Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM LVO Granholm Heikki JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM LVO Granholm Heikki JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia Neuvoston päätelmät YK:n metsäfoorumin 11. istuntoa varten (New York, Yhdysvallat, ) U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys neuvoston valmistautumisesta YK:n metsäfoorumin 11. istuntoa varten. Osastopäällikkö Juha Ojala Metsäneuvos Heikki Granholm LIITTEET perusmuistio Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi metsät, kestävä kehitys MMM, UM, VNK, YM EUE, LVM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, VM

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Granholm Heikki JULKINEN Asia Neuvoston päätelmät YK:n metsäfoorumin 11. istuntoa varten (New York, Yhdysvallat, Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU:n puheenjohtajan (Latvia) suunnitelmana on laatia neuvoston päätelmät valmistauduttaessa YK:n metsäfoorumin 11. istuntoon toukokuussa Asian käsittely käynnistyy maatalousneuvoston alaisessa metsätaloustyöryhmän kokouksessa tammihelmikuussa Puheenjohtajan tavoitteena on saada asia valmiiksi maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen maaliskuussa tai huhtikuussa Suomi pitää YK:n metsäfoorumin ja kansainvälisen metsäjärjestelyn perustamista ja näiden toimintaa merkittävänä edistysaskeleena kestävän metsätalouden ml. metsien suojelun edistämisessä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen ja metsäalan yhteistyön vahvistamisessa. Suomi on tyytyväinen siitä, että hallitustenvälinen prosessi arvioidaan vuosina Suomi yhtyy arvioinnin yhteydessä esitettyihin näkemyksiin, joiden mukaan foorumin ja metsäjärjestelyn toiminta on viimeisten vuosien aikana menettänyt jossain määrin merkitystään eivätkä ne ole onnistuneet kaikilta osin viemään metsäkysymyksiä tehokkaasti eteenpäin. Metsien kestävän hoidon osalta on saavutettu edistymistä mutta esimerkiksi metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen, erityisesti kehitysmaissa, on edelleen globaali ongelma. Suomi tunnistaa tilanteen, jossa vakiintuneiden YK-prosessien rinnalle ja niitä täydentämään on muodostunut useita rinnakkaisia metsiä tarkastelevia aloitteita kuten laittomia hakkuita ja puutuotteiden kauppaa koskevia yksipuolisia tai kahdenvälisiä ns. FLEGT järjestelyjä (Forest Law Enforcement, Governance and Trade). Suomi korostaa, että metsät, kestävä metsätalous ml. metsien suojelu ja metsien monipuolinen käyttö tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää ekosysteemipalveluita laajasti, lisätä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja siten korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja energialähteitä. Siten metsät muodostavat edelleen erinomaisen pohjan kestävän kehitykselle ja siirryttäessä kohti vihreää taloutta / biotaloutta. Suomen tavoitteena on, että YK:n metsäfoorumin 11. istunnossa saavutetaan merkittäviä tuloksia jotka johtavat metsäfoorumin ja kansainvälisen metsäjärjestelyn tavoitteiden ja prioriteettien tarkentamiseen sekä toiminnan tehokkuuden ja

