonnontilaiset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt suositellaan otettavaksi huomioon metsänhoidollisissa toimissa. Metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella metsälakia sovelletaan vain maaja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla ja asemakaava-alueilla ainoastaan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Kaavoituksen yhteydessä on luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi metsälain avainbiotoopit kuitenkin hyvä huomioida mahdollisuuksien mukaan. Luonnonsuojelulain ja vesilain kohteet on huomioitava. Tässä on metsäluonnon erityisen tärkeistä elinympäristöistä käytetty luokkanimiä metsälain mukainen kohde ja mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain erityisen tärkeän elinympäristön ns. metsälakikohteeksi määritteleminen kuuluu metsäkeskuksen lain mukaisiin oikeuksiin ja luokka mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö on osayleiskaavatyöhön liittyvän luontoselvityksen arvio kohteesta. Tässä metsäluonnon muu arvokas elinympäristö tarkoittaa kohdetta, jonka ominaispiirteitä on muokattu niin, että kohde ei enää täytä metsälakikohteen tai metsäluonnon erityisen tärkeän elinympäristön kriteerejä. Näiden lisäksi on joukko kohteita, joita ei ole sisällytetty metsälainsäädäntöön, mutta jotka ovat avainbiotooppien määrittämistyöryhmän esittämiä arvokkaita elinympäristöjä, joita tulisi hoitaa metsälakiin sisältyvän metsien monimuotoisuuden säilyttämisen yleisen velvoitteen ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Niihin lukeutuvat mm. vanhat metsät. Tässä on esitetty myös mahdolliset luonnonsuojelulailla suojellut luontotyypit, mutta mikäli luontotyyppi ei täytä vaadittavia kriteerejä, mutta on muuten arvokkaaksi luokiteltava, on se sisällytetty muihin huomioitaviin kohteisiin. KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 3. Vesilain mukainen luonnontilainen lähde, jolle AP-1-alue muodostaa uhan > Huomioitava, aluevarausta tarkistettava. 6. Katajaketo jää PY-alueen sisään. Koska keto pienialainen, mahdollista jäädä aluevarauksen sisään. > Huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 10. Nurmin pohjoisosassa, Kaitavedentien itäpuoleisen AP-alueen reunaan jää pienialainen suo. > Menetetään, merkitys vähäinen. 11. Vanhan metsän alue sijoittuu Sorilan pohjoisosan AP-1-alueelle sekä liikennealueelle. 12. Ohitustie jättää alleen eteläreunan Sorilan vanhan metsän kokonaisuudesta. 13. Ohitustien linjaus risteää Utukanlammin ympäristön avain biotooppikokonaisuuden kanssa. Linjaus kulkee mahdollisesti metsäluonnon erityisen tärkeäksi elinympäristöksi luokitellun osuuden kohdalta. > Uhka huomioitava. 16. Sorilanjoen laakson rakentuminen uhka arvokkaalle elinympäristölle, vaikka rannoilla on virkistysaluetta (JK:iin ja PTK:iin verrattuna vähemmän rakentamista)> ruoppauspaineet 6. Katajaketo jää AK-1- alueen kulmaan. > Rajauksen tarkistus tai huomiointi tarkemmassa suunnittelussa. 15. Sorilan pohjoisen AP-1-alueen reunaan jää lehto (ei-luonnontilainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö). 16. Sorilanjoen ja Laalahden rantojen rakentuminen > uhka arvokkaalle elinympäristölle Vesilain mukainen luonnontilainen lähde, jolle AP-1-alue muodostaa uhan > Huomioitava, aluevarausta tarkistettava. 4. Myllylammen ympäristö AP-1-alueella > avainbiotoopin huomiointi tarkemman suunnittelun asia. 5. Vanha metsä jää AOM-alueelle. 10. Nurmin pohjoisosassa, Kaitavedentien itäpuoleisen AP-1-alueen reunaan jää pienialainen suo. > Menetetään, merkitys vähäinen. 15. Sorilan pohjoisen AP-1-alueelle jää lehto (ei-luonnontilainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö). > menetetään. 16. Sorilanjoen ja Laalahden rantojen rakentuminen > uhka arvokkaalle elinympäristölle. 1. Metsäkeskuksen määrittelemä rantalehto, ei luontoselvityksen mukaan täytä kriteerejä. 2. Metsäkeskuksen määrittelemä lehto, ei luontoselvityksen mukaan täytä kriteerejä. 6. Katajaketo Nurmissa täyttänee luonnonsuojelulain kriteerit, huomioitava. 8. Vanhan metsän alue (kuusikko) Nurmissa, Kaitavedentien itäpuolella, jää kaikissa vaihtoehdoissa AP-alueelle. > Todennäköisesti menetetään. 9. Sorilan länsireunan asuinalueen reunaan jää pienialainen lehto (ei-luonnontilainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö) > Voidaan huomioida tarkemmassa suunnittelussa 14.Tarastenjärven laajennuksella jo ympäristölupa. Kaavalla ei voida enää vaikuttaa Tiikonojan eteläisen haaran kokonaisuuteen, se menetetään.

