4.4 Vaikutukset elottomaan luontoon, maisemaan ja ympäristöön

Transkriptio

1 4.4 Vaikutukset elottomaan luontoon, maisemaan ja ympäristöön

2 KEHÄKAUPUNKI JÄRVIKAUPUNKI

3 maa- ja kallioperä, maastonmuodot ja rakennettavuus KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 1. Nurmin keskiosassa Kaitavedentien länsipuolella noin puolet C- ja valtaosa AKalueesta ovat rakennettavuudeltaan huonoa maata. > C- ja AK-alueiden sijoittuminen rakennettavuudeltaan huonolle alueelle on tehokkuuden vuoksi perusteltua.. AP-alueen koillisosa on rakennettavuudeltaan huonoa aluetta, jolle on taloudellisinta rakentaa vähintään - kerroksisia rakennuksia. Rakennettavuudeltaan huono alue on sijainniltaan ja laajuudeltaan sopimaton esimerkiksi alueen sisäiseksi puistoksi. > AP-alueen rajaamista toisin kannattaa harkita tai rakentamistehokkuuteen kiinnittää huomiota.. Kokoojakadun linjaus Ketarassa vaatii pengerryksiä ja leikkauksia. 9. Nurmissa osa AP-alueesta sijoittuu purolaaksoon, rakennettavuudeltaan huonolle maalle, jolle on taloudellisinta rakentaa vähintään -kerroksisia rakennuksia. Rakennettavuudeltaan huono alue ei ole laajuutensa vuoksi sopiva alueen sisäiseksi viheralueeksi. Turvealueena painanne on lisäksi vesitaloudellisesti tärkeä. > AP-alue kannattaisi rajata toisin. 11. Ohitustie vaatii Palossa huomattavaa maastonmuotoilua/siltaratkaisuja. 1. Sorilanjoen pohjoispuoliseen APalueeseen Kaitavedentien vieressä sisältyy jyrkkiä osuuksia pohjoisrinteessä > kannattaa rajata toisin. 15. Nattarin puistokatu vaatii leikkauksen Sorilanjoen etelärannan töyräällä ja täyttöjä/ siltaratkaisun joen pohjoispuolisessa purolaaksossa. 1. Nurmin keskiosassa Kaitavedentien länsipuolella oleva rakennettavuudeltaan huono maa sijoittuu pääosin virkistysalueelle. AP- alueelle sijoittuu vain pieni osa (ei merkitystä). AK-1-alueesta noin kolmasosa on rakennettavuudeltaan huonoa (tehokkuuden vuoksi perusteltua).. AP--alueen itäosa rakennettavuudeltaan huonoa aluetta, jolle on taloudellisinta rakentaa vähintään -kerroksisia rakennuksia. Rakennettavuudeltaan huono osuus AP- -alueesta rajautuu uuteen tielinjaan > alueenosan käyttöä suojaviheralueena kannattaa harkita. 4. Sorilanjoen suuntaisen viheraluevyöhykkeen keskelle on nykyiselle pellolle osoitettu RP-alue. Ratkaisu hyödyntää alueen maaperän viljavuutta. 9. Nurmissa osa AP- ja AP-1-alueesta sijoittuu purolaaksoon, rakennettavuudeltaan huonolle maalle, jolle on taloudellisinta rakentaa vähintään -kerroksisia rakennuksia. > Kokonaisuuden rajaamista toisin kannattaa harkita. 1. Nurmin ohitustie vaatii eteläpäässä Lintukallion alueella suuria leikkauksia > Kannattaa tutkia, voidaanko alkupää linjata toisin. 14. Sorilan keskusta sijoittuu rinteeseen > vaatii erityistä paneutumista yksityiskohtaiselta suunnittelulta, jotta esimerkiksi esteettömyyden haasteisiin voidaan vastata. 15. ja. Nattarin puistokatu vaatii leikkauksia Sorilanjoen töyräiden kohdalla sekä etelässä Ketaran alueella. 1. Nurmin keskiosassa Kaitavedentien länsipuolella C-alueen pohjoisosa ja APalueen koilliskulma ovat rakennettavuudeltaan huonoa maata, jolle on taloudellisinta rakentaa vähintään -kerroksisia rakennuksia. > C- alueen sijoittuminen rakennettavuudeltaan huonolle alueelle on perusteltua, mutta APalueen rajausta kannattaa vielä harkita.. AP-alueen koillisosa rakennettavuudeltaan huonoa aluetta, jolle on taloudellisinta rakentaa vähintään -kerroksisia rakennuksia. Rakennettavuudeltaan huono alue on sijainniltaan ja laajuudeltaan sopimaton esimerkiksi alueen sisäiseksi viheralueeksi. > AP-alue kannattaisi rajata toisin.. Kokoojakadun linjaus Ketarassa vaatii pengerryksiä ja leikkauksia. 5. Pulesjärventien pohjoispuolella AP-1-alueen keskiosassa on runsaasti jyrkkiä (>1:5), rakennusteknisesti hankalia rinneosuuksia, joissa maaperä metrin syvyydellä on kalliota. Tämän alueen itäpuolella on rakennettavuudeltaan huono turvealue, jolle on taloudellisinta rakentaa vähintään - kerroksisia rakennuksia. > Rakennusteknisesti hankala kokonaisuus (jyrkät kallioiset & pehmeikkö/kosteikko) kannattaisi rajata AP-1- alueen ulkopuolelle. 15. Nattarin puistokatu vaatii leikkauksia Sorilanjoen töyräiden kohdalla ja pengerryksiä/siltaratkaisun Jokivalkaman alueen pohjoispuolella purolaaksossa. 6. Jyrkännemäki asfalttiaseman läheisyydessä on jo louhittu. 8. Lintukallion AP-1 alueen (PTK:ssa APalueen) eteläosa on rakennustekniseksi haasteellista jyrkkien rinneosuuksien vuoksi. Alue on kuitenkin pääosin jo rakentunut (isot tontit, rakennukset loivemmilla osuuksilla). > Nykyistä tiiviimmän rakentamisen toteutuminen alueen eteläosassa haasteellista. 16. Eri vaihtoehdoissa esitetyt Aitoniementien uudet linjaukset vaativat kaikki jonkin verran maastonmuotoilua, KK:ssa esitetty linjaus eniten. 1. Osa Juoponniemestä on Näsijärvelle määriteltyä alinta rakentamiskorkeutta (+96,40) alavampaa. Lisäksi huomioitava, että alinta rakentamiskorkeutta saatetaan joutua tarkistamaan ilmastonmuutoksen vuoksi. > Juoponniemen rakentaminen vaatii maastonmuotoilua. 5

4

5 paikallisilmasto KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 1. AK- ja C-alueet sijaitsevat kylmän ilman painanteessa ja virtausuomassa (oja kulkee alueen läpi). Paikallisilmaston parantaminen vaatii toimenpiteitä (maastonmuotoilu, ojajärjestelyt) > AK- ja C-alueilla toimenpiteet perusteltuja.. AP-alueen koillisosassa sijaitsee kylmän ilman painanne, johon virtaa kylmää ilmaa ojaa pitkin idästä. Paikallisilmaston parantaminen vaatii toimenpiteitä tarkemmassa suunnittelussa, esim. ojan siirto, kasvillisuus ja maaston muotoilu. 9. Nurmissa osa AP-alueesta sijoittuu purolaakson kylmän ilman painanteeseen ja virtausuomaan. > Rajausta kannattaa vielä harkita. 10. Kaitavedentien ja Aitolahteen johtavan uuden tielinjauksen kanssa risteää kylmän ilman virtausuomana toimiva purolaakso. > Huomioitava tieympäristön ja läheisten aluevarausten suunnittelussa, jotta kylmä ilma ei patoutuisi epätoivotusti AP-1- alueelle jne. 1. Huomattava osa Sorilanjoen pohjoispuolisesta AP-alueesta Kaitavedentien vieressä sijoittuu varjoisaan pohjoisrinteeseen > Kannattaa rajata toisin. 1. Osat AK- ja AP-alueista ovat kylmän ilman painannetta. APalueella painanne kattaa vain pienen osan koko alueesta sen reunalla (merkitys vähäinen). AK-alueella paikallisilmaston parantamiseen tähtäävä maastonmuotoilu on perusteltua.. AP-alueen lännenpuoleinen puolikas on kylmän ilman painannetta, jonka läpi kulkeva oja aiheuttaa myös kylmän ilman virtausta. Nurmin ohitustien linjaus mahdollistaa sen rakenteiden ja mahdollisten suojaviheralueiden hyödyntämisen AP-alueen paikallisilmaston parantamisessa.. Uusi katu Ketarassa kulkee kylmän ilman painanteen halki. Tämä tulee huomioida katuympäristön tarkemmassa suunnittelussa, jotta minimoidaan sumun ja tienpinnan jäätymisen aiheuttamat ongelmat. 9. Nurmissa osa AP- ja AP-1-alueesta sijoittuu purolaakson kylmän ilman painanteeseen ja virtausuomaan. > Rajausta kannattaa vielä harkita. 1. Nurmin keskiosassa Kaitavedentien länsipuolella C- ja AP-alueiden pohjoisosat sijoittuvat kylmän ilman painanteeseen. > Tarve maastonmuotoiluun.. AP-alueen koillisosassa sijaitsee kylmän ilman painanne, johon virtaa kylmää ilmaa idästä ojaa pitkin. Paikallisilmaston parantaminen vaatii toimenpiteitä tarkemmassa suunnittelussa, esim. ojan siirto, kasvillisuus ja maaston muotoilu.. Kokoojakatu Ketarassa kulkee kylmän ilman painanteen halki. Tämä tulee huomioida katuympäristön tarkemmassa suunnittelussa, jotta minimoidaan sumun ja tienpinnan jäätymisen aiheuttamat ongelmat. 5. Pulesjärventien pohjoispuolella AP-1-alueen koillisosassa on kylmänilman painanne ja virtausuoma. > AP-1-alueen uudelleen rajausta kannattaa harkita kylmän painanteen laajuuden ja luonteen (purolaakso) vuoksi.. AP-1-alueen pohjoisosassa sijaitsee kylmän ilman painanne, johon valuvat keskiosan ilmamassojen lisäksi myös ympäristön pintavalumavedet, minkä vuoksi viileä painanne olisi luontevinta säilyttää kasvullisena alueen osana. Painanteen pohjoispuolelle AP-1-alueelle ei jää paljon tilaa rakentamiselle, minkä vuoksi painanne ei ole sijainniltaan ihanteellinen alueen sisäiseksi viheralueeksi. > AP-1-alueen rajausta kannattaa vielä harkita. 1. Laalahti muodostaa tuulensolan lounaasta puhaltaville tuulille (seudun päätuulensuunnat etelä ja lounas). Laalahden rannoille osoitetuilla rakentamisen alueilla on varauduttava tuulisuuteen ja seikka on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 14. Tuulisuus huomioitava Nurmin peltoaukeille osoitettujen rakentamisen alueiden tarkemmassa suunnittelussa (katulinjaukset, massoittelu, viherrakentaminen ). 15. Sorilanjoen laakso on kylmän ilman virtauspaikka. > Huomioitava siltaympäristöjen tarkassa suunnittelussa.