4 2(7) tuloksellisuuden parantamiseen. Suomi pitää tärkeänä, että tuleva foorumi kytkeytyy kiinteästi YK:n rakenteeseen ja että foorumin ja metsäjärjestelyn työ liittyvät kiinteästi tuleviin YK:n post-2015 kestävän kehityksen tavoitteisiin ja agendaan sekä niiden toimeenpanoon. Samalla tulevan foorumin tulisi olla merkityksellinen suunnannäyttäjä eri kansainvälisten metsiä koskevien sopimusten (kuten erityisesti YK:n ilmastosopimus, biodiversiteettisopimus ja aavikoitumissopimus) ja järjestöjen yhteistyölle ja näiden toiminnan keskinäisen johdonmukaisuuden kasvattamiselle. Foorumin toiminnan tulisi edesauttaa sektorin uudistumista ja vahvistaa eri toimijoiden julkisten, yksityisten, kansalaisjärjestökentän ja tiedeyhteisön - välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Suomi pitää tärkeänä, että uudistamisprosessissa tarkastellaan kattavasti metsäfoorumin, sen sihteeristön, kv. metsäjärjestöjen kumppanuusjärjestelyn, sidosryhmäyhteistyön, alueellisen yhteistyön toimintaa ja että tarkastelu johtaa toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. Suomi on kiinnostunut täydentämään metsäfoorumin toimintaa esimerkiksi seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelmää kehittämällä. Suomi on kannattanut oikeudellisesti sitovan maailmanlaajuisen metsäsopimuksen neuvotteluiden käynnistämistä ja lisäksi Suomi on neuvotellut osana EU:ta Euroopan metsäsopimuksesta vuosina Suomi pitää perusteltuna viedä kansainvälistä metsäyhteistyötä eteenpäin nykyisenkaltaisen ns. vapaaehtoisuuden pohjalta (eli eioikeudellisesti sitova poliittinen kehys) ja samaan aikaan se kannattaa edelleen YKjärjestelmään liittyvien maailmanlaajuisen tai alueellisten metsäsopimusneuvotteluiden käynnistämistä joko metsäfoorumin 11. istunnon jälkeen tai myöhemmin. Suomi esittää myös, että kokonaisvaltaisen metsäsopimuksen lisäksi tarkastellaan myös aihealueeltaan suppeamman instrumentin mahdollisuutta; Suomi on erityisen kiinnostunut keskittämään huomionsa hyvää hallintoa, laittomia hakkuita ja metsätuotteiden kauppaa koskevien ns. FLEGT aloitteiden aihepiirin monenkeskiseen tarkasteluun. Metsäfoorumin jäsenyys on universaali eli kaikilla mailla on yhtäläinen oikeus osallistua sen työhön ja sitoumukset koskevat kaikkia maita. Lähtökohtaisesti keskeistä on valjastaa kunkin maan, myös kehitysmaiden, kansalliset resurssit kestävän kehityksen ja siten myös metsäfoorumin tavoitteiden edistämiseen. Suomi tunnistaa tarpeen tukea julkisella kehitysavulla erityisesti vähiten kehittyneitä maita ja muita erityisesti apua tarvitsevia kehitysmaita niiden ponnisteluissa kohti kestävää metsätaloutta ja post-2015 kestävän kehityksen metsiä koskevia tavoitteita. Yksityissektorin rahoituksen ohjautuminen lisääntyvässä määrin yleisesti kestävän kehityksen edistämiseen ja erityisesti kestävän metsätalouden toteutumiseen on ratkaisevaa. Oleellista on myös parantaa kehitysmaiden valmiuksia hyödyntää jo olemassa olevia erilaisia rahoituslähteitä ja muita mekanismeja ja kehittää niiden keskinäistä koordinaatiota synergioiden aikaansaamiseksi. Samalla tulee kiinnittää huomiota hyvään hallintoon ja läpinäkyvän toimintaympäristön luomiseen. Suomi on kiinnostunut selvittämään edelleen jo olemassa olevien järjestelyjen pohjalta erilaisia rahoitusratkaisuvaihtoehtoja, joilla metsäfoorumin ja kv. metsäjärjestelyn työtä sekä kv. metsäkumppanuusjärjestelyn ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa voidaan edistää. Lähtökohtaisesti Suomi suhtautuu varauksellisesti uusien kansainvälisten rahastojen ja rahoitusmekanismien perustamiseen. Lisäksi Suomi pitää tarpeellisena, että arvioinnin tulosten pohjalta metsäfoorumin ja sen sihteeristön toiminta turvataan riittävässä määrin YK:n perusrahoituksen kautta

