OPETUSSUUNNITELMA Autoalan perustutkinto

Transkriptio

1 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 1 OPETUSSUUNNITELMA Autoalan perustutkinto Autokorinkorjauksen osaamisala, autokorinkorjaaja Automaalauksen osaamisala, automaalari Autotekniikan osaamisala, ajoneuvoasentaja Varaosamyynnin osaamisala, varaosamyyjä Moottorikäyttöisten pienkoneiden osaamisala, pienkonekorjaaja Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee - ammatillista peruskoulutusta - näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta - oppisopimuksen tietopuolisia opintoja Voimassa alkaen

2 Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO AUTOALAN PERUSTUTKINTO Ammattialan kuvaus Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat Alan ammatit opintopolkuesimerkkejä AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Autotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Auton tai moottoripyörän huoltaminen (45 osp) Auton korjaaminen (45 osp) Autokorinkorjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Huolto- ja korjaustyöt (30 osp) Pintavauriotyöt (30 osp) Mittaus- ja korivauriotyöt (30 osp) Automaalauksen osaamisalan pakolliset opinnot Huolto- ja korjaustyöt (30 osp) Pohjustustyöt (30 osp) Ruiskumaalaustyöt (30 osp) Varaosamyynnin osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Huolto- ja korjaustyöt (30 osp) Varaosamyyntityö ja asiakaspalvelu (30 osp) Varastonhallinta (30 osp) Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat auton tai moottoripyörän huoltaminen (45 osp) Pienkoneiden korjaaminen (45 osp) Valinnaiset tutkinnon osat Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus (15 osp) Rengastyöt (15 osp) Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus (15 osp) Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus (15 osp) Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien korjaus (15 osp) Paineilmajarrujen testaus ja korjaus (15 osp) Maalauksen esikäsittelytyöt (15 osp) Auton turvavarustetyöt (15 osp) Auton korin sähkövarustetyöt (15 osp) Auton lisävarustetyöt (15 osp) Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt (15 osp) Autokorintyöt (15 osp) Kuviomaalaustyöt (15 osp) Vapaa-ajan ajoneuvojen sekä niiden varaosien myyntityö (15 osp) Lisävaruste- ja tarvikemyyntityö (15 osp) Rengas- ja vannemyynti (15 osp) Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus (30 osp) Varaosavaraston hoitaminen (15 osp)

3 Varaosatyö ja varaston hallinta (15 osp) Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa YHTEISET TUTKINNON OSAT Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieras kieli, englanti Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen (9 osp) Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp) Kulttuurien tuntemus Osa alue kohdista VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA Arviointi Työssäoppiminen Ohjaus Liitteet Autoalan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus) sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät Pedagoginen ohjelma liitteineen Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat Opintojen jaksotussuunnitelmat Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma 3

4 JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n eperusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat nähtävillä oppilaitoksen nettisivuilla ( Opetussuunnitelmat-alasivuilla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa, joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia. Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä. Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan. Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO. 4

5 1 AUTOALAN PERUSTUTKINTO 1.1 AMMATTIALAN KUVAUS Autoalan tehtävänä on yhteiskunnan yksityisen ja joukkoliikenteen sekä tavarakuljetusten ja muiden logististen palvelujen ja ihmisten liikkumiseen liittyvien harrastusten turvaaminen. Alalle koulutetaan ajoneuvoasentajia, autokorinkorjaajia, automaalareita ja varaosamyyjiä. Autoala toimintaympäristönä on kansainvälinen. Toiminta määräytyy kansainvälisesti yhtenevien ohjeiden sekä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Laadun merkitys korostuu kaikissa asiakaspalvelutehtävissä. Materiaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö edellyttävät puolestaan uusien asioiden oppimista. Ammattitaidollisia tavoitteita ovat moniosaaminen, palvelun laatu ja yhteistyökyky. Autoalan työtehtävissä on osattava soveltaa monipuolisesti tietoja ja taitoja sekä käyttää uutta tekniikkaa. Työsuoritukset on osattava tehdä tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisuutta edistävästi, työsuojelua edistävin menetelmin ja ympäristöhaittoja välttäen. Asennuksiin, korjauksiin ja huoltotöihin liittyviä tyypillisiä työpaikkoja ovat auto- ja autotarvikeliikkeet, autokorjaamot ja huoltoasemat. Ajoneuvoasentajilla, autokorinkorjaajilla ja automaalareilla on varsinaisten korjaamotöiden lisäksi valmiudet työskentelyyn autoteollisuudessa ja esimerkiksi erilaisia ajoneuvokoreja, erikoisajoneuvoja ja asuntovaunuja valmistavassa teollisuudessa. Autokaupan keskittyminen jatkuu edelleen. Uudet kauppatavat tulevat yhä merkittävämmiksi. Internet yleistyy tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Sähköinen kaupankäynti on tuonut uusia vaatimuksia alan palvelutoimintaan. Teknologian nopean kehityksen jatkuva seuraaminen ja uuden tekniikan osaaminen on alalla yhä tärkeämpää. Varsinaisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta, yrittäjyyttä ja valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen. 1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta). Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perustai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon. 5

6 Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja. Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi eperusteet palvelusta: ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen 1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia. Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. Osaamispisteet (osp) Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto AUTOALAN PERUSTUTKINTO Ammatilliset tutkinnon osat Autotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Auton tai moottoripyörän huoltaminen Auton korjaaminen Autokorinkorjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Huolto- ja korjaustyöt Pintavauriotyöt Mittaus- ja korivauriotyöt Automaalauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Huolto- ja korjaustyöt Pohjustustyöt Ruiskumaalaustyöt 2.5 Varaosamyynnin osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Huolto- ja korjaustyöt Varaosamyyntityö ja asiakaspalvelu Varastonhallinta 30 6

7 2.6 Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Auton tai moottoripyörän huoltaminen Pienkoneiden korjaaminen Valinnaiset tutkinnon osat Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus Rengastyöt Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien korjaus Paineilmajarrujen testaus ja korjaus Maalauksen esikäsittelytyöt Auton turvavarustetyöt Auton korin sähkövarustetyöt Auton lisävarustetyöt Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt Autokorintyöt Kuviomaalaustyöt Vapaa-ajan ajoneuvojen sekä niiden varaosien myyntityö Lisävaruste- ja tarvikemyyntityö Rengas- ja vannemyynti Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus Varaosavaraston hoitaminen Varaosatyö ja varaston hallinta Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Yrityksessä toimiminen Huippuosaajana toimiminen Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp Autokorin huolto, 5-15 osp Pienkoneiden huolto ja korjaus, 5-15 osp Pienkoneiden tekniikka ja varaosien myyntityö, 5-15 osp Ajoneuvojen rakenne ja katsastuskorjaus, 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp - * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 7

8 3 Yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Kulttuurien tuntemus Osa-alueita kohdista Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia - 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat - Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto). Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten 8

9 ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun. 1.5 ALAN AMMATIT OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ Autotekniikan osaamisala Autotekniikan osaamisalan suorittanut osaa toimia ajoneuvoasentajan tehtävässä. Hän osaa huoltaa ja korjata asiakkaan ajoneuvon sekä palvella asiakasta. Hän tuntee alansa lainsäädännön asettamat vaatimukset ja osaa varmistaa ajoneuvon liikenneturvallisuuden ja toimivuuden. Hän hallitsee huolto- ja korjaustöihin liittyvät tavallisimmat työmenetelmät ja osaa valita oikeat aineet ja tarvikkeet. Hän tuntee työhönsä liittyvät vastuut ja velvoitteet sekä työn turvalliseen tekemiseen liittyvät työsuojelusäädökset. Hän osaa käyttää alalla yleisesti esiintyviä tiedonhankinta- ja viestintävälineitä. AJONEUVOASENTAJAN POLKU (HENKILÖAUTOMEKAANIKKO) Auton tai moottoripyörän huoltaminen Auton korjaaminen Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus Auton korin sähkövarustetyöt Rengastyöt Autokorinkorjauksen osaamisala Autokorinkorjauksen osaamisalan suorittanut tietää autokorin rakenteeseen ja materiaaleihin liittyvät asiat sekä osaa erilaisia lämpökäsittelymenetelmiä. Hän joutuu autoa korjattavaksi purkaessaan sekä korjauksen jälkeen kootessaan käsittelemään auton muuta tekniikkaa, kuten esim. mekaanisia osia ja elektroniikkaa. Näistä työvaiheista selvitäkseen hänellä on asennusteknisiä taitoja. Hän osaa käyttää erilaisia korinkorjausmenetelmiä sekä tuntee auton pintakäsittelyyn liittyvät asiat. Autokorinkorjaaja tuntee auton yleisimmät alusta-, moottori- ja sähkölaiterakenteet. Hän selviytyy ammatissa tarvittavista hitsauksista, liitoksista, ohutlevytöistä ja metallien liimauksista. Hän tunnistaa korirakenteiden materiaalit ja osaa niiden edellyttämät korjaukset. Hän osaa tehdä pintaosien oikaisutyöt, korinosien oikaisun, vaihdon ja sovituksen sekä lasien vaihdon ja tuntee korinsähkötekniikan perusteet. 9

10 KORIKORJAAJAN POLKU Huolto- ja korjaustyöt Pintavauriotyöt Mittaus- ja korivauriotyöt Maalauksen esikäsitteytyöt Varaosatyö ja varaston hallinta Auton turvavarustetyöt Automaalauksen osaamisala Automaalauksen osaamisalan suorittanut hallitsee erilaisten materiaalien pintakäsittelyn, perusmaalaukset sekä auton korjausmaalauksen. Automaalari tarvitsee töissään korikorjaukseen liittyviä taitoja. Hän tuntee auton yleisimmät alusta-, moottori- ja sähkölaiterakenteet ja osaa tehdä niiden yksinkertaiset huollot. Hän osaa irrottaa, merkitä ja kiinnittää korin osat ja tehdä esikäsittelytyöt, auton suojauksen, pohjustustyöt ja ruosteenpoiston. Hän tuntee automaalaamoissa käytettävät hiomakoneet, hiontatekniikat ja -materiaalit, pohjatyöt, pohja- ja ruosteenestomaalit sekä eristys-, hioma- ja täytemaalit. Hän tuntee pintamaalauksen työvaiheet, osaa sekoittaa ja sävyttää värit ja tehdä paikka- ja häivytysmaalaukset. Hän tuntee korin muovilaadut ja niihin sopivat esikäsittely-, puhdistus-, pohjustus- ja pintamaalausmateriaalit ja -menetelmät. Hän ottaa työssään huomioon työturvallisuuden, taloudellisuuden, kuluttajansuojalain, korjausehdot ja asiakaspalvelun. AUTOMAALARIN POLKU Huolto- ja korjaustyöt Pohjustustyöt Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt Autokorintyöt Ruiskumaalaustyöt Kuviomaalaustyöt Varaosamyynnin osaamisala Varaosamyynnin osaamisalan suorittanut osaa myydä, markkinoida ja palvella asiakasta. Hän hallitsee ajoneuvojen tekniikan sillä tasolla, että asiakaspalvelu ja myyntityö sujuvat joutuisasti. Hän osaa käyttää eri automerkkien ja riippumattomien varaosaliikkeiden tietokonepohjaisia ohjelmia ja hakemistoja sekä osaa varaosa- ja varastoalan tehtäviä käsin ja koneellisesti esim. automaattisilla laitteilla. Hän osaa tehdä varaston asiakirjat ja varastokirjanpidon käsin tai tietotekniikkaa käyttäen. Varaosamyyjä osaa logistiikan perusvalmiuksiin kuuluvat asiat, kuten tavaran varastoinnin, talouden pidon, kierrätyksen ja tietoverkkojen käytön. Hän tuntee varastotalouden ja sen vaikutuksen yrityksen talouteen sekä kansainvälisten materiaalivirtojen perustoiminnat. Varaosamyyjän tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kaupan, teollisuuden, liikenteen ja julkisen sektorin palvelukseen. 10

11 VARAOSAMYYJÄN POLKU Huolto- ja korjaustyöt Varastonhallinta Varaosamyyntityö ja asiakaspalvelu Rengas- ja vannemyynti Lisävaruste- ja tarvikemyyntityö Vapaa-ajan ajoneuvojen sekä niiden varaosien myyntityö 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 AUTOTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT AUTON TAI MOOTTORIPYÖRÄN HUOLTAMINEN (45 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä auton tai moottoripyörän pesun, vahauksen ja tarkastaa mahdolliset korivauriot tunnistaa huollon yhteydessä esiin tulevat korroosioneston puutteet ja osaa neuvoa asiakasta jatkotoimenpiteitä varten tehdä auton tai moottoripyörän kuntohuollon tehdä auton tai moottoripyörän määräaikaishuollon valmistajan huolto-ohjelman mukaan jakopään huolto-osien vaihdon jarrujen huolto-osien vaihdon tehdä pyörien tarkastuksen ja tuntee rengasmääräykset sekä osaa tehdä rengastyön käyttää auton tai moottoripyörän huoltoon tarkoitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja huoltaa niitä oikealla tavalla hoitaa asiakaspalvelutilanteen käyttää huoltotarvikkeita sekä jätteiden lajittelun ja uusiokäytön huolehtia ympäristönsuojelusta, työturvallisuudesta ja työpisteensä siisteydestä ottaa huomioon korjausehdot ja autoalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset omassa työssään käyttää tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja alan ohjelmistoja alalla tarvittavan sanaston tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee toimia, sekä tuntee yleistiedot ensiavun antamisesta edistää toiminnallaan työssään ja työyhteisössään yritystoiminnan tuloksellisuutta ylläpitää työkykyään. 11

12 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Ammattitaidon osoittamistavat tuntee yrittäjyyden periaatteen huoltotöissä. suorittaa SFS 6002 pätevyyden Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä autokorjaamossa tai moottoripyöräkorjaamossa autoon tai moottoripyörään huollon. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Työturvallisuus ja ympäristö Auton kori ja rakenne Keskeiset sisällöt Autoalan korjausehdot Autoalan työturvallisuus Tulityöohjeet Työkyvyn ylläpitäminen Huolehtii ympäristönsuojelusta Siisteys Asiakaspalvelu Yrittäjämäinen toiminta Ajoneuvon puhdistus Korroosio ja korroosionesto Korin rakenne Korin osien tunteminen Korimateriaalin tuntemus Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Tulityö, työturva, hätäensiapukoulutus Ergonomia Työskentelymenetelmät, työsuojelulaki Ympäristöystävällisyys, lajittelu Kausihuolto, perusteellinen puhdistus ja tarkastus Korroosiosuojauksen tarkistus Korroosiosuojauksen vaurioiden korjaus 12

13 Liitosmenetelmät ja materiaalit Ajoneuvon rakenne Sähkötekniikan perusteet Kuntohuolto Jarru-, alusta- ja rengastyöt Moottorin ja voimansiirron huolto Määräaikaishuolto ja asiakaspalvelu Raaka-ainetaloudellisuus Jätteiden uusiokäyttö Yleisimmät liitosmenetelmät Osien nimet -sanasto Ajoneuvon järjestelmien toiminta ja tarkoitus Järjestelmien toiminta Sähköturvallisuus Perussuureet ja kaavat Peruslaskutoimitukset Sähkökaaviot TVT Pyrotekniikka Korjaus- ja huolto-ohjeet Työvälineiden käyttö-, huolto ja korjaus Rengasmääräykset Auton mekaanisen kunnon tarkastus Yksinkertaisten mekaanisten vikojen korjaus Ajoneuvon suojaaminen Jarrujen huolto-osien vaihto Rengasmääräykset ja tarkistukset Yleisimmät alustankorjaustyöt Jakopään huolto-osien vaihto Moottorin yleisimmät huoltotoimenpiteet Voimansiirron yleisimmät huoltotoimenpiteet Työn vastaanotto ja luovutus Kustannusarvio Huolto-ohjelman käyttäminen Huoltotyökalujen käyttö TVT-laitteiden ja ohjelmien käyttö Hitsausmenetelmien tunnistus Liitosmenetelmien tunnistus Kierrejärjestelmät ja liitokset Mig/mag-hitsauksen suoritus Eri rakenteiden tuntemus Moottorien toiminta Jarru- ja voimansiirron rakenne SFS 6002 Mittausharjoitukset Kytkentäkaavion lukeminen Laite tuntemus Mittalaitteiden käyttö Ohjeiden käyttö Mittalaitteiden käyttö Katsastusmääräykset Yksinkertaiset jarru- ja alusta korjaukset Pakokaasutesti Auton liikenneturvallisuuden tarkistaminen Rengastyöt Jousien ja iskunvaimentimien vaihto Jarrupalojen ja levyjen vaihto Jarrujen ilmaus ja testaus Jakopäähuolto Öljyjen, tulppien, suodattimien vaihto Venttiilien säätö Asiakastyön vastaanotto ja luovutus Korjaamo-ohjelmien käyttö Varaosahallinta 13

