Yli 40-vuotiaan naisen raskaus
|
|
- Tapani Joel Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEESSÄ SUSANNA SAINIO LT, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri HUS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, naistentaudit ja synnytykset, Naistenklinikka REIJA KLEMETTI FT, TtM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ELINA HEMMINKI LKT, dosentti, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos MIKA GISSLER FT, VMT, professori, kehittämispäällikkö Pohjoismainen kansanterveys - tieteen korkeakoulu, Göteborg Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Yli 40-vuotiaan naisen raskaus Hedelmällisyys alkaa heiketä ja keskenmenot lisääntyä merkittävästi jo 30 ikävuoden jälkeen. Raskauskomplikaatiot alkavat lisääntyä merkittävästi jo 35 ikävuoden jälkeen. Yli 40-vuotiaiden naisten raskauksissa pre-eklampsian, raskausdiabeteksen, istukan kiinnittymishäiriöiden, ennenaikaisuuden ja pienipainoisuuden riskit sekä perinataalikuolleisuus ovat kaksinkertaiset verrattuna vuotiaiden naisten raskauksiin. Ensisynnyttäjillä riskit ovat kaksinkertaiset samanikäisiin uudelleensynnyttäjiin nähden. Kaksos- ja kolmosraskauksissa riskit ovat moninkertaiset yksisikiöisiin raskauksiin nähden. Ikä on äitiyskuolemien merkittävä riskitekijä, mutta absoluuttinen riski on yhä pieni. Vaikka oikea synnytysikä on vain vähäisessä määrin lääketieteellinen kysymys, naisten ja yhteiskunnan tulee olla tietoisia siitä, mitä seurauksia on synnytysten siirtämisestä myöhemmäksi. VERTAISARVIOITU VV Yhteiskunnan modernisoituminen, teollistuminen ja kaupungistuminen 1900-luvun alussa Länsi-Euroopassa johtivat perhesuunnittelun idean leviämiseen ja syntyvyyden pysyvään pienenemiseen. Suomessa 1900-luvun alkupuolella syntyneet naiset, joiden keskimääräinen lapsiluku jäi alle kolmen, synnyttivät viimeisenkin lapsensa keskimäärin vuotiaina (1). Raskauden lopputuloksen kannalta oli merkittävää, että iäkkäämmätkin synnyttäjät olivat tuolloin yleensä uudelleensynnyttäjiä. Synnytysikä laski ja iäkkäiden synnyttäjien osuus kaikista synnytyksistä pieneni tasaisesti koko 1900-luvun aina 1970-luvun alkuun asti. Kaikkien synnyttäjien keski-ikä Suomessa oli tuolloin 26,8 vuotta ja ensisynnyttäjien 24,6 vuotta. Yli 35-vuotiaita synnyttäjiä oli 7 % kaikista synnyttäjistä ja yli 40-vuotiaita vain hieman yli 1 % (kuviot 1 ja 2). Kaikissa länsimaissa on 30 viime vuoden aikana nähty kasvava trendi siirtää lasten hankintaa hedelmällisen iän viimeiselle vuosikymmenelle. Ilmiön syiksi mainitaan naisten korkea koulutus, työelämän ja perheen yhteensovittamisen ongelmat sekä avioerojen runsaus. Synnyttäjien keski-ikä on Suomessa nykyään 30 vuotta (2). Ensisynnyttäjien ikä nousee yhä ja oli vuonna 2008 koko maassa 28,1 vuotta ja pääkaupunkiseudulla 29,3 vuotta. Kaikista synnyttäjistä viidennes on yli 35-vuotiaita. Yli 40- vuotiaitten synnyttäjien osuus on jo lähes 4 %. Yli 45-vuotiaiden osuus on kuitenkin pysynyt Suomessa varsin tasaisena (alle 0,2 %) (kuviot 1 ja 2). Ensisynnyttäjien osuus kaikista yli 40- vuotiaiden synnytyksistä on kasvanut 12 %:sta lähes 20 %:iin 20 viime vuoden aikana. Sen sijaan muissa maissa paljon julkisuutta saaneet postmenopausaaliset raskaudet ovat Suomessa harvinaisia. Iän merkityksestä raskauden kulkuun ja lopputulokseen on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta sekä iäkkään synnyttäjän määritelmät että tutkimusryhmät poikkeavat niissä toisistaan. Tähän katsaukseen on valikoitu sellaiset väestöpohjaiset tutkimukset, joissa tutkittavien määrä on riittävän suuri osoittamaan erot myös harvinaisissa komplikaatioissa, kuten perinataalikuolemissa. Ajankohta on rajattu 10 viime vuoteen, jolloin sekä perinataalikuolleisuus että