6 8

7 Kehäkaupunkivaihtoehdossa (KK) rakentamisen alueet sijoittuvat Sorilassa pääosin rinnevyöhykkeelle ja Nurmissa loivasti kumpuileville alaville maille. Yhteentörmäyskohtia laakso- ja vesistövyöhykkeen kanssa syntyy, ja selännevyöhykkeelle rakentamista on osoitettu pariin kohtaan. Ohitustielinjauksella on voimakkaasti maisemaa pirstaloittava vaikutus jakaessaan maisemaa. Tien linjaus läheltä Sorilanjoen pohjukkaa, maisemarakenteen ydintä, on maisemarakenteeseen sopimaton. Jotta tie olisi maisemarakenteellisesti ohitustie, pitäisi sen kiertää Sorilanjoen laakso kauempaa rinnevyöhykkeen puolelta. Järvikaupunkivaihtoehdossa (JK) maankäyttö asettuu maisemarakenteeseen melko hyvin, paitsi Juoponlahteen laskevan puron osalta. Maisemarakenteen ytimen, Sorilanjoen pohjukan, ympäristö jää rauhaan taajaman ja uusien liikenneväylien ulkopuolelle. Nurmissa rakentamisen alueet sijoittuvat pääosin loivasti kumpuileville alaville maille, mutta muutamia yhteentörmäyskohtia laakso- ja vesistövyöhykkeen kanssa syntyy. Sorilassa rakentamisen alueet sijoittuvat pääosin rinnevyöhykkeelle, mutta yhteentörmäyskohtia selännevyöhykkeen kanssa syntyy muutamaan kohtaan. Keskustatoimintojen sijoittaminen etelään avautuvalle pellolle muuttaa voimakkaasti herkkää maisemakuvaa. Pääosin maiseman äärialueet, laaksopainanteet ja selänteiden laet, on sisällytetty viherverkkoon. Pientalokaupunkivaihtoehdossa (PTK) maankäyttö asettuu maisemarakenteeseen melko hyvin. Sorilassa rakentamisen alueet sijoittuvat pääosin rinnevyöhykkeelle ja Nurmissa loivasti kumpuileville alaville maille. Yhteentörmäyskohtia laakso- ja vesistövyöhykkeen kanssa syntyy muutamiin kohtiin, ja maisemallisesti merkittävälle selännevyöhykkeelle rakentamista on osoitettu muutamaan kohtaan, esimerkiksi AP-1 alue Kaitavedentien itäpuolella. Pääosin maiseman äärialueet, laaksopainanteet ja selänteiden laet, on sisällytetty viherverkkoon. Kaikissa vaihtoehdoissa ns. inhimillisen vyöhykkeen ulkopuolelle Sorilanjoen laaksoon on osoitettu uutta asuinrakentamista. Nämä ratkaisut eivät ole maisemarakenteellisesti ihanteellisia (vesisuhteet, pienilmasto, maisemakuva, luonnon arvot), ja jokilaakson rakentamisella on maisemaa pirstaloittava vaikutus. Rakentamisen olisi pystyttävä luomaan riittävän vahvaa uutta maisemarakennetta, minkä vuoksi jokilaaksoa kannattaisi käsitellä kokonaisuutena tarkemmassa suunnittelussa. Koska Sorilanjoen murroslaakso on alueen maisemarakenteen luonteen määrittäjä, olisi toivottavaa, että jokivarsi olisi koko matkaltaan ainakin toiselta rannalta yleisesti saavutettavissa. Tälle on edellytykset KK-vaihtoehdossa, mutta saavutettavuuden turvaaminen edellyttää asian huomiointia jatkosuunnittelussa. Osayleiskaava-alue on suurvaluma-alueen mittakaavassa tarkasteltuna pääasiassa vesien kerääntymisaluetta, jonka maaperä on enimmäkseen savea ja siksi epäsuotuisaa pohjaveden muodostumiselle. Osayleiskaava-alueelle on tehty alustava hulevesisuunnitelma, jonka avulla on erityisesti pyritty turvaamaan vesitasapaino suojeltavien lajien kannalta. Hulevesisuunnitelman mukaan pienellä purohaaran valuma-alueella (jolla tummaverkkoperhosniitty) Pulesjärventien pohjoispuolella ei vesitalouden säilymistä voida PTK- ja KK-vaihtoehdoissa taata. Osayleiskaavaluonnosten mukaisella maankäytöllä olisi huomattavia vaikutuksia maisemarakenteeseen. Suurimpia muutoksia aiheutuisi Nurmin loivasti kumpuilevien alavien maiden ja Sorilanjoen laakson rakentumisesta sekä KK-vaihtoehdossa ohitustien linjaamisesta maisemarakenteen ytimen halki. Nurmin ja Sorilanjoen laakson osittaista rakentumista voidaan pitää kaupungin kehityksen kannalta perusteltuina, mutta ohitustien linjausta tulisi ainakin tarkistaa. Hienosäätämällä osayleiskaavaluonnosten aluevarauksia ja -rajauksia maiseman äärialueiden läheisyydessä voidaan saavuttaa maisemarakenteeseen paremmin sopivaa, ja siten miellyttävämpää ja taloudellisempaa, rakennettua ympäristöä sekä edesauttaa luontoarvojen säilymistä. maisemarakenne ja maisemavyöhykkeet 9

8

9 KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) 1. AK- ja C-alueiden keskiosat ovat purolaaksoa, jonka rakennettavuus ja pienilmasto eivät ole hyviä rakentamiselle. Puro on näiden aluevarausten kohdalta linjattu suoraviivaiseksi. Mikäli linnustollisesti arvokasta pajuviitaa ei säilytetä, maisemarakenteellisesti ei ole esteitä ojan uudelleen linjaamiselle tai pienilmaston parantamiselle, kunhan veden riittävästä viipymästä huolehditaan uuden uoman suunnittelussa (turvealue rakentamisen alle). C-alueen lähteisyys on huomioitava tarkassa suunnittelussa. Vesielementin limittyminen C- alueen kanssa tarjoaa tarkemmassa suunnittelussa mahdollisuuksia rakennetun ympäristön rikastuttamiseen vesiaiheilla.. AP-alueen koilliskulman läpi kulkee Näätäsuolta Merjanlahteen laskeva oja, jonka ympäristö on laaksoa, jonka rakennettavuus ja pienilmasto eivät ole hyviä rakentamiselle. Maisemarakenteellisesti ei ole esteitä ojan uudelleen linjaamiselle tai laakson pienilmaston parantamiselle.. Lähteisessä maastossa Lintukallion ja Ketaran mäkien pohjoispuolella kulkevan ojan laakso jää AP-1-, AK- ja PY-alueiden sisään. Laakso on yleiskaavan mittakaavassa hyvin kapea ja voi AK-aluetta lukuun ottamatta sijoittua alueiden sisäisille virkistysalueille. Laakso ja sen lähteinen maasto on huomioitava AK-alueen tarkemmassa suunnittelussa, jota vaikeuttaa myös laaksosta erittäin jyrkästi nouseva kallio-moreenirinne. > AK-alue maisemarakenteellisesti haasteellinen. 10. Purolaakso ja sen pohjalla avainbiotoopiksi luokiteltu puro osuvat AP-alueen keskelle ja jakavat sen itä-länsisuunnassa. Purouoma on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa, ja sen säilyttäminen luonnollisen linjauksen mukaisena on toivottavaa. Purolaakso on myös pienilmastollisesti epäsuotuisa ja rakennettavuudeltaan huono. Laakso on turhan iso alueen sisäiseksi virkistysalueeksi. > Aluevarauksen rajausta kannattaa vielä harkita. 5. AP-1-alue sijoittuu Kulkkaan avointa maisemaa reunustavalle metsäiselle selänteen eteläreunalle ja osin selänteen laelle. AP-1- alueen pohjoisreunalla kulkee purohaarojen välinen vedenjakaja (sen alapuolella pohjoisrinteessä ohitustie). Lähellä AP-1-alueen eteläpuolella on vesilain mukainen lähde sekä purolaakso, jossa arvokasta lajistoa (mm. tummaverkkoperhosniitty). > AP-1-alue uhkaa suojeltavia kohteita. AP-1-alueen sijainti rajaavalla selänteenrinteellä myös maisemakuvallisesti haasteellinen. > Aluevarausta tulee tarkistaa. 6. AP-1-alue sijoittuu selänteen reunalle vedenjakaja-alueelle. Alueelta alkaa myös (kohdassa 5 mainittu) purolaakso, jonka pohjalla virtaava oja kuljettaa vesiä tummaverkkoperhosniityille. Maisemakuvallisesti alueen sijoittuminen ei ole kovin ongelmallista, sillä selänteen korkeampia osuuksia jää taustalle. Vesitalouden suhteen alueen suunnitteluun on kiinnitettävä huomiota, sillä alueen itäosan vedet laskevat em. purolaaksoon, jonka valuma-alue on hyvin pieni. 1. AK-1- ja AP-alueiden reunat ovat kosteaa laaksoa, jonka kautta kulkeva puro on laakson itäpuolella luonnollisessa uomassaan. Laakson kosteikko sijoittuu pääosin virkistysalueelle, mutta itäpuolinen avainbiotoopiksi määritelty puro-osuus on huomioitava AP-alueen tarkemmassa suunnittelussa ja se olisi parasta säilyttää. AK-1-alueen tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava maaperän lähteisyys.. AP--alueen itäpään läpi kulkee Näätäsuolta Merjanlahteen laskeva oja, jonka ympäristö on laaksoa, jonka rakennettavuus ja pienilmasto eivät ole suotuisia rakentamiselle. Maisemarakenteellisesti ei ole esteitä ojan uudelleen linjaamiselle tai laakson pienilmaston parantamiselle.. Lähteisessä maastossa Lintukallion ja Ketaran mäkien pohjoispuolella kulkevan ojan laakso jää AP-1- ja AK-1- alueiden sisään. Laakso on yleiskaavan mittakaavassa hyvin kapea ja voi pohjoisempaa AK-1-aluetta (myös kylmän ilman virtausuomassa/painanteessa) lukuun ottamatta sijoittua alueiden sisäisille virkistysalueille. > AK-alue maisemarakenteellisesti haasteellinen. 10. Purolaakso ja sen pohjalla avainbiotoopiksi luokiteltu puro osuvat AP- ja AP-1-alueiden keskelle. Purouoma on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa, ja sen säilyttäminen luonnollisen linjauksen mukaisena on toivottavaa. Purolaakso on myös pienilmastollisesti epäsuotuisa, rakennettavuudeltaan huono ja turvealueena vesitaloudellisesti tärkeä. Laakso on turhan iso alueiden sisäiseksi virkistysalueeksi. > Aluevarauksien rajauksia kannattaa vielä harkita. 6. ja. AP-1 -alue ja AP- alue sijoittuvat selänteen liepeelle vedenjakaja-alueille. Maisemakuvallisesti sijoittuminen ei ole kovin ongelmallista, sillä selänteen korkeampia osuuksia jää taustalle. Vesitaloudellisesti näiden AP-1- ja AP-alueiden merkitys itäpuolen tummaverkkoperhosniitylle ei ole yhtä suuri kuin esimerkiksi pientalokaupunkivaihtoehdossa, sillä Kaitavedentien itäpuolista selänteen AP-1- aluetta ei ole tässä vaihtoehdossa. 11. Rantavyöhykkeelle uutta rakentamista on osoitettu pääasiassa Sorilanjoen-Laalahden rannoille. Sorilassa rakentaminen sijoittuu laaksoon, Nurmissa Sorilanjoen suuntaiselle pitkänomaiselle selänteelle. Sorilanjoen lähivaluma-alueesta rakentamisen ulkopuolelle jää ainoastaan joenpohjukka ja Sorilanlammin kohdalla oleva osuus pohjoisrantaa. > Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota Sorilanjoen vedenlaatuun vaikuttaviin seikkoihin (esim. suojavyöhykkeen luonne) 1. AP- ja C alueiden reuna on laaksoa, pääojasto jää kuitenkin rakentamisen alueiden ulkopuolelle > Ristiriita vähäinen. C-alueen lähteisyys on huomioitava tarkassa suunnittelussa. Vesielementin läheisyys tarjoaa C-alueen tarkempaan suunnitteluun mahdollisuuksia rakennetun ympäristön rikastuttamiseen vesiaiheilla.. AP-alueen koilliskulman läpi kulkee Näätäsuolta Merjanlahteen laskeva oja, jonka ympäristö on laaksoa, jonka rakennettavuus ja pienilmasto eivät ole hyviä rakentamiselle. Maisemarakenne ei aseta esteitä ojan uudelleen linjaamiselle tai laakson pienilmaston parantamiselle.. Lähteisessä maastossa Lintukallion ja Ketaran mäkien pohjoispuolella kulkevan ojan laakso jää AP- ja PY-alueiden sisään. Laakso on yleiskaavan mittakaavassa hyvin kapea ja voi sijoittua aluevarausten sisäisille virkistysalueille. Ketaran uusi kokoojakatu on itäpäästään linjattu laakson pohjalle ojan päälle. Lähteinen maasto on huomioitava AP-alueiden tarkemmassa suunnittelussa. 4. AP-1-alueen koilliskulma on laaksoa, jossa kolme purohaaraa yhdistyvät. Laakso on pienilmastollisesti ja rakennettavuudeltaan epäedullinen rakentamiselle sekä turvealueen puronvarsi vesitaloudellisesti ja hyönteistöllisesti arvokas. 5. AP-1-alue sijoittuu Kulkkaan avointa maisemaa reunustavalle metsäiselle selänteen eteläreunalle ja osin selänteen laelle. AP-1-alueen pohjoisreunalla kulkee purohaarojen välinen vedenjakaja ja lähellä eteläreunaa on purolaakso, jossa arvokasta lajistoa (mm. tummaverkkoperhosniitty). AP-1-alueen eteläreunalla myös vesilainmukainen lähde. > AP-1-alue uhkaa suojeltavia kohteita. AP-1-alueen sijainti rajaavalla selänteenrinteellä myös maisemakuvallisesti haasteellinen. > Aluevarausta tulee tarkistaa. 6 ja. AP-1- ja AP-alueet sijoittuvat selänteen liepeille vedenjakaja-alueille. Maisemakuvallisesti alueiden sijoittuminen ei ole kovin ongelmallista, sillä selänteen korkeampia osuuksia jää näiden alueiden taustalle. Vesitalouden suhteen näiden alueiden suunnitteluun on kiinnitettävä huomiota, sillä AP-1-alueen kaakkoisreunan vedet ja AP-alueen pohjoisreunan vedet laskevat nykyisellään (myös kohdassa 5 mainittuun) valuma-alueeltaan pieneen purolaaksoon, jonka pohjalla virtaava oja kuljettaa vesiä tummaverkkoperhosniityille. 8. Selänteelle Lintukalliossa on jo rakennettu omakotitaloja isoille tonteille. Alueen nykyistä hyvin väljää erillispientalorakentamista tehokkaampi maankäyttö on maisemakuvallisesti ja rakennusteknisesti haasteellista, etenkin kun alueella on jo olevia rakennuksia. 9. Laalahden alavia ja avoimia maita rajaavalle itä-länsisuuntaiselle selänteelle varatut rakentamisen alueet on osoitettu AOM-alueiksi. Suuren tonttikoon vuoksi maisemakuvalliset ja vesitaloudelliset tekijät (tvp-niittyjä kaakkois- ja pohjoispuolella) on mahdollista huomioida tarkemmassa suunnittelussa. 11. Rantavyöhykkeelle uutta rakentamista on osoitettu pääasiassa Sorilanjoen- Laalahden rannoille. Sorilassa rakentaminen sijoittuu laaksoon, Nurmissa Sorilanjoen suuntaiselle pitkulaiselle mäelle. Sorilanjoen lähivaluma-alueesta rakentamisen ulkopuolelle jää ainoastaan joenpohjukka ja Sorilanlammin kohdalla oleva osuus pohjoisrantaa. > Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota Sorilanjoen vedenlaatuun vaikuttaviin seikkoihin (esim. suojavyöhykkeen luonne) 41