14 Vaadittavat erillispätevyydet SFS 6002 Työturvallisuuskortti (suositeltava) EA1 (suositeltava) Muuta huomioitavaa AUTON KORJAAMINEN (45 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa jarrujen vian haun ja korjauksen pyörän tuentaan liittyvän vian haun ja korjauksen mitata ja säätää pyörien asentokulmat korjata perus-, yksilevykytkimen vaihtaa vetoakselin murrosnivelen tehdä auton tarkastuksen määräaikaiskatsastusta varten käynnistinmoottorin ja latausgeneraattorin kunnon määrityksen ja vaihdon diagnosoida kansitiivistevaurion tehdä ohivuotomittauksen perusmoottoriin tehdä pakokaasumittauksen bensiini- ja dieselmoottoriseen autoon kunnostaa ajovalot käyttää auton korjaukseen tarkoitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja huoltaa niitä hoitaa asiakaspalvelutilanteen ja neuvoa asiakasta ottaa huomioon kuluttajansuojalain ja autoalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset omassa työssään alalla tarvittavan sanaston auton kokonaisrakenteen ja järjestelmien toimintatavan sekä niihin liittyvien fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hyödyntämisen ottaa huomioon auton turvavarusteet korjauksia tehdessään ilmastointilaitteeseen liittyvät työturvallisuus ja ympäristötekijät käyttää korjaamon tietojärjestelmää. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee moottorin ohjausjärjestelmän ja sähkökaavioiden periaatteen autokorjaamotoimintaan liittyvän pyroteknisten laitteiden käsittelyn ympäristö- ja työturvallisuusvaatimukset ilmastointilaitteisiin liittyen yrittäjyyden periaatteen korjaustöissä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että 14

15 osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Auton korjaaminen Jarrujen korjaustyöt Alustan korjaustyöt Nelipyöräsuuntaus Keskeiset sisällöt Jarruja ja jarrutöitä koskevan lainsäädäntö Jarrujen toiminnan tarkistus ja vianhaku Jarrujen mekaniikan korjaustyöt Jarruhydrauliikan korjaustyöt Pyöräntuennan ja ohjauslaitteiden kunnon tarkistus Pyöräntuennankorjaukset valmistajan ohjeiden ja lainsäädännön mukaan Pyörän laakeroinnin tarkistus ja korjaus Erilaisten jousitus- ja pyöräntuentalaitteiden rakenteen tunteminen Pyörän asentokulmien vaikutukset Nelipyörämittaus Pyöräkulmien säätö valmistajan ohjeiden mukaan Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Jarrujen testaus dynamometrillä Jarrujärjestelmän kunnon tarkistus ja korjausehdotusten teko Jarrujen kunnostaminen tieliikennelain edellyttämään kuntoon Ajoneuvon pyörän tuentalaitteiden käyttökunnon määrittäminen Jousituksen toimintakunnon tarkistus Pyöränlaakerin kuluneisuuden tunnistaminen Ohjauslaitteiden käyttökunnon määritys Ajoneuvon renkaiden virhekulumien tunnistaminen Ajoneuvon pyörän suuntauksen suorittaminen 15

16 Renkaiden kulumavirheet Ajoneuvon oikeanlaisen ajokäytöksen toteaminen Katsastustarkistus Autosähkötekniikan perusteet Moottorin kunnon määritys Voimansiirto Sähköiset järjestelmät Tunteen ajoneuvon kuntoa säätelevän lainsäädännön Tuntee pakokaasujen koostumuksen ja niihin vaikuttavat seikat Korroosion vaikutus ajoneuvon käyttöturvallisuuteen Teknisesti ja taloudellisten kannattavien korjausten arviointi Kytkentäkaaviot Sähkötekniikan peruslait Käynnistys- ja latausjärjestelmien rakenne ja toiminta Sähköenergian varastointi Sähkön mittaustekniikka Ajoneuvon valaistusjärjestelmät Moottorin rakenne ja toiminta Moottorin toimintaedellytykset Moottorin kunnon merkitys pakokaasupäästöihin Ympäristönäkökohtien huomiointi Voimansiirron rakenne ja toiminta Välityssuhteiden vaikutus Ajoneuvojen voimansiirto laitteiden toiminta kunnon määritys Tuntee ilmastointilaitteeseen ja turvatekniikkaan liittyvät työturvallisuus- ja ympäristötekijät Diagnostiikkatesterien käyttö Moottorin ohjausjärjestelmän toiminta Sähköisten järjestelmien perusrakenne Suorittaa pakokaasupäästöjen mittauksen Suorittaa ajoneuvon katsastustarkistuksen tarkistuskaavakkeen mukaan Laatii korjausehdotukset ajoneuvon katsastuskuntoon saattamiseksi Suorittaa tarvittavat korjaukset ajoneuvon saattamiseksi tieliikennekelpoiseksi Käyttää kytkentäkaaviota sähköisten vikojen paikallistamisessa Lataus- ja käynnistysjärjestelmien kunnon määritys ja vianetsintä leismittarin käyttö sähkövikojen korjauksessa Moottorin mekaanisen kunnon mittaus ja toimintakunnon määritys Moottorin vuotojen paikallistaminen ja kunnostus Moottoritesterien käyttö moottorien kunnon diagnosoinnissa Kytkimen toimintakunnon määritys ja kunnostus Voimansiirto akseleiden kunnon määritys ja kunnostus Voimansiirron vuotojen diagnosointia ja kunnostus Voimansiirron toimintakunnon määritys ja korjaus ehdotusten teko Turvatekniikan toimintakunnon määritys ja komponenttien vaihto Ilmastoinnin toimintakunnon määritys työturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioiden 16

17 Sähköisten järjestelmien vianhakumenetelmien tunteminen Diagnostiikkatesterien käyttö Asiakaspalvelu- ja korjaamotoiminta Vaadittavat erillispätevyydet - - Asiakaspalvelun periaatteet Korjaamon tietojärjestelmät Yrittäjyyden periaatteet korjaamotoiminnassa Aune-korjausehdot Muuta huomioitavaa Opiskelee osaa käyttää korjaamotoiminnan tietojärjestelmiä Osaa toimia asiakaspalvelutilanteissa Ymmärtää korjaamotoiminnan taloudelliset edellytykset 2.2 AUTOKORINKORJAUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa hoitaa asiakaspalvelutilanteen ottaen huomioon moottoriajoneuvojen korjausehdot ja autoalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset omassa työssään neuvoa asiakasta auton teknisissä ongelmissa alalla tarvittavan sanaston auton kokonaisrakenteen ja järjestelmien toimintatavan hakea ja noudattaa autonvalmistajan korjausohjeita käyttää auton huoltoon ja korjaukseen tarkoitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja huoltaa niitä oikealla tavalla suorittaa auton korinhuollon tunnistaa auton korihuollon yhteydessä esiin tulevat korroosioneston puutteet ja osaa neuvoa asiakasta jatkotoimenpiteistä tehdä auton pyörien tarkastuksen suorittaa auton tarkastuksen mekaanisella tasolla määräaikaiskatsastusta varten korjata tarkastus- ja huoltotöiden yhteydessä havaitsemiaan yksinkertaisia vikoja autoalalle sovellettavia sähkötekniikan peruslakeja siten, että pystyy tekemään jännitemittauksia lukea yksinkertaisia auton sähkökaavioita käyttää tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja alan ohjelmistoja suojata ajoneuvon huolto- ja korjaustoimenpiteiden ajaksi toimia tulitöistä annettujen turvallisuusmääräysten mukaisesti huolehtia työpaikkansa työsuojelusta ja ympäristönsuojelusta 17

18 autokorjaamotoiminnassa käytettävien pyroteknisten laitteiden käsittelyn käyttää raaka-aineita taloudellisesti sekä osaa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusiokäytön periaatteet ylläpitää työkykyään yrittäjyyden periaatteet huolto- ja korjaustöissä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suorittaa SFS 6002 pätevyyden. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä huolto- ja korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Työturvallisuus ja ympäristö Keskeiset sisällöt Autoalan korjausehdot Autoalan työturvallisuus Tulityöohjeet Työkyvyn ylläpitäminen Huolehtii ympäristönsuojelusta Siisteys Asiakaspalvelu Yrittäjämäinen toiminta Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Tulityö, työturva, hätäensiapukoulutus Ergonomia Työskentelymenetelmät, työsuojelulaki Ympäristöystävällisyys, lajittelu 18

19 Auton kori ja rakenne Liitosmenetelmät ja materiaalit Ajoneuvon rakenne Sähkön perusteet Kuntohuolto Ajoneuvon puhdistus Korroosio ja korroosionesto Korin rakenne ja materiaalit Alan sanasto Raaka-ainetaloudellisuus Jätteiden uusiokäyttö Yleisimmät liitosmenetelmät Alan sanasto Kokonaisrakenne Järjestelmien toiminta Sähköturvallisuus Perussuureet ja kaavat Peruslaskutoimitukset Sähkökaaviot Tvt Pyrotekniikka Korjaus- ja huolto-ohjeet Työvälineiden käyttö-, huolto ja korjaus Rengasmääräykset Auton mekaanisen kunnon tarkastus Yksinkertaisten mekaanisten vikojen korjaus Ajoneuvon suojaaminen Kausihuolto, perusteellinen puhdistus ja tarkastus Korroosiosuojauksen tarkistus Korroosiosuojauksen vaurioiden korjaus Hitsausmenetelmien tunnistus Liitosmenetelmien tunnistus Kierrejärjestelmät Mig/mag-hitsauksen suoritus Eri rakenteiden tuntemus Moottorien toiminta Jarru- ja voimansiirron rakenne SFS 6002 Mittausharjoitukset Kytkentäkaavion lukeminen Laitetuntemus Mittalaitteiden käyttö Ohjeiden käyttö Mittalaitteiden käyttö Katsastusmääräykset Yksinkertaiset jarru- ja alusta korjaukset Pakokaasutesti Auton liikenneturvallisuuden tarkistaminen Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa PINTAVAURIOTYÖT (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määrittää erilaisten menetelmien avulla auton korin pintavaurioiden suuruuden, jonka perusteella hän osaa tehdä työsuunnitelman suojata vaurioille alttiit kohdat lisävaurioiden ehkäisemiseksi 19

20 tunnistaa autoissa käytettävät pintaosien yleisimmät materiaalit ja tehdä niille korjaukset ottaen huomioon automerkki- ja mallikohtaiset korjausohjeet sekä työmenetelmät pohjustaa maalattavan työkohteen hyvää korjaustyötapaa noudattaen tehdä pintavaurion oikaisutyön asianmukaisia välineitä käyttäen sekä huolehtia kohteen korroosionehkäisyn säilymisestä määrittää tarvittavat varaosat ja materiaalit suorittaa korin pintaosien vaihdot, liitokset ja sovitukset tunnistaa korirakenteiden ja käytettävien materiaalien vaikutukset eri liitosmenetelmiin tunnistaa tarvittavat liitosmenetelmät ja niiden perusteet (Mag/Mig-hitsaus, Mig-kaarijuotto, vastushitsaus, niittaus/liimaus ja liimaus) muoviosien tunnistuksen ja korjaamisen liima- ja kumitiivistelasien vaihdon pintavauriotöiden yhteydessä esiintyvien varusteiden, osien ja kokonaisuuksien irrottamisen, purkamisen, kokoamisen ja kiinnittämisen siten, että ajoneuvo on liikenneturvallisessa kunnossa kokoamisen jälkeen tarkastaa ja viimeistellä auton luovutuskuntoon valita tarvittavat työkalut ja välineet oikein sekä käyttää ja hoitaa niitä käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua lajitella syntyvät jätteet yrittäjyyden periaatteet pintavauriotöissä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä pintavaurioiden korjaustöitä autokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* 20

21 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Vauriokorjaamon työturvallisuus Osien vaihto ja sovitus Pohjustustyöt Pintaosien korjaustyöt Lasien vaihto ja korjaus Asiakaspalvelu ja korjaamotoiminta Keskeiset sisällöt Henkilökohtaiset suojaimet Työvälineiden turvallinen käyttö Turvalliset työmenetelmät Korjauskohteen suojaaminen lisävaurioilta Ympäristön suojaaminen Vaaralliset aineet Korin osien vaihdot ja sovitukset Varusteiden irrotus ja kiinnitys Osien ja varusteiden säilytys ja merkitseminen Liitosmenetelmät Pohjustustyömenetelmät Pohjustustuotteet ja käyttökohteet Korroosionesto Pintavaurion oikaisumenetelmät Oikaistun pinnan laatuvaatimukset Pintavaurion suuruuden määrittäminen Muovien korjaukset Liima- ja tiivistelasien vaihtaminen Tuulilasin vaurion korjaaminen Lasiliimat ja tarvikkeet Lasien vaihdossa tarvittavat työvälineet Asiakaspalvelun periaatteet Korjaamon tietojärjestelmät Yrittäjyyden periaatteet korjaamotoiminnassa Aune-korjausehdot Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Suojainten käyttötarkoituksen tunnistaminen Työvälineiden ja -menetelmien käyttötarkoituksen tunnistaminen Työn suunnittelu ympäristö ja turvallisuus huomioiden Korin osan irrotus ja kiinnitys Korin osien sovittaminen Pintavaurion kittaus- ja hiontatyö Pintavaurion tinaustyö Korinosan saumaus Pintavaurion oikaiseminen Hitsatun pintapellin irrotus ja kiinnitys Muoviosien korjaus Liimalasin vaihtaminen Tuulilasivaurion korjaaminen Opiskelee korjaamotoiminnan tietojärjestelmiä Osaa toimia asiakaspalvelutilanteissa Ymmärtää korjaamotoiminnan taloudelliset edellytykset Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Teemat toteutetaan korikorjauspainotteisesti. 21

22 2.2.3 MITTAUS- JA KORIVAURIOTYÖT (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa mitata auton korin käyttämällä mittauksessa tarvittavia perusmittalaitteita, auton mittatietoja, elektronisia ja mekaanisia mittalaitteita sekä oikaisupenkeissä käytettäviä mittalaitteita tai jigipenkkejä tehdä kirjallisen korjauskustannusarvion korjauskustannusarvion perusteella tulkita sopivat työmenetelmät ja varaosat tehdä vaurioanalyysin autoverolain huomioiden ja käyttää siihen tarvittavia laitteita ja ohjelmistoja käyttää yleisimpiä korinoikaisulaitteita ja niihin liittyviä menetelmiä kiinnittää auton korinoikaisupenkkiin veto- ja oikaisutilanteissa ottaa huomioon materiaalien käyttäytymisen tehdä korin ja rungon oikaisun oikaisulaitteilla lievissä vauriotapauksissa koritöiden yhteydessä esiintyvien osien ja kokonaisuuksien irrottamisen, purkamisen, kokoamisen ja kiinnittämisen varmistaa, että auto on liikenneturvallisessa kunnossa huomioida pyrotekniikkaa sisältävät laitteet arvioida oman työnsä laatua ja huolehtia työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä valita työturvalliset työmenetelmät ja laitteet ja ylläpitää työkykyään huomioida työssään muut työntekijät käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat arvioida oman työnsä laatua lajitella syntyvät jätteet yrittäjyyden periaatteet mittaus- ja korivauriotöissä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä mittaus- ja korivauriotöitä autokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* 22