iäkkäiden synnyttäjien osuus vastaavat nykyistä tasoa. Muita iän lisäksi merkittäviä raskauden kulkuun vaikuttavia seikkoja, kuten ensisynnyttäjyyttä, monisikiöraskauksia ja hedelmöityshoitoja, käsitellään katsauksen lopuksi. Tuloksia on täydennetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syntymärekisterin tiedoilla, jotka Suomessa antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sekä tutkimukseen että toiminnan kehittämiseen synnyttäjäväestön ja heidän tarpeidensa muuttuessa. Iän vaikutus hedelmällisyyteen Hedelmällisyys alkaa naisilla heikentyä jo 30 ikävuoden jälkeen. Väestöissä, joissa ehkäisyä ei käytetä, lapsettomaksi jäämisen riski on yli 60 %, jos ikä naimisiin mennessä on yli 40 vuotta (3). Ikään liittyvään hedelmällisyyden huonontumiseen vaikuttaa hedelmöittymisen pienentyneen todennäköisyyden lisäksi suu- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk
2 KUVIO 1. Synnyttäjien keski-ikä Suomessa Lähde: Syntymärekisteri Ikä vuosina Vuosi KUVIO 2. Iäkkäiden synnyttäjien (yli 35-, 40- ja 45-vuotiaaat) osuus kaikista synnytyksistä Suomessa Lähde: Syntymärekisteri Osuus synnyttäjistä (%) Kirjallisuutta 1 Tilastokeskuksen väestötilastot ( 2 Syntymärekisteri ( Lisaantyminen/index.htm). 3 Menken J, Trussel J, Larsen U. Age and fertility. Science 1986;233: Anderson A-M, Wohlfart J, Cristens P ym. Maternal age and fetal loss: population based register linkage study. BMJ 2000;320: Sihvo S, Koponen P. Perhesuunnittelusta lisääntymisterveyteen. Palvelujen käyttö ja kehittämistarpeet. Stakes, Raportti 220, 1998: Kaikki synnyttäjät Ensisynnyttäjät 35 tai yli tai yli 5 45 tai yli Vuosi rentunut keskenmenoriski. Vähintään puolet vuotiaiden ja yli 90 % 45 vuotta täyttäneiden raskauksista päättyy keskenmenoon (4). Väestön tietoisuus iän vaikutuksesta hedelmällisyyden heikkenemiseen ja keskenmenojen lisääntymiseen on kuitenkin vajavainen (5). Myös tieto hedelmällisyyshoidoista voi luoda väärän mielikuvan lääketieteen mahdollisuuksista. Hedelmöityshoidoilla voidaan kompensoida korkeintaan % ikään liittyvästä hedelmällisyyden vähenemisestä (6). Iän vaikutus kromosomi - poikkeavuuksien esiintymiseen Arviolta kaksi kolmasosaa keskenmenoista johtuu kromosomipoikkeavuuksista, ja naiset tuntevat ikään liittyvän suurentuneen riskin hyvin. Downin oireyhtymän riski 40-vuotiaalla naisella on 1:60 ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa, jolloin sikiöseulonnat ja dia - gnostiset tutkimukset ovat ajankohtaisia. Täysiaikaisessa raskaudessa riski on 1:100 (7). Vastaavat luvut 45-vuotiaalla naisella ovat 1:15 ja 1:30. Myös muiden trisomioiden (13- ja 18-trisomiat) riski kasvaa iän myötä. Yhdysvalloista on raportoitu syntyneiden Downin oireyhtymää sairastavien lasten määrän kolminkertaistuneen 1980-luvulta lähtien synnyttäjien ikääntyessä (8). Myös Suomessa on todettu Downin oireyhtymän kokonaisesiintyvyyden kasvavan. Meillä siihen ei kuitenkaan vaikuta pelkästään äitien ikä, vaan merkittävästi myös sikiöseulonnat (9). Down-lapsia syntyy noin 70 vuodessa. Synnytysten määrä on pysynyt toistaiseksi varsin tasaisena, ja ainoastaan Downin oireyhtymän takia tehdyt keskeytykset ovat yleistyneet. Iän vaikutus raskauden kulkuun Yli 40-vuotiaiden naisten raskauksiin näyttäisi tutkimusten mukaan liittyvän lähes kaikkien komplikaatioiden lisääntynyt riski (taulukko 1). Tosiasiassa ikä on jatkuva muuttuja, eikä mitään kynnysarvoa ole. Ruotsalaisessa syntymärekisteritutkimuksessa todettiin ennenaikaisen synnytyksen riskin ennen 37. raskausviikkoa lisääntyvän yli 40-vuotiailla 1,5- kertaiseksi (taustatekijöin vakioitu AOR, 95 %:n LV 1,5 1,9) ja yli 45-vuotiailla 1,6-kertaiseksi (AOR, 95 %:n LV 1,3 2,0) verrattaessa vuotiaisiin (10). Vaikean