10 4

11 Kehäkaupunkivaihtoehto (KK) pohjautuu Nurmissa ja Sorilassa olevaan taajamarakenteeseen tiivistäen ja laajentaen sitä. Vanhasta rakenteesta irrallisia kokonaisuuksia ei juurikaan ole Kulkkaan pohjoispuolista erillispientalovaltaista aluetta ja Sorilanlammin lounaispuolista pientalovaltaista aluetta lukuun ottamatta. Liikenneratkaisut mahdollistavat nykyisen Sorilan raittikyläluonteen säilymisen, mutta ohitustie rikkoo Palonkylän ja vaikeuttaa sen kehittymistä. Palonkylän osoittaminen M-alueeksi ei eheytä nykyisellään hieman hajanaista ja ohitustien lopullisesti pirstomaa kylärakennetta tai paranna taajamakuvaa. Järvikaupunkivaihtoehto (JK) pohjautuu Nurmissa ja Sorilassa olevaan taajamarakenteeseen tiivistäen ja laajentaen sitä. Vanhasta rakenteesta irrallisia kokonaisuuksia ei juurikaan ole Sorilanjoen - Laalahden rantojen pientalovaltaisia ja erillispientalovaltaisia alueita lukuun ottamatta. AT-merkintä tukee Palon kylän kehittymistä, mutta myös säilymistä kylämäisenä. Liikenneratkaisulla on pyritty Sorilan raittikylän luonteen säilymisen mahdollistamiseen. Uuden tielinjan ja Aitoniementien välinen alue on kuitenkin länsipäästään hyvin kapea, mistä aiheutuu myös haasteita väliin jäävän keskustatoimintojen alueen tarkempaan suunnitte-luun. Pientalokaupunkivaihtoehdon (PTK) maankäyttö pohjautuu nykyiseen taajamarakenteeseen tiivistäen ja laajentaen sitä Nurmin ja Sorilan lisäksi myös Palossa. Vanhasta rakenteesta irrallisia kokonaisuuksia ovat pohjoisosan erillispientalovaltaiset alueet selänteillä ja Laalahden puron läheisyydessä sekä Sorilanjoen-Laalahden rannat. Nykyiset loma-asunnot on osoitettu ympärivuotiseen asumiseen Jokivalkaman aluetta lukuun ottamatta. Liikenneratkaisut mahdollistavat nykyisen Sorilan raittikyläluonteen säilymisen. Kaitavedentien luonne maantienä korostuu entisestään, kun se nelikaistaistuu ainakin Nurmin kohdalla. Tie muodostaa maisemavaurion taajamakuvaan ja erottaa entistä tehokkaammin itäpuoliset asuinalueet länsipuolisista palveluista. Taajaman painopiste siirtyy Kaitavedentien varren pieniltä moreenialueilta käytännössä kahdelle puolelle tietä. Kaikilla kolmella maankäyttövaihtoehdolla on huomattavia vaikutuksia taajamakuvaan, sillä maankäytön tehokkuus kasvaa nykytilanteeseen verrattuna moninkertaiseksi. Tämä on perusteltua kaupungin kehittymisen näkökulmasta. Nykyisten taajamien erityispiirteiden (esim. rakentamisen mittakaava, kyläraitit ja hahmottavat näkymät) huomioiminen laajenevan ja tiivistyvän rakenteen sisällä on toivottavaa myös tarkemmassa suunnittelussa. Uuden rakenteen muodostaman taajamakuvan kriittisiä osa-alueita ovat liikenneratkaisut, siltarakenteet sekä avoimiin alueisiin (vesialueet, pellot) rajoittuva rakentaminen. Jatkosuunnittelussa on tärkeää tutkia, että nämä osa-alueet on mahdollista ratkaista olevaan maisemakuvaan istuvalla tavalla korkeatasoista ja miellyttävää taajamakuvaa synnyttäen. taajamakuva 4

12

13 KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA 1. Eteläinen C-alue sijoittuu Nurmin nykyiseen taajamaan. C-alueella on kolme asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Niiden pihapiirit kattavat koko C-alueen. > Nykyisten rakennusten väistyttävä uuden käytön tieltä. ja. Nurmin taajama laajenee nykyiseltä paikaltaan Kaitavedentien varresta länteen avoimille pelloille ja tavoittaa kaksi vanhaa maatilan pihapiiriä. 5. Virkistysalueiden yhteyteen sijoittuvaa nykyistä loma-asutusta ei ole varustettu kaavallisilla kohdemerkinnöillä > Rakennusluvanvaraisia toimenpiteitä ei saa suorittaa. 6. ja 1. Sorilanjoen suiston pohjoisrannan loma-asutus sekä Jokivalkaman alue sijoittuvat AP-alueelle > Näiden alueiden luonne muuttuu.. Nurmin ja Sorilan välinen porttikohta häviää. Jokilaakson rakentuessa uoma muuttuu erottavasta tekijästä yhdistäväksi. Rakentaminen myös jättää alleen visuaalisesti alueita toisistaan erottavat joen rannan metsiköt. 1. Ohitustie on linjattu Palon kylän kantatalon, Utukan, ja muun kylän välistä. Hinkkalantien varressa on olevaa asutusta aivan uudessa tielinjassa kiinni. Myös Utukantiellä on asutusta linjauksen lähellä. Palon kylä jakautuu kahtia. Sen identiteetti kärsii, kun tie linjataan kylän sydämen läpi avoimen maisematilan korkeimmalla kohdalla lohkaisten palan Utukan pihapiiristä. > Ohitustien linjausta tulisi tarkistaa: kannattaa tutkia, voidaanko ohitustie linjata etäämmälle asutuksesta. 1. Nurmin C-alue sijoittuu osin nykyiseen taajamaan. C-alueella on kolme asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Niiden pihapiirit kuitenkin kattavat ainoastaan ~1% C-alueen alasta. ja. Nurmin taajama laajenee nykyiseltä paikaltaan Kaitavedentien varresta länteen avoimille pelloille ja sulkee sisäänsä yhden ja tavoittaa toisen vanhan maatilan pihapiirin. 4, 5, 6 ja 1. Laalahden itäpään ja Sorilanjoen rannat on osoitettu AP ja AP-1-alueiksi Sorilanlammin ympäristöä lukuun ottamatta. > Laalahden rannan ja Jokivalkaman loma-asuntoalueet muuttuvat, ja asuinalue yltää Partolan tilakeskukselle.. Nurmin ja Sorilan välinen porttikohta häviää. Jokilaakson rakentuessa ja uusien siltojen myötä uoma muuttuu visuaalisesti erottavasta tekijästä yhdistäväksi. Sorilan keskustaa etelässä rajaava metsikkö jää virkistysalueelle joten Sorilan keskusta rajautuu yhä erilleen jokilaaksosta. 1. Eteläinen C-alue sijoittuu Nurmin nykyiseen taajamaan. C-alueella on kaksi asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Ne sijoittuvat alueen keskelle > Vaikutuksia C-alueen tarkempaan suunnitteluun ja toteutukseen. ja. Nurmin taajama laajenee nykyiseltä paikaltaan Kaitavedentien varresta länteen avoimille pelloille ja sulkee sisäänsä kaksi vanhaa maatilan pihapiiriä. 4, 5 ja 6. Sorilanjoen ja Laalahden itäpään rannat on osoitettu AP-1-alueeksi Sorilanlammin ympäristöä ja Jokivalkaman aluetta lukuun ottamatta. > Laalahden rannan loma-asuntoalueet muuttuvat. Partolan tilakeskuksen ympäristö muuttuu (maatalous loppuu).. Edellisessä kohdassa mainitun Sorilajoen rantojen AP-1-alueiden sekä uuden sillan myötä Nurmin ja Sorilan välinen porttikohta häviää. Vastakkaisten rantojen rakentuessa joki muuttuu erottavasta tekijästä yhdistäväksi. Rakentaminen myös jättää alleen visuaalisesti alueita toisistaan erottavat joen rannan metsiköt. 1. Jokivalkaman loma-asuntoalue on osoitettu RA-alueeksi. Omaleimaisen alueen luonteen säilyttämiseen tähtäävä merkintä on taajamakuvallisesti hyvä ratkaisu. 18. Nurmin länsiosan virkistysalueelle sijoittuvat nykyiset loma-asunnot on osoitettu pysyviksi asuinrakennuksiksi. > Rakennusoikeuden lisääntymisen myötä seurannee taajamakuvallisia vaikutuksia. 1. Kulkkaan kanssa samaan taajamakuvalliseen kokonaisuuteen kuuluvat Korven ja Marttilan vanhat pihapiirit jäävät AP-1-alueelle (KK:ssa AP-alueelle). 14. Sorilan länsiosassa taajama laajenee ja saavuttaa Laalahden mäkitupalaispihapiirin. 16. Pihlajamäen kohdalla, joka on nyt loma-asuntokäytössä, mutta alun perin ollut maatilan päärakennus, ei ole kaavan kohdemerkintää. 45

