Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen tuotekehityksen tukena
|
|
- Sanna-Kaisa Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen tuotekehityksen tukena Kari Solala, Pasilankatu 2, FI Helsinki, Finland //
2 Esityksen rakenne Yleistä aisteista ja niiden merkityksestä Elintarvikkeiden aistittavat ominaisuudet Aistinvarainen mittaaminen Aistitestit laadunvalvonnassa ja tuotekehityksessä Aistinvaraisissa arvioinneissa käytettävät mitta-asteikot ja menetelmät Aistinvaraisen kuluttajatutkimuksen suunnittelu ja toteutus Uusia menetelmiä aistinvaraiseen tuotetestaukseen
3 Elintarvikkeiden aistittavat ominaisuudet Tuotteen syöminen tai hylkääminen Aisteilla ratkaiseva merkitys lajin säilymisen kannalta Tärkeiden ravintoaineiden saanti elimistöön Vahingollisten aineiden välttäminen Teollisessa elintarviketuotannossa aistittavan laadun merkitys ilmeinen 1900-luvulla osaksi elintarvikkeiden laadunvarmistusta ja tuotekehitystä
4 Aistinvarainen arviointi Tutkimusta aistien avulla: Näkö (ulkonäkö, väri, muoto, koko) Haju (orto- ja retronasaali hajuaistimus) Maku (karvas, makea, hapan, suolainen, umami) Tunto (suutuntuma, kemotunto) Kuulo (mm. rapeus, mureus)
5 Aistinvaraisten testien käyttö Teollisuus tuotekehitys, laaduntarkkailu ja markkinatutkimus Kauppa laatuluokitukset, laatuspesifikaatiot Valvonta tuotteiden kelpoisuus ja virheiden arviointi Tutkimus menetelmien ja ilmiöiden tutkiminen
6 Elintarvikkeiden aistittavat ominaisuudet Maukas, kermainen, suolainen
7 Elintarvikkeiden maku Ihmisen aistimat viisi perusmakua: Hapan Karvas Makea Suolainen Umami Mieltymys makeaan on synnynnäistä, muihin makuihin opitaan Karvaan maun aistimisessa on eroja Suomalaisista erittäin herkkiä ns. supermaistajia 13 %
8 Elintarvikkeiden flavori Flavori (maitto) Suussa muodostuva kemiallisten aistimusten yhteisvaikutelma Flavori = maku + retronasaali haju + kemotunto Maku Kielen makusilmuissa sijaitsevien makureseptorisolujen välityksellä syntyvä aistimus Retronasaali haju Suusta nenänielun kautta hajuepiteelille siirtyvien hajuyhdisteiden aiheuttama Kemotunto (kolmoishermoärsytys) Chili, piperiini, mentoli Pistävä, polttava, turruttava, viileys Hikoilu, nenän vuotaminen, aivastus, kyyneleet
9 Elintarvikkeiden haju Ihminen erottaa tuhansia hajuja ja niiden eri voimakkuuksia Ei perushajuja Elintarvikkeen haju koostuu monista yhdisteistä Usein haju koetaan miellyttävänä tai epämiellyttävänä tai määritellään muuten hajun vaikutus (inhottava, rauhoittava, virkistävä) Haju määritellään usein hajun lähteen mukaan Hajuaisti on nopeasti mukautuva (adaptoituva) Ihmisen hajuaisti heikkenee vuotiailla
10 Orto- ja retro nasaalinen aistiminen Hajuepiteeli Nenäontelo Aromiyhdisteet sierainten kautta Kieli Aromi-yhdisteet nenänielun kautta 10 / 22 (Hely Tuorila, 2007)
11 (Knaapila, 2011)