pre-eklampsian riski oli vastaavasti 1,3-kertainen (95 %:n LV 1,2 1,4) ja 1,6-kertainen (95 %:n LV 1,0 2,6). Ikä säilyi itsenäisenä riskitekijänä senkin jälkeen, kun ensisynnyttäjyys, tupakointi, monisikiöisyys ja raskauden kannalta merkittävät perussairaudet vakioitiin. Lievän pre-eklampsian riski näytti yllättäen pienenevän. Kirjoittajat arvelivat tämän johtuvan lievien komplikaatioiden aliraportoinnista. Yksi harvoista prospektiivisista tutkimuksista iän vaikutuksesta raskauden kulkuun on yhdysvaltalainen monikeskustutkimus, johon otettiin mukaan ainoastaan yksisikiöiset ras Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65
3 TIETEESSÄ 6 Leridon H. Can assisted reproduction technology compensate for the natural decline in fertility with age? A model assessment. Hum Reprod 2004;19: Hook EB, Cross PK, Schreinemanchers DM. Chromosomal abnormality rates at amniocentesis and in live born infants. JAMA 1983;249: Shin M, Besser L, Kucik J ym. Prevalence of Down syndrome among children and adolescents in 10 regions of the United States. Pediatrics 2009;124: Epämuodostumarekisteri ( /Lisaantyminen/epamuodostumat/i ndex.htm). 10 Jacobsson B, Ladfors L, Milsom I. Advanced maternal age and adverse perinatal outcome. Obstet Gynecol 2004;104: Cleary-Goldman J, Malone FD, Vidaver J. Impact of maternal age on obstetric outcome. Obstet Gynecol 2005;105: Artama M, Gissler M, Malm H ym. Lääke ja raskaus -pilottihankkeen tuloksia. THL, Raportti 28/ Treacy A, Robson M, O Herlihy C. Dystocia increases with advancing maternal age. Am J Obstet Gynecol 2006;195: Readdy UM, Chia-Wen K, Willinger M. Maternal age and the risk of stillbirth throughout pregnancy in the United States. Am J Obstet Gynecol 2006;195: Fretts RC, Duru UA. New indications for antepartum testing: Making the case for antepartum surveillance or timed delivery for women of advanced maternal age. Semin Perinatol 2008;32: Tilastokeskuksen terveystilastot ( 17 CEMACH Saving Mothers lives. Reviewing maternal deaths to make motherhood safer Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Childbearing beyond age 40: Pregnancy outcome in 24,032 cases. Obstet Gynecol 1999;93: Luke B, Morton B, Brown B. Contemporary risks of maternal mortbidity and adverse outcomes with increasing maternal age and plurality. Fertil Steril 2007;88: Steiner AZ, Paulson RJ. Oocyte donation. Clin Obstet Gynecol 2006;49: Sidonnaisuudet: Susanna Sainio, Reija Klemetti, Elina Hemminki, Mika Gissler: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia kaudet raskausviikolta lähtien (11). Tutkittavista 4 % oli yli 40-vuotiaita. Alle 35-vuotiaisiin naisiin verrattuna ikä oli itsenäinen raskausdiabeteksen (AOR 2,4), etisen istukan (AOR 2,8) ja istukan ennenaikaisen irtoamisen (AOR 2,3) riskitekijä yli 40-vuotiailla naisilla. Sen sijaan verenpaineen nousun riski raskauden aikana (AOR 1,0, 95 %:n LV 0,8 1,4) ja preeklampsian riski (AOR 1,1, 95 %:n LV 0,7 1,6) eivät tässä tutkimuksessa lisääntyneet merkittävästi iän myötä. Kirjoittajat katsoivat tämän selittyvän siitä, että merkittävät näihin komplikaatioihin vaikuttavat tekijät, kuten aikaisemmat synnytykset, krooninen verenpainetauti ja koeputkihedelmöityshoidot, pystyttiin vakioimaan. Tietoa luovutettujen munasolujen käytöstä ei ollut saatavilla, eikä mitään johtopäätöstä näihin raskauksiin liittyvistä riskeistä voitu tehdä. Iän vaikutusta selvitettäessä ei kuitenkaan ole järkevää vakioida niitä mekanismeja, joiden kautta vaikutus syntyy. THL:n Lääke ja raskaus -tutkimusaineiston perusteella lähes 10 %:lla suomalaisista yli 40- vuotiaista synnyttäjistä on jokin erityiskorvaukseen oikeuttava perussairaus (12). Vuoden 2008 syntymärekisterin perusteella 3,8 % yli 40-vuotiaista