23 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Vaurioanalyysi ja kustannusarviot Osien ja osakokonaisuuksien irrotus ja kiinnitys Mittaustyöt Korinoikaisulaitteiden käytön tuntemus Korjaamon toiminnot Auton merkkikohtaiset korjausohjeet Vaadittavat erillispätevyydet Keskeiset sisällöt Vauriokartoitus Kustannusarvio Korjaussuunnitelma Osien irrotus, kiinnitys ja varastointi Irrotus- ja kiinnitysmenetelmät Mekaaninen ja sähköinen mittalaite Automallikohtaiset mittakortit Mittauspöytäkirjat Vaurion laajuuden määrittäminen Korinoikaisupenkit Hydrauliset korinoikaisulaitteet Eri korimateriaalien käyttäytyminen vetotyötilanteessa Huollon ydinprosessi Korjaamotoiminnan kannattavuus Korjaamon sidosryhmät Työntekijän vastuut ja laadunvalvonta Automerkkikohtaiset ohjeet Turvalaitemääräykset ja -ohjeet Muuta huomioitavaa Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Kirjallisen kustannusarvion laatiminen Korjauksen suunnittelu Korjauksen yhteydessä osien irrotus, kiinnitys sekä varastointi Vaurion määritys sähköisillä ja mekaanisilla mittalaiteilla Mittauspöytäkirjan laatiminen Auton asennus korinoikaisupenkkiin Lievien kori- ja runkovaurioiden oikaisu oikeisiin mitta-arvoihin Työskentely osana korjausprosessia Oman työn ja oman työn laadun arviointi Automerkkikohtaisten ohjeiden hakeminen Turvalaitemääräysten ja - ohjeiden hakeminen ja noudattaminen Teemat toteutetaan korikorjauspainotteisesti. 23

24 2.3 AUTOMAALAUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLISET OPINNOT HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT (30 OSP) Katso kohta autokorinkorjauksen osaamisalan pakollisista tutkinnon osista POHJUSTUSTYÖT (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tulkita ja käyttää kustannusarvioita töissään tehdä auton suojauksen ennen pohjustustöiden aloittamista hakea ja noudattaa auton- ja maalinvalmistajan korjausohjeita käyttää esikäsittely- ja pohjustustöissä tarvittavia materiaaleja ja työvälineitä tehdä pintavaurion oikaisutyön asianmukaisia välineitä käyttäen sekä huolehtia kohteen korroosionehkäisyn säilymisestä yleisimmin käytettävät hiontatekniikat ja materiaalit pohjustaa maalattavan työkohteen hyvää korjaustyötapaa noudattaen ruiskuttaa pohja- ja hiomamaaleja sekä valita oikean maaliruiskun materiaalin mukaan huolehtia työvälineiden puhtaudesta ja toimivuudesta käyttää tiivistysmateriaaleja ja valita käyttökohteen mukaan oikean materiaalin automaalaamossa käytettävien aineiden turvallisuusmerkinnät työskennellä työturvallisesti ylläpitää työkykyään arvioida työnsä laatua. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä pohjustustöitä automaalaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit 24

25 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Vauriokorjaamon työturvallisuus Pohjatuotteiden ruiskutus Vaurioanalyysi ja kustannusarviot Pohjustustyöt Hiontatyöt Keskeiset sisällöt Henkilökohtaiset suojaimet Työvälineiden turvallinen käyttö Turvalliset työmenetelmät Korjauskohteen suojaaminen lisävaurioilta Ympäristön suojaaminen Vaaralliset aineet Pohjustustuotteiden oikea valinta työkohteeseen Eri valintojen vaikutus työstä saatavaan katteeseen Ruiskuttaa erilaisia pohjamateriaaleja niihin soveltuvilla välineillä Vauriokartoitus Kustannusarvio Korjaussuunnitelma Pohjustustyömenetelmät Pohjustustöissä käytettävät tuotteet ja niiden käyttökohteet Korroosioon vaikuttavat tekijät Hiontamateriaalit Hiontakarkeudet Käsin- ja konehionta Suihkupuhdistus Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Suojainten käyttötarkoituksen tunnistaminen Työvälineiden ja -menetelmien käyttötarkoituksen tunnistaminen Työn suunnittelu ympäristö ja turvallisuus huomioiden Osaa valita pohjamaalaus rakenteen työkohde- sekä pintamaalaus rakenne huomioiden Osaa ruiskuttaa erilaisia pohjamateriaaleja niihin soveltuvilla välineillä Kirjallisen kustannusarvion laatiminen Korjauksen suunnittelu Pintavaurion kittaus- ja hiontatyö Koriliitosten tiivistäminen Korroosion esto Valmistajan ohjeet Ymmärtää käytännössä pohjustustyössä käytettävien hiontakarkeuksien merkityksen laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tuntee ja osaa käyttää erilaisia hiontamateriaaleja oikeissa kohteissa 25

26 Pintavaurion oikaisutyö Vaadittavat erillispätevyydet Oikaisu työssä käytettävät työvälineet ja niiden käyttö Pintavaurion oikaisumenetelmät Oikaistun pinnan laatuvaatimukset Pintavaurion suuruuden määrittäminen Muuta huomioitavaa Pintaosien oikaisu eri menetelmiä käyttäen Korroosionestosta huolehtiminen. Teemat toteutetaan automaalauspainotteisesti RUISKUMAALAUSTYÖT (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käsitellä, puhdistaa ja varastoida käytettäviä työvälineitä ja materiaaleja työturvallisuusmääräyksien mukaisesti sekä huoltaa niitä hakea ja noudattaa auton- ja maalinvalmistajan korjausohjeita löytää silmämääräisesti värikartaston avulla oikean värisävyn maalattavaan kohteeseen sävyttää värejä sekoituskonejärjestelmällä ruiskuttaa osa- ja kokomaalauksia tehdä häivytysmaalauksia eri maalausmateriaaleilla korjata mahdolliset maalausvirheet viimeistellä auton ennen luovutusta asiakkaalle yrittäjyyden periaatteet ruiskumaalaustöissä työskennellä työturvallisesti ylläpitää työkykyään huolehtia syntyvistä maalausjätteistä ja ympäristön suojelusta. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ruiskumaalaustöitä automaalaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit 26

27 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Maalaamolaitteisto Maalausmateriaalien ja työvälineiden käsittely Sävyn etsiminen ja valmistus Ruiskumaalaustekniikka Viimeistely Asiakaspalvelu ja korjaamotoiminta Keskeiset sisällöt Laitteiden toimintakunnon ymmärtäminen sekä oikeanlainen käyttö Jätteiden lajittelu Työympäristön ylläpito Työturvallisuus Valmistajan ohjeiden mukainen materiaalin käyttö Maalaamokäsityökalujen käyttö, huolto ja säilytys Osaa etsiä erilaisia menetelmiä käyttäen lähimmän värisävyn Osaa käyttää kaavaohjelmia Tuntee eri maalausrakenteet Osa- ja kokomaalauksiin vaikuttavat tekijät Häivytysmaalaukset eri materiaaleilla Suojaustekniikka pintamaalaukseen Maalausvirheiden korjaus Työn viimeistely ennen luovutusta asiakkaalle Asiakaspalvelun periaatteet Korjaamon tietojärjestelmät Yrittäjyyden periaatteet korjaamotoiminnassa Aune-korjausehdot Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Maalaamolaitteiden käyttö, huolto ja järjestyksen ylläpito Tunnistaa maalaamossa syntyvät jätteet ja osaa lajitella ne Maalaustyöhön liittyvien riskien kartoitus Erilaisten ruiskujen, käsityökalujen sekä materiaalien käyttö ja huolto Valmistajien ohjeet Erilaisten maalausrakenteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen Maalin ja sävyn valmistaminen eri maalausrakenteisiin Erilaiset ruiskumaalaustyöt vaihteleviin kohteisiin Tunnistaa ja korjaa yleisimmät maalausvirheet Työn luovutuskuntoon saattaminen opiskelee ja osaa käyttää korjaamotoiminnan tietojärjestelmiä osaa toimia asiakaspalvelutilanteissa 27

28 ymmärtää korjaamotoiminnan taloudelliset edellytykset Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Teemat toteutetaan automaalauspainotteisesti. 2.5 VARAOSAMYYNNIN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT (30 OSP) Katso kohta autokorinkorjauksen osaamisalan pakollisista tutkinnon osista VARAOSAMYYNTITYÖ JA ASIAKASPALVELU (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa huomioida asiakkaan ja tervehtiä tehdä tarvekartoituksen asiakkaan kuvauksen perusteella edustamiensa ajoneuvojen ja tuotteiden tekniikan edustamansa liikkeen varaosaohjelmat ja luettelot (EPC) autoalaa koskevaa lainsäädäntöä ja sopimuksia siten, että pystyy neuvomaan asiakasta auton varusteluun kuuluvissa asioissa esittää asiakkaan tarvitsemia lisäosia, tarvikkeita ja palveluita viedä myyntiprosessin päätökseen asiakasta tyydyttävällä tavalla toimia myyntikampanjan tavoitteiden mukaisesti pitää myymäläympäristön esteettisesti sellaisena, jossa asiakkaat viihtyvät. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä varaosamyyntityötä ja asiakaspalvelua varaosaliikkeessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit 28

29 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Asiakasneuvonta ja kustannusarvioiden tekeminen Markkinointi ja myynninedistäminen Asiakkaan palveleminen ja myyntityön perusteet Ajoneuvo- ja tuotetekniikka Tietojärjestelmät Autoalan lainsäädäntö ja sopimukset Vaadittavat erillispätevyydet Keskeiset sisällöt asiakaspalvelu asiakkaan kohtaaminen asiakkaalle tarkoituksenmukaisimman ratkaisun löytäminen kampanjat mainonta myynnin tukena lisäpalveluiden myynti reklamaatioiden käsittely maksuvälineiden käsittely kaupan päättäminen Ajoneuvotekniikkaan liittyvä tuotetietous Lisävarusteiden tuntemus Varaosamyyntiin liittyvien atkohjelmien käyttö korjaamotoimintaan liittyvät atkohjelmat ja niiden käyttö Aune-korjausehdot kuluttajansuojaan liittyvä lainsäädäntö noudattaa hyvää kauppatapaa Muuta huomioitavaa Osaamisen hankkiminen esimerkkejä asiakkaan tarvitseman varaosan tilaaminen vaihtoehtojen esittäminen myyntitilanteessa tuote-esittelypäivän järjestäminen kassatyöskentely myyntitilanteessa toimiminen tuoteluetteloiden käyttö varaosaa tai lisävarustetta valittaessa Autofuturen, Esi-Tronicin käyttö työskentely atk-laiteilla takuu- tai reklamaation käsittely

30 2.5.2 VARASTONHALLINTA (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa varastotyön perusteet ja tuntee yleisimmät varastointijärjestelmät varastokirjanpidon perusteet varastonhallintaan vaikuttavia tekijöitä siten, että hän osaa päättää tuotteiden tilaamisen ajankohdan ja tuotemäärän inventaarion suoritustavat ja raportoinnin perustella, milloin tuote on poistettava myynnistä ja varasto-ohjelmasta matemaattisia taitoja siten, että hän osaa päätellä varaston tunnusluvuista, onko toiminta taloudellisesti kannattavaa tehdä päivätilauksen vakiotoimittajilta takuukäsittelyn ja palautustuotteiden menettelytavat menettelytavat palavien ja vaarallisten aineiden varastoinnissa lajitella jätteet kierrätyksen ja kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti varastotyöhön liittyvät työturvallisuusasiat ja osaa ylläpitää työkykyään. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla varaston hallintaan liittyviin töihin varaosaliikkeessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen 30

31 Varastotyön perusteet ja varastojärjestelmät Inventaarion suoritus ja raportointi Varastonhallinta ja täydennystilaukset Takuukäsittely ja tuotepalautukset ABC-analyysi varaosavaraston järjestyksen ylläpitäminen varaston saldojen tarkastus varaston kannattavuuden seuranta varaosalogistiikka takuuehtojen ymmärtäminen tuotepalautukset esimerkkejä laskee varaston tunnuslukuja pitää varaston siistinä ja järjestyksessä tavaroiden vastaanotto ja hyllytys osallistuu inventointiin asioi varaosa- tai tukkuliikkeessä asioi sisäisten asiakkaiden kanssa hoitaa ennakkotilauksen tuotepalautuksen tekeminen takuuosien käsittely Kestävä kehitys ja työturvallisuus Varastokirjanpito ja varaston tunnusluvut Vaadittavat erillispätevyydet jätemääräysten tunteminen tunnistaa ongelmajätteet ergonomia lukulaitteiden ja tietojärjestelmien käyttö Muuta huomioitavaa lajittelee pakkaus- ja ongelmajätteet varastointimääräysten mukainen toiminta työskentely varastossa MOOTTORIKÄYTTÖISTEN PIENKONEIDEN KORJAUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT AUTON TAI MOOTTORIPYÖRÄN HUOLTAMINEN (45 OSP) Katso kohta autokorinkorjauksen osaamisalan pakollisista tutkinnon osista PIENKONEIDEN KORJAAMINEN (45 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ottaa työn vastaan ja palvella asiakasta määritellä pienkoneen huolto- tai korjaustarpeen 31

32 tehdä kustannusarvion ja suunnitella tarvittavan korjaustoimenpiteen arvioida uusittavien osien tarpeen sekä kunnostettavien osien koneistustyöt analysoida pienkoneen ja sen työlaitteen toiminnan aistihavaintoja sekä tarvittavia elektronisia ja mekaanisia perusmittalaitteita käyttämällä valita työhönsä työturvalliset työmenetelmät ja -laitteet tehdä korjaustyöt valmistajan ohjeen mukaisesti eri konetyyppien käynnistyksen eston periaatteet ja tarkastaa kyseisen koneen käynnistymisen eston sekä testatessa muut työn aikana mahdollisesti työtapaturmia aiheuttavat riskitekijät käyttää korjauksen analyysissä tietokoneohjelmistoja käyttää henkilökohtaisia suojaimia ja perustiedot ensiavun antamisesta huomioida työssään muut työntekijät sekä työskennellä työkykyään ylläpitäen käyttää varaosia ja erilaisia huoltotarvikkeita käsitellä ongelmajätteet huolehtia asianmukaisesti työn etenemisestä ja valmiin työn tarkastamisesta luovuttaa työn ja kertoa asiakkaalle, mitä korjaustöitä on tehty tehdä pienkoneen moottoreihin, voimansiirtoon, ohjauslaitteisiin, alustaan ja sähkölaitteisiin liittyvät normaalit korjaustyöt suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti sekä korjausohjeita noudattaen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä kustannuslaskelman korjattavasta laitteesta ja tekemällä kor- jaustyötä pienkonekorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä 32

