RAAHEN KAUPUNGIN 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Bio Huvimyllyn tontti)

Transkriptio

1 Akm 229 RAAHEN KAUPUNGIN 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Bio Huvimyllyn tontti) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue on rajattu opaskarttaan punaisella.

2 Suunnittelualue Asemakaavan muutosalue sijaitsee Raahen kaupungin 3. kaupunginosassa, kaupungin ydinkeskustassa, Vanhan kaupungin ruutukaava-alueella. Suunnittelualue käsittää Kauppakadun, Rantakadun, Cortenkadun ja Brahenkadun rajaamassa korttelissa 9 sijaitsevan tontin 12. Alue rajautuu idässä Kauppakatuun ja lännessä Rantakatuun. Suunnittelualueen pohjois- ja eteläpuolella on jäljellä vanhaa rakennuskantaa. Suunnittelualueella sijaitsee kolme vanhaa päärakennusta ja neljä talousrakennusta. Rantakadun varressa sijaitsee 1780-luvulla rakennettu Soveliuksen talo ja 1910-luvulla rakennettu Jugendtalo (Rantakatu 36). Kauppakadun varrella sijaitsee vuonna 1937 rakennettu vanha elokuvateatteri Bio Huvimylly (Kauppakatu 27). Soveliuksen talolla ja Jugendtalolla on Valtioneuvoston antama Rakennussuojelulain mukainen suojelupäätös ja Bio Huvimyllyllä ympäristöministe- Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa. riön vahvistama Rakennussuojelulain mukainen suojelupäätös. Suunnittelualueen rakennuskannasta on laadittu erillinen rakennushistoriallinen selvitys. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4090 m 2. Suunnittelualue ja sen rakennuskanta ovat Soveliuksen apurahaston omistuksessa. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät mm. seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonympäristö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkot ja energiahuolto sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Suunnittelualue sijoittuu valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). 2

3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja se on tullut lainvoimaiseksi Maakuntakaavassa kaavoitettava alue on keskustatoimintojen aluetta [C], johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Maakuntakaava on pohjana oikeusvaikutteiselle taajamayleiskaavalle. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030 (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Aluetta koskevia sitovia suunnittelumääräyksiä ja kehittämisperiaatteita maakuntakaavassa on seuraavasti: Raahen aluekeskus Raahen keskustaa kehitetään kulttuuriympäristöltään arvokkaana ja merenrannikon antamiin edellytyksiin perustuvana vetovoimaisena keskuksena. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä on pyrittävä edistämään. Raahen kaupunkiseutu Raahen keskustaa kehitettäessä suunnittelun lähtökohtana on pidettävä historiallisen ruutukaavan ja vanhan puukaupunkimiljöön säilymistä. Meri-Raahe Alueen kehittäminen perustuu saariston ja muun maankohoamisrannikon kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä vanhan puukaupungin kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Taajamatoimintojen alue Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Keskustatoimintojen alue Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomioita ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa. 1. vaihemaakuntakaavan ehdotus on ollut nähtävillä ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaihemaakuntakaavan Siinä suunnittelualue on osoitettu alueelliseksi keskustatoimintojen alueeksi [C-2]. 1. vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. 3

4 Yleis kaava Raahen keskeisten ta ajama-alueiden osaylei skaava 1. Tavoitteellinen yhdyskuntarake nne, liikenneverkko ja vi r- kistysalueet Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Raahe 2030, keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan. Yleiskaavassa suunnittelualue on asuinpientalojen aluetta, jolla ympäristö säilytetään AP/s. Alue on valtakunnallisesti arvokasta aluetta. Ote Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavasta, Raahe

5 2.Luonnon ja kulttuuriympäris tön sekä mais eman kannalta a r- vokkaat alueet Suunnittelualue on Vanhan Raahen ruutukaava-aluetta, valtakunnallisesti arvokasta aluetta sekä kaupunkiarkeologisesti merkittävää aluetta. Suunnittelualueelle ei taajamayleiskaavassa ole osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittäviä suojelukohteita. Ote Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavasta, Raahe 2013, 2. Luonnon ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat kohteet. 5

6 Asemaka avatilanne Ote asemakaavojen hakukartasta. Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutos koskee asemakaavaa Ak 95. Asemakaava Ak 95 Ote kaavakartasta Ak 9, KV