synnyttäjistä sairasti kroonista verenpainetautia (2). Verenpaineen nousu raskausaikana tai pre-eklampsia todettiin 6,8 %:lta yli 40-vuotiaista, mikä oli lähes 40 % enemmän kuin vuotiailla. Tyypin 2 diabetesta sairasti vain 0,4 % yli 40-vuotiaista, mikä lienee aliarvio joko sairauden toteamisen tai Syntymärekisteriin kirjaamisen puutteen vuoksi. Glukoosirasituskoe, joka Käypä hoito -suosituksen mukaan tulee tehdä kaikille yli 40-vuotiaille viimeistään 24. raskausviikolla, oli epänormaali 20 %:lla ja insuliinihoito aloitettiin 5 %:lle yli 40-vuotiaista odottavista äideistä. Raskausdiabeteksen esiintyvyys oli lähes kolminkertainen vuotiaiden vastaaviin lukuihin nähden. Diagnoosin ja hoidon viivästyminen ovat tavallisia ongelmia, ja hyvään hoitotasapainoon päästään raskauden kannalta liian myöhään. TAULUKKO 1. Yhteenveto yli 40-vuotiaan naisen raskaushäiriöiden esiintyvyydestä ja riskisuhteesta verrattuna vuotiaisiin. Tiedot koottu kirjallisuusluettelon tutkimuksista. Raskauskomplikaatio Esiintyvyys, % Riskisuhde Raskaudenaikainen verenpaineen nousu 1,8 4,6 1,4 6,4 Pre-eklampsia 2,4 5,4 1,3 1,8 Raskausdiabetes 7,3 12,5 3,4 4,0 Istukan ennenaikainen irtoaminen 0,4 1,6 1,8 2,3 Etinen istukka 0,2 1,9 2,8 4,6 Ennenaikainen synnytys 7,4 14,1 1,4 1,7 Pienipainoisuus 3,8 8,0 1,9 1,6 Perinataalikuolleisuus 0,8 1,4 1,4 1,7 Äitiyskuolleisuus 13 22/ Iän vaikutus synnytykseen Fyysinen suorituskyky on parhaimmillaan 25 vuoden iässä. Useimmissa tutkimuksissa todetaan, että synnytyksen käynnistäminen, operatiiviset alatiesynnytykset ja sektiot ovat tavallista yleisempiä iäkkäillä synnyttäjillä. Syiksi mainitaan pitkittyneet synnytykset, virhetarjonnat, myoomat ja aikaisemmat kohtuleikkaukset, mutta myös synnytyksiä hoitavien lääkärien asenteet iäkkäitä synnyttäjiä kohtaan. Irlantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin iän vaikutusta synnytyksen kulkuun kaikilla ensisynnyttäjillä täysiaikaisissa yksisikiöisissä raskauksissa, joissa synnytys käynnistyi spontaanisti (13). Dublinilaisessa tutkimussairaalassa kaikkia synnyttäjiä hoidetaan iästä riippumatta saman protokollan mukaan. Kaikki tutkittavat tekijät (oksitosiinin tarve, pitkittynyt synnytys, alatieoperaatiot ja kiireelliset sektiot) lisääntyivät iän myötä merkitsevästi. Synnytyksen pysähtymisen takia tehdyt sektiot olivat yli 35-vuotiailla synnyttäjillä yli kolme kertaa yleisempiä kuin alle 20-vuotiailla. Huomattavaa oli kuitenkin, että yli 35-vuotiaidenkin synnytyksistä vain noin 10 % johti sektioon ja että valtaosassa huonosti etenevistä synnytyksistä oksitosiinin käyttö korjasi tilanteen myös iäkkäämmillä naisilla. Anglosaksiseen hoitokulttuuriin sopien imukupin tai pihtien käyttö synnytyksissä oli tavallista kaikissa ikäryhmissä (18 % kaikki, 8 % alle 20-vuo - tiaat ja 25 % yli 35-vuotiaat synnyttäjät). Iän vaikutus perinataali - kuolleisuuteen Perinataalikuolleisuus on 20 viime vuoden aikana pienentynyt kaikissa länsimaissa mer- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk
4 Heikentynyt hedelmällisyys, keskenmenot ja kromosomihäiriöt ovat ikään liittyviä biologisia tosiasioita. KUVIO 3. Perinataalikuolleisuus tuhatta synnytystä kohden ja äidin iän mukaan. Lähde: Syntymärekisteri 1/1 000 vastasyntynyttä kittävästi. Suomessa perinataalikuolleisuus (4,9 lasta / tuhat vastasyntynyttä v. 2008) on maailman pienimpiä, kuten muissakin Pohjoismaissa (2). Kuolleena syntyneiden osuus on kaksi kolmasosaa perinataalikuolleisuudesta ja on meillä pienentynyt samassa suhteessa kuin kokonaiskuolleisuus. Yli 40-vuotiaiden äitien raskauksiin liittyvä perinataalikuolleisuus (8,3 / vastasyntynyttä) on Suomessa yhä lähes kaksinkertainen vuotiaiden raskauksiin nähden (4,2 / vastasyntynyttä) (kuvio 3). Kirjallisuudessa