14 46

15 Kehäkaupunkivaihtoehdossa (KK) Nurmin arvokkaasta kokonaisuudesta vanha kylän paikka lähipeltoineen sekä arvokkaine kohteineen jää uuden rakentamisen alueelle. Laalahden arvokas kokonaisuus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä virkistysalueelle. Palon arvokas kokonaisuus muuttuu ja pirstoutuu ohitustien vuoksi. Partolan kokonaisuus on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Järvikaupunkivaihtoehdossa (JK) länsipää Nurmin arvokkaasta kokonaisuudesta jää uuden rakenteen sisään. Laalahden arvokas kokonaisuus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä virkistysalueelle, ja Palon arvokas kokonaisuus on niinikään pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Partolan kokonaisuudesta noin puolet on osoitettu uuteen rakentamiseen ja noin puolet maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Vaihtoehdon liikenneratkaisussa Kaitavedentie on Sorilassa nykyisellä paikallaan. Levennys ja mahdollinen meluntorjunta muodostavat uhan Sorilan arvokkaalle kulttuurimaisemalle ja sen näkyvyydelle. Pientalokaupunkivaihtoehdossa (PTK) valtaosa Nurmin arvokkaasta kokonaisuudesta sijoittuu virkistysalueelle, mutta osa Nurmin 100-luvulta peräisin olevasta peltoalasta sekä kaksi rakennuskulttuurikohdetta jäävät uuden rakenteen sisään. Laalahden arvokas kokonaisuus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä virkistysalueelle, mutta rannalle osoitetut venevalkama- ja uimaranta-alueet uhkaavat arvojen säilymistä kyseisillä osa-alueilla. Palon arvokas kokonaisuus on niinikään pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, mutta erillispientalovaltaisen asuinalueen ja Utukan pihapiirin väliseen suhteeseen kannattaa kiinnittää huomiota tarkemmassa suunnittelussa. Valtaosa Partolan arvokkaasta kokonaisuudesta jää erillispientalovaltaiselle asuinalueelle. Vaihtoehdon liikenneratkaisuna on Kaitavedentien parantaminen nykyisellä paikallaan. Levennys ja mahdollinen meluntorjunta muodostavat uhan Sorilan arvokkaalle kulttuurimaisemalle ja sen näkyvyydelle. Kaikissa vaihtoehdoissa Sorilassa vanhoille pelloille on osoitettu uutta rakentamista Kulkkaan pihapiirin viereen, maisemahistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaaseen paikkaan, mutta valtaosa Sorilan vanhoista pelloista sekä maisemakuvallisesti merkittävä Kulkkaan pohjoinen peltoaukea on varattu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Osayleiskaavaluonnoksissa on pyritty luomaan mahdollisuus maatalouden jatkumiseen maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeimmillä paikoilla, PTK:ssa ja JK:ssa Partolaa lukuun ottamatta. Maatalouden jatkumisen turvaamiseksi on tekeillä osayleiskaavatyöhön liittyvä diplomityö hevostaloudesta taajaman läheisyydessä. Kaavaluonnoksissa ei ole vielä esitetty suojelumerkintöjä rakennuskulttuuri- tai kulttuuriympäristökohteille, eivätkä luonnosten virkistysaluemerkinnät ota vielä kantaa kulttuurimaiseman säilymiseen. Näihin asioihin sekä muihin kulttuuriympäristöä ja arvokasta maisemaa huomioiviin merkintöihin, määräyksiin ja ohjeistuksiin on kiinnitettävä huomiota jatkosuunnittelussa. Kaikilla kolmella maankäyttövaihtoehdolla olisi suuria vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan, sillä lähtökohtana on tuoda huomattavaa taajamarakentamista maanviljelysmaisemaan. Vaikutukset ovat suurelta osin kaupungin kehittämisen näkökulmasta perusteltuja. Kulttuuriympäristön ja maisemakuvan arvokkaimpien piirteiden säilyttämiseksi on kuitenkin syytä tarkistaa joitakin aluevarauksia sekä työstää liikenneratkaisuja. Uuden rakentamisen ja kulttuuriympäristön limittyminen jossain määrin tarjoaa mahdollisuuksia ajallisesti kerrostuneen ja mielenkiintoisen rakennetun ympäristön muodostumiseen. kulttuuriympäristö ja maisemakuvallisesti arvokkaat kokonaisuudet 4

16

17 KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK) YHTEISTÄ KAIKISSA ja. Nattarin ja Kovapään pihapiirit sijoittuvat PY-alueen reunoille virkistysalueen äärelle. > Asema maisemassa muuttuu, avoin maisematila niiden läheisyydessä virkistysalueella olisi paras säilyttää. Itse pihapiirit rakennuksineen huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 1. PY- ja AP-1-alueet sijoittuvat ainakin 100-luvulta peräisin olevalle viljelysaukealle sekä vanhalle kylän paikalle > Muinaismuistoalueen, rakennuskulttuurikohteen ja kulttuuriympäristökohteen asema maisemassa muuttuu. Maisemakuvallisesti merkittävin osuus vanhasta peltokokonaisuudesta jää kuitenkin virkistysalueelle, jossa sen huomioiminen on mahdollista. 6. Ainakin 100-luvulta asti peräisin oleva Nurmintie jää itäosastaan uuden pääkokoojakatulinjauksen alle. Juoponlahden rantaan johtavat vanhat tiet tulisi huomioida PY- AP-1- ja V-alueiden tarkemmassa suunnittelussa. 11. AP-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Sorilassa ainakin 100-luvulta peräisin olevalle peltoaukealle. Osa vanhoista pelloista sijoittuu eteläpuoliselle V-alueelle, joilla niiden on yhdessä uudempien peltojen kanssa mahdollisuus muodostaa paikalle tyypillinen itä-länsisuuntainen avoin maisematila. 1. Sorilanjoen pohjoispuolelle Kaitavedentieltä länteen on osoitettu AP-alue. Rantaan joen ja asuinalueen väliin on kuitenkin osoitettu viheraluekaista, mikä on maisemallisesti JK:iin ja PTK:iin verrattuna parempi ratkaisu. 14. Sorilan maisemakuvallisesti arvokasta kokonaisuutta pohjoisessa rajaava metsäinen rinne ja selänne on osoitettu AP-1-alueeksi. > Rajaava luonne asettaa haasteita AP-1-alueen tarkempaan suunnitteluun, etenkin kun ohitustie vie kasvillisuuden myös AP-1-alueen taustalta. Joka tapauksessa AP-1-alue muuttaa alapuolisen peltoaukean kokemista: maaseutumaisuus katoaa. 16. Ohitustie halkaisee kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaan viljelysmaisemakokonaisuuden Palon kylässä ja jättää alleen osan maiseman hierarkkisessa pisteessä sijaitsevasta Utukan pihapiiristä (kulttuuriympäristökohde). Utukan viljamakasiini (1800-l) ja kuivuri jäävät liikennealueelle. Tie kulkee Utukanlammiin laskevan puron yli purohaarojen yhtymäkohdassa olevaa lampimaista muodostumaa sivuten. Utukanlammi ja siihen koillisesta laskevat vesiaiheet ympäristöineen olisi pyrittävä säilyttämään ja turvaamaan/mahdollistamaan liikkuminen jalkaisin vesistön vartta pitkin Sorilan ja Palon välillä (maisemakuvan saavutettavuus ). Ohitustie luonnoksen mukaisesti linjattuna heikentää hevostalouden mahdollisuuksia kulttuurimaiseman ylläpitäjänä niin Sorilassa kuin Palossa. > Ohitustien linjausta tulisi tarkistaa mahdollisuuksien mukaan pois kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaalta alueelta/väylän tarkempaan suunnitteluun (esim. ihmisten, hevosten ja purojen alikulut) kiinnittää erityistä huomiota.. Nattarin pihapiiri jää kokonaan taajaman puristuksiin PY-alueelle AK-1-alueen läheisyyteen. > Huomioitava tarkemmassa suunnittelussa, pihapiirin ympärille olisi jätettävä tilaa.. Kovapään pihapiiri sijoittuu AK-1-alueeseen kiinni AP-1-alueelle virkistysalueen reunalle. > Avoin maisematila virkistysalueella tulisi säilyttää, ja AP-1-alue jättää uudisrakentamiselta rauhaan. Kerrostalorakentaminen vieressä kaupunki- /maisemakuvallisesti hyvin haasteellista. Itse Kovapään pihapiiri rakennuksineen huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 4. Partola länsipuolisine peltoineen sijoittuu AP- 1-alueelle. > Noin puolet Partolan ainakin 100- luvulta peräisin olevista pelloista menetetään, loput sijoittuvat M-alueelle Holvastin tilan läheisyyteen. Vanha tie olisi huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 1. Nurmin keskustarakenne jättää alleen ainakin 100-luvulta peräisin olevaa viljelysaukeata ja yltää vanhan kylän paikan tuntumaan. Muinaismuistoalue sekä maisemakuvallisesti merkittävin osuus kokonaisuudesta jäävät kuitenkin virkistysalueelle. 6. Ainakin 100-luvulta asti peräisin oleva Nurmintie jää itäosastaan AK-1- ja C-alueille. Juoponlahden rantaan johtavat vanhat tiet jäävät niinikään AK- ja PY-alueille. Vanhat tiet tulisi huomioida tarkemmassa suunnittelussa. 8. Ainakin 100-luvulta peräisin oleva Lauritanhua jää länsipäästään uuden kokoojakadun alle ja itäpäästään AP-alueelle. Tie huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 11. Aitoniementien uusi linjaus sekä Sorilan C- ja AP-alueet jättävät alleen lähes kokonaan ainakin 100-luvulta peräisin olevan peltoosuuden Kaitavedentien länsipuolella. Avoin itä-länsisuuntainen maisematila menetetään. 1. Sorilanjoen pohjoispuolelle Kaitavedentieltä länteen on osoitettu AP-alue rantaan asti. > Vaarantaa arvokkaan näkymän. 15. Pulesjärventie on linjattu liittymään Kaitavedentiehen vanhan raitin paikalle. 18. Laalahden rannan itäosassa pieni osuus vanhaa peltokokonaisuutta jää AP-1-alueelle. 49 ja. Nattarin ja Kovapään pihapiirit sulkeutuvat hyvin pienille AP-alueille. Käytännössä Nattarin nykyinen pihapiiri kattaa lähes koko kyseisen AP-alueen. Kovapään AP-alueelle uudisrakentamiseen soveltuvaa aluetta jää hieman. > Aluevarauksia ja niiden rajausta tulisi vielä harkita. 4. Partola lähipeltoineen sijoittuu AP-1-alueelle. > Partolan ainakin 100-luvulta peräisin olevat pellot menetetään lähes kokonaan, pieni osa sijoittuu M-alueelle Holvastin tilan läheisyyteen. Vanha tie olisi huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 1. Nurmin keskustarakenne jättää alleen ainakin 100-luvulta peräisin olevaa viljelysaukeata, suurin osa kokonaisuudesta (sis. vanha kylän paikka) sijoittuu kuitenkin virkistysalueelle, jossa sen huomioiminen on mahdollista. 6. Ainakin 100-luvulta asti peräisin oleva Nurmintie jää itäosastaan C-alueen reunaan ja uuden pääkokoojakatulinjauksen alle. Juoponlahden rantaan johtavat vanhat tiet tulisi huomioida PY- ja V-alueiden tarkemmassa suunnittelussa. 11. Sorilan PY- ja AP-alueet sijoittuvat osin ainakin 100- luvulta peräisin olevalle peltoaukealle. Osa vanhoista pelloista sijoittuu eteläpuoliselle V-alueelle, joilla niiden on yhdessä uudempien peltojen kanssa mahdollisuus muodostaa paikalle tyypillinen itä-länsisuuntainen avoin maisematila. PY- ja AP-alueiden rajausta tarkistamalla olisi mahdollista sisällyttää suurempi osuus vanhoista pelloista V-alueelle. AP-alueelle jää myös vanhoja tieosuuksia, jotka voidaan huomioida tarkemmassa suunnittelussa. 1. Sorilanjoen pohjoispuolelle Kaitavedentieltä länteen osoitettu AP-1-alue rantaan asti. > Vaarantaa arvokkaan näkymän. 1. Venevalkama ja uimaranta sijoittuvat Laalahdessa kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvaltaan arvokkaalle alueelle. Näiden aluevarausten ei ole suotavaa muuttaa kyseisen alueen maisemaa. Mikäli venevalkama tai uimaranta edellyttävät maalle sijoittuvia maisemaa muuttavia toimintoja, kuten paikoitusta, kannattaa aluevaraukset sijoittaa muualle. 14. Sorilan maisemakuvallisesti arvokasta kokonaisuutta pohjoisessa rajaava metsäinen rinne ja selänne on osoitettu AP-1-alueeksi. > Rajaava luonne asettaa haasteita AP- 1-alueen tarkempaan suunnitteluun. Joka tapauksessa AP-1-alue muuttaa alapuolisen peltoaukean kokemista: maaseutumaisuus katoaa. 18. Laalahden rannan itäosassa vanhaa peltoa jää AP- ja AP-1-alueille. AP-alueen vanhat pellot Aitoniementien maisematieosuuden varrella ovat osa maisemakuvallisesti arvokasta kokonaisuutta > AP-alueen rajausta kannattaa vielä harkita. Virkistysalueella olevalla Pihlajamäellä (kulttuuriympäristökohde) ei ole pysyvän asuinrakennuksen kaavallista kohdemerkintää. Pihapiiri päärakennuksineen on luonteeltaan entinen tilakeskus. 9. Sorilanjoen eteläpuolelle Nurmiin on kaikissa vaihtoehdoissa osoitettu asumista ulottumaan länsipäästään maisemakuvallisesti arvokkaalle alueelle. PTK:n purovarren pohjoispuolelle jäävä ratkaisu on näistä rajaukseltaan onnistunein. Aluevarauksen länsirajaa olisi kuitenkin paras tuoda hieman idemmäksi Rummootanniemeen johtavan tien mutkassa olevan kasvillisuussaarekkeen ulkopuolelle. 10. Mäkitupalaispihapiiri sijoittuu asuinalueen reunaan (PTK:ssa AP, KK:ssa ja JK:ssa AP-1). > Huomioitava tarkemmassa suunnittelussa, pihapiin ympärille olisi jätettävä tilaa. Kaksi rakennuksista hyvin lähellä nykyistä tietä. 1. Korven ja Marttilan pihapiirit sekä niitä vastapäätä olevat alueet Pulesjärventien pohjoispuolella on osoitettu AP-1-alueeksi. Paikka on maisemahistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas (Kulkas, Korpi, Marttila muodostaneet pitkään rakennusryhmän avoimen maiseman hierarkkisessa pisteessä) > rakennuskulttuurikohteet sekä paikan ryhmäkylämäinen luonne huomioitava tarkemmassa suunnittelussa.