33 Pienkoneen korjaus Korjauskustannusarvio Pienkoneiden tuotetietous Asiakkaan palveleminen ja myyntityön perusteet Asiakaspalvelu ja korjaamotoiminta Vaadittavat erillispätevyydet Korjaus- ja huolto-ohjeet Työvälineiden käyttö-, huolto ja korjaus Pienkoneen mekaanisen kunnon tarkastus Yksinkertaisten mekaanisten vikojen korjaus varaosien hinnan määrittäminen työn laskeminen korjaukselle asiakkaan tarpeiden mukaisen korjausvaihtoehdon perustelu myyntitilanteessa Moottorikäyttöisiin pienkoneisiin liittyvä tuotetietous Lisävarusteiden tuntemus reklamaatioiden käsittely maksuvälineiden käsittely kaupan päättäminen asiakaspalvelun periaatteet korjaamon tietojärjestelmät yrittäjyyden periaatteet korjaamotoiminnassa Aune-korjausehdot Muuta huomioitavaa Ohjeiden käyttö Mittalaitteiden käyttö Yksinkertaiset korjaukset laskee esim. ruohonleikkurin korjauskustannuksen tuoteluetteloiden käyttö varaosaa tai lisävarustetta valittaessa kassatyöskentely myyntitilanteessa toimiminen opiskelee ja osaa käyttää korjaamotoiminnan tietojärjestelmiä osaa toimia asiakaspalvelu tilanteissa ymmärtää korjaamotoiminnan taloudelliset edellytykset VALINNAISET TUTKINNON OSAT SÄHKÖVARUSTEIDEN MITTAUS JA KORJAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä uusien laitteiden sopeuttamisen ajoneuvon järjestelmiin ohjelmistojen päivittämisen etsiä eri tietolähteitä käyttäen korjausohjeet ja vianetsintäkaaviot lukea korjausohjeita ja kytkentäkaavioita käyttää mittaus- ja testauslaitteita 33

34 testata ja korjata sähkövarusteita. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähkövarusteiden mittaus-, säätö- ja korjaustyötä autoalan korjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus Vaadittavat erillispätevyydet Suorittaa tai on suorittanut SFS 6002 pätevyyden Keskeiset sisällöt eri tietolähteiden käyttäminen korjausohjeiden etsimiseen vianetsintäkaaviot ja niiden käyttö työssään käyttää huolto- ja korjaustyössä tarvittavia diagnostiikkalaitteita valmistajan järjestelmä- ja vianetsintäkaaviot hyödyntää eri mittaus- ja testauslaitteiden ominaisuuksia työssään Muuta huomioitavaa Osaamisen hankkiminen esimerkkejä tekee sähkövarusteiden testauksen ja korjauksen auton valmistajan ohjeiden mukaisesti. käyttää huolto- ja korjaustyössä tarvittavia diagnostiikkalaitteita 34

35 2.7.2 RENGASTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa henkilö- ja pakettiautojen sekä moottoripyörien rengastyöt työturvallisesti ottaen huomioon liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät renkaan vianmäärityksen periaatteet ja määritellä renkaan korjauskelpoisuuden sekä ajoneuvon korjaustarpeen käyttää ajoneuvonostimia ja työvälineitä ajoneuvon pyörän irrottamiseen ja kiinnittämiseen käyttää rengas- ja tasapainotuskonetta kiinnittää pyörän palvella asiakasta ja neuvoa rengasvalinnassa tarjota rengasalan tuotteita ja palveluita tehdä rengasalan töitä noudattaen kuluttajansuojalakia toimia ympäristönsuojeluvaatimusten mukaan renkaiden pinnoitukseen liittyvät prosessit raskaan kaluston pyöriin liittyvät turvallisuusseikat käyttää rengasalaa koskevaa lähdekirjallisuutta ja muita tietolähteitä rengasalan yleisimmät lainsäädösten perusasiat ja lakien, asetusten ja sopimusten vaikutuksen työhönsä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ajoneuvojen renkaiden huolto- ja korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa tai rengasliikkeessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* 35

36 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Rengastyöt Keskeiset sisällöt renkaan ja vanteen valintaan vaikuttavat tekijät tuntee yleisimmät rengas- ja vannetyypit sekä niiden merkinnät tietää pinnoituksen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset rengasalan lainsäädösten perusasiat. Osaamisen hankkiminen esimerkkejä rengastyön turvallinen suoritus Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Näyttöä täydennetään kirjallisella osuudella KUORMA-AUTON ALUSTA- JA HALLINTALAITTEIDEN KORJAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa paineilmajärjestelmän korjauksen lehtijousen vaihdon akseliston tuennan korjauksen pyörien asentokulmien mittauksen ja säädön pyörän navan korjauksen ja laakereiden vaihdon. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee paineilmajarru- ja jousitusjärjestelmän rakenteen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa huolto- ja korjaustöitä hyötyajoneuvokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit 36

37 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus Keskeiset sisällöt paineilmajärjestelmien korjaus ja testaus pyörän tuennan korjaus valmistajan ohjeiden mukaan pyörän navan laakerivälyksen tarkistus ja tarvittaessa säätö sen valmistajan ohjeen mukaan jousipakan vaihto annettujen ohjeiden mukaisesti noudattaen työturvallisuudesta annettuja ohjeita Osaamisen hankkiminen esimerkkejä paineilmavuodon paikallistaminen ja korjaus jousituksen osien vaihto pyörän asentokulmien mittaus Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa MOOTTORIN JA VOIMANSIIRRON HUOLTO JA KORJAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa korjata moottorin tai voimansiirron öljyvuodot hakea ja korjata moottorin ja voimansiirron ohjausjärjestelmän vian hakea ja korjata polttonestelaitteiden vian vaihtaa tai korjata moottorin apulaitteita korjata kytkimen korjata ja linjata nivelakseliston. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä moottorin- ja voimansiirronkorjaustöitä autokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 37

38 Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus Keskeiset sisällöt erottaa moottorin ja voimansiirron öljyvuodot toisistaan ja tekee korjauksen moottorin ja voimansiirron ohjausjärjestelmien tarkistus ja korjaus polttonestelaitteiden vianhaun ja korjauksen annettujen ohjeiden mukaan moottorin apulaitteiden vaihto ja korjaus kytkimen korjaus oikeiden öljyjen ja nesteiden valinta ja käyttö Osaamisen hankkiminen esimerkkejä ajoneuvon nestevuodon paikallistaminen ja korjaus kytkimen toimintakunnon määritys ja tarpeelliset korjaustoimenpiteet polttoainejärjestelmien vian etsintä diagnoositesteriä käyttänen moottorin apulaitteiden kunnon määritys ja korjaus toimenpiteet Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa HYDRAULIIKKA- JA PNEUMATIIKKAJÄRJESTELMIEN KORJAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valita oikeat öljylaadut 38

39 suorittaa hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmän korjaustöitä paine- ja virtausmittaukset huoltaa järjestelmän hydrauliikan ja pneumatiikan yleisimmät piirrosmerkit lukea järjestelmäkaavioita vianetsinnän perusperiaatteet esiohjauksen perusperiaatteet huomioida työturvallisuuteen liittyvät erityispiirteet ottaa työn vastaan ja palvella asiakasta. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee yleisimpien toimilaitteiden toimintaperiaatteet. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hydrauliikan ja pneumatiikan korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien korjaus Keskeiset sisällöt valmistajan ohjeiden mukaisten öljyjen valinta ja käyttö järjestelmän mittaukset työturvallisuuden huomioiden Osaamisen hankkiminen esimerkkejä toimilaitteen tai venttiilin vaihto / kunnostus järjestelmän työpaineiden mittaus 39

40 järjestelmän huolto valmistajan ohjeiden mukaisesti järjestelmä kaavioiden tulkinta vianetsinnän perusperiaatteet sähköiset, hydrauliset ja pneumaattiset esiohjausperiaatteet järjestelmän sisäisten ja ulkoisten vuotojen paikallistaminen Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Voidaan toteuttaa yhteistyössä luonnonvara-alan kanssa PAINEILMAJARRUJEN TESTAUS JA KORJAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa jarrun korjauksen sovitusajon viranomaismääräykset. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee paineilmajarru ja -jousitusjärjestelmän toiminnan. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa paineilmajarrujen huolto-, korjaus-, ja sovitustöitä hyötyajoneuvokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* 40

41 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Paineilmajarrujen testaus ja korjaus Vaadittavat erillispätevyydet Keskeiset sisällöt paineilmajärjestelmien korjaus ja testaus A- ja B-lupien ero ja työskentely niiden antamien ohjeiden mukaan. vianetsintä järjestelmäkaaviota käyttäen komponenttienpaikallistaminen kaavioita apuna käyttäen levyjarrun ja rumpujarrun huolto-osien tarkistus ja vaihto käyttölaitteiden toimivuuden tarkistus jarrujen sovitusajo Muuta huomioitavaa Osaamisen hankkiminen esimerkkejä paineilmavuodon paikallistaminen ja korjaus pyöräjarrun huolto osien vaihto työt ajoneuvon valmistaminen jarrujen sovitusajoon jarrujen paineilmakomponenttien vaihto Näyttöä voidaan täydentää kirjallisella tehtävällä MAALAUKSEN ESIKÄSITTELYTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa automaalauksen perustekniikan ja siihen liittyvät materiaalit, tilat, välineet, työkalut ja työmenetelmät käyttää tarvittavia työkaluja ja välineitä sekä hoitaa ja säilyttää niitä oikein tehdä yksinkertaisia pohjustustöitä maalaustyön suorittamiseksi tehdä koritinaukset ja saumojen tiivistykset suorittaa pieniä pohja- ja hiomamaalauksia suojata työkohteen ja ympäristön työnaikaisilta lisävaurioilta ottaa huomioon pohja- ja koritöiden vaatimukset automaalaukselle käyttää raaka-aineita taloudellisesti sekä osaa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusiokäytön periaatteet tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee toimia, sekä tuntee perustiedot ensiavun antamisesta ylläpitää työkykyään. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä automaalauksen esikäsittelytöitä autokorikorjaamossa tai 41

42 automaalaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Maalauksen esikäsittelytyöt Vaadittavat erillispätevyydet Keskeiset sisällöt pohjustus- ja tiivistystyöt pienet pohjustus- ja pintamaalaukset korinalustyöt ajoneuvon suojaus siihen tarkoitetuilla suojaimilla ja huolehtii työympäristönsä siisteydestä työskentelyn ajan työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa Muuta huomioitavaa Osaamisen hankkiminen esimerkkejä pienipinta-alaisten paikkojen pohjamaalaus korisaumojen tiivistystyöt pienten vaurioiden pohjustustyöt ajoneuvon suojaus työn aikana Voidaan toteuttaa myös automaalaamotiloissa AUTON TURVAVARUSTETYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa 42

43 toimia ajoneuvon pyrotekniikkaa sisältävien laitteiden ohjeiden mukaan saattaa ennalleen auton turvateknisen laitteiden autonvalmistajan ohjeiden mukaisesti erottaa aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden kohteet autoissa turvajärjestelmien tarkastustoimenpiteet ja -menetelmät vaihtaa turvajärjestelmän komponentit ottaa huomioon korjauksissa tarvittavat turvamääräykset ja turvallisuustekijät varastoi purettavat turvajärjestelmät oikein suojata työkohteen ja ympäristön työnaikaisilta lisävaurioilta käyttää raaka-aineita taloudellisesti sekä osaa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusiokäytön periaatteet tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee toimia, sekä tuntee perustiedot ensiavun antamisesta ylläpitää työkykyään. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä auton turvavarustetyön autokorikorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Auton turvavarustetyöt Keskeiset sisällöt turvatekniikkaan liittyvät työturvallisuus asiat pyroteknisen materiaalin käsittely ja jätehuolto Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Air-bagin vaihto ja järjestelmän testaus turvateknisten komponettien tunnustus 43

44 turvajärjestelmien testaus ja vikakoodien luku testeriä käyttäen järjestelmien saattaminen jälleen toimintakuntoiseksi käytöstä poistettujen pyroteknisten komponenttien hävitys Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa AUTON KORIN SÄHKÖVARUSTETYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa yleisimpien auton korinsähkövarusteiden vianetsinnän, vaihdot ja korjaukset autonvalmistajan ohjeiden mukaan käyttää raaka-aineita taloudellisesti sekä osaa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusiokäytön periaatteet tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee toimia, sekä tuntee perustiedot ensiavun antamisesta ylläpitää työkykyään Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suorittaa SFS 6002 pätevyyden. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä auton turvavarustetyön autokorikorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* 44

45 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Auton korin sähkövarustetyöt Keskeiset sisällöt mittaukset yleismittarilla sähkö- ja elektroniikka-alan perusteet kokonaiskäsitys korin sähkölaitteista ja niiden yhteydestä toisiinsa ja auton muihin toimintoihin yksinkertaiset virtapiirikaaviot Osaamisen hankkiminen esimerkkejä luukkujen johdinsarjojen korjaukset sähkövarusteiden toiminnan testaus ja vianetsintä kolarissa vaurioituneiden varusteiden uusinta ja toimintakuntoon saattaminen Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa AUTON LISÄVARUSTETYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa asentaa autoon lisävarusteen käyttää tarpeellisia työkaluja ja välineitä sekä säilyttää ja hoitaa niitä oikein suojata työkohteen ja ympäristön työnaikaisilta lisävaurioilta käyttää raaka-aineita taloudellisesti sekä osaa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusiokäytön periaatteet tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee toimia, sekä tuntee perustiedot ensiavun antamisesta. ylläpitää työkykyään. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä auton lisävarusteen asennustyön autokorikorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit 45

46 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Auton lisävarustetyöt Keskeiset sisällöt asennusohjeiden tulkinta ja käyttö merkkikohtaisten ohjeiden käyttö asennustyössä asennettujen lisävarusteiden toiminnan tarkistus lainsäädännön huomiointi lisävarusteasennuksissa Osaamisen hankkiminen esimerkkejä vetokoukun asennus ajoneuvoon uuden auton varustelu luovutuskuntoon audiolaitteiden asennukset valojen asennukset Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa ERI MATERIAALIEN KORJAUS- JA MAALAUSTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kerta- ja kestomuovien perusominaisuudet ja niiden vaikutuksen korjaukseen ja maalaukseen hakea ja noudattaa auton- ja maalinvalmistajan korjausohjeita esikäsitellä muoviosat korjata vaurioituneita ajoneuvon eri materiaalista valmistettuja osia pohjustaa ja maalata muoviosia eri menetelmillä käyttää muovinmaalaukseen ja korjaukseen tarvittavia lisäaineita työturvallisesti, taloudellisesti sekä ympäristöystävällisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä muoviosien korjaus- ja maalaustöitä automaalaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 46

47 Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt Keskeiset sisällöt muovilaatujen perusominaisuudet muoviosien esikäsittelyt valmistajan ohjeiden mukaisesti muoviosien pohjustuksia eri menetelmillä maalin valmistajan ohjeiden mukaisesti muoviosien maalaus eri maalausmenetelmillä Osaamisen hankkiminen esimerkkejä muoviosien hitsaus erilaiset materiaalin liimaukset erilaisten muoviosien maalaustyöt Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa AUTOKORINTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa hakea ja noudattaa autonvalmistajan korjausohjeita irrottaa ja asentaa maalaustöiden yhteydessä tarvittavia auton korin osia vaihtaa eri aineen liitostekniikoita käyttäen vaurioituneen korin osan oikaista pienen pintapellin vaurion 47

48 irrottaa ja asentaa lasit maalaustöiden yhteydessä säätää ovet ja luukut tilaansa korroosionestokäsitellä vaihdetut tai korjatut korin osat. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä korinkorjaustöitä automaalaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Autokorintyöt Keskeiset sisällöt korroosionesto ohjeiden mukaan korivaurioiden korjausten yhteydessä ja ottaa huomioon autonvalmistajan erityisohjeet pienten pintavaurioiden oikaisu oikeilla menetelmillä ajoneuvon lasien kiinnitysmenetelmät. korin turvarakenteet ja niiden merkitys ja vaatimukset korjaustyössä korroosionesto ohjeiden mukaan korivaurioiden korjausten yhteydessä osien kiinnitys menetelmät ja säätö Osaamisen hankkiminen esimerkkejä korin osien vaihto ja sovitus ovien lasien vaihto pintaoikaisutyöt korroosioestokäsittelyjen uusiminen ja korjaus 48

