Etelä-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan Yrittäjät Aluejärjestöraportti

2 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tulosten raportointi: Tässä raportissa esitetään aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta Alueen tulokseen on laskettu kaikki alueen yrittäjiltä saadut vastaukset. Raportissa esitetyssä kuntavertailussa on kaikkien niiden kuntien tulos, jossa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Kuntaraportit toimitetaan kaikkiin niihin kuntiin, joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. 2

3 Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/4 Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: koko maa, N=6347 alue, Etelä-Karjalan Yrittäjät, N=158 Alla olevassa taulukossa on esitetty tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali vuoden 2016 frekvenssituloksen (%-arvot) osalta. Taulukossa on myös vastaavat virhemarginaalit keskiarvotuloksille (asteikolle 4-10). Vastaajia (N) Lähetysmäärä (lkm) Vastaus-% Virhemarginaali %-luvulle Virhemarginaali keskiarvolle Etelä-Karjala ,4 % + 7,8 %-yksikköä ,8 % + 1,2 %-yksikköä + 0,48 asteikkoarvoa + 0,08 asteikkoarvoa 3

4 Tutkimuksen taustat ja toteutus 3/4 n, alueen sekä alueen kuntien vastaajamäärät 2016 ja 2014 ovat seuraavat: Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) Etelä-Karjala Lappeenranta Imatra Parikkala Ruokolahti 15 7 Luumäki 10 5 Savitaipale 8 8 Taipalsaari 7 4 Rautjärvi 4 5 Lemi 2 3 4

5 Tutkimuksen taustat ja toteutus 4/4 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 5

6 Raportin lukuohje Aluejärjestön tulos on esitetty %-arvoina Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 n keskiarvotulos

7 Kokonaisarvosana

8 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Aluejärjestö Aluejärjestö

9 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö Ruokolahti (N=15) Luumäki (N=10) 7,0 6,8 7,6 8, Parikkala (N=16) 6,8 6,8 Imatra (N=34) 6,9 Lappeenranta (N=62) 6,3 9

10 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta Alueet Keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 6,8 6,9 7,0 6,9 6,8 6,8 7,0 6,8 6,8 6,8 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 6,8 6,4 6,3 6,4 6,3 6,

11 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut Keskiarvot 4-10 Erotus v Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 5,9 6,2 5,9 6,4 6,8 6,3 6,4 6,2 7,3 7,5 7,5 7,4 7,5 7,1 7,2 7,5 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,

12 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 20-kunnat, asukasluku yli Keskiarvot 4-10 Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 Kuopio (Savo), N=105 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 Hämeenlinna (Häme), N=83 7,1 6,8 6,8 6,4 6,8 6,8 6,3 Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N=43 6,4 6,4 6,4 6,2 6,4 6,2 6,4 6,3 6,4 6,3 6,3 6,3 6,2 5,9 6,0 6,

13 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku Keskiarvot 4-10 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7,0 7,1 6,9 8,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,

14 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku alle Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,

15 Kokonaisarvosanat osa-alueittain

16 Mittariston koonti osa-alueittain (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen ,8 Koulutus ja osaaminen ,9 6,8 Kunnan hankintapolitiikka ,3 6,3 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri ,9 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Aluejärjestö 16

17 Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö Ruokolahti (N=15) Luumäki (N=10) 6,4 7,0 7,8 7, Imatra (N=34) 7,0 Parikkala (N=16) 7,1 Lappeenranta (N=62) 6,4 17

18 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,4 Ruokolahti (N=15) Luumäki (N=10) 6,4 6,9 7,9 7, Imatra (N=34) Lappeenranta (N=62) 6,3 6,1 Parikkala (N=16) 6,1 6,9 18

19 Kunnan viestintä ja tiedottaminen (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,8 Ruokolahti (N=15) Luumäki (N=10) 6,9 7,6 7, Lappeenranta (N=62) Imatra (N=34) Parikkala (N=16) 6,4 19

20 Koulutus ja osaaminen (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot ,8 6,9 Aluejärjestö 6,9 Ruokolahti (N=15) Lappeenranta (N=62) 7,4 7,1 6,8 8, Imatra (N=34) Luumäki (N=10) 6,4 6,4 Parikkala (N=16) 6,4 20

21 Kunnan hankintapolitiikka (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot ,3 6,3 Aluejärjestö 6,3 6,1 Ruokolahti (N=15) Luumäki (N=10) 6,8 7,4 7, Imatra (N=34) 6,3 6,0 Lappeenranta (N=62) 6,2 5,9 Parikkala (N=16) 5,9 6,3 21

22 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot ,8 Aluejärjestö 6,9 Ruokolahti (N=15) Luumäki (N=10) 7,4 7,1 7,0 8, Parikkala (N=16) 6,4 7,0 Imatra (N=34) 7,0 Lappeenranta (N=62) 6,8 22

23 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö Ruokolahti (N=15) Imatra (N=34) 7,0 7,0 7,6 8, Lappeenranta (N=62) 6,2 Parikkala (N=16) 6,3 Luumäki (N=10) 6,2 23

24 1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

25 Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä ,1 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä ,1-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita ,1 0,0 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät ,2-0, Aluejärjestö 25

26 2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

27 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa ,3-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta ,5-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä ,3-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa ,3-0, Aluejärjestö 27

28 3 Viestintä ja tiedottaminen

29 Viestintä ja tiedottaminen (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä ,1-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana ,1 0, Aluejärjestö 29

30 4 Koulutus ja osaaminen

31 Koulutus ja osaaminen (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö ,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen ,3 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen ,0 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin ,2-0, Aluejärjestö 31

32 5 Hankintapolitiikka

33 Hankintapolitiikka (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita ,4-0,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta ,1-0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla ,5-0,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esimerkiksi jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin ,6-0,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) ,5-0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista ,4-0, Aluejärjestö 33

34 6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

35 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti ,2-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet ,1 0,0 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista ,2 0,0 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista ,2 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä ,2 0, Aluejärjestö 35

36 7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

37 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Etelä-Karjala, N=158) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä ,1 0,0 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä ,2 0,0 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita ,1-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään ,1-0, Aluejärjestö 37

38 Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

39 Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Etelä-Karjala, N=158) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen Aluejärjestö 39

40 Tausta-aineistoa

41 Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt Jäsenyrityksiä Luottamushenkilöt yli Jäseniä kuntien valtuustoissa yli

42 Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa yli kpl asukasta 134 alle Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan

43 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

44 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) ,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

45 Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Pienyritykset (10 49 hlöä) % 22% Keskisuuret yritykset ( hlöä) Suuryritykset (250 hlöä) Yhteensä henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

46 Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset ( hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

47