18 50

19 ympäristöhäiriöt YHTEISTÄ KAIKISSA VAIHTOEHDOISSA (numerointi viittaa seuraavan aukeaman kuviin). Arseeniriskialueella olevat Palonkylä ja Pulesjärventien länsipää ovat vesihuollon kehittämissuunnitelman selvitysaluetta. Suunnitelmat Nurmin vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen laajentamisesta Palonkylän suuntaan ovat valmiina, mutta vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on todettu alueella olevan maankäytön suunnittelun tarvetta ennen vesihuoltoverkoston laajentumista. Eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutukset vesihuollon selvitysalueella on esitetty seuraavalla aukeamalla.. Pulesjärventien pohjoispuoliselle M-alueelle jää mahdollisen ja merkittävän arseeniriskin alueelle hajarakennusoikeutta käytettäväksi suunnittelutarveharkinnalla. Mahdollinen arseeniongelma jää kiinteistökohtaisesti hoidettavaksi. 4. Aitoniementien tuntumassa kaava-alueen länsiosassa haja-asutusalueella on olevaa asutusta arseeniriskialueella. Myös hajarakennusoikeutta jää kaikissa vaihtoehdoissa jäljelle. Hirviniemessä on perustettu vesihuolto-osuuskunta, jolle suunniteltu verkosto on ajateltu tuoda Sorilasta Aitoniementien suuntaisesti. Hirviniemen osayleiskaava on yleiskaavoitusohjelmassa vuonna 00 aloitettava työ. Sen alustava rajaus ulottuu Nurmi-Sorilan kaava-alueeseen. Vesihuollon suunnittelu ja Hirviniemen osayleiskaavan laadinta kytkeytyvät toisiinsa kv:n sähköjohdot suunnitellaan uudelleen. Alustavassa suunnitelmassa uusi johtolinja ( X 0 kv) on osoitettu rantautumaan Nurmiin Juoponniemen eteläpuolelta, niemen tyvestä. Tästä johtoreitti kulkee kaakkoon Kaitavedentielle, jonne on ajateltu sijoittaa uusi kytkemö. Johdot jatkavat Kaitavedentietä pitkin pohjoiseen osayleiskaava-alueen läpi. Kytkemön sijainti on kaikissa vaihtoehdoissa maisemallisesti ongelmallinen. Alustavan johtolinjauksen suhtautuminen maankäyttövaihtoehtoihin on selitetty seuraavalla aukeamalla.. Luonnosten maankäytöllä ei vaikutuksia olevaan 400 ja 110 kv:n johtojen yhteiseen johtoalueeseen tai sen näkyvyyteen/häiritsevyyteen. 10. Maakuntakaavassa on osoitettu voimalinjan yhteystarve kaava-alueen halki. Merkinnällä osoitetaan uusia voimalinjoja, joiden linjauksesta ja toteuttamisesta ei ole olemassa riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia. Maankäytöllä tai rakentamisen suunnittelulla ei saa estää esitetyn varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Maakuntakaavan yhteystarve on osoitettu kaikissa vaihtoehdoissa tiiviin rakenteen ulkopuolelle, pääasiallisesti M-alueelle. Linjan tarpeellisuutta ei vielä tiedetä varmaksi. Pientalokaupunkivaihtoehdossa esitetty linjaus on maisemakuvallisesti ongelmallinen (kuvattu tarkemmin seuraavalla aukeamalla). 8 ja 1. Kaitavedentien ja valtatien 9 risteyksen pohjoispuolelle (Lintukallio), sekä Kintulammentien varrelle oyk-alueesta pohjoiseen, Lohja-Ruduksen kallionottoalueelle (Sorila), on harkittu maan läjitysalueita. (Tampereen kaupunki: maanvastaanotto- ja jatkojalostusalueiden ympäristövaikutusten arviointiselostus ) Maankäyttövaihtoehtojen suhtautuminen mahdolliseen maanläjitykseen on selitetty seuraavalla aukeamalla. 14. Pieni osa hakkuuaukeasta ulottuu jätteen läjityksen suojavyöhykkeelle. EJ-alueen reunaan hakkuuaukeasta on noin 00 m, ja johtoalueen sijainnin vuoksi peitteistä maastoa suojavyöhykkeelle jää noin 00 m. > Suojavyöhykkeen riittävyyttä tällä kohdalla tulee arvioida jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemmin. 16. Vanha jätetäyttö on perustettu suoraan maapohjalle. > Vaikutuksia mm. lähiympäristön pienvesiin: Merjanlahteen laskevaan ojastoon sekä Tiikonojaan (tarkemmin, ks. Ympäristö- ja maisemaselvitys). Vanha jätetäyttö suljetaan syksyllä 00. > Tarve maisemavaurion maisemointiin, huomioitu luonnoksissa. 1. Uudella jätetäyttöalueella on ympäristölupa. > Kaavaluonnoksilla ei vaikuteta ympäristöluvan mukaisiin toimintoihin, joita ovat: jätteiden sijoitus kaatopaikalle, biojätteiden ja öljyisten maiden kompostointi, jätteiden käsittely kierrätyspolttoainetta tuottavassa laitoksessa, hyötyjätteiden vastaan otto, käsittely ja varastointi sekä pilaantuneiden maiden ja ongelmajätteiden käsittely- ja loppusijoitusalue. > Ympäristövaikutuksia: haju, roskaantuminen, pölyäminen, haittaeläimet, kasvihuonepäästöt (pyritään minimoimaan, ks. tarkemmin Ympäristö- ja maisemaselvitys). Uusien toimintojen rakennustyöt/räjäytykset voivat aiheuttaa melua. 51

