IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT

2 ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous > 13 maatilaa AM + pellot MA ja MT, alueella ei ole maatalouden suuryksikköjä Metsätalous > metsäkoneyrittäjät ATY Porotalous > ei sijoitu alueelle mutta viereen Turvetuotanto > ei sijoitu alueelle, työllistää asukkaita JALOSTUS Teollisuus > 7 pienyritystä ATY + juustola reunalla Käsityö-taide > 1 pahkanikkari ATY PALVELUT Julkiset palvelut: koulu Ervastissa, muut koulut osoitettu lähipalvelualueksi P, samoin nuorisoseurantalo Yksityiset palvelut: kauppa Ervastissa ja Kipinässä juustolan tiloissa (ulkoreunalla), matkailupalveluja Hilturanta, Myllysaari ja Eeten, uusia kaavoitettu > UUDET MATKAILUPALVELUALUEET RM-2 Lomakylä / kalakenttä 9 kpl Kipinän Vuormankosket 3 kpl RM 500 Petäjäkangas 1, asemakaavoitettava alue Ervasti, Keruni, asemakaavoitettava UPM Yli-Kurki, Lapinkoski 2 aluetta, asemakaavoitettavia alueita, upm+ yksityinen Kellolampi, 1 pieni alue, valtion maata HaapuanHelanniemi, iso alue valtion maalla, ranta-asemakaavoitettava alue

3 YLI-KURKI KIPINÄ

4

5

6 ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN VAKINAINEN ASUMINEN keskitetty oleviin kyliin AT-1, AT-2 ja AT-3, Haja-asutus on osoitettu merkinnällä A. Kylille lasketut uudet rakennuspaikat on osoitettu usein asunnon symbolilla. > suurempi rakennusoikeus eli 10% tontin pinta-alasta rakennusjärjestyksen mukaan. LOMA-ASUMINEN RA-1, RA-2, RA-3, RK, RP on pyritty ohjaamaan kyliin tai olevien loma-asuntojen ryhmiin > emätilalaskenta kuitenkin hajauttaa rakennusoikeuden melko tasaisesti koko suunnittelualueelle Tulva-alueille laskettu rakennusoikeus on siirretty ensisijaisesti kylillä oleville palstoille

7

8

9 RAKENTAMISEN KOKONAISMÄÄRÄT läntisellä osa-alueella

10 RAKENTAMISEN KOKONAISMÄÄRÄT itäisellä osa-alueella

11 LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO - Uusia tonttiteitä tarvitaan hyvin vähän -Uusi paikallistieyhteys on osoitettu Kipinässä valtatieltä Kollajantielle -Kevytliikenteen yhteystarpeita on Kipinän keskustassa ja taajaman itäpuolen lievealueella -uusia vesijohto-ja viemärilinjoja ei ole osoitettu > tekeillä on vesihuollon yleissuunnitelma

12

13 VIRKISTYSALUEET JA REITIT

14

15

16 ARVOKKAAT ALUEET LUONNONSUOJELUALUEET / NATURA 2000: Sotkajärvi SL-1 POHJAVESIALUEET pv-1 ja pv-2 Riepukangas, Kipinä, Kollajaniemi, Ojalankangas, Patokangas, Rutoharju MONIMUOTOISET LUONTOALUEET kasvi-ja eläinlajit, perinnemaisemat luo LSL NOJALLA SUOJELLUT ALUEET Haapuanoja, sl-1 MAISEMALLISESTI ARVOKKAAT ALUEET ma 1-3 Iijoen keskijuoksu ja Aittojärvi-Kyngäs(vk) Jongunsuvanto(mk) Vuormankoski, Kollajanputaat, Naisjärven putaat, Porkunputraat, Sotkavaara- Jaaskamovaara(pk) ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT sk 2-3 Hilturanta(vk) rky Rättilä, Kollajaniemi-Kollaja, Petäjäkangas, Sotkajärvi, Kurki (mk) Seiteri-Konttila, Riepula, Kipinä, Vuorma, Ollikuiva, Ahosenranta-Hakulinranta, Salmula, Pirinranta, Ervasti, Yli-Kurki, Kellolampi (pk) MAAKUNNALLISESTI JA PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKOHTEET sr kpl

17 Sotkajärven natura-alue, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, maakunnallisesti arvokas Sotkajärven kulttuuriympäristö, perinnemaisemat (tulvaniityt), luonnontilaiset sivupurot, silmälläpidettävät kasvilajit, tulva-alue, arvokas kylänraitti

18

19

20 RAKENTAMISTAPA Valtakunnallisena tavoitteena on pudottaa rajusti energian kulutusta vuoteen 2050 mennessä, lähes 0-energiatasolle. Suurin osa energiasta kuluu rakennuskannan tuottamiseenja ylläpitoon sekä liikenteeseen, joten niissä on myös suurin säästöpotentiaali. Tavoite edellyttää että uusi rakennuskanta on ns. passiivienergiataloja tai 0-energiataloja, joiden kulutus on hyvin pieni ja energiaa kerätään esim. tontilta maalämpönä ja aurinkokeräimin katoilta. Oleviin, sähkölämmitteisiin huoneistoihin tulisi vaihtaa ilmalämpöpumput tai kaukolämpö, jos sellainen alueelle on saatavissa. Loma-asuntojen tulee olla kooltaan kohtuullisia, ei ylimitoitettuja. Rakennuksiin tulee suunnitella erilaisia lämpövyöhykkeitä ja ne tulisi voida jättää kylmilleen, jos käyttöä ei ole jatkuvasti. Asunnoissa huolto-ja varastotilat tulisi sijoittaa kylmiin piharakennuksiin kuten vielä 1950-luvulla oli tapana.