7 Voimassa olevassa kaupunginvaltuuston hyväksymässä ja lääninhallituksen vahvistamassa asemakaavassa Ak 95 korttelin 9 tontti 12 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL-1, jolle voidaan sijoittaa julkisia palveluita. Suunnittelualue rajautuu Kauppakatuun, Rantakatuun, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueisiin AL, asuinkerrostalojen korttelialueeseen AK, yleisten rakennusten korttelialueeseen Y-1 ja Myhrbergin puistoalueeseen VP. Rantakadun varrella sijaitseva Soveliuksen talo on asemakaavassa osoitettu suojelumerkinnällä sr ja kerroskorkeus II. Jugendtalo on osoitettu suojelumerkinnällä sr, kerroskorkeus II ja rakennusoikeus 120. Bio Huvimylly on asemakaavassa osoitettu suojelumerkinnällä sh ja kerroskorkeus II. Bio Huvimyllyn yhteyteen on asemakaavassa osoitettu ohjeellinen pysäköimispaikka. Pihapiirissä sijaitsevat talousrakennukset on osoitettu suojelumerkinnällä sh ja kerroskorkeus I. Tontin 12 keskiosaan on asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta 450 k-m 2 enintään II-kerroksiselle uudisrakennukselle. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen suojelupäätöksen Bio Huvimyllyn suojelemisesta rakennussuojelulain nojalla. Alueella voimassa oleva asemakaava ei turvaa riittävästi Bio Huvimyllyn suojeluarvoja. 7

8 Selvitykset Suunnittelualueesta kootaan seuraavat lähtötiedot ja selvitykset: Alueen rakennettu ympäristö ja suunnittelualueen vanhan rakennuskannan rakennushistoriallinen inventointi Alueen maaperä- ja rakennettavuus Maisema- ja kaupunkikuva Liikenneympäristö Teknisen huollon verkostot Maanomistus Suunnittelun tavoitteet Vaikutukset Raahen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 9 tontin 12 asemakaavan muutos kuuluu osana Raahen vanhan kaupungin asemakaavan tarkistamiseen. Raahen vanhan kaupungin asemakaava tullaan tarkistamaan osayleiskaavan mukaiseksi. Alueella voimassa oleva vuoden 1986 asemakaava on vanhentunut eikä turvaa riittävästi suunnittelualueella sijaitsevan rakennuskannan suojeluarvoja. Tavoitteena on tutkia suunnittelualueen rakentamismahdollisuudet ja rakennussuojelukysymykset. Asemakaavan muutoksella on mm. kaupunkikuvaan, katutilaan, elinympäristön laatuun, keskustan vetovoimaisuuteen, kulttuuriperinnön säilymiseen, liikenteeseen ja palvelutarjontaan kohdistuvia vaikutuksia. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon, virkistykseen tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat mm. kaavoitettavan alueen sekä lähialueiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. Muita osallisia ovat Raahen kaupunginvaltuusto ja hallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, tekninen palvelukeskus, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Raahen Energia Oy, Raahen Vesi Oy ja Elisa Oyj. Viranomais yhteistyö Kaavoituksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestetään viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. Selvitettävät vaikut ukset ja käytettävät men etelmät Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Asemakaavan muutoksen toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (MRL 9, MRA 1 ). Todennäköisesti merkittävimmät asemakaavan muutoksen vaikutukset, joita suunnittelun yhteydessä tulee selvittää, ovat: 8

9 Vaikutukset kaupunkikuvaan, katutilaan, lähiympäristöön, kulttuuriperinnön säilymiseen sekä palvelutarjontaan. Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan muutos sisältyy Raahen kaupungin teknisen lautakunnan hyväksymään vuoden 2014 asemakaavoitusohjelmaan. Tekninen lautakunta päättää kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toukokuussa Asiasta ilmoitetaan Raahelaisessa, teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla (Ruskatie 1 Pattijoki) ja kaupungin internetsivuilla. Osallistumisja arviointisuunnitelmaa täydennetään kaavoitusprosessin aikana. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Raahen kaupungin nettisivuilla koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavan luonnossuunnittelu Asemakaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto ovat nähtävillä 30 vuorokauden ajan Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa, Ruskatie 1, syksyllä Luonnoksesta pyydetään lausunnot Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristö-keskukselta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Museovirastolta, Pohjois-Pohjanmaan museolta, Jokilaaksojen pelastuslaitokselta, Raahen Vesi Oy:ltä, Raahen Energia Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä ja Raahen kaupungin ympäristölautakunnalta. Asemakaavan muutos ehdotus Asemakaavan muutosehdotus laaditaan keväällä Kaupunginhallitus päättää sen julkisesti nähtäville asettamisesta. Asemakaavan muutosehdotus on julkisesti nähtävillä keväällä 2015 (MRL 65, MRA 27 ). Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot (MRA 28 ). Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen

10 Aikataulu Yhteystiedot Asemakaavan muutoksen valmistelusta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Raahen kaupunki, Tekninen palvelukeskus Ruskatie 1, Pattijoki Kaavasuunnittelija Jaana Pekkala Kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen puh puh sähköposti sähköposti: Suunnitteluassistentti Riitta Svensk puh sähköposti 10