12 Elintarvikkeiden ulkonäkö Väri Koko ja muoto Pieni, suuri, soikea, sileä, pyöreä Liike, muodon muuttuminen Poreileva, valuva, venyvä, sitkeä, tarttuva Optiset tekijät ja pinnan laatu Kiiltävä, himmeä, läpikuultava Lämpötila Höyryävä, huurtuva Rakenne ja pinnan laatu Sileys, kokkareisuus, tasaisuus, lehtevyys, säikeisyys, läpinäkyvyys, sameus, jähmeys
13 Elintarvikkeiden rakenteen aistiminen Ulkonäkö mielikuva Käsien tuntoaisti Puraisu kuuloaisti, tuntoaisti Pureskelu tuntoaisti, kuuloaisti Nieleminen tuntoaisti Jälkivaikutelma tuntoaisti
14 Kuuloaistin merkitys rakenteen aistimisessa Vaikuttaa elintarvikkeen laatuun ja kokonaisaistimukseen Rapeat (crisp) ruoat Esim. murot, näkkileipä Rouskuvat (crunchy) ruoat Esim. kasvikset Narskuvat ruoat Esim. juustot Poreilevat juomat Esim. kivennäisvedet
15 Aistihavaintojen vuorovaikutukset Elintarvike on monimutkainen ja -muotoinen ärsyke Värejä, rakenteita, hajuja, makuja Ärsykkeet ja niiden vuorovaikutukset vaihtelevat ja niitä on vaikea ennustaa Yhden valmistusaineen pitoisuusmuutos voi yllättää vuorovaikutuksillaan
16 Vuorovaikutuksista Kahden makuyhdisteen sekoitusta kutsutaan Homogeeniseksi, jos molemmat samaa makutyyppiä (esim. makea + makea) Heterogeeniseksi, jos kaksi eri makulaatua (esim. suolainen + hapan) Heterogeeniset synnyttävät enemmän aistimuksia Esim. ruokasuolan ja hapon seosta voidaan arvioida kokonaisvoimakkuuden lisäksi suolaisuuden ja happamuuden voimakkuuden perusteella
17
18 Aistinvarainen mittaaminen
19 ASTM* standardi Aistinvaraisen raadin käyttö on samanlaista kuin minkä tahansa tieteellisen instrumentin käyttäminen tiettyjen mittausparametrien tuottamiseksi *American Society of Testing and Materials
20 Laite vs. ihminen (analyyttinen mittaus) LAITE Erottelee Absoluuttinen Kalibroitavissa Ei väsy Ei mieltymysarvioita Hankinta ja ylläpito kallista IHMINEN Yhdistelee Suhteellinen Vaikea kalibroida Väsyy Mieltymys voi häiritä Ajankäyttö kallista Lisäksi eettiset periaatteet
21 Tutkimuksen eettiset periaatteet Tärkeintä koehenkilöiden hyvinvointi ja turvallisuus Kokeen luonne, tarkoitus ja riskit selvitettävä koehenkilöille Osallistuminen vapaaehtoista Koehenkilön voitava keskeyttää koska tahansa Luottamuksellisuus ja anonyymiys Tutkimuksen oltava hyödyllinen Motivaation ylläpitäminen ja raadin palkitseminen
22 Arviointitilanne o Rauhallinen ympäristö o Tarvittavat tilat Keittiö Arviointikopit Odotus-/kahvitustila o Hajuttomuus (parfyymit, voiteet ) o Valaistus o Ilmastointi o Itsenäinen työskentely o Hygieenisyys o Arvioijien palkitseminen
23 Yleisiä käytäntöjä Näytteet esitetään koodattuna Suun huuhtelu vedellä näytteiden välillä Ohjeistus suullisesti ja kirjallisesti Ei kahvia/tupakkaa/ruokaa tuntiin ennen arviointia
24 Aistinvaraisen tutkimuksessa tärkeää Minimoidaan koetta häiritsevät ärsykkeet Mitataan eli kerätään kvantitatiivista tutkimusaineistoa Analysoidaan tilastollisin menetelmin merkitsevät erot esille Mittaustulos suhteutetaan lähtöoletuksiin sekä tietoon näytteistä ja mittausten laadusta