5 3(7) Pääasiallinen sisältö YK:n metsäfoorumi ja kansainvälinen metsäjärjestely sekä niiden arviointi YK:n metsäfoorumin (United Nations Forum on Forests, UNFF) on jatkoa Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen voimistuneelle kansainväliselle metsäyhteistyölle. UNFF:n tavoitteena on edistää maiden poliittista sitoutumista metsien kestävän käytön, hoidon ja suojelun edistämiseen sekä luoda hallituksille mahdollisuus kansainvälisen metsäpolitiikan kehittämiseen ja metsiä koskevan keskustelun jatkamiseen. Vuonna 2007 hyväksyttiin metsiä koskeva oikeudellisesti sitomaton asiakirja (Non-legally binding instrument on all types of forests, eli nk. NLBI-asiakirja), minkä lisäksi sovittiin foorumin uudesta monivuotisesta työohjelmasta vuoteen 2015 saakka. UNFF:n työtä tukee Collaborative Partnership on Forests -kumppanuusjärjestely (CPF), joka on 14 metsäkysymysten parissa toimivan kansainvälisen tahon vapaaehtoinen yhteenliittymä. UNFF:n perustamista koskevassa YK:n päätöslauselmassa esitettiin kutsu metsäasioita käsitteleville YK-järjestöille, kansainvälisille ja alueellisille järjestöille ja prosesseille muodostaa kumppanuus tukemaan UNFF:n työtä ja tehostamaan eri tahojen metsiin liittyvää yhteistyötä ja koordinaatiota. CPF:n puheenjohtajana toimii FAO. CPF on ollut aktiivinen mm. metsiin liittyviin määritelmiin, kansainväliseen metsärahoitukseen ja metsiä koskevan tiedonjakeluun liittyvissä kysymyksissä aikaisempina vuosina. CPF:n toiminta on kuluneen vuosikymmenen aikana muuttunut laajemmaksi kuin vain UNFF:n työn tukeminen. CPF on mm. avustanut ilmasto- ja biodiversiteettisopimusten osapuolikokousten valmistelua ja laatinut näiden sopimusten toimeenpanoa koskevia kannanottoja. Viime vuosien aikana eräiden järjestöjen välinen yhteistyö on heikentynyt, mutta nyt vireillä olevan arvioinnin pohjalta uudistettava CPF:n päivitys voi mahdollistaa uuden ja tehokkaamman pohjan jatkotyölle. CPF on keskeinen osa kansainvälistä metsäjärjestelyä. Yksi vaikeimmista kysymyksistä UNFF:n työssä koskee metsiin liittyvää kansainvälistä rahoitusta. Kehitysmaat ovat vaatineet erityisen metsärahaston perustamista tukemaan metsiä koskevan oikeudellisesti sitomattoman NLBI-asiakirjan toimeenpanoa. Teollisuusmaat sen sijaan ovat kannattaneet useista rahoituslähteistä peräisin olevien resurssien sekä asiantuntija-avun kanavoimista tukemaan kehitysmaita NLBIasiakirjassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja velvoitteiden noudattamiseksi. Suomi on osallistunut aktiivisesti kansainvälisiä metsärahoituskysymyksiä tarkastelevaan työhön mm. rahoittamalla syyskuussa 2012 pidettyä CPF:n järjestämää asiantuntijatyöpajaa kyseisestä aiheesta. Toimen erimielisyyttä aiheuttanut pitkäaikainen kysymys on koskenut metsiä koskevaa oikeudellisesti sitovaa sopimusta. Kansainvälinen metsäjärjestely on arvioinnin alaisena. UNFF päätti perustaa 10. istunnossa avoimen hallitustenvälisen asiantuntijaryhmän (AHEG) osana kansainvälisen metsäprosessin tarkastelua ja valmistella siten UNFF11 kokousta. Arvioinnin osana riippumaton asiantuntijaryhmä sai valmiiksi asiantuntija-arvion syyskuussa Näiden lisäksi maat ja järjestöt ovat osallistuneet arviointiin lähettämällä omia arvioitaan ja parannusehdotuksiaan.