49 Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa KUVIOMAALAUSTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa teipata ja maalata raidoituksia tehdä yksinkertaisia kuvia mallineen avulla asemoida ja kiinnittää tarratekstejä pohjustaa maalattavan kohteen erikoismaalausta varten tehdä tehoste- ja monikerrosmaalauksia. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä kuviomaalaustöitä automaalaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Kuviomaalaustyöt raidoitukset kynäruiskulla toteutettujen kuvioden maalaus 49

50 teippausten asemointi ja asennus tehoste- ja monikerrosmaalausten rakenne ja tekeminen kuvan maalaus mallin mukaan ajoneuvojen teppausten toteutus erilaisten raidoitusten teko eri menetelmillä efekti- ja monikerrosmaalausten tekeminen Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa VAPAA-AJAN AJONEUVOJEN SEKÄ NIIDEN VARAOSIEN MYYNTITYÖ (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Vapaa-ajan ajoneuvoilla tarkoitetaan moottoripyöriä, moottorikelkkoja, veneitä, mönkijöitä ja mopoja. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa liikkeensä edustamien tuotteiden tekniikan siten, että voi myydä liikkeen koko mallistoa huomioiden asiakkaan tarpeet tilata asiakkaan haluaman ajoneuvon ja määritellä sen hinnan liikkeelle ja asiakkaalle autotalon kokonaispalvelut ja osaa tarjota niitä asiakkaalle kaupan jälkeisen yhteydenpidon asiakkaaseen hankkia uusia asiakkaita mm. käyttämällä hyväksi autoliikkeen asiakastietoja toimia työyhteisössä ryhmän jäsenenä toimia monikulttuurisessa työympäristössä kehittää ammattitaitoaan tiimin jäsenenä tarvittaessa määrittää tulevan vaihtoyksikön kunnon alustavasti ja myös suuntaa antavan sisäänostohinnan liikkeensä edustamien ajoneuvojen ja koneiden tekniikkaa siten, että löytää joutuisasti oikeasta hakemistosta huoltoon ja korjaamiseen tarvittavat osanumerot ja tarvikkeet neuvoa asiakasta lisätarvikkeiden ja tarvittavien työvälineiden myyntiä huomioiden. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä vapaa-ajan ajoneuvojen tai varaosien myyntitöitä auto- tai varaosaliikkeessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit 50

51 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Vapaa-ajan ajoneuvojen sekä niiden varaosien myyntityö Keskeiset sisällöt tuloksellinen myyntityö lisävarustemyynnin tekeminen varaosien löytäminen tuotteisiin tarvittavien työvälineiden myynti Osaamisen hankkiminen esimerkkejä osallistuu myyntityöhön palvelee asiakasta varaosatarpeissa Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa LISÄVARUSTE- JA TARVIKEMYYNTITYÖ (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa liikkeensä edustamien ajoneuvojen tekniikkaa siten, että niihin kuuluvat ja lisävarusteina myytävät tuotteet ovat myytävissä lämmityslaitteet, ilmastoinnit ja kylmäkäynnistyksen apulaitteet sähkö- ja polttoainekäyttöisinä sisustuksen ja verhoilun varusteet ja eri vaihtoehdot valolaitteet, valomaskit ja akut perävaunut ja niiden vetovarusteet renkaat, vanteet ja niiden huoltotarvikkeet ajoneuvojen yleisimmät poltto- ja voiteluaineet ajoneuvojen maalipinnan ja niiden rakenteiden hoito- ja pesuaineet alustojen suoja-aineet alustasarjat sekä madallus- ja muut tuunaustarvikkeet korivarusteet, maalit, lakat, pyyhkimet ja tavarankuljetusapulaitteet. Ammattitaidon osoittamistavat 51

52 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla lisävarustemyyntiin varaosaliikkeessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Lisävaruste- ja tarvikemyyntityö Keskeiset sisällöt asiakkaan neuvominen ostotilanteessa tuotteen lainsäädännölliset vaatimukset Osaamisen hankkiminen esimerkkejä osallistuu myyntityöhön palvelee asiakasta varaosatarpeissa Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa RENGAS- JA VANNEMYYNTI (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määritellä renkaiden ja vanteiden liikennekelpoisuuden renkaiden ja vanteiden ajoneuvokohtaisen soveltuvuuden, käyttäen hyväkseen sopivuusohjeistoja käyttää STRO:n normistoa tarjota asiakkaalle sopivia rengas- ja vannetuotteita asiakkaan määrittämässä hintatasossa asentaa turvallisesti renkaan vanteelle ja vaihtaa autoon pyörät 52

53 opastaa asiakasta renkaiden kulumisessa ja ajokäyttäytymiseen liittyvissä asioissa määräykset koskien renkaiden sijoittelua, nastoitusta ja urasyvyyksiä renkaisiin ja vanteisiin liittyvien oheistarvikkeiden myynnin ymmärtää myös kuorma- ja linja-autojen, maansiirto-, maatalous- ja teollisuuskoneiden sekä moottoripyörien rengasmyynnin perusteet. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä rengasmyyntityötä varaosaliikkeessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Rengas- ja vannemyynti Keskeiset sisällöt tuntee ajoneuvokohtaiset vanne- ja rengasvaatimukset käyttää STRO-normistoa oheistarvikkeiden myynti rengaspainevalvonta Osaamisen hankkiminen esimerkkejä osallistuu myyntityöhön palvelee asiakasta rengas- ja vannetarpeissa Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa MAASTOAJONEUVOJEN, MOPOJEN JA MOPOAUTOJEN HUOLTO JA KORJAUS (30 OSP) 53

54 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ottaa työn vastaan ja palvelee asiakasta määritellä pienkoneen huolto- tai korjaustarpeen sekä kustannusarvion suorittaa koekäytön työturvallisesti neuvoa asiakasta korjauksen kannattavuudessa tehdä huoltotyöt mönkijään, moottorikelkkaan, mopoon tai mopoautoon valmistajan ohjeen mukaisesti varotoimet, suojaus- ja työturvallisuusasiat huomioiden käyttää varaosia ja erilaisia huoltotarvikkeita huolehtia asianmukaisesti työn etenemisestä ja valmiin työn tarkastamisesta käsitellä ongelmajätteet luovuttaa työn. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä maastoajoneuvojen sekä mopojen ja mopoautojen huollon ja korjauksen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Maastoajoneuvojen, mopojen ja mopoautojen huolto ja korjaus Keskeiset sisällöt Korjaus- ja huolto-ohjeet Työvälineiden käyttö-, huolto ja korjaus Rengasmääräykset Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Ohjeiden käyttö Testauslaitteiden käyttö Katsastusmääräykset 54

55 Asiakaspalvelu Ajoneuvon mekaanisen kunnon tarkastus Yksinkertaisten mekaanisten vikojen korjaus Ajoneuvon suojaaminen Työn vastaanotto Lisävarustemyynnin tekeminen Varaosien löytäminen tuotteisiin Luovuttaa työn asiakkaalle jarru- ja alusta korjaukset Ajoneuvon liikenneturvallisuuden tarkistaminen osallistuu myyntityöhön palvelee asiakasta Vaadittavat erillispätevyydet - - Muuta huomioitavaa VARAOSAVARASTON HOITAMINEN (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa varaosien ja tarvikkeiden tilaamisen eri toimittajilta saapuneiden toimitusten tarkastuksen, toimittamisen työlle ja varastoinnin niille osoitetuille varastopaikoille varaston pitämisen siistinä ja järjestyksessä kestävän kehityksen mukaisen toiminnan, ongelmajätteiden asianmukaisen varastoinnin ja käsittelyn varaosaluetteloiden ja -hinnastojen käytön hallinnan konetyyppien ja sarjanumeroiden tunnistamisen takuukäsittelyn ja tuotepalautukset. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä varastotyötä, sijoittamalla tuotteita paikoilleen ja hakemalla niitä. Varastotyön tulee mahdollisuuksien mukaan sisältää asiakaspalvelua, tarkistuksia ja hyllytystä, tavaran vastaanottoa ja varaosien luovuttamista asiakkaalle sekä omalle korjaamolle ja tuotteiden vientiä atkjärjestelmään ja etsintää eri hakemistoja käyttäen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit 55

56 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Varaosavaraston hoitaminen Keskeiset sisällöt työskentely varaosavarastossa työnjohdon ohjeiden mukaisesti tuotetuntemus varaston järjestely varaston siivoaminen Osaamisen hankkiminen esimerkkejä tuotteiden hyllytys hinnastojen käyttö tilatessa ja myydessä tuotteita tuotepalautusten hoitaminen jätteiden lajittelu ohjeiden mukaan Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Opiskellaan työssäoppimispainotteisesti VARAOSATYÖ JA VARASTON HALLINTA (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa varastonhallintaan vaikuttavia tekijöitä siten, että hän osaa päättää tuotteiden tilaamisen ajankohdan ja tuotemäärän inventaarion suoritustavat ja raportoinnin perustella, milloin tuote on poistettava myynnistä ja varasto-ohjelmasta matemaattisia taitoja siten, että hän osaa päätellä varaston tunnusluvuista, onko toiminta taloudellisesti kannattavaa tehdä tilauksen vakiotoimittajilta takuukäsittelyn ja palautustuotteiden menettelytavat menettelytavat palavien ja vaarallisten aineiden varastoinnissa edustamansa liikkeen EPC-ohjelmat ja luettelot esittää asiakkaan työssään tarvitsemia lisäosia ja tarvikkeita. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla varaston suunnitteluun varaosaliikkeessä. Työtä tehdään siinä 56

57 laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Varaosatyö ja varaston hallinta Keskeiset sisällöt varaston inventointi varaosatilausten tekeminen eri materiaalilajien varastointimääräykset tietojärjestelmien käyttö osana varastohallintaa Osaamisen hankkiminen esimerkkejä suorittaa inventaarion tekee varaosaosatilauksia vakiotavarantoimittajilta laatii listauksen, josta käy selville vaarallisten aineiden varastointimääräykset Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Opiskellaan työssäoppimispainoitteisesti YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat. 57

58 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Oman yritystoiminnan suunnittelu alan liiketoimintamahdollisuuksien arviointi alaa koskevan lainsäädännön selvittäminen kilpailutilanteen ja liiketoimintaympäristön selvittäminen oman osaamisen tuotteistamisen arviointi Yrittäjyyden verkkoopinnot, lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut ja yrittäjävierailut oppilaitoksessa liikeidean hahmottaminen Liiketoimintasuunnitelman ja perustamisasiakirjojen laatiminen liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen: o markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät Kirjallisten asiakirjojen tuottaminen ohjeiden mukaisesti: liiketoimintasuunnitelman laatiminen o o yrityksen eri toimintojen hallinnointi ja resursointi budjetti yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen 58

59 o o o rahoitussuunnitelma riskienhallinta-analyysi turvallisuussuunnitelma Internet-palvelujen ja lomakkeiden hyödyntäminen, esimerkiksi: yritysmuodon valinta yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen (mm. perustamisasiakirjat) ja (mm. Oma Yritys-Suomi palvelu yrittäjyyttä suunnitteleville) Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa TUTKINNON OSA AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA TAI ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa niistä ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutus) 15 osaamispistettä TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osaamispistettä TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN (5 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa 59

60 tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä 60

61 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen opetussuunnitelmien tunteminen Työpaikkaohjaajakoulutus. Oman alan opetussuunnitelmaan ja tutkinnon perusteisiin perehtyminen. työssäoppimisen tavoitteiden tunteminen ammattiosaamisen näyttöjen ja arviointikriteeristön tunteminen työyhteisön toiminnan ja ohjeiden tunteminen mm. työturvallisuus ja ergonomia muiden opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjauskeskustelut työympäristössä itsearviointitaidot Etelä-Savon ammattiopiston työssäoppimisen ohjeisiin ja lomakkeisiin perehtyminen. Muihin materiaaleihin tutustuminen, muun muassa Opetushallituksen Arvioinnin opas 2015 (tai uudempi) ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Työssäoppiminen: erityisesti tutustuminen työpaikan perehdyttämisohjeisiin, työturvallisuusohjeisiin ja työergonomian huomioimiseen eri työtehtävissä. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa käyttää toiminnassaan apuna tieto- ja viestintätekniikkaa toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon arvioida yrityksen kehittämistarpeita. 61

62 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen liiketoimintaympäristön selvittäminen (mm. asiakkaat, kilpailu) alan lainsäädännön, työturvallisuusohjeiden ja mahdollisten toimilupien selvittäminen taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen täsmentäminen yrityksen toiminnan suunnittelu Yrittäjyyden verkko-opinnot, yrittäjyyden lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus. Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut, yrittäjien vierailut oppilaitoksessa Yritystoimintaan liittyvät kirjalliset suunnitelmat, esimerkiksi: yhteistyökumppaneiden hankkiminen yrityksen kehittämistarpeiden arviointi tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tietoturva huomioiden liiketoimintaympäristö liikeidean ja toimintaajatuksen kehittäminen yhteistyökumppanit mahdollisten alaan liittyvien lupien, vakuutusten ja työturvallisuussuunnitelmien huomioiminen yrityksen toiminnan suunnittelu 62

63 yrityksen kehittämistarpeiden arviointi Yrityksen työtehtävissä toimiminen yrityksessä työskentely (mm. ajankäyttö, laatu- ja kustannustavoitteet sekä työn sujuvuus huomioiden): o o o materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen/hankinta markkinointi ja myynti tuotteiden tai palvelujen toimitus ja jälkitoimet Työskentely esimerkiksi omassa yrityksessä, perheyrityksessä, harjoitusyrityksessä tai NY Vuosi yrittäjänä ohjelmassa. Alan lainsäädäntöön ja työturvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen. palveluhenkisyys ja asiakastyytyväisyyden huomioiminen mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen liiketoiminnan kehittäminen ryhmän jäsenenä toimiminen alan työturvallisuusohjeiden noudattaminen oman toiminnan kehittäminen Yritystoiminnan esittely ja toiminnan päättäminen yrityksen toiminnan esittely yrityksen toiminnan päättäminen Yrityksen toiminnan esitteleminen esimerkiksi yhteistyökumppaneille tai asiakkaille. Yrityksen lopettamisasiakirjojen laatiminen (esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä toiminnassa) tai yrityksen myynnin mahdollisuuksien analysointi. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman 63

64 huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan kehittää työtä ja työympäristöä toimia alan verkostoissa osallistua työyhteisön kehittämiseen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Huippuosaajana toimiminen yksilöllisen opintopolun laatiminen työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö Kilpailutoiminta ja siihen valmentautuminen, esimerkiksi Taitaja-kilpailut tai alan muut kansalliset tai kansainväliset ammattitaitokilpailut. Tai huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa toimiminen. 64

65 työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta järjestelmällisyys ja muutosten ennakointi Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen, esimerkiksi kilpailutoimintaan valmentautumissuunnitelman laatiminen ja aikataulutus. Portfoliotyöskentely, vuorovaikutus- ja yhteistyökyky kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta esimerkiksi blogin pitäminen kilpailuun valmentautumisesta. Projektit/harjoitustyöt, työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen oman osaamisen ja työtapojen arviointi ja kehittäminen esimerkiksi oppilaitoksessa opettajan johdolla kilpailuun valmentautuminen ja/tai harjoittelu käytännön työtehtävissä. Osallistuminen kansainväliseen valmennustoimintaan. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5 15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti TUTKINNON OSA VAPAASTI VALITTAVISTA TUTKINNON OSISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tämä voi sisältää tutkinnon osia (5-15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista (luku 4) kohtien mukaisesti. 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja. 65