se on ollut vähintään kaksinkertainen verrattuna vuotiaiden (10) tai alle 35-vuotiaiden synnyttäjien lukuihin (11). Perussairaudet ja raskauskomplikaatiot lisäsivät riskiä molemmissa tutkimuksissa, mutta niiden vakioinnin jälkeenkin ikä säilyi perinataalikuoleman itsenäisenä riskitekijänä. Iän vaikutuksesta sikiökuoleman riskiin on lukuisia tutkimuksia. Ikä lisäsi riskiä selvästi kaikissa tutkimuksissa, vaikka kuolleena syntyneiden määritelmät vaihtelevat lainsäädännöstä riippuen. Yhdysvaltalaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin äidin iän ja raskauden keston vaikutusta sikiökuoleman riskiin (14). Mukaan otettiin 5 miljoonaa yksisikiöistä raskautta, joissa sikiöllä ei ollut todettua synnynnäistä kehityshäiriötä ja raskauden kesto oli yli 20 viikkoa. Sikiökuoleman riski 41. raskausviikkoon mennessä oli koko aineistossa 6,5/1 000 vastasyntynyttä. Yli 40-vuotiailla naisilla (aineistossa 2,2 %) riski oli 12,8/ Ikäryhmä Suurin riski ajoittui loppuraskauteen, ja riski alkoi iäkkäillä äideillä lisääntyä aikaisemmilla raskausviikoilla. Yli 40-vuotiailla sikiökuoleman riski oli jo 39. raskausviikolla sama kuin vuotiailla 41. raskausviikolla. Osaksi tätä ikään liittyvää suurentunutta riskiä selittävät perussairaudet, raskauskomplikaatiot, lihavuus, ensisynnyttäjyys ja monisikiöiset raskaudet, mutta ikä säilyy itsenäisenä riskitekijänä, vaikka ne vakioitaisiin. Valtaosa loppuraskauden sikiökuolemista on selittämättömiä, eikä niitä kyetä ennustamaan. Ei kuitenkaan ole mitään näyttöä eri hoitovaihtoehtojen, kuten loppuraskauden aikaistetun tarkistuskäynnin ja synnytykseen käynnistämisen, hyödystä tai haitoista (15). Iän vaikutus äitiyskuolleisuuteen Raskauteen, synnytykseen tai niiden hoitoon liittyvät kuolemat ovat harvinaisia. Suomessa on viime vuosikymmeninä tilastoitu 1 7 äitiyskuolemaa vuodessa (16). Tavallisimmat äitiyskuoleman syyt ovat tromboemboliat ja synnytyksen jälkeinen verenvuoto. Elävänä syntyneiden lasten määrään suhteutettuna kuoleman riski on pienin vuotiaiden synnyttäjien ikäryhmässä, johon nähden vuotiaiden riski on lähes kolminkertainen ja vuotiaiden jo kaksitoistakertainen. Koska ikä on itsenäinen riskitekijä sekä tromboembolisten komplikaatioiden että synnytyksen jälkeisten verenvuotojen taustalla, on äitiyskuolemien yleistyminen mahdollista synnyttäjien ikääntyessä. Suomessa tätä ei ole vielä havaittu, mutta esimerkiksi Britanniasta on raportoitu äitiyskuolemien hieman yleistyneen 10 viime vuoden aikana nimenomaan em. syistä (17). Aikaisempien raskauksien vaikutus Yhdysvaltalaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin iän ja synnyttäneisyyden vaikutusta raskauden kulkuun yli 40-vuotiailla naisilla, joista ensisynnyttäjiä oli 20 % (18). Lähes kaikki raskauskomplikaatiot (asfyksia, alipainoisuus, tarjontavirheet, keisarileikkaukset ja operatiiviset alatiesynnytykset) lisääntyivät iäkkäillä ensisynnyttäjillä verrattuna samanikäisiin uudelleensynnyttäjiin ja vertailuryhmään (20 29-vuotiaat). Pre-eklampsiaa esiintyi yli 40-vuotiailla 60 % enemmän kuin nuoremmilla ensisynnyttäjillä ja samanikäisiin uudel Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65