6 4(7) Foorumin seuraavassa eli 11. istunnossa toukokuussa 2015 on tarkoitus arvioida vuonna 2001 perustetun kansainvälisen metsäjärjestelyn (International Arrangement on Forests, ml. NLBI-asiakirja, UNFF ja sen sihteeristö, Collaborative Partnership on Forests -kumppanuus, sihteeristö, sidosryhmien osallistuminen, alueelliset prosessit ja organisaatiot sekä ns. Facilitative Process, jne.) tuloksia ja tilaa sekä mahdollisesti sopia prosessin jatkosta ml. mahdollisten neuvottelujen käynnistäminen oikeudellisesti sitovasta metsäsopimuksesta. Suomi on tukenut maailmanlaajuisten metsäsopimusneuvottelujen aloittamista systemaattisesti Rion ympäristö- ja kehityskonferenssista lähtien. Kansainvälinen metsäjärjestelyn arviointi saatiin välipäätöksen New Yorkissa tammikuussa 2015 pidetyssä asiantuntijakokouksessa. UNFF:n seuraava istunto pidetään toukokuussa ja siellä on tarkoitus tehdä merkittäviä ratkaisuja kansainvälisen metsäprosessin jatkosta. Keskeistä on mm. liittää kansainvälinen metsäprosessi mahdollisimman kiinteästi parhaillaan neuvotteluiden kohteena olevaan YK:n post kestävän kehityksen agendaan ja sen toimeenpanoon, ja siten tarjota sektorikohtainen ratkaisu maailmanlaajuisen kestävän kehityksen haasteeseen. Metsät osana kestävää kehitystä Rion kestävän kehityksen huippukokouksen pohjalta vuonna 2012 käynnistettiin YK:n post-2015 kestävän kehityksen agenda neuvottelut. Työssä on laadittu ehdotus kestävän kehityksen tavoitteiksi, tarkasteltu rahoituskysymyksiä ja YK:n institutionaalista kehystä vuoteen 2030 asti. Metsät ja kestävä metsätalous ovat olleet merkittävästi esillä post-2015 kehitysagendalla kuten myös monissa muissakin kansainvälisissä sopimusprosessissa ja muissa aloitteissa. YK:n metsäfoorumin ja kansainvälisen metsäjärjestelyn tulevaisuus liittyy läheisesti YK:n post-2015 kestävän kehityksen agendaan. YK:n avoin työryhmä sai syksyllä 2014 valmiiksi ehdotuksensa post-2015 kestävän kehityksen tavoitteiksi. Metsien kestävä hoito ja käyttö on nostettu esille osana maaekosysteemien kestävää hoitoa. Metsät on sisällytetty suoraan useaan alatavoitteeseen jotka käsittelivät mm. metsien merkitystä muiden luonnonvarojen kuten vesivaroja turvaamisessa, kestävää metsätaloutta, metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä, sekä metsätalouden rahoitusta. Lisäksi metsillä ja kestävällä metsätaloudella on suoranainen merkitys usean muun kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseen. YK ja kansainvälisten sopimusten ja järjestöjen työn rinnalla myös erialisten sidosryhmien ja markkinapohjaisten lähestymistapojen merkitys on kasvanut viime vuosina. Metsien merkitys ns. vihreän talouden ja biotalouden osalta on saanut kasvavaa kiinnostusta osakseen. Kehitysmaiden metsäkato ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt on huomattavat kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Maiden yksipuoliset tai kahdenväliset aloitteet koskien mm. metsälainsäädäntö, hyvää hallintoa ja metsätuotteiden kauppaa (FLEGT) on kasvattanut merkitystään viime vuosien aikana erityisesti EU:n toimesta. Näiden seurauksena kv. metsäpoliittinen toimintaympäristö on edelleen pirstaloitunut. Euroopan metsäsopimusneuvottelut Itävalta ehdotti Euroopan metsäministerikonferenssissa vuonna 2007, että osana yleiseurooppalaista prosessia selvitettäisiin tarvetta ja mahdollisuuksia Euroopan metsäsopimukseksi. Valmistelevan asiantuntijatyön pohjalta Euroopan metsäministerit