20

21 KEHÄKAUPUNKI (KK) JÄRVIKAUPUNKI (JK) PIENTALOKAUPUNKI (PTK). Arseeniriskialueella oleva Palonkylä jää M-alueelle (uudet rakennuspaikat suunnittelutarveharkinnalla), vesihuolto-osuuskunnan vesijohtoverkoston rakentaminen mahdollisesti ratkaisuna. 5. Pulesjärventien varressa, kaava-alueen itäpäässä, on olevaa haja-asutusta merkittävän arseeniriskin alueella. Luonnoksen maankäytöllä ei vaikutusta arseeniongelmaan, jatkossakin ratkaistava kiinteistökohtaisesti. 6. Alustavan sähkösuunnitelman mukainen johtolinja (ei näy kartalla) kulkee Juoponniemen tyvellä AK-alueiden halki. Linjaus ongelmallinen, vaatii jatkosuunnittelua. 8. Mikäli oyk-alueen pohjoispuolella on maa-ainesten ottoa tai läjitystä, kun ohitustie valmistuu (nykyiset luvat maa-ainesten ottoon 014 ja 016 asti), vähenee raskaan liikenteen aiheuttama häiriö Nurmissa ja Sorilassa (taajamassa), mutta lisääntyy Palossa (haja-asutusalueella). 9. AK-alueen viereen sijoittuu kaksi maisemavauriota: vanha läjitysalue sekä hakkuuaukea. Kyseiset maisemavauriot ovat väliaikaisia, ts. korjaantuvat kasvillisuuden kasvaessa. 1. AP-1-alue ulottuu Lintukallioon harkitulle maanläjitysalueelle. > Mahdollisen läjitysalueen koko pienenee. Lisäksi on tutkittava, miten Aitovuoren tuleva liittymäratkaisu sekä suunniteltu läjitysalue suhtautuvat toisiinsa. 15. Jätteenkäsittelykeskuksen suojavyöhyke on EJ-alueen ulkopuolella, Näätäsuon kohdalla, peitteisyydeltään vähäistä, mutta vanha jätetäyttömäki suojaa kohdassa suurelta osin. T-alueet voivat omalta osaltaan tehostaa tai heikentää (mm. näkymät roskien kulkeutuminen) suojavyöhykkeen toimintaa. > Suojavyöhykkeen riittävyyttä tulee arvioida jatkosuunnittelun yhteydessä ja harkita T-alueille suojavyöhykkeen toimivuuteen vaikuttavia määräyksiä (erit. eteläreuna). 19. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu maantiestä pääkokoojaluokkaiseksi. Liikenteen aiheuttamat häiriöt Nurmissa ja Sorilassa vähenevät nykyisestä. 0. Ohitustie (uusi Kaitavedentie) vaatii maastonmuotoilua/siltaratkaisuja erityisesti Palonkylän avoimessa kulttuurimaisemassa. > Saattaa muodostua maisemavaurioksi. Ohitustie jättää alleen luonnonarvoja ja risteää tärkeiden yhteyksien kanssa > uhka lepakoille ja liito-oravalle Tiikonojan varren lammikoiden luona sekä tummaverkkoperhoselle Palon purovarsien ja Näätäsuon kohdalla. > Linjauksen tarkistus. Palonkylässä ohitustie aiheuttaa häiriötä olevalle asutukselle, meluselvitys tekeillä. Kulkkaalla ja erityisesti Holvastissa ohitustie hankaloittaa hevostalouden jatkamisedellytyksiä (estevaikutus). Ohitustie aiheuttaa estevaikutuksia myös ihmiselle > alikulun tarve ulkoilureitille. Lisäksi ohitustien liikennemelu ja mahdollinen T-alueiden ympäristömelu aiheuttaa häiriötä seudulliselle ulkoilureitille sekä hiihtoladulle. 1. Jätteen läjitys näkyy kaukomaisemassa ohitustielle. > Maisemavaurion näkyvyys kasvaa.. Tarastenjärven eritasoliittymän yhteyteen sijoittuu T-alueita ja vanha jätetäyttö. Teiskon sisääntuloliittymänä imagollisesti/edustavuudeltaan vaikea.. Arseeniriskialueella oleva Palonkylä pääosin AT-aluetta > Kaupungin vesijohto ja viemäri tai vesihuolto-osuuskunnan vesijohtoverkoston rakentaminen ratkaisuna 5. Pulesjärventien varressa, kaava-alueen itäpäässä, oleva haja-asutus sijoittuu AT-alueelle > Kaupungin vesijohto ja viemäri tai vesiosuuskunnan vesijohtoverkoston tarve 6. Alustavan sähkösuunnitelman mukainen johtolinja (ei näy kartalla) kulkee Juoponniemen tyvellä C-alueen halki ja vedessä LV-alueella. Linjaus ongelmallinen, vaatii jatkosuunnittelua. 8. Mikäli oyk-alueen pohjoispuolella on maa-ainesten ottoa tai läjitystä, kun maantien 8 uusi linjaus valmistuu (nykyiset luvat maa-ainesten ottoon 014 ja 016 asti), vähenee raskaan liikenteen aiheuttama häiriö Nurmin kohdalla. 9. AK-1-alueen viereen sijoittuu vanha läjitysalue, joka on maisemavauriona väliaikainen, ts. korjaantuu maisemoituna kasvillisuuden kasvaessa. 11. AT-1-alueen lounaisrajalla on hakkuuaukea, joka on maisemavauriona väliaikainen, ts. korjaantuu kasvillisuuden kasvaessa. Hakkuuaukean rajalla on jo asutusta. 1. AP--alueen vieressä on hakkuuaukea, joka on maisemavauriona väliaikainen, ts. korjaantuu kasvillisuuden kasvaessa. 1. AP-1 alue sekä maantien 8 uusi linjaus vievät tilan Lintukallioon harkitulta maanläjitysalueelta. > Läjitysalueen sijoitus ei enää mahdollista. 15. Jätteenkäsittelykeskuksen suojavyöhyke on EJ-alueen ulkopuolella, Näätäsuon kohdalla, peitteisyydeltään vähäistä, mutta vanha jätetäyttömäki suojaa kohdassa suurelta osin > Suojavyöhykkeen riittävyyttä Näätäsuon kohdalla tulee arvioida jatkosuunnittelun yhteydessä. 18. Seudullinen ulkoilureitti kulkee jätteenkäsittelykeskuksen suojavyöhykkeellä, lähimmillään noin 450 m etäisyydellä uudesta läjitysalueesta > uhkana altistuminen hajulle, roskaantuneelle ympäristölle ja mahdollisesti jätteenkuljetus liikenteen melulle. 19. Kaitavedentien uusi linjaus aiheuttaa etelässä Lintukallion alueella huomattavia kallioleikkauksia. > Maisemavaurio, näkyy ainoastaan liikennealueelta. Lintukalliontien kohdalla jää asuinrakennus väylän sivuamaksi. Sorilanjoen eteläpuolella linjaus sivuaa Liito-oravan pesäaluetta (ei havaintoja keväällä 00) > Arvioitava uudelleenlinjauksen tarve. 1. AOM-alueet mahdollisella arseeniriskialueella, alueet liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon.. Palossa arseeniriskialueelle sijoittuu AP-1-alueita, joille suurin osa seudun olevasta asutuksesta sijoittuu ja joilla myös seudun hajarakennusoikeus toteutuu. > Liittyminen vesijohtoverkostoon. 5. Pulesjärventien varressa, kaava-alueen itäpäässä, on olevaa haja-asutusta merkittävän arseeniriskin alueella. Luonnoksen maankäytöllä ei vaikutusta arseeniongelmaan, jatkossakin ratkaistava kiinteistökohtaisesti. 6. Alustavan sähkösuunnitelman mukainen uusi johtolinja (ei näy kartalla) kulkee Juoponniemen tyvellä AP-alueen halki. Lähistön viheralueet tarjoavat mahdollisuuksia löytää parempi ratkaisu. Vaatii jatkosuunnittelua. 8. Oyk-alueen pohjoispuolisen maa-ainestenoton (nykyiset luvat 014 ja 016 asti) ja/tai mahdollisen läjityksen raskasliikenne aiheuttaa häiriötä (melu) Pulesjärventien ja Kaitavedentien läheisyyteen. 9. AP-alueen viereen sijoittuu kaksi maisemavauriota: vanha läjitysalue sekä hakkuuaukea. Kyseiset maisemavauriot ovat väliaikaisia, ts. korjaantuvat kasvillisuuden kasvaessa. 10. Mahdollisesti tarvittava uusi voimalinja aiheuttaisi maisemavaurion Sorilanjoen pohjukan vesistömaisemassa sekä jossain määrin sitä ympäröivässä avoimessa viljelysmaisemassa. AP-1-alueilla maisemavaurio syntyisi Pulesjärventien varrelle. > Tulisi tutkia, voiko uusi johto erota vanhasta vasta Paloon osoitetun taajaman pohjoispuolella. 11 ja 1. Asuinalueiden vieressä on hakkuuaukeita, jotka ovat maisemavauriona väliaikaisia, ts. korjaantuvat kasvillisuuden kasvaessa. 1. AP-alue ulottuu Lintukallioon harkitulle maanläjitysalueelle. > Mahdollisen läjitysalueen koko pienenee. Lisäksi tutkittava, miten Aitovuoren tuleva liittymäratkaisu sekä suunniteltu läjitysalue suhtautuvat toisiinsa. 15. Jätteenkäsittelykeskuksen suojavyöhyke on EJ-alueen ulkopuolella Näätäsuon kohdalla peitteisyydeltään vähäistä, mutta vanha jätetäyttömäki suojaa kohdassa suurelta osin > Suojavyöhykkeen riittävyyttä Näätäsuon kohdalla tulee arvioida jatkosuunnittelun yhteydessä. 18. Seudullinen ulkoilureitti kulkee jätteenkäsittelykeskuksen suojavyöhykkeellä, lähimmillään noin 00 m etäisyydellä uudesta läjitysalueesta > uhkana altistuminen hajulle ja roskaantuneelle ympäristölle sekä jyrän/liikenteen melulle. Jätejyrän melu vaimenee alle 45 db:n (taajaman ulkopuolisten virkistysalueiden ohjearvo, kun tässä ulkoilureitti MU-alueella) viimeistään noin 450 m etäisyydellä. 19. Kaitavedentien liikennemäärät kasvavat ja tie parannetaan nelikaistaiseksi > Estevaikutukset (ihmisille, eläimille) sekä maisemavaurioiden muodostuminen uhkana. Melusuojauksen tarve. 5