5 TIETEESSÄ leensynnyttäjiin verrattuna kaksinkertaisesti. Raskausdiabetesta esiintyi sekä ensi- että uudelleensynnyttäjillä neljä kertaa useammin kuin nuoremmilla. Tämä sopii ajatukseen, että ensisynnyttäjyyden sijaan ikä on raskausdiabeteksen merkittävä riskitekijä. Ikä ja monisynnyttäjyys ovat myös tunnettuja etisen istukan riskitekijöitä. Tutkimus vahvisti tämän, mutta myös iäkkäillä ensisynnyttäjillä riski kasvoi kymmenkertaiseksi vertailuryhmään nähden, mitä kirjoittajat eivät osanneet selittää. Sikiöiden lukumäärän vaikutus Monisikiöisten synnytysten osuus kaikista synnytyksistä alkoi kasvaa hedelmällisyyshoitojen yleistyessä 1980-luvun lopussa. Suomessa monisikiöisten synnytysten osuus suureni vuodesta 1987 (1,1 %) vuoteen 1998 asti (1,7 %) (2). Vuonna 2008 monisikiöisiä synnytyksiä oli 1,5 %. Kolmossynnytyksiä on viime vuosina ollut noin 10, kun enimmillään 1990-luvulla niitä oli yli 30 vuodessa. Yli 40-vuotiaiden naisten synnytyksistä on 2000-luvulla ollut kaksossynnytyksiä keskimäärin 1,8 %, ja kolmosia tämän ikäryhmän naisille on syntynyt vuodessa 0 2. Monisikiöisten synnytysten väheneminen liittyy koeputkihedelmöityshoidoissa siirrettävien alkioiden lukumäärän rajoittamiseen yleensä yhteen. Suomi on ollut tässä asiassa edelläkävijä koko maailmassa. Sikiöiden lukumäärä on äidin iästä riippumatta tärkein raskauden ennusteeseen vaikuttava tekijä. Raskauskomplikaatioiden (pre-eklampsia, raskausdiabetes, synnytykseen liittyvät massiiviset verenvuodot ja keisarileikkaukset), ennenaikaisuuden, pienipainoisuuden ja perinataalikuolleisuuden riskit ovat monisikiöisissä raskauksissa moninkertaiset yksisikiöisiin raskauksiin verrattuna. Yhdysvaltalaisessa laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin monisikiöraskauksien ja äidin iän vaikutusta lopputulokseen (19). Mukaan otettiin 23 miljoonaa elävänä syntynyttä lasta, joista kaksosia oli yli ja kolmosia Tutkimuksessa osoitettiin, että kohonneen verenpaineen riski raskausaikana oli kaksosraskauksissa 2,5-kertainen (AOR, 95 %:n LV 2,4 2,5) ja kolmosraskauksissa 3,0-kertainen (2,9 3,2) yksisikiöisiin raskauksiin verrattuna. Ennenaikaisen synnytyksen riski ennen 29. raskausviikkoa oli vastaavasti kaksosilla 8,1-kertainen (8,0 8,2) ja kolmosilla 34-kertainen (32 36). Sikiöiden lukumäärän mukaan tarkasteltuna äidin ikä lisäsi raskaudenajan kohonneen verenpaineen ja massiivisen verenvuodon riskiä kaikissa ryhmissä, mutta yllät - täen ennenaikaisuuden ja imeväiskuolleisuuden (yhden vuoden ikään saakka) riskit näyttivät pienenevän kaksosilla ja kolmosilla äitien iän myötä. Kirjoittajat itse arvioivat tämän liittyvän näissä ryhmissä todennäköisesti koeputkihedelmöityshoidoissa käytettyihin luovutettuihin munasoluihin. Rekisterien luonteesta johtuen mukaan tulivat ainoastaan elävänä syntyneet lapset eikä hedelmällisyyshoitojen osuutta voitu ottaa huomioon tuloksia arvioitaessa. Hedelmällisyyshoitojen vaikutus Koeputkihedelmöityshoitojen osuus kaikista synnytyksistä Suomessa oli 2,0 % vuonna 2008, ja yli 40-vuotiailla osuus oli yli kaksinkertainen (5,2 %) (2). Vaikka monisikiöisten synnytysten osuus hedelmöityshoitojen yhteydessä on pienentynyt merkittävästi (27 %:sta vuonna 1993 noin 10 %:iin vuonna 2007), hedelmöityshoidot ovat yhä merkittävä monisikiöisyyden riski. Kaikista kaksosista joka viides ja yli 40-vuotiaiden äitien kaksosista melkein joka kolmas on saanut alkunsa koeputkihedelmöityshoidoista. Monisikiöisyyden lisäksi merkittävä raskauskomplikaatioita lisäävä tekijä on luovutettujen munasolujen käyttö erityisesti hoidettaessa kaikkein iäkkäimpiä naisia, joiden tulokset tavanomaisissa koeputkihedelmöityshoidoissa ovat huonot. Luovutettujen munasolujen käytöstä hedelmättömyyden hoidossa on julkaistu paljon hyviä tutkimuksia, mutta iän vaikutuksesta raskauskomplikaatioiden esiintymiseen näissä raskauksissa on vain pieniä tapausselostussarjoja (20). Niissä tuloksia sotkee monisikiöisten raskauksien ja ensisynnyttäjien suuri osuus. Pre-eklampsian riski oli % yli 45- ja 50-vuotiailla naisilla, joiden hoidossa oli käytetty luovutettuja munasoluja. Lopuksi Synnyttäjät ikääntyvät. Heikentynyt hedelmällisyys, keskenmenot ja kromosomihäiriöt ovat ikään liittyviä biologisia tosiasioita, jotka hyvin pitkälle ratkaisevat lopputuloksen. Alkuvaikeuksista selviämisen jälkeen raskauskomplikaatiot ja perinataalikuolleisuus ovat yleisem- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk
6 piä iäkkäillä raskaana olevilla naisilla kuin nuoremmilla, mutta yleensä raskauden ennuste on kuitenkin hyvä. Iäkkäät synnyttäjät ovat silti heterogeeninen ryhmä naisia, joilla saattaa raskauden lopputuloksen kannalta olla paljon ikää merkittävämpiäkin riskitekijöitä. Niistä tärkein on monisikiöraskaus. Jos verenpainetautia, diabetesta ja niiden komplikaatioita tai syöpää sairastavien naisten osuus synnyttäjäväestössä kasvaa, äi - tiys huolto kuormittuu merkittävästi ja neuvoloihin ja synnytyssairaaloihin tarvitaan lisää resursseja. Lisäksi synnyttäjäväestön ikääntymisen pitkäaikaiset terveydelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset nähdään vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Oikeaa synnytysikää on mahdotonta määrittää, eikä se olekaan lääkäreiden tehtävä. Naisten ja yhteiskunnan tulee kuitenkin olla tietoisia synnytysten myöhemmäksi siirtämisen seurauksista, ja tämän tiedon jakaminen on lääkärien tehtävä. Avoterveydenhuollon lääkärien kannattaakin ottaa tämä asia esille kaikkien yli 30-vuotiaiden naisten raskaudenehkäisyyn liittyvien käyntien yhteydessä. Lisäksi raskautta suunnittelevien iäkkäiden naisten riskit tulisi tunnistaa ja hoitaa ajoissa kuntoon komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Iäkkäiden synnyttäjien hoidon tulee perustua yhtä lailla näyttöön eikä asenteisiin kuten nuorempienkin. Näiden hoitokäytäntöjen kehittäminen on erityisesti äitiyshuollossa toimivien lääkärien tehtävä. SUSANNA SAINIO M.D., Ph.D., Specialist in Obstetrics, Gynaecology and Perinatology HUS, Department of Obstetrics and Gynaecology REIJA KLEMETTI ELINA HEMMINKI MIKA GISSLER ENGLISH SUMMARY Pregnancy at age 40 and older During the last decades an increasing number of women in the industrialised world have chosen to delay child-bearing. From 1970 to 2007 the proportion of women delivering at the age of 40 years or older in Finland increased from 1.3% to 4.0% of all deliveries. During the same period the proportion of primiparous women among these older mothers rose from approximately 12% to 20%. The effect of maternal ageing on decreasing fertility, increasing rates of miscarriages and the risk of chromosomal abnormalities is well known. A higher percentage of maternal complications including chronic hypertension, pregnancy-induced hypertension, pre-eclampsia, gestational diabetes, placental abruption and placenta previa has been reported in mothers of 40 years and over. Maternal age was an independent risk factor even after correcting for race, parity, pre-existing medical condition, social status and smoking. Perinatal mortality, intrauterine foetal death and neonatal death increase twofold with maternal age over 40 years compared to mothers aged 25 to 29 years. The peak risk period of stillbirth is 37 to 41 weeks and primiparous women have a higher risk. The risk of stillbirth in women of 40 years or over at 39 weeks is comparable with the risk of women aged 25 to 29 years at 41 weeks. Unfortunately most of these cases are unexplained foetal deaths leaving little chance of intervention. The risk of maternal death also increases with age. Fortunately the absolute risk is still very small but the increasing burden of these problems to healthcare is inevitable. Definition of the right time for childbirth is impossible, but women and society need to be aware of the risks of postponing pregnancies Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65
THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotSähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.
Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotIKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA
IKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA Tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, THL 30.10.2018 Ikääntyvä vanhemmuus / Reija Klemetti 1 KAIKKIEN SYNNYTTÄJIEN JA ENSISYNNYTTÄJIEN
LisätiedotSikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit
Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta
LisätiedotKäytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan
ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotLiitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables
Liitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2008 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2008 Appendix table 1. Deliveries 1975 2008 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset
LisätiedotMonisynnyttäjän obstetriset erityispiirteet
Tytti Raudaskoski ja Mika Gissler TEEMA: KESÄNUMERO 2014 Suomalaiset monisynnyttäjät (4 7 aiempaa synnytystä) käyttävät äitiyshuollon palveluita yhtä paljon, ovat painavampia ja tupakoivat vähemmän kuin
LisätiedotMONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH
MONIKKOPERHEVALMENNUS MULTIPLE BIRTHS COACHING MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH Hyvä alku monikkovanhemmuuteen A good start in parenting multiples Monisikiöinen raskaus
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotLiitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables
Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2016 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2016 Appendix table 1. Deliveries 1975 2016 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset
LisätiedotYlipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla
Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------
LisätiedotErityisseurantaa tarvitaan, mutta tulokset ovat rohkaisevia
Alkuperäistutkimus Johanna Purho, Mika Nuutila ja Oskari Heikinheimo Erityisseurantaa tarvitaan, mutta tulokset ovat rohkaisevia TAUSTA: Kaksosraskauksien osuus kaikista raskauksista on noin 1,5 %. Ennenaikainen
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotElämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotLASTENHANKINNAN SIIRTÄMINEN MYÖHÄISEMMÄKSI
Opinnäytetyö (AMK) Kätilökoulutus 2017 Noora Förbom & Elina Rainti LASTENHANKINNAN SIIRTÄMINEN MYÖHÄISEMMÄKSI SYYT JA SEURAUKSET OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kätilökoulutus 2017
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA
PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA Katri Kivimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Jukka Uotila Tammikuu 2012 2 Tampereen yksikkö Lääketieteen laitos KATRI
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien
LisätiedotSYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET
SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN
LisätiedotYhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen
Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.
LisätiedotToistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009
tieteessä Anna Heino VTM, FM, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto anna.heino@thl.fi Mika Gissler FT, VTM, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto
LisätiedotTietoa kohdunulkoisesta raskaudesta
Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotLääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke
Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen
LisätiedotKEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005
KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005 LK Riikka Ejsted Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Naistentauti- ja synnytysoppi
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa
Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Pohjois-Suomessa - 10.2.2016 10.11.2015 Tilastot
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotEnsimmäinen koeputkihedelmöityksen avulla. Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys. Katsaus
Katsaus RITA ISAKSSON JA AILA TIITINEN Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys Koeputkihedelmöitys (IVF) on mullistanut lapsettomien parien hoidon viime vuosikymmenien aikana. Toistettujen
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotEklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotSUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
LisätiedotNIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING
NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian
LisätiedotNAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA
NAISTEN TAUDIT Naisten tupakointi on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Naisten altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt Suomessa, mutta edelleen useat naiset toimivat ammateissa,
LisätiedotYLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE
YLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE Antti Romppainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Joulukuu 2017 Tampereen yliopisto
LisätiedotSynnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler
Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HYTE Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö THL:n lisääntymisaineistot Raskaudenkeskeyttämis-
LisätiedotTHL:n hedelmöityshoitotilastot Kudoslaitospäivät
THL:n hedelmöityshoitotilastot Kudoslaitospäivät 29.11.2017 Anna Heino, THL, Tilastot ja rekisterit -yksikkö 24.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 THL:n lisääntymisaineistot Syntyneiden lasten rekisteri
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa
Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomessa - 3.2.2016 3.2.2016
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotOPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotSynnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1
Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Esityksen sisältö Mikä on epämuodostuma? Epämuodostumien
LisätiedotMaria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri
RONNIN KYLÄLLÄ TEHDYSTÄ TUTKIMUKSEST A TYÖKALUJA ARJEN KEHITYSVAMMA TYÖHÖN Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri MIKSI TARVITAAN TUTKIMUSTA? 1. jotta ymmärrämme ihmisiä, joiden
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN
LisätiedotSynnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia
Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotReino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa
Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta
LisätiedotOnko kohtu menettänyt kyvyn synnyttää?
Onko kohtu menettänyt kyvyn synnyttää? Synnytyksen hoidon uusia linjauksia Paula Stenfors, TtT, yliopettaja,tamk v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t
LisätiedotMaahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala
Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä
LisätiedotNIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus
NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja
LisätiedotLääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM
Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotRaskausdiabetes Käypä hoito -suositus
Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia
LisätiedotTupakointi ja raskaus
Katsaus Minna Tikkanen Tupakointi ja raskaus Raskausajan tupakointi altistaa raskaushäiriöille ja vaarantaa lapsen myöhemmän terveyden Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät
LisätiedotRaskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010
Raskausdiabetes ennustaa naisen tulevaa terveyttä Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes (GDM) Määritelmä: raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa,
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
Lisätiedot