7 ja sekä komissio EU:n edustajana päättivät kesäkuussa 2011 Oslossa järjestetyssä Euroopan metsäministerikonferenssissa käynnistää Euroopan metsiä koskevan oikeudellisesti sitovan sopimuksen neuvottelut. 5(7) Perusteluina Euroopan metsäsopimukselle esitettiin mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhkat metsien terveydentilalle ja ilmastopolitiikasta aiheutuvat uudet vaatimukset metsien käytölle sekä maankäytön muutokset, kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos Euroopassa. Metsät ja metsätalous toisaalta tarjoavat hyvän pohjan vihreälle taloudelle, joka on yksi kestävän kehityksen nousevista trendeistä. Sopimus arvioitiin voivan myös vahvistaa puuntuotannon, biodiversiteetin, maaperän, vesivarojen ja muiden metsien ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltaista tarkastelua Euroopassa. Toisaalta Euroopan metsäsopimuksen mahdollisina haittoina pidettiin mm. päällekkäisyyttä muiden aloitteiden ja ympäristösopimusten kanssa, sen mahdollisesti heikentävää vaikutusta vapaaehtoiseen FOREST EUROPE -prosessiin, epävarmuutta sopimuksen lisäarvosta ja poliittisesta kiinnostavuudesta sekä vaaraa näkökantojen polarisoitumisesta Euroopan maiden kesken. Metsäsopimusneuvottelut käynnistyminen viivästyi vuoden 2012 alkuun jolloin pidettiin hallitustenvälisen neuvottelukomitean ensimmäinen istunto. Viivästyminen johtui hallitustenvälisen neuvotteluprosessin jäsentymättömyydestä sekä sopimusneuvotteluita avustavan sihteeristön jäsenorganisaatioiden asemasta. Neuvottelukomitean tehtävänä oli valmistella kokonaisvaltainen ja oikeudellisesti sitova metsiä koskeva puitesopimus. Neuvottelukomitea työskenteli intensiivisesti ja tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen kesäkuuhun 2013 mennessä siten, että Euroopan metsäministerit päättäisivät saman vuoden loppuun mennessä jatkotoimenpiteistä kuten mahdollisesti sopimuksen viemisestä YK:n sateenvarjon alle. Tämän jälkeen käynnistyisi sopimuksen ratifiointiprosessi. Vaikeimmaksi neuvottelukysymykseksi nousi tulevan sopimuksen institutionaalinen asema, eli onko kyseessä YK-sopimus (jolloin UNECE olisi luonteva kotipaikka), YK:n erillisjärjestöön (FAO) liittyvä sopimus, näiden välimuoto (diplomaattikonferenssissa hyväksytty sopimus) vai ei-yk järjestelmään liittyvä sopimus. Tämän institutionaalisen kysymyksen lisäksi sihteeristön jäsenistä ja niiden työnjaosta sopiminen osoittautui ylivoimaiseksi. Uurastuksesta huolimatta hallituksenvälinen neuvottelukomitea ei saanut työtään päätökseen viimeisessä istunnossaan syksyllä 2013 näistä sekä muista sopimuksen toimeenpanoon liittyvistä avoimista kohdista johtuen. Vuoden 2014 aikana järjestettiin vielä epävirallisia konsultaatioita, joissa yritettiin rakentaa yhteisymmärrystä mutta tuloksetta. Parhaillaan käydään EU:ssa ja FORESTEUROPE prosessin yhteydessä keskusteluja kuinka sopimusneuvotteluihin liittyvät asiat esitellään (ylimääräiselle) Euroopan metsäministerikonferenssille lokakuussa Asia liittyy läheisesti UNFF keskusteluun siitä voisiko ns. vapaaehtoisen globaalin metsäpoliittisen kehyksen alle liittää alueellisia oikeudellisesti sitovia sopimuksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvosto hyväksyy päätelmät yksimielisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu

8 Eduskuntakäsittely Kansainvälinen metsävirkamiestyöryhmä ( ) EU-metsäjaosto (laaja kokoonpano sekä kirjallinen menettely ) 6(7) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriö, metsäneuvos Heikki Granholm (p Maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja Anna Laitinen (p ) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

9 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi metsät, kestävä kehitys MMM, UM, VNK, YM EUE, LVM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, VM