25 Aistinvaraisen raadin tyypit Raati Kuvaus Tyyppi Asiantuntijaraati Koulutettu, tuotteen tuntevia arvioijia, yleensä n=4-8 (mm. kahvipaahtimo, teurastamo) Analyyttinen Asiantuntijaraati - laboratorioraati Aistinvaraista arviointia tekevä, koulutettu ja harjaantunut, yleensä yli n=10 (mm. tulli, Evira ym.) Analyyttinen Kuluttajaraati Tuotteen käyttäjiä, harjaantumattomia Hedoninen
26 Koulutetut raadit Raati toimii mittalaitteena Tavoitteena yhdenmukaiset, toistettavat ja luotettavat tulokset Koulutus vaikuttaa arviointien laatuun Menetelmät, näytteet tutuiksi Raadin seuranta, kalibrointi Arvioijien valintaperusteita: Aistien normaalitoiminta Riittävä erottelukyky Verbaalinen lahjakkuus Yhteistyötaidot ja saatavuus
27 Kuluttajaraati Kuluttajatesteissä tarvitaan enemmän koehenkilöitä kuin analyyttisissä testeissä Mieltymystesteissä tavallisesti vähintään koehenkilöä Tavallisesti tuotteen/tuoteryhmän käyttäjiä Tyypillistä suuri hajonta kompensoidaan otoskokoa kasvattamalla
28 Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä ja laadunvarmistuksessa
29 Tuotekehityksen lähtökohdat Asiakkaiden tottumukset ja mieltymykset Tuotteen aistittavat ominaisuudet Tuotekehityksen käynnistäminen Raakaaineiden aistittavat ominaisuudet Tuoteversioiden aistinvaraisen laadun arviointi Ideoiden arviointi Kilpailevien tuotteiden arviointi Tuotantokokeilut Tuotteiden aistinvaraisen laadun arviointi Tuotantosuunnitelman laatiminen Tuotteiden herkkyys raakaaineiden laadun vaihtelulle Toiminnan arviointi Laadunvarmistus ja seuranta markkinoilla Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen
30 Menetelmän valinta Onko kyse kuluttajien vasteesta tuotteeseen? Ei Onko kyse asiantuntijaraadin tutkimuksesta? Kyllä Halutaanko tietää ovatko näytteet samanlaisia vai erilaisia? Ei Halutaanko tietää, miltä osin näytteet eroavat toisistaan? Kyllä Kyllä Kyllä Suunnattu parivertailu Järjestystesti Mieltymysarviot Erotustestit Eron suuruuden arviointi Kuvaileva analyysi Poikkeama vertailunäytteestä - kuvaileva analyysi
31 AISTITESTIT TUOTEKEHITYKSESSÄ Uusien tuotteiden tai tuotekonseptien kehittäminen on ennakkoluulotonta ja luovaa, mutta samalla järjestelmällistä ja päämäärähakuista Aistinvarainen arviointi on oleellinen työkalu elintarvikkeiden tuotekehityksessä Tietoa kerätään sekä asiantuntijaraadilta että kuluttajilta Menetelmät oltava hallussa, jotta päästään haluttuihin tavoitteisiin ja saadaan vastauksia askarruttaviin kysymyksiin
32 Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa Aistinvaraisten laatuvaatimusten määrittäminen Spesifikaation laadinta Aistinvaraisen laadun varmistuksen menetelmän valinta Arvioijien (raadin) valinta Raadin koulutus ja ammattitaidon ylläpito. Seuranta, toimenpiteet ja päivittäminen!