66 Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Kolme niistä muodostuu pakollisista ja valinnaisista osa-alueista. Näiden tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan kuuluvalta osa-alueelta. Neljäs, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa, koostuu pelkästään valinnaisista osa-alueista. Sen tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvalta osa-alueelta. Tutkinnon osa pakolliset osa-alueet laajuus (osp) äidinkieli 5 osp Viestintä- ja ruotsi 1 osp 8 vuorovaikutusosaaminen englanti 2 osp valinnaiset osa-alueet äidinkieli ruotsi englanti laajuus (osp) 3 Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen matematiikka 3 osp fysiikka ja kemia 2 osp tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 osp 6 matematiikka fysiikka ja kemia tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen yhteiskuntataidot 1 osp työelämätaidot 1 osp yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp 5 yhteiskuntataidot työelämätaidot yrittäjyys ja yritystoiminta työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen laajuus 3 osp kulttuurien tuntemus taide ja kulttuuri etiikka psykologia ympäristöosaaminen jokin pakollisista osaalueista 7 koulutuksen järjestäjän oma valinnainen (4 osp) Työkyvyn ylläpitäminen ja terveysosaaminen 3.1 VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) ÄIDINKIELI PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (5 OSP) Opiskelija osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja 66

67 tarkoituksen osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Amisäikkä viestintätilanteen perustekijät lukemisen tasot, ydinvirke, aktiivinen lukeminen tekstilajit, esim. mainos, sähköposti, tiivistelmä/referaatti, raportti, asiakirjat (esim. työselostus, tarjouspyyntö) tekijänoikeudet, lähdemerkinnät internet tiedonlähteenä ja lähdekritiikki oikeinkirjoitus/oikoluku asiatyyli kuunteleminen perusesiintymistaidot Oppimisympäristöt lähi- ja etäoppimisympäristöt verkko (esim. Moodle) työpaikat Oppimismenetelmät opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. autoalan sähköinen portfolio) erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys, Power Point -esitys, tiedonhaku raporttiin, tiivistelmä) Duuniäikkä työyhteisön viestinnän sisällöt ja tavoitteet tiedottaminen ja tiedote työpaikalla suullisesti ja kirjallisesti esiintymistaito Oppimisympäristöt lähi- ja etäoppimisympäristöt verkko (esim. Moodle) työpaikat. Oppimismenetelmät 67

68 ryhmäviestintä (ongelmanratkaisukeskustelu) ja sen tekstilajit perusteleminen omaan alaan liittyvä kirjallisuus ja muu kulttuuri oman äidinkielen taitojen arviointi ja kehittäminen opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. ongelmanratkaisukeskustelu, oman ammattitaidon esittely eri medioilla) erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset, kirjalliset ja visuaaliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. työselostukset, palaveriviestintä, muistio) VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Ryhmäviestintätaidot (2 osp) Ryhmätyöskentelyn perusperiaatteet (erilaiset roolit ja niiden vaikutus ryhmän toimintaan, motivaatio) työelämän kokous- ja neuvottelukäytännöt puheenvuoron rakentaminen puhe-esitys oppimisympäristöt lähi- ja etäoppimisympäristöt verkko (esim. Moodle) työpaikat. Oppimismenetelmät opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. 68

69 ongelmanratkaisukeskustelu, oman ammattitaidon esittely eri medioilla) erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset, kirjalliset ja visuaaliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. työselostukset, palaveriviestintä, muistio). Vuorovaikutustaidot (1 osp) Vuorovaikutustilanteen perustekijät, erilaiset viestintätilanteet, sanallinen ja sanaton viestintä kohtelias viestintä vuorovaikutus oman alan näkökulmasta vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu Oppimisympäristöt lähi- ja etäoppimisympäristöt verkko (esim. Moodle) työpaikat. Oppimismenetelmät opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. ongelmanratkaisukeskustelu, oman ammattitaidon esittely eri medioilla) erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset, kirjalliset ja visuaaliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. työselostukset, palaveriviestintä, muistio) TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa 69

70 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Ruotsi tervehtiminen ja hyvästely itsestä kertominen asiakaspalvelutilanne tiedonhaku työelämän tilanteissa toimiminen puhelinkeskustelu opastaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalvelufraaseja suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija tutustuu oman alansa sanastoon, esim. korjaus- ja huoltoohjeisiin ja harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esim. autoilmoituksiin tutustuminen. Opiskelija tutustuu oman alansa turvaohjeisiin tekstien ja tehtävien avulla. Opiskelija harjoittelee omasta työstään kertomista suullisesti ja kirjallisesti, esim. työaika, työtehtävät. VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 70

71 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Työelämäruotsi (1 osp) vuorovaikutustilanne mielipiteen ilmaiseminen kielenoppimisen keinot tietolähteiden käyttö Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työkokemus, palkkaus, työnhakutilanne). Opiskelija harjoittelee erilaisia kielenoppimisen keinoja kuten suullista esiintymistä, kirjallista tuottamista, kuullun ymmärtämistä. Opiskelee erilaisia keinoja oppia esim. ammattisanastoa kuten quizlet-harjoitukset. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä. Hän osaa ilmaista mielipiteensä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija lukee ja ymmärtää alakohtaisia autenttisia tekstejä esim. sanomalehtitekstejä. Proffssvenska (2 osp) suullisen ja kirjallisen viestinnän tilanteet kuullunymmärtämisen vahvistaminen tietolähteiden käytön harjoittelua kielenoppimisen strategioita oman alan ongelmatilanteissa selviäminen Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja ja/tai moodle. Oppimismenetelmät 71

72 rakenteiden vahvistamista Opiskelija harjoittelee esim. ostostilannetta, opastamista ja puhelimessa viestimistä. Hän laatii ruotsinkielisiä kirjallisia viestejä kuten esim. sähköpostitilauksia ja tarjouksia ja/tai muistiinpanoja, ruokalistoja tai yritysesittelyn. Opiskelija harjaantuu somen käytössä kielenopetuksen apuna. Hän tutkii oman alansa lehtiä, esitteitä ja nettisivuja ja laatii suullisen ja/tai kirjallisen esittelyn esim. nähtävyydestä, ruokalajista tai päiväohjelmasta. Opiskelija tutkii kielen oppimisen strategioita ja etsii omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Hän harjoittelee selviämään oman alansa ongelmatilanteissa kuten reklamaatiotilanteessa ruotsin kielellä. Hän vahvistaa rakenteiden tuntemustaan oman alansa tekstien yhteydessä ja oppii tunnistamaan kirjalliselle tekstille tyypillisiä rakenteita, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet ja passiivi. Opinnot on tarkoitettu jatko-opintoja suunnitteleville VIERAS KIELI, ENGLANTI PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* 72

73 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Englanti omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertominen oman alan sanaston (mm. auton osat, korjaus- ja huoltotoimenpiteet, tuotteet ja palvelut) hallinta keskeisten rakenteiden hallinta asiakaspalvelutaidot, kohteliaisuus ja kulttuuritaidot korjaus- ja huolto-ohjeiden sekä työturvallisuusohjeiden ymmärtäminen tiedonhaku englanniksi Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisäksi esim. autohalli, työsali, verkkooppimisympäristö kuten blogi. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertomista suullisesti ja kirjallisesti. Vaihtoehtoina voivat olla mm. suullinen esitys, ainekirjoitus, ja kertominen itsestä vaihtoopiskelijoille/opettajalle/muille opiskelijoille. Opiskelija tutustuu tekstien, tehtävien, videoiden, yms. materiaalin avulla alan sanastoon ja harjoittelee sitä kirjallisesti ja suullisesti luokassa ja esimerkiksi autohallissa. Opiskelija kertaa keskeisiä rakenteita. Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalvelufraaseja suullisesti ja kirjallisesti ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin. Opiskelija ottaa huomioon kulttuurierot. Opiskelija tutustuu oman alansa liittyviin korjaus- ja huolto-ohjeisiin ja esimerkiksi kääntää tai selostaa huolto-ohjeen omin sanoin kirjallisesti/suullisesti. Opiskelija tutustuu oman alansa työturvallisuusohjeisiin tekstien ja tehtävien avulla. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esimerkiksi hakee tietoa jostain automerkistä ja esittelee sen luokalle tai opettajalle joko kirjallisesti tai suullisesti. 73

74 VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Englannin keskustelu Let s talk (1 osp) Suullinen kielitaito työelämässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa peruskeskustelutaidot kulttuuritaidot sanasto-osaaminen lauserytmiikka ja intonaatio rohkeus puhua small talk kielen ja kulttuurin merkitys kielen oppimisen strategiat ja oppimistavat Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit, kansainväliset yhteistyöoppilaitokset). Oppimismenetelmät Opiskelija oppii suullista kielitaitoa kartuttamalla sanavarastoaan, harjoittelemalla viestimään englanniksi erilaisissa tilanteissa vuoropuheluin, ryhmäkeskusteluin ja/tai väittelyin, selittämällä kuvasta, tiivistämällä suullisesti kuulemaansa tai lukemaansa tai osallistumalla kansainväliseen projektiin. Mikäli oppilaitoksessa on kansainvälinen apulaisopettaja, hän on mukana mahdollisuuksien mukaan. 74

75 Opiskelija harjoittelee ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään englannin kielellä keskustelutilanteissa opiskelutovereiden kanssa sekä esim. skypen välityksellä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelija tutustuu englannin kielen ja englanninkielisen kulttuurin merkitykseen nykymaailmassa esim. netin välityksellä tekstejä läpikäymällä, kuullun ymmärtämisharjoitusten avulla, keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa esim. skypen välityksellä. Opiskelija käy läpi erilaisia kielenopiskelutekniikoita ja käyttää niitä. Jatko-opintopaketti - Further studies (2 osp) Englannin jatko-opintopaketin tarkoituksena on varustaa opiskelijat niin, että he pärjäävät jatko-opinnoissaan englannin kielessä. Kokonaisuuteen sisältyvät: sanasto-osaaminen syvennetään rakennetietoa (esim. pronominit, passiivi, ehtolauseet) sananmuodostus ääntäminen, lauserytmiikka, intonaatio kuulunymmärtäminen kirjallinen ilmaisu kielenoppimisen strategiat ja oppimistavat Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit). Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu erilaisiin teksteihin opiskelee opettajan johdolla vaativampia rakenteita ja harjoittelee niitä harjoittelee sananmuodostusta, äänteitä, lauserytmiikkaa ja intonaatiota parin kanssa parantaa kuullun ymmärtämistään erilaisten kuullunymmärtämisharjoitteiden kautta esim. netin välityksellä kirjoittaa erilaisia tekstejä mielenkiintoisista, itse valitsemistaan aiheista esim. pitämällä blogia käy läpi kielenoppimisen tekniikoita opettajan ohjauksessa ja kokeilee niitä Technical English (1 osp) Oppimisympäristöt 75

76 sanasto-osaaminen (oman alan) tekniikan englannin erityispiirteet suullinen teknisten alojen työelämän kielitaito englanninkieliset työohjeet ja niiden tulkinta Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi työsalit ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit). Oppimismenetelmät Keskustelun aiheena purettava, koottava tai kunnostettava tekninen laite, esim. työtiloissa. Autenttisen teknisen tekstin tulkinta, hakien tarvittavaa sanastoa ym. tietoa mahdollisimman itsenäisesti tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen Selviytyjän englanti- Survival English (2 osp) Kokonaisuus on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on hankaluuksia englannin perusosaamisen kanssa. Tarkoituksena on harjoitella arkipäivän tilanteissa selviytymistä parantaa peruskielitaitoa: kysymykset, ajanilmaukset, nykyisestä ja menneestä ajasta kertominen, persoonapronominit harjoitella perussanontoja ja suullista ilmaisua Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit). Oppimismenetelmät Oppimismenetelminä käytetään opettajan ohjauksessa tapahtuvaa, rakenteeltaan selkeää opiskelua erilaisten selkotekstien ja esim. netin välityksellä. Tämän avulla opiskelija oppii peruskielitaidon, jolla hän selviytyy arkipäivän suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa harjoituttaa kuullun ymmärtämisen taitoaan 3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) MATEMATIIKKA PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija 76

77 osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Matematiikka Peruslaskutoimitukset yhteen-, vähennys-, jako-, ja kertolaskutoimitukset päässä ja apuvälinein laskien, potenssit ja juuret, verrannot, mittasuhteet ja mittakaavat Prosenttilaskenta prosenttiarvon,-luvun ja perusarvon laskeminen muutosprosentin ja prosenttiyksikön laskeminen arvonlisäveron laskeminen Mittayksikkömuunnokset pituus, pinta-ala ja tilavuusmittayksiköiden muunnokset Pinta-alat ja tilavuudet tasokuvioiden ominaisuudet, tilavuuskappaleiden ulottuvuudet ja ominaisuudet Soveltavaa geometriaa; pythagoras ja trigonometria kolmion ja kulmien geometria ammatillisessa laajuudessa Matemaattisten apuvälineiden käyttö Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. moodle, drivet, skype Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim. Piirustusten laatiminen ja kartanlukutaito mittakaavaa käyttäen Selvitetään tarvittavien valmistusmateriaalien määrä ja hinta mm. pinta-ala ja tilavuuslaskuja apuna käyttäen Lasketaan tilavuuksia mm. maalin kulutus Lasketaan tuotteen tai palvelun hinta asiakkaalle tuoton, verot ja alennukset huomioiden 77

78 kynän, paperin, laskimen, mittavälineen ja tietotekniikan käyttäminen matemaattisten ongelmien ratkaisussa Ongelmanratkaisutaidot Rationaalinen ajattelu ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen matemaattisten ongelmien kautta mm. tasoja tilavuusmuotojen hahmottamisen kehittäminen, materiaalinkulutus ja -kulut, työsuunnittelu VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Visuaalinen matematiikka (1 osp) Muuttujien väliset riippuvuudet yhtälöt ja lausekkeet taulukot ja piirrokset opittujen perustaitojen käyttö joustavasti ammattiin liittyvissä tehtävissä kuvaajien laadinta ja tulkitseminen tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. moodle, drivet, skype työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Esim. käytetään Eceliä taulukoiden tekemiseen, tunnuslukujen määrittämiseen, 78

79 suoran ja diagrammien piirtämiseen Talous tasapainoon! (1 osp) Tilastot (1 osp) Talousmatematiikka korko, koronkorko verotus hinnoittelu kuvaajien laadinta ja tulkitseminen (esim. omien kulujen jakauma eri kustannuslajeihin, vuokrien kehitys yms) tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen Tilastot tilastolliset käsitteet tunnusluvut (esim. keskiarvo, mediaani, moodi, vaihteluväli, keskihajonta) tilastollinen tutkimus o ongelman määrittäminen o kysely/havainnot o kuvaajat, taukukot o tulkinnat tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. moodle, drivet, skype työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Esim. kartoitetaan opiskelijan oma talous tutustutaan netissä oleviin laskureihin Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. moodle, drivet, skype työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Esim. tehdään pienimuotoinen oma tutkimus, esimerkiksi luokan tupakoinnista, netin käytöstä, rahankäytöstä tai vaikkapa oman alan tarvikkeista FYSIIKKA JA KEMIA PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 79