22 54

23 4.5 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 55

24 Vaihtoehtojen merkittävimmät erot Nurmi-Sorilan alustavassa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja arvioitu tavoitteiden näkökulmasta. Arvioitavat tavoitteet on johdettu suunnittelulle asetetuista, suunnitteluprosessin aikana syntyneistä sekä valtakunnallisista maankäyttötavoitteista. Tavoitteista arviointia varten on pyritty valitsemaan suunnitteluvaiheen kannalta keskeisimmät tavoitteet. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia tullaan jatkamaan ja täydentämään suunnitteluprosessin edetessä. Arvioinnissa on hyödynnetty osayleiskaava-alueesta tehtyjä selvityksiä sekä suunnitteluprosessin aikana eri tahoilta saatuja mielipiteitä ja palautteita. Arviointi on koottu kahteen taulukkoon, joista toisessa ovat arviot vaikutuksista nykyisiin asukkaisiin ja toisessa tuleviin asukkaisiin. Taulukkojen ensimmäiseen sarakkeeseen on koottu ne vaikutukset, joiden on arvioitu olevan yhteisiä kaikille luonnosvaihtoehdoille. Vaikutuksia osayleiskaava-alueen lähialueiden asukkaisiin ei ole taulukoissa arvioitu. Tavoitteet on ryhmitelty sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa yleisesti käytetyn jaottelun mukaisesti alueen sosiaaliseen ja toiminnalliseen luonteeseen, alueen identiteettiin ja imagoon sekä alueen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen liittyviin tavoitteisiin. Alueen sosiaalinen luonteen kannalta luonnoksia on arvioitu asumistarpeisiin vastaamisen, asukasrakenteen monipuolisuuden ja nykyisten asumismuotojen huomioimisen näkökulmasta. Yhteisöllisyyden edellytyksiin liittyvät arviot aluerakenteen luonteesta ja julkisten tilojen saavutettavuudesta. Alueen toiminnallista luonnetta on arvioitu palvelutuotannon edellytysten, palvelujen saavutettavuuden ja joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksen näkökulmasta. Liikkumisen edellytyksiä on arvioitu kevyen liikenteen verkoston, liikenteen sujuvuuden ja liikenneväylien estevaikutusten näkökulmasta. Harrastus- ja virkistysmahdollisuuksista on erikseen vielä arvioitu rantojen käyttömahdollisuuksia. Alueen toiminnallisen monimuotoisuuden arviointiin liittyvät myös arviot työpaikkatoimintojen edellytyksistä ja maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten säilymisestä. Alueen identiteetin ja imagon kannalta oleellisimmiksi arvioitaviksi tekijöiksi on arvioitu kulttuurimaiseman säilyminen, rantojen saavutettavuus sekä alueen luonnonläheisyys. Alueen turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä on tässä vaiheessa arvioitu virkistysalueiden määrän ja liikenteen aiheuttamien haittojen näkökulmasta. Nykyisten asukkaiden kannalta Kehäkaupungissa kehätie ohjaa ohikulkuliikenteen taajaman ohi mikä rauhoittaa keskusta-aluetta, joskin Palon kylässä tie jakaa kulttuurimaisemaa voimakkaasti. Kehätien liikennemäärät ja nopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin sekä estevaikutuksen mm. alueen virkistyskäytölle. Tehokas Nurmin keskusta luo edellytyksen vuokra-asuntotuotannolle. Järvikaupungissa tiivis ja hyvien kulkuyhteyksien varressa sijaitseva Nurmin keskusta luo edellytyksiä vuokra-asuntotuotannolle, kaupallisille palveluille ja työpaikkatoiminnoille. Kaitavedentien liikennemäärät ja nopeudet voivat aiheuttaa estevaikutuksen alueen virkistyskäytölle sekä turvallisuusriskin pohjoisosan asutukselle ja virkistyskäytölle. Pientalokaupungissa pientalovaltaisuus kaventaa eri asumismahdollisuuksia ja elinkaariasumista. Se tuo alueelle runsaasti lapsiperheitä, jolloin esim. päivähoito- ja koulupalveluiden vaihtelut voivat vaikeuttaa monipuolisten palveluiden saamista alueelle. Nelikaistainen Kaitavedentie jakaa maisemaa voimakkaasti sekä heikentää keskusta-alueiden saavutettavuutta, itä-länsi-suuntaista poikittaisliikennettä sekä kevyen liikenteen yhteyksiä. Mahdollisuus muuttaa olemassa olevat loma-asunnot vakituisiksi asunnoiksi lisää ranta-asumisvaihtoehtoja. Tulevien asukkaiden kannalta Kehäkaupungissa ja Järvikaupungissa Nurmin tiivis keskustarakenne luo edellytyksen monipuolisten asumisratkaisujen syntymiseen lähelle palveluja. Tämä tukee elinkaariasumista sekä vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä. Koko alueen monipuolinen asuntotarjonta takaa monipuolisen asukasrakenteen joka vaikuttaa myös palvelutarjontaan. Kehäkaupungissa kehätie ohjaa ohikulkuliikenteen taajaman ohi mikä rauhoittaa keskusta-aluetta, mutta Palon kylässä tie jakaa kulttuurimaisemaa voimakkaasti. Kehätien liikennemäärät ja nopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin sekä estevaikutuksen mm. alueen virkistyskäytölle. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa, sillä 500 metrin säteellä lähipalveluista asuu arviolta 0 % ja kilometrin säteellä 90 % alueen asukkaista. Järvikaupungissa Nurmin tiivis ja rantaan rajoittuva keskusta mahdollistaa ranta-alueen julkisen käytön sekä työpaikkatoimintojen syntymisen keskustaan. Kaitavedentien liikennemäärät ja nopeudet voivat aiheuttaa estevaikutuksen alueen virkistyskäytölle sekä turvallisuusriskin pohjoisosan asutukselle ja virkistyskäytölle. Pientalokaupungin pientalovaltaisuus täyttää etenkin lapsiperheiden tarpeet, mutta toisaalta se heikentää elinkaariasumisen mahdollisuuksia sekä vuokraasuntotuotannon edellytyksiä. Asukaspohjan lapsiperhepainotus vaikuttaa palveluiden saatavuuteen siten, että palvelutarpeiden vaihtelut voivat vaikeuttaa palveluiden järjestämistä ja monipuolisten palveluiden saamista alueelle. Mahdollisuus muuttaa olemassa olevat loma-asunnot vakituisiksi asunnoiksi lisää ranta-asumisvaihtoehtoja. Asuinalueen hajanainen rakenne vaikuttaa joukkoliikenteen käyttöön siten, että etäisyys asunnolta pysäkille on paikoitellen melko pitkä. Nelikaistainen Kaitavedentie jakaa maisemaa voimakkaasti sekä heikentää keskusta-alueiden saavutettavuutta, itä-länsi-suuntaista poikittaisliikennettä sekä kevyen liikenteen yhteyksiä. Alustava ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi / nykyiset asukkaat Tummennetut kohdat on katsottu merkittäviksi vaikutuksiksi. Arvioitavat tavoitteet Alueen sosiaalinen luonne VAIHTOEHDOILLE YHTEISIÄ VAIKUTUKSIA KEHÄKAUPUNKI JÄRVIKAUPUNKI PIENTALOKAUPUNKI Erilaiset asumistarpeet täyttyvät hyvin Asuntokannan monipuolistuminen antaa uusia vaihtoehtoja muuttuviin asumistarpeisiin sekä mahdollisuuksia elinkaariasumiseen. Tehokas Nurmin keskusta luo edellytyksiä myös vuokraasuntotuotantoon. Tehokas Nurmin keskusta luo edellytyksiä myös vuokraasuntotuotantoon. Pientalovaltaisuus kaventaa eri asumismahdollisuuksia ja elinkaariasumista. Pientalotarjonta on runsasta. Rantarakentaminen luo mahdollisuuksia järvinäkymien ja rannan läheisyyden hyödyntämiseen asuntorakentamisessa. Ranta-alueiden olemassa olevat asuinrakennukset säilyvät ja niitä saa laajentaa vähäisessä määrin. Asukasmäärän voimakas kasvu muuttaa alueen nykyistä kylämäistä luonnetta. Nykyisten asumismuotojen huomioon ottaminen Asukasrakenne on monipuolinen Olemassa olevia loma-asuntoja saa korjata, mutta niitä ei saa laajentaa. Olemassa olevien lomarakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista. Olemassa olevat lomarakennukset saa muuttaa pysyviksi asunnoiksi. Yksipuolinen asuntotuotanto vähentää edellytyksiä monipuoliseen asukasrakenteeseen. Aluerakenne luo edellytyksiä omaleimaisten osaalueiden syntymiseen Alue muuttuu voimakkaasti, mutta täydennysrakentaminen erilaisilla aluetehokkuuksilla ja käyttötarkoituksilla luo edellytyksiä uusien omaleimaisten osa-alueiden syntymiseen. Julkisten tilojen sijainti ja saavutettavuus tukee alueellista yhteisöllisyyttä Keskusta-alueiden sijainti ja niiden monipuoliset palvelu- ja asumismuodot tukevat vanhaa yhteisöllisyyttä ja luo edellytykset uudenlaisen yhteisöllisyyden syntymiseen. Tiivis keskusta luo edellytyksiä monipuolisten toimintojen saatavuuteen. Nelikaistaistettu Kaitavedentie heikentää keskusta-alueiden saavutettavuutta. 56

25 Alueen toiminnallinen luonne Hyvä palvelutaso Palveluiden saavutettavuus eri asuinalueilta on hyvä Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä Hyvä kevyen liikenteen verkosto Liikenteen sujuvuus on hyvä VAIHTOEHDOILLE YHTEISIÄ VAIKUTUKSIA KEHÄKAUPUNKI JÄRVIKAUPUNKI PIENTALOKAUPUNKI Asukasmäärä luo edellytyksiä monipuoliseen palvelutuotantoon. Palvelut sijaitsevat pääväylien varrella jossa ne ovat hyvin kevyen liikenteen verkoston piirissä sekä saavutettavissa myös julkisilla kulkuvälineillä. Useampi väylä Sorilanjoen yli helpottaa palveluiden saatavuutta. Aluerakenne sekä tuleva asukasmäärä luovat nykyistä parempia edellytyksiä joukkoliikenteen palveluihin. Aluerakenne luo edellytykset hyvän kevyen liikenteen verkoston suunnittelemiseen Kehätie ohjaa ohikulkuliikenteen taajaman ohi. VT 9:llä on kaksi liittymää jotka jakavat liikennemääriä. Tehokas ja hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva keskusta-alue luo hyvin edellytyksiä kaupallisille palveluille. VT 9:n risteys saattaa olla ajoittain ylikuormitettu. Kaksi sisäistä kokoojakatua jakaa liikennemääriä. Pientalovaltaisuus tuo alueelle runsaasti lapsiperheitä, joiden palvelutarpeen vaihtelut voivat vaikeuttaa palveluiden järjestämistä ja monipuolisten palveluiden saamista alueelle. Nelikaistainen Kaitavedentie heikentää kevyen liikenteen yhteyksiä. VT 9:n ristetys saattaa olla ajoittain ylikuormitettu. Kaitavedentien nelikaistaistaminen haittaa itä-länsi-suuntaista poikittaisliikennettä. Liikenneväylien estevaikutukset ovat vähäiset Kehätien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa estevaikutuksen alueen virkistyskäytölle. Kaitavedentien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa estevaikutuksen alueen virkistyskäytölle. Kaitavedentien nelikaistaistaminen edellyttää useita alikulkutunneleita. Maisemallisesti tie jakaa alueen voimakkaasti kahtia. Kaitavedentien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa estevaikutuksen alueen virkistyskäytölle. Alue tarjoaa monipuolisia harrastusja virkistysmahdollisuuksia Rantojen monipuolinen käyttö on mahdollista Maa- ja mesätalouden toimintaedellytykset säilyvät Taajaman kahdella palvelukeskuksella on mahdollisuus tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Samoin uudet kevyen liikenteen väylät sekä uima- ja venerannat tuovat uusia virkistysmahdollisuuksia. Alueelle tulee useita uima- ja venerantoja. Rakentamisen ulkopuolelle jää runsaasti vapaita rantoja. Metsänhoidon edellytykset säilyvät lähes ennallaan, mutta metsänhoidolliset toimenpiteet tulevat luvanvaraisiksi Maatalouden toimintaedellytykset muuttuvat, mutta maatilojen toiminnan jatkaminen on silti mahdollista. Laidunmaiden säästäminen mahdollistaa olemassa olevien hevostilojen toiminnan jatkamisen. Ohitustien melu- ja estevaikutukset aiheuttavat ongelmia kahdelle maatilalle. Uudet mahdolliset hevostilat tulevat koilliseen, erilleen nykyisestä asutuksesta. Pientalovaltaisuus tuo alueelle runsaasti lapsiperheitä, joiden palvelutarpeen vaihtelut voivat vaikeuttaa palveluiden järjestämistä ja monipuolisten palveluiden saamista alueelle. Uudet mahdolliset hevostilat tulevat luoteeseen, erilleen nykyisestä asutuksesta. Työpaikkojen syntymiselle on edellytyksiä Uusia työpaikkoja mahdollista saada palvelualoille. Työpaikka-aluevarauksien määrä kasvaa. Työpaikka-aluevarauksien määrä kasvaa. Työpaikka-aluevarauksia ei tule juurikaan lisää. Alueen identieteetti ja imago Alueen kulttuurimaisema säilyy hyvin Tarastenjärven alueella on teollisuusaluetta. Tiivis keskusta-alue luo mahdollisuuden myös työpaikkatoiminnoille. VAIHTOEHDOILLE YHTEISIÄ VAIKUTUKSIA KEHÄKAUPUNKI JÄRVIKAUPUNKI PIENTALOKAUPUNKI Kulttuurimaiseman arvokkaimmat osa-alueet säilyvät. Kehätie jakaa Palonkylässä kulttuurimaisemaa. Kaitavedentien nelikaistaistaminen jakaa maisemaa voimakkaasti. Rantojen tavoitettavuus on hyvä Alue on luonnoläheinen Alueen luonne muuttuu kaupunkimaisemmaksi. Maatalouselinkeino näkyy maisemassa jatkossakin. Iso osa rannoista uimarantoineen ja venesatamineen on hyvin saavutettavissa, kaikkien yhteisessä virkistyskäytössä. Rantojen käyttömahdollisuudet lisääntyvät. Alueelle jää runsaasti viher- ja virkistysalueita Kehätie vie ohikulkuliikenteen taajaman ohi. Alueen reunamilla on kylämäistä asutusta. Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys VAIHTOEHDOILLE YHTEISIÄ VAIKUTUKSIA KEHÄKAUPUNKI JÄRVIKAUPUNKI PIENTALOKAUPUNKI Virkistysalueita on runsaasti Liikenteen aiheuttamat haitat on minimoitu Alueella on runsaasti hyvin saavutettavissa olevia, monipuolisia sekä yhtenäisiä viher- ja virkistysalueita. Moottoriveneiden määrän lisääntyminen voi aiheuttaa meluhaittoja. Kehätie aiheuttaa meluhaittoja koillisosan asutukselle. Yhdystien liikenne teollisuusalueelta Kaitavedentielle voi aiheuttaa häiriöitä alueen asutukselle ja virkistyskäytölle. Kehätien liikennmäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin pohjoisosan asutukselle sekä alueen virkistyskäytölle. Kaitavedentie aiheuttaa meluhaittoja alueen itäosissa. Kaitavedentien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin pohjoisosan asutukselle sekä palveluiden ja virkistysalueiden käytölle. Nelikaistainen Kaitavedentie aiheuttaa meluahaittoja alueen keskellä. Kaitavedentien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin alueen asutukselle sekä palveluiden ja virkistysalueiden käytölle. 5