24 KEHÄKAUPUNKI LINNUSTOLTAAN ARVOKKAIMMAT OSA-ALUEET JÄRVIKAUPUNKI

25 1 PIENTALOKAUPUNKI 2 arvokkaat lintualueet ja lintuhavainnot Arvokkaat lintualueet ja havainnot perustuvat luontoselvityksen yhteydessä tehtyjen huomioiden lisäksi alueelta eri harrastajien vuosien varrelta keräämiin tietoihin, jotka tiedot on saatettu Tampereen kaupungin sähköiseen tietokantaan. Alueelta on muotoiltavissa neljä osa-aluetta, joiden lintulajisto on muuta osayleiskaava-aluetta arvokkaampaa ja runsaampaa. Rajatut alueet ovat myös erittäin potentiaalisia arvolinnustokohteita. Näiden alueiden valintaan on vaikuttanut niiltä tehtyjen havaintojen lisäksi vanhojen metsien ja kosteikkojen tilanne sekä myös lehtoisuus, sillä selvitysalueelle on tyypillistä keskimäärin melko iäkkäät metsät ja sen mukainen lajisto. Alla olevassa taulukossa tulevat esiin ruisrääkkä, tiltaltti ja pohjantikka. Ruisrääkkä on luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja se on myös EU:n lintudirektiivin laji ja Suomen erityisvastuulaji. Tiltaltti on uhanalainen vaarantunut laji, ja pohjantikka on alueellisesti uhanalainen, silmällä pidettävä, EU:n lintudirektiivin ja Suomen erityisvastuulaji. Natura-alueilla pyritään turvaamaan elinympäristöjä lintudirektiivin lajeille. KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 1. Pohjoisosan arvokas lintualue pienenee AP-1-alueen ja ohitustien vuoksi. > Uhka linnustolle. Ohitustien liikennemelu voi uhata linnustoa laajemmin. 2. AK- ja C-alueet kattavat yölaulajien alueen lähes kokonaan > lintualue menetetään > Merkitys vähäinen. 3. T-alueet ja ohitustie jättävät alleen pienen osan Tarastenjärven kokonaisuuden länsipäästä, jonka linnustoa ovat tiltaltti ja pohjantikka. Ympäristömelu voi uhata linnustoa laajemmalla vaikutusalueella. 4. AP-alueet pienentävät Sorilanjoen pohjoispuolisen linnustollisesti arvokkaan alueen länsipäätä ja virkistysalue jää kapeaksi. > Ruisrääkkä saattaa häiriintyä. 2. AK-1- ja AP-alueet uhka yölaulajille. Viihtyvät alueen pajuviidassa > virkistysaluekin (esim. kaupunkipuisto) voi olla uhka. > Merkitys vähäinen. 4. C-alue vie puolet Sorilanjoen pohjoispuolisen linnustollisesti arvokkaan alueen länsipäästä ja virkistysalue jää kapeaksi. > Ruisrääkkä saattaa häiriintyä. 5. Keväinen sulamisvesien tulvavesiallas, jolla muuttolinnut pysähtyvät, jää tielinjan alle. On huomioitava, että kevättulvien arvellaan harvinaistuvan. > Merkitys vähäinen. 1. Pohjoisosan arvokas lintualue pienenee AP-1-alueiden vuoksi > uhka linnustolle. 2. C ja AP-alueet uhka yölaulajille. Viihtyvät alueen pajuviidassa > virkistysaluekin (esim. kaupunkipuisto) voi olla uhka. > Merkitys vähäinen. Rajatut lintualueet Nurmin aluetta (kohde 2.) lukuun ottamatta ovat Tampereen mittakaavassa merkittäviä. 25