80 Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Fysiikka Mittaamisen perusteet SI-järjestelmä, mittausperiaatteet Mekaniikan peruskäsitteet Newtonin lait, kitka kinematiikan perusteet, kierrosnopeus, tasapaino, voimien ja energian periaatteet Painovoima ja statiikka painovoiman vaikutukset, momentti, tasapainoehdot ja vaikutukset Lämpö lämmön siirtyminen, lämpölaajeneminen, olomuotojen muutokset, kosteus Aalto-oppi perusteet: ääni, melu ja kuulonsuojaus; säteily mm. UV, infrapuna, laser, spektri Sähkö peruskäsitteet ja riippuvuudet, ohmin laki, tasa- ja vaihtovirta, sähkökaaviot, SFS6002 pätevyyden tukeminen Sähköturvallisuus turvallinen toiminta: tapaturmien ennaltaehkäisy, tapaturmatilanteet Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit verkko mm. moodle, drivet, skype työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim. videoidaan ergonomisesti oikeita työtapoja Tunnistetaan kitkan hyviä ja haittaavia ominaisuuksia Tutkii itsenäisesti lämpötilan vaikutusta materiaaleihin Lasketaan sähköopin peruslaskuja tutustutaan työsalissa ja työssäoppimispaikassa oleviin sähkölaitteisiin ja niiden arvokilpiin sekä lasketaan laitteiden energiankulutuksia ja käyttökustannuksia, maksimikuormituksia Etsitään alkusammutusvälineet ja päävirtakatkaisin Kartoitetaan työympäristön sähköriskejä ja toimintamalleja Kemia Työ- ja ympäristöturvallisuus Oppimisympäristöt 80

81 kemikaaliturvallisuus merkinnät ja tietomateriaali mm. käyttöturvallisuustiedote, yleiset työturvallisuustekijät, ympäristönsuojelun huomioiminen Materiaalit alan aineiden erityisominaisuudet mm. suuntautumisalan työstömateriaalit, käsittely-, suoja- ja apu-aineet korroosioilmiö Jaksollinen järjestelmä aineen rakenne, alkuaineet, käyttö Hapot ja Emäkset happojen ja emästen erot, ph käsite, Epäorgaaniset ja orgaaniset aineet epäorgaanisten ja orgaanisten aineiden erot, keskeiset käsitteet ja ilmiöt Reaktiot kemiallisten reaktioiden perusteet seokset hapettumispelkistymisreaktiot esim. sähköpari, akku, korroosioilmiö luokat, keidas, työsalit verkko mm. moodle, drivet, skype työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim. tutustutaan työtehtävissä syntyvien jätteiden hävittämiseen ja kierrättämiseen ja pohditaan mahdollisia energian säästökohteita tutustutaan ympäristömerkkeihin itsenäisesti kuvaillaan jonkin tuotteen elinkaari tutustutaan työtehtävissä käytettäviin kemiallisiin aineisiin ja niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin Laaditaan käyttöohje jostakin työtehtävässä tarvittavasta kemikaalista Tehdään työympäristön turvallisuuskartoitus VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* 81

82 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Fysiikka elämässä (1 osp) Mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteiden ja ilmiöiden soveltaminen omalla alallaan esim. projektityönä Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähija etäympäristöt sekä verkkooppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivan oppimisen periaattein, esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Kemia elämässä (1 osp) Omalla alalla tarvittavien aineseosten valmistus, käyttö, säilyttäminen ja hävittäminen Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähija etäympäristöt sekä verkkooppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivan oppimisen periaattein, esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ SEN HYÖDYNTÄMINEN PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot. 82

83 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset: Opiskelija käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia Perus toimisto-ohjelmat ja niiden käyttömahdollisuudet: Oppimisympäristöt ryhmätyötila oppimiskeidas tietotekninen oppimistila Oppimismenetelmät tutkiva oppiminen case-oppiminen projektilähtöinen oppiminen Esimerkkitehtävät Tekstinkäsittely taulukkolaskenta esitysgrafiikka sähköposti Internet Sähköiset asiointipalvelut Pilvipalveluympäristön käyttö; tiedostojen luonti ja jakaminen (esim. Office 365, Google Drive, Onedrive) Sähköpostin luonti ja sen käyttö Tiedonhakun Internetistä; hakukoneet, sivustot, keskustelupalstat Asiointi sähköisissä palveluissa Verkkoturvallisuus: Esimerkkitehtävät Opiskelija luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle Tilin luominen verkkopalveluun, tutustutaan käyttöehtoihin ja turvallisuuteen Verkkohuijaukset, niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen. Etsitään esimerkkejä ja tutustutaan niihin. 83

84 noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja - määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita noudattaa verkonkäytön etikettiä Aiheet: Yksityisyysasetukset käyttöehdot salausmenetelmät selaimen turva-asetukset sivuston luotettavuuden arviointi nettietiketti sananvapaus verkossa ilmoitusvelvollisuus Tiedostojen muokkaus, jakaminen ja säilytys: opiskelija valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot huomioiden tietoturvan. Aiheet: tiedostojen tallennusmuodot tallennusmediat ja niiden säilyvyys varmuuskopiointi tiedostojen lähettäminen eri tavoin Esimerkkitehtävät Tieostojen tallentaminen eri muotoihin, niiden erot käytettävyys ja valintaperusteet (esim. doc vs. pdf) Tutustuminen tiedon säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin Suurien ja pienien tiedostojen jakaminen netissä VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla osaa ratkaista yleisimpiin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia osaa ottaa käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markkinoinnissa. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* 84

85 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Oman alan tietojärjestelmät, käyttö ja ongelmatilanteet (1 osp) Opiskelija hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä Kokeilee ja pyrkii tehostamaan työtään uusilla ohjelmistoilla Aiheet: oman alan ohjelmistot ja tietojärjestelmät järjestelmien käyttäminen ja mahdolliset ongelmatilanteet ongelmatilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen Oppimismenetelmät tutkiva oppiminen case-oppiminen projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt ryhmätyötila oppimiskeidas tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät Selvitys oman koulutusohjelman tietoteknisistä ratkaisuista Uuteen sovellukseen tutustuminen ja sen ominaisuuksista raportointi Uudet laitteet ja sovellukset, hankinta ja käyttöönotto (1 osp) Opiskelija ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita Aiheet: Tutustutaan uusiin laitteisiin, älypuhelimet, tablet-laitteet, kamerat ja muut tietotekniset laitteet, sekä opastetaan muita niiden käytössä Tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja opastetaan muita niiden käytössä Oppimismenetelmät tutkiva oppiminen case-oppiminen projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt ryhmätyötila oppimiskeidas tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät Tutustutaan uusin laitteisiin ryhmissä. Kukin ryhmä opastaa laitteen käyttöä muille ryhmille SOME Tehokas käyttö ja sisällöntuotanto (1 osp) Opiskelija hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt- verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja Oppimismenetelmät tutkiva oppiminen case-oppiminen projektilähtöinen oppiminen 85

86 arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa. Aiheet: Sosiaalisen median palvelut SOMEn hyödyntäminen opiskelussa SOME-palveluiden käyttö ammattiosaamisen kehittymisen seurannassa ja markkinoinnissa oppimispäiväkirjat sisällöntuotanto kuvat videot Oppimisympäristöt ryhmätyötila oppimiskeidas tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät Blogin perustaminen ja materiaalin tuottaminen dokumentoi omaa osaamistaan käyttäen sosiaalisen median palveluita itsearvioi omaa oppimistaan 3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) YHTEISKUNTATAIDOT PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Yhteiskuntataidot 86

87 Kansalaisena toimiminen: Osallistuminen yhteiskunnassa (esim. sosiaalinen media) Kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja muissa maissa Kunnallinen päätöksenteko. Päätöksenteko valtion tasolla Vaalijärjestelmä. Kansalaisvaikuttamisen keinot Kolmas sektori yhteiskunnallisena vaikuttajana, esim. yhdistykset, järjestöt ja muut. (Sosiaalinen media kansalaisvaikuttamisen keinona.) Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus: Eri kulttuurien ja erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen tasa-arvo kiusaamisen ja syrjinnän estäminen Talous: Oman talouden suunnittelu palkkaverotuksen pääpiirteet velkasuhde Opiskelija osallistuu keskusteluihin tekee kirjallisia ja suullisia raportteja tai leikekansioita ja kommentoi niitä referoi uutisia ja kenties osallistuu opiskelijana erilaisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaan voi myös esittää ajatuksiaan mielipidekirjoituksilla voi osallistua opiskelijoiden mielenilmaisuihin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin ja raportoida niistä muodostaa ja ilmaisee eri keinoin omia perusteltuja mielipiteitään Opiskelija toimii erilaissa ryhmissä esim. keskustellen ja tuottaen oppimisaineistoja paperille tai digitaalisille viestimielle Opiskelija perehtyy aiheeseen Caseoppimisella (tilanteet) ja tekee esimerkiksi harjoituksia veroprosenttilaskurilla ja Kelan laskureilla laatii itselleen tai vaihtoehtoisesti jollekin kuvitellulle Hemmolle budjetin Palvelut ja oikeudet: Yhteiskunnan tuottamat palvelut, kuten opintotuki, työttömyysturva, työeläkkeen perusteet Kuluttajan perusoikeudet Opiskelija tutustuu aiheeseen osallistumalla keskusteluihin myös kartoittaa oman kotikuntansa järjestämiä palveluita ratkaisee erilaisia Casetilanteita kuluttajan oikeuksista Aihealueita voi opiskella soveltuvin osin myös verkossa. VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) 87

88 Opiskelija osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Euroopan unionista tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansantaloudelle. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (1 osp) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa ja EU:ssa Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot EU:n päätöksenteko ja sen yhteys kansalliseen päätöksentekoon Järjestötoiminta sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä Keskeiset valtion ja kunnan viranomaiset Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen eri medioissa Opiskelija keskustelee aiheista muiden kanssa Tekee uutisanalyyseja Pitää blogia julkaisee netissä esim. oman toimialan tilanteesta. Toimittaa verkkolehteä Tekee haastatteluja seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja tekee esim. portfolion tai leikekansioita aiheittain. Oman alan yhteiskunnallinen merkitys (1 osp) Toimialatieto opiskelijan omalta alalta Toimialan kehitysnäkymät, tärkeimmät työllistäjät Opiskelija laatii raportteja ja esityksiä aiheittain Keskustelee aiheista raporttien ja tilastojen valossa Kansantalous (1 osp) Yleisen talouden tilanteen vaikutus omaan alaan ja työpaikkoihin Opiskelija 88

89 Kansantalouden peruskäsitteet Julkinen talous ulkoinen tasapaino korkotaso, pörssi, keskuspankki ja näiden välinen riippuvuus Tekee selvityksiä, esim. käsikirja taloustermeistä ja niiden merkityksestä Tekee talouskatsauksen tai talousennusteen lukee ja keskustelee TYÖELÄMÄTAIDOT PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa hakea itselleen työpaikkaa osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Työelämätaidot työpaikan hakemiseen liittyvät asiakirjat, kuten hakemus ja ansioluettelo työhaastattelu Työlainsäädännön perusteet työskentelyalalla Työsopimus Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet esim. työturvallisuuteen liittyen Työelämän pelisäännöt, ohjeet ja toimintatavat Opiskelija Keskustelee vuorovaikutteisesti aiheesta Katselee videoita työpaikka-haastatteluista /tekee oman videon haastattelutilanteesta ja siihen valmistautumisesta Laatii työnhakuasiakirjat Osallistuu simuloituun työhaastatteluun Perehtyy asiaan keskusteluissa, 89

90 ryhmätöissä ja lukemalla oman alan keskeisiä määräyksiä Tekee työsopimuksen Opiskelee yhteistoiminnallisesti Osallistuu ryhmätöihin ja niiden esityksiin Osaamista voi hankkia myös työssäoppien VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta osaa toimia työpaikan eri tehtävissä osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä osaa kehittää omaa osaamistaan osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Oma ammatillinen kehittyminen (1 osp) Itsensä tunteminen Verkostot Työnhakemisen tekniikka, hakemus ja CV Työnantajan kannalta katsominen Vuorovaikutustaidot Työhaastattelutilanne Puhelinkäyttäytyminen Työmarkkinoiden kehityksen seuraaminen Vuokratyö Uramahdollisuudet ja jatkoopinnot Opiskelija Muodostaa käsityksen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan Harjoittelee haastattelutilanteita ja saa vertaisarviointia osaamisestaan Viimeistelee CV:nsä Selvittää verkostoja, työmarkkinoita ja jatkoopiskelumahdollisuuksia. 90

91 3.3.3 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen kansantaloudelle Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Yrittäjyys ja yritystoiminta Yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet Omien yrittäjävalmiuksien kartoittaminen Oman liikeidean ideointi Liikeidean merkitys Yritysmuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin Toimenpiteet yrityksen perustamisessa käytettävissä olevat tukipalvelut oman alan verkostot rahoituslähteet tuotot ja kustannukset yritystoiminnan riskit ja merkitys omassa ja elinkeinoelämässä alan tulevaisuusnäkymät Opiskelija tekee kehittymissuunnitelman, jossa vertaa omaa osaamistaan yrittäjältä vaadittavaan osaamiseen kehittää liikeideoita keskustellen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa voi osallistua erilaisiin yrittäjyyden teemapäiviin tai NY 6 ja NY 12-leireihin selvittää, millainen yritysmuoto sopii parhaiten hänen omaan liikeideaansa selvittää yhteistoiminnallisesti yritysten tukiverkostot (esim. opiskelijat selvittävät kukin osaltaan 91

92 tukiverkostoja ja esittelevät ne toisille) selvittää omat ammatilliset verkostonsa esimerkiksi verkkolähteistä, kirjallisuudesta ja/tai yritysesittelyjen ja vierailujen avulla tekee kannattavuuslaskelmia opettelee arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta yleisimpien tunnuslukujen, esim. myyntikate, käyttökate jne. avulla selvittää alan kehitysnäkymiä, mahdollisuuksia, uhkia ja merkitystä esimerkiksi haastattelujen, verkkolähteiden, alan lehtien ja kirjallisuuden avulla raportoi asiasta sovitulla tavalla VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen 92

93 3.3.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN, LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä hakea apua. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Omatoimisuuteen ohjaaminen: liikuntapäiväkirjan laatiminen ruokapäiväkirjan laatiminen erilaisten mittareiden käyttö (esim. sykemittari, aktiivisuusmittari, mobiilisovellus) Sosiaalinen hyvinvointi: ryhmässä toimiminen parityöskentely toisen kunnioittaminen Psyykkinen hyvinvointi: Oppimisympäristö Liikuntapaikkoina ovat esim. liikuntasali, kuntosali, ulkoliikuntapaikat ja luonto, uimahalli, keilahalli (Mikkeli). Oppimismenetelmät Opiskelija laatii itselleen hyvinvointisuunnitelman, jolla voi edistää opiskelu- ja toimintakykyä ja hyvinvointia toimii sosiaalisesti, vastuullisesti ja reilun pelin 93