33 Aistinvarainen laaduntarkkailu Laaduntarkkailun menetelmiä: Hyväksytty / hylätty (in/out) Ero vertailunäytteestä Laatuasteikko (esim. erinomainen, hyvä, huono) Kriittisten ominaisuuksien voimakkuuksien arviointi Diagnosoiva laadun arviointi
34 Aistinvaraisissa arvioinneissa käytettävät mitta-asteikot
35 Aistinvarainen mittaaminen Analyyttiset laboratoriomittaukset Miellyttävyysmittaukset Erottelevat erotustestit Hyväksyttävyys Kvantitatiiviset voimakkuuden mittaaminen voimakkuuden keston mittaaminen Miellyttävyys Kvalitatiiviset yhdistettyinä kvantitatiiviseen kuvailevat menetelmät Miellyttävyyden voimakkuus
36 Mitta-asteikot Laatuero- eli nominaaliasteikko Näytteiden samanlaisuus vai erilaisuus Esim. erotustestit Järjestys- eli ordinaaliasteikko Näytteiden luokittelu ja järjestys Esim. järjestystesti Väli- eli intervalliasteikko Järjestys mitattavan ominaisuuden suhteen ja muuttujien arvioilla voidaan suorittaa laskutoimituksia Esim. luokka-asteikot, graafiset jana-asteikot Suhdeasteikko Näytteiden välinen suhde selville
37 Asteikot Päästään ankkuroitu asteikko Graafinen asteikko Ei lainkaan Erittäin voimakas
38 Asteikot Luokka-asteikko, voimakkuuden mittaus 9-portainen, strukturoimaton numeerinen asteikko Heikko Voimakas 6-portainen, strukturoitu asteikko 0 ei lainkaan 1 erittäin heikko 2 heikko 3 kohtalainen 4 voimakas 5 erittäin voimakas 9-portainen, voimakkuus suhteessa vertailunäytteeseen (R) Heikompi kuin R Kuten R Voimakkaampi kuin R
39 Asteikot Voimakkain kuviteltavissa oleva aistimus Ankkuroitu suhdeasteikko Erittäin voimakas Voimakas Kohtalainen Sanalliset ankkurit sijoittuva logaritmisessa suhteessa toisiinsa Soveltuu erittäin voimakkaille mauille Heikko Tuskin huomattava
40 Aistinvaraisissa arvioinneissa käytettävät testimenetelmät
41 Erotustestit Eroavatko näytteet toisistaan tai erotetaanko näytteet toisistaan tietyn ominaisuuden suhteen? Näytteiden välisten pienten erojen testaaminen ja havaitseminen Ei voida määrittää eron suuruutta Erotustestit helppoja tyypillisesti laboratoriomenetelmiä
42 Erotustestejä Kolmitesti Suunnattu kolmitesti (kolmen vaihtoehdon pakkovalintatesti) Pari-kolmitesti Parivertailutesti Suunnattu parivertailutesti On-ei ole -testi Kaksi viidestä -testi
43 Kolmitesti Arvioijalle esitetään kolme näytettä Kaksi samaa näytettä ja yksi poikkeava Arvioijan tulee tunnistaa poikkeava näyte sarjasta Arvausmahdollisuus 1/3
44 Kolmen vaihtoehdon pakkovalintatesti Suunnattu kolmitesti Arvioijalle esitetystä kolmen näytteen sarjasta tulee löytää näyte, jossa nimetty ominaisuus aistitaan voimakkaampana tai heikompana kuin muissa näytteissä Yhdessä näytesarjassa kolme näytettä Makeus (löydä poikkeava näyte makeuden osalta)
45 Pari-kolmitesti Arvioijalle esitetään ensin vertailunäyte ja sen jälkeen kaksi näytettä, joista toinen on samanlainen kuin vertailunäyte Arvioijan tehtävänä on tunnistaa vertailun kaltainen näyte Arvausmahdollisuus ½ vertailunäyte
46 Parivertailutesti Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, ovatko näyteparin näytteet samanlaisia vai erilaisia Arvausmahdollisuus 1/2
47 Suunnattu parivertailutesti Paljon käytetty erotustesti Näytteet esitetään arvioijalle pareittain verrattaviksi jonkin mainitun aistittavan ominaisuuden tai miellyttävyyden suhteen Tutkittavat näytteet saavat poiketa toisistaan ainoastaan nimetyn ominaisuuden suhteen Happamuus (ovatko parit samanlaisia vai erilaisia happamuuden suhteen)
48 On - ei ole -testi Tunnistamistesti Arvioija tutustuu ensin yhteen näytteeseen ja saa sen jälkeen arvioitavakseen tuntemattoman näytteen Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, onko jälkimmäinen näyte samanlainen kuin ensimmäinen näyte vai ei Arvioija tekee päätöksen muistinvaraisesti ensimmäinen näyte ei ole enää arvioijan käytettävissä jälkimmäistä näytettä arvioitaessa Arvausmahdollisuus 1/2
49 Kaksi viidestä -testi Esitetään samanaikaisesti viisi näytettä, jotka tulee jakaa kahteen ryhmään Yhden ryhmän tulee sisältää kaksi muista kolmesta poikkeavaa näytettä Arvausmahdollisuus kaikista viidestä näytteestä 1/10 Pieni arvausmahdollisuus on