26 Alustava ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi / tulevat asukkaat Tummennetut kohdat on katsottu merkittäviksi vaikutuksiksi. Arvioitavat tavoitteet Alueen sosiaalinen luonne VAIHTOEHDOILLE YHTEISIÄ VAIKUTUKSIA KEHÄKAUPUNKI JÄRVIKAUPUNKI PIENTALOKAUPUNKI Erilaiset asumistarpeet täyttyvät hyvin Nykyisten asumismuotojen huomioon ottaminen Asukasrakenne on monipuolinen Aluerakenne mahdollistaa omaleimaisten osaalueiden syntymisen Julkisten tilojen sijainti ja saavutettavuus tukee yhteisöllisyyttä Alueen toiminnallinen luonne Hyvä palvelutaso Palveluiden saavutettavuus eri asuinalueilta on hyvä Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä Monipuolinen aluerakenne luo edellytyksiä eri ikäisten ja erilaisissa elämätilanteissa olevien asumiseen alueella. Rantarakentaminen luo edellytyksiä järvinäkymien ja rannan läheisyyden hyödyntämisen asuntorakentamisessa. Pientaloasuntotarjonta on runsasta Ranta-alueiden olemassa olevat asuinrakennukset säilyvät ja niitä saa laajentaa vähäisessä määrin. Tiiviit keskustat, väljemmät pientalovaltaiset alueet sekä vanha asutus luo edellytyksiä keskenään erilaisten, omaleimaisten alueiden syntymiseen. Keskusta-alueiden sijainti ja niiden monipuoliset palvelu- ja asumismuodot edesauttavat monipuolisen yhteisöllisyyden syntymisen. Tiivis keskustarakenne luo edellytyksiä monipuolisten asumisratkaisujen syntymiseen lähelle palveluja. Olemassa olevia loma-asuntoja saa korjata, mutta niitä ei saa laajentaa. Monipuolinen asuntotarjonta luo edellytyksiä asukasrakenteen monipuolisuuteen. Tiivis keskustarakenne luo edellytyksiä monipuolisten asumisratkaisujen syntymiseen lähelle palveluja. Nurmin rantaan rajoittuva keskusta luo edellytyksiä ranta-alueen julkiseen käyttöön. Palonkylässä oleva kyläalue mahdollistaa esim. hevosten pidon ja elinkeinotoiminnan asuntojen läheisyydessä. Olemassa olevien lomarakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista. Monipuolinen asuntotarjonta luo edelllytyksiä asukasrakenteen monipuolisuuteen. Koillisessa sijaitseva AT--alue luo edellytyksiä myös kylämäiseen asutukseen. Tiivis keskusta luo enemmän mahdollisuuksia monipuolisille toiminnoille. Pientalovaltaisuus täyttää etenkin lapsiperheiden tarpeet, mutta heikentää elinkaariasumisen mahdollisuuksia. Alueen länsipuolella olevalla AOM-alueella on mahdollista mm. pienimuotoinen viljely. Alhainen rakentamisetehokkuus ei välttämättä luo hyviä edellytyksiä vuokra-asuntotuotannolle. Mahdollisuus muuttaa olemassa olevat lomarakennukset pysyviksi asunnoiksi lisää ranta-asumisvaihtoehtoja. Pientalovaltaisuus painottaa aluetta enemmän lapsiperhealueeksi. Luoteessa sijaitseva AOM-alue luo edellytyksiä myös kylämäiseen asutukseen. Nelikaistainen Kaitavedentie heikentää keskusta-alueiden saavutettavuutta. VAIHTOEHDOILLE YHTEISIÄ VAIKUTUKSIA KEHÄKAUPUNKI JÄRVIKAUPUNKI PIENTALOKAUPUNKI Asukasmäärä luo edellytyksiä monipuoliseen palvelutuotantoon. Kaikissa vaihtoehdoissa suuri osa asukkaista asuu kilometrin säteellä lähipalveluista. Aluerakenne sekä tuleva asukasmäärä luovat edellytyksiä hyviin joukkoliikenteen palveluihin. 500 metrin säteellä lähipalveluista asuu arviolta 9 % ja kilometrin säteellä 90 % alueen asukkaista. Tehokas ja hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva keskusta-alue luo hyvin edellytyksiä kaupallisille palveluille. 500 metrin säteellä lähipalveluista asuu arviolta 0 % ja kilometrin säteellä 6 % alueen asukkaista. Pientalovaltaisuus tuo alueelle runsaasti lapsiperheitä, joiden palvelutarpeen vaihtelut voivat vaikeuttaa palveluiden järjestämistä ja monipuolisten palveluiden saamista alueelle. 500 metrin säteellä lähipalveluista asuu arviolta 5 % ja kilometrin säteellä 66 % alueen asukkaista. Nelikaistainen Kaitavedentie heikentää palveluiden saatavuutta. Asuinalueen hajanaisen rakenteen vuoksi etäisyys asunnolta pysäkille on paikoitellen melko pitkä. Hyvä kevyen liikenteen verkosto Aluerakenne luo edellytyksiä hyvän kevyen liikenteen verkoston suunnittelemiseen Nelikaistainen Kaitavedentie heikentää kevyen liikenteen yhteyksiä. Liikenteen sujuvuus on hyvä Liikenneväylien estevaikutukset ovat vähäiset Kehätie ohjaa ohikulkuliikenteen taajaman ohi. VT 9:llä on kaksi liittymää jotka jakavat liikennemääriä. Kehätien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa estevaikutuksen alueen virkistyskäytöllle. VT 9:n ristetys saattaa olla ajoittain ylikuormitettu. Kaksi sisäistä kokoojakatua jakaa liikennemääriä. Kaitavedentien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa estevaikutuksen alueen virkistyskäytölle. VT 9:n risteys saattaa olla ajoittain ylikuormitettu. Kaitavedentien nelikaistaistaminen haittaa itä-länsi-suuntaista poikittaisliikennettä. Kaitavedentien nelikaistaistaminen edellyttää useita alikulkutunneleita. Maisemallisesti tie jakaa alueen voimakkaasti kahtia. Kaitavedentien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa estevaikutuksen alueen virkistyskäytölle. Alue tarjoaa monipuolisia harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia Rantojen monipuolinen käyttö on mahdollista Maa- ja mestsätalouden toimintaedellytykset säilyvät Taajaman palvelukeskuksilla, hevostiloilla, venesatamilla, uimarannoilla sekä virkistysalueilla on mahdollisuus tarjota monipuolisia harrastusma hdollisuuksia. Niiden saavutettavuus on hyvä. Alueelle tulee useita uima- ja venerantoja. Rakentamisen ulkopuolelle jää runsaasti vapaita rantoja. Maatalouden toimintaedellytykset muuttuvat, mutta maatilojen toiminnan jatkaminen on silti mahdollista. Ohitustien melu- ja estevaikutukset aiheuttavat ongelmia kahdelle maatilalle. Kaitavedentien varressa on uusi työpaikkatoimintojen alue. Pientalovaltaisuus tuo alueelle runsaasti lapsiperheitä, joiden palvelutarpeen vaihtelut voivat vaikeuttaa palveluiden järjestämistä ja monipuolisten palveluiden saamista alueelle. Työpaikkojen syntymiselle on edellytyksiä Uusia työpaikkoja on mahdollista saada palvelualoille Kehätien varressa on uusi työpaikkatoimintojen alue. Tiivis keskusta-alue luo mahdollisuuden myös työpaikkatoiminnoille. Tarastenjärven alueella on teollisuusaluetta. 58

27 Alueen identiteetti ja omago Alueen kulttuurimaisema säilyy hyvin VAIHTOEHDOILLE YHTEISIÄ VAIKUTUKSIA KEHÄKAUPUNKI Kulttuurimaiseman arvokkaimmat osa-alueet säilyvät. Kehätie jakaa Palonkylässä kulttuurimaisemaa. Nelikaistainen Kaitavedentie jakaa maisemaa voimakkaasti. Maatalouselinkeino tulee näkymään maisemassa jatkossakin. Kehätie vie ohikulkuliikenteen taajaman ohi. Alueen reunamilla on kylämäistä asutusta. Rantojen tavoitettavuus on hyvä Iso osa rannoista uimarantoineen ja venesatamineen on hyvin saavutettavissa, kaikkien yhteisessä virkistyskäytössä. Alue on luonnoläheinen Alueelle jää runsaasti viher- ja virkistysalueita Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys VAIHTOEHDOILLE YHTEISIÄ VAIKUTUKSIA Virkistysalueita on runsaasti Alueella on runsaasti hyvin saavutettavissa olevia, monipuolisia sekä yhtenäisiä viher- ja virkistysalueita. Liikenteen aiheuttamat haitat on minimoitu Moottoriveneiden suuri määrä voi aiheuttaa meluhaittoja. JÄRVIKAUPUNKI PIENTALOKAUPUNKI KEHÄKAUPUNKI JÄRVIKAUPUNKI PIENTALOKAUPUNKI Kehätie aiheuttaa meluhaittoja koillisosan asutukselle. Kaitavedentie aiheuttaa meluhaittoja alueen itäosissa. Nelikaistainen Kaitavedentie aiheuttaa meluahaittoja alueen keskellä. Yhdystien liikenne teollisuusalueelta Kaitavedentielle voi aiheuttaa häiriöitä alueen asutukselle ja virkistyskäytölle. Kaitavedentien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin pohjoisosan asutukselle sekä palveluiden ja virkistysalueiden käytölle. Kaitavedentien liikennemäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin alueen asutukselle sekä palveluiden ja virkistysalueiden käytölle. Kehätien liikennmäärät ja -nopeudet voivat aiheuttaa turvallisuusriskin pohjoisosan asutukselle sekä alueen virkistyskäytölle. Esimerkki: palveluiden etäisyys asunnoista, 500m:n ja 1 km:n säteet 59