94 Myönteiset kokemukset liikunnasta Fyysinen hyvinvointi: motoriset perustaidot monipuolinen lajituntemus lihaskunto kehonhuolto (esim. venyttely) turvallisuus liikunnassa aerobisen kestävyyden lisääminen Ravitsemus ja elintavat: Terveellinen ravitsemus ja elintavat Ravitsemussuunnitelman merkitys hyvinvoinnille Tupakointi ja päihteet Seksuaalisuus ja mielenhyvinvointi: seksuaaliterveys ja oman kehon hallinta, kehontuntemus ihmissuhteiden merkitys omaan hyvinvointiin ja itsetunnolle tunteiden hallinta erilaisissa tilanteissa. Toimintaympäristön hyvinvointi: Toimintaympäristön turvallisuus ja ergonomia Ensiavun perustaidot hengessä ja yhteistyökykyisesti osallistuu erilaisiin oppilaitoksen tapahtumiin tuottajana, toteuttajana tai osallistujana esim. opiskelijayhdistystoiminta, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, liikuntakerho, taitajakisat osallistuu liikuntatoiminnan suunnitteluun ja esittää toiveita eri lajikokeiluista kehittää aerobista kestävyyttä erilaisilla pallopeleillä, kuntopiirillä sekä lenkkeilemällä ulkona huoltaa kehoaan venyttelemällä ja rentoutumalla käyttäen erilaisia liikuntavälineitä ja musiikkia hyödyksi kehittää lihaskuntoaan ja noudattaa itselleen sopivaa lihaskuntoharjoitteluohjelmaa etsii eri lähteistä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyviä haitallisia tekijöitä ja ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta vertailee eri ruoka-aineiden ja tuotteiden sisältöjä laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista selvittää mielen hyvinvointiin, seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisin liittyviä asioita ja niiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa. laatii oman terveys- ja turvallisuussuunnitelman ammatillisesta näkökulmasta käsin tarkistaa työympäristönsä ergonomiset olosuhteet ja turvalliset työvälineet kykenee toiminaan EAtilanteissa harkitusti ja osaa hakea apua tarvittaessa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa liikuntatunneilla esim. geokätköily, gps:n käyttö VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 3 OSP) Opiskelija 94

95 osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja osaa hyödyntää terveysliikuntaa osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Kroppa kuntoon (2 osp) Mailapelit (2 osp) Yhdessä palloillen (2 osp) Oman lihaskunnon ja fyysisen kunnon testaus ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen Mailapelejä toiveiden mukaan: sählyä sulkapalloa pöytätennistä pesäpalloa ym. Palloilulajit toiveiden mukaan: futsalia koripalloa lentopalloa, beach volley käsipalloa ultimate ym. Opiskelija tarvitsee liikuntavarusteet. Opiskelija hyödyntää erilaisia mittauksia lihaskunnosta, fyysisestä kunnosta, koordinaatiosta Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät. Oppimisympäristö Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli). Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki) Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva) Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät. Oppimisympäristö Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli). 95

96 Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki) Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva) Mielen hyvinvointi ja ihmissuhteet (2 osp) opiskelija löytää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mielenpahoinvointia torjuvia tekijöitä. opiskelija pohtii minäkuvan ja itsetunnon yhteyttä mielenhyvinvointiin ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomiseen Vuorovaikutusharjoitusten kautta opiskelija ymmärtää kommunikaation merkityksen ihmissuhteissa Luottamusharjoitusten avulla opiskelija vahvistaa yhteistä ryhmähenkeä ja oppii uutta itsestään. Työmuotoina ovat ryhmätyöskentely, erilaiset harjoitukset ja keskustelut. Ravitsemus ja painonhallinta (2 osp) ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvään tietoon perehtymistä omakohtaista testaamista ja analysointia. Opiskelija tekee tarvittavat muutokset parempaan suuntaan ravitsemustottumuksiinsa ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta. laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista käyttää tvt -tekniikkaa hyödyksi erilaisilla mobiililaitteilla (esim. ruokapäiväkirjan ylläpito) 3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) KULTTUURIEN TUNTEMUS OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan 96

97 osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Löytöretki pohjoismaiseen kulttuuriin (3 osp) pohjoismaisen kulttuurin eri ulottuvuudet kulttuurien väliset rajapinnat Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu pohjoismaiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo pohjoismaisia elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuvaarvostelut. Hän lukee pohjoismaisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän lukee pohjoismaisia sanomalehtiä sekä seuraa Pohjoismaita koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutaman sanan kaikkia pohjoismaisia kieliä. Opiskelija tutkii Pohjoismaiden karttoja ja oppii tunnistamaan eri valtioille tyypillisiä piirteitä. Hän pohtii Pohjoismaiden merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Oppimisympäristö 97

98 Löytöretki venäläiseen kulttuuriin ( 3 osp) venäläisen kulttuurin eri ulottuvuudet kulttuurien väliset rajapinnat Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo venäläisiä elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuvaarvostelut. Hän lukee (suomeksi) venäläisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirjaarvostelun. Hän seuraa Venäjää koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutamia perusfraaseja venäjän kielellä. Opiskelija tutkii Venäjän maantiedettä ja tutustuu myös muihin slaavilaisen kulttuurin valtioihin. Hän pohtii Venäjän merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Suomen leijona, suomalaista kulttuuria (3 osp) suomalaisuus nyt ja ennen Suomen nykyhetken ja historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja kulttuurin pääteoksia ja tekijöitä ja niiden merkityksiä oman asuinalueen (esim. Mikkeli, Juva) seudun nykytilannetta ja paikallishistoriaa ja oman alan yrityshistoriaa ja niiden merkityksiä. Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkkooppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai näytteet ja niiden historiataustaa, paikallisen nuorison kulttuurien tekijöitä, esim. vloggaajat ym., yrittäjien haastattelut, vierailut, äänikirjat, 98

99 multimediaesitelmät ja projektityöt) Elokuvapassi (3 osp) elokuvien katsominen elokuvan kerrontakeinot: käsikirjoitus ja kuvakerronta elokuvatuntemuksen lisääminen elokuvien analysointi ja siten sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkkooppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät opettajan ohjaus visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai elokuvanäytteet, elokuvakerronnan harjoitukset, kuten kuvaussuunnitelma ja kuvaus) Let s go international (3 osp) mikä on kulttuuri? (jäävuorimetafora) omien juurien ja kulttuurin tuntemus apuna muiden kulttuurien ymmärtämisessä (mitä on suomalaisuus) kulttuurienvälisestä viestinnästä eri englanninkieliset kulttuurit etnosentrisyys, ennakkoluulot, stereotypiat aikakäsitys kulttuurishokki kommunikoinnista englanniksi small talk tapakulttuuri/hyvät tavat Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä verkkooppimisympäristö, esim. moodle Oppimismenetelmät Oppimismenetelminä ovat esimerkiksi opettajan ohjaus, tiedonhaku verkosta, projektityö, keskustelu, parityöskentely, suullinen harjoittelu. Projektityö: opiskelija tutustuu lähemmin valitsemaansa kulttuuriin ja esittelee tekemänsä Power Point -esityksen muille ryhmäläisille. Tunneille pyydetään mahdollisuuksien mukaan esim. maahanmuuttajalinjoilta tai kansainvälisessä vaihdossa Esedussa olevia vierailijoita OSA ALUE KOHDISTA VIERAS KIELI, B-KIELI VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija 99

100 osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Venäjä kyrilliset kirjaimet tervehdykset ja hyvästelyt itsensä esitteleminen lukusanat ammatteja asiakaspalvelutilanteessa toimiminen lyhyen oman alan tekstin kirjoittaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita, esim. opastus- ja ostostilannetta (hinnan kysyminen ja kertominen, tuotteen esittely, maksutapahtuman suorittaminen), ravintolasanastoa (ruoat, tilaaminen, maksaminen) ja kellonaikojen kertomista. Opiskelija harjoittelee suullista esiintymistä (esim. nimen, iän ja oman ammatin kertominen) sekä kuullun ymmärtämistä. Hän opiskelee ammattisanastoa esim. quizlet-harjoitusten avulla. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä, esim. aukioloajat, ruokalista YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) 100

101 Opiskelija osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Yrittäjyys Oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoitus. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen oman liikeidean pohjalta, oman osaamisen tuotteistaminen, Kannattavuuslaskenta Toimintaympäristön muutokset, ja siihen sovellettava analyysityökalu (SWOT, tms.) Omien voimavarojen ja ajan käytön suunnittelu Opiskelija tekee projektin, esim. liiketoimintasuunnitelman (Projekti voidaan toteuttaa yhteistoiminnassa ammattialan kanssa) opiskelija laatii osana liiketoimintasuunnitelmaa katsauksen alansa toimintaympäristön tilanteesta toteuttaa projektin annetussa ajassa ryhmämuotoisesti FYSIIKKA JA KEMIA VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä 101

102 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Ympäristökestävä kehitys (3 osp) Science lab Oppimisympäristöt esim. tuotteen elinkaari, ilmiöt, kulutuksen seuranta- ja kehittämisprojekti esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkkooppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Esim. Työssäoppimispaikan energiatehokkuuden parantamissuunnitelma Colorful life (3 osp) Valaistus Värit ja näkeminen Värien käyttö viestinnässä Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkkooppimisympäristöt, luokka, laboratorio. Oppimismenetelmät Esim. projektioppiminen. Valonlähteisiin ja valonlähteiden vaikutukseen tutustuminen valokaapin avulla. Projektityö esim. tutustutaan toppaikan tai vastaavan valaistusratkaisuihin ja valaistuksen vaikutukseen tai esim. värien käyttö viestinnässä tai muu omaan alaan liittyvä värien ja valaistuksen käytön projektityö. 102

103 TYÖKYVYN YLLÄPITO JA TERVEYSOSAAMINEN (KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMA TARJONTA) VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (4 OSP) Opiskelija osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja osaa hyödyntää terveysliikuntaa osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen osaa toimia omassa elämässään työkykyä ylläpitäen ja omaa hyvinvointiaan edistäen Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Oppimisen arviointi* *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Työkyvyn ylläpito ja terveysosaaminen (4 osp) Kansansairauksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kokonaishyvinvointiin Liikunnan, ravinnon ja levon merkitys hyvinvointiin Terveysliikunta Oppimisympäristöt Esedun yhteiset tilat yhteistyökumppaneiden tilat Oppimismenetelmät Opiskelija Sosiaalisuus, osallisuus ja vastuullisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut elämän eri tilanteisiin o kiusaaminen o huoli o suru o ero o tapaturma o parisuhdevaikeudet hakee tietoa elintapojen ja kansansairauksien välisistä yhteyksistä tekee elintapatestit verkossa analysoi omia valintojaan suhteessa kansansairauksiin laatii esityksen kansansairauksista laatii mielle-, käsite- ja aarrekartan omasta hyvinvoinnistaan 103

104 o seksuaalinen suuntautuminen ym. Osallisuuteen kannustaminen ja erilaisten vaihtoehtojen esiintuominen Omien vahvuuksien ja lahjakkuuden esiintuominen hyödyntää Tvt- tekniikkaa esim. vertaisryhmien tapaamisessa, kokoamisessa laatii itselleen voimavaroja lisääviä menetelmiä sisältävän ohjelman esim. liikunta, lepo, ravitsemus ja harrastukset (esim. päiväkirjat) kokoaa kirjallisesti osaamisensa esim. Esedu passiin, blogiin tai portfolioon hakee itsenäisesti tietoa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista vierailee oman paikkakunnan eri toimijoiden toimipisteissä esim. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen työpaja ym. sekä kolmannen sektorin avuntarjoajat esim. vapaaehtoisjärjestöt, kriisipuhelimet, vertaisryhmät, seurakunta, kaupungin erityisnuorisotyö. Opiskelija osallistuu erilaisiin tapahtumiin joko tuottajana/toteuttajana/osallistujana esim. liikuntatutor- toiminta liikkuva amis-tapahtumat liikuntakerho SAKU ry:n kisat Saku Star-kisat Urheiluakatemia 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja. Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia: 4.1 AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. 4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin 104

105 paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. 4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSA-ALUEITA TAI LUKIO-OPINTOJA Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. 4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVIA YKSILÖLLISIÄ TUTKINNON OSIA Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 105

106 6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA 6.1 ARVIOINTI Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen arviointi on opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opiskelijaa ohjataan kehittämään itsearviointitaitojaan ja mahdollisiin oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa. Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään tutkinnon osittain tai teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S-merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa: S = (oppimistavoitteet) saavutettu SK = (oppimistavoitteiden) saavuttaminen kesken Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet (ei näyttötutkinnoissa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava ja arviointikriteerit kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan. Arviointiasteikko osaamisen arvioinnissa on: 3 = Kiitettävä 2 = Hyvä 1 = Tyydyttävä Seuraavassa taulukossa on esitetty mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla, ja miten osaamisen arviointi toteutetaan ja siitä päätetään ammatillisessa peruskoulutuksessa (pois lukien yhteiset tutkinnon osat) ja näyttötutkinnoissa. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten ammatillisessa peruskoulutuksessa on ohjeistettu. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuorituksensa arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän toimintatavan mukaisesti. OPPIMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Oppimisen arviointi/ oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Ammatillinen peruskoulutus (ammatilliset tutkinnon osat) Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja. Näyttötutkinto Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan edistymistä valmistavan koulutuksen aikana ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja. 106

107 OSAAMISEN ARVIOINTI Ammattitaidon osoittaminen Arvioijat Arvioinnin toteuttaminen Ammattitaito osoitetaan pääasiassa työtä tekemällä eli ammattiosaamisen näytöllä työelämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana toimielimen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, pitää näyttö täydentää jossakin muussa näyttöpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön lisäksi voi olla myös muuta osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä. Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Toimielin päättää ammattiosaamisen näytön arvioijat. Arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti kolmiportaisella asteikolla 1 3. Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Käytännön työtehtävien ja hyväksyttyjen tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien lisäksi tutkintosuorituksia voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu). Työnantajien, työntekijöiden sekä opetusalan edustajat arvioivat tutkintosuoritukset. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan käyttää myös arvioijina, jos se on alalle tyypillistä. Arvioijilla tulee olla hyvä alan ammattitaito. Vähintään yhdellä arvioijalla tulee olla näyttötutkintomestarikoulutus silloin, kun tehdään tutkinnon osan kolmikantainen arviointiesitys. Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat. Arviointi suoritetaan tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteiden ja arvioinnin kriteerien mukaisesti, ammatillista perustutkintoa suorittavilla kolmiportaisella asteikolla 1 3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavilla asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioijat tallentavat tutkintosuorituksesta tekemänsä havainnot arviointilomakkeelle, jonka pohjalta mahdollisen muun arviointiaineiston kanssa tehdään tutkinnon osan arviointiesitys. Tutkintosuoritusten arvioinnit kirjataan arviointilomakkeelle. 107

108 Arvosanasta päättäminen Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hänellä on mahdollisuus suullisesti täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Keskustelun tavoitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteittain ammattiosaamisen näyttöjen arviointilomakkeelle. Arviointikeskustelun päätteeksi pääsääntöisesti opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättävät ammattiosaamisen näytön arvosanan. Muusta tutkinnon osaan sisältyvästä osaamisen arvioinnista päättävät opettajat. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tämä itsearviointi toteutetaan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkinnon suorittajaa kuullaan tarvittaessa tutkintotilaisuuden aikana tai sen päätyttyä. Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja niiden arviointi on dokumentoitu, arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston perusteella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa esitetään tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa arvioijaryhmä päättää, millaisella arvosanalla tutkinnon osa esitetään hyväksyttäväksi. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan. Lähde: Arvioinnin opas: Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus, Oppaat ja käsikirjat 2015:2 Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin. Osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat suoritukset on pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi. Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista. Lisätietoa arvioinnista saat Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelmasta sekä tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmista, jotka löytyvät Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta. 6.2 TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua. Etelä-Savon ammattiopistossa kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimisella hankittua osaamista vähintään 35 osaamispisteen 108

109 verran. Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun Työssäoppimisen oppaasta, joka löytyy Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta. 6.3 OHJAUS Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014, 29 ). Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 788/2014 9b.) Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista kasvua. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä opiskelun ja oppimisen ohjausta. Opiskelijan ohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen opettajan rooli on kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi). Jokaisella ryhmällä on lisäksi oma ryhmänohjaaja, joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa, jolla on päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä myös kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa. Etelä-Savon ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alkuvaiheessa joko HOPS (=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa), jota päivitetään opintojen aikana. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun ohjaussuunnitelmasta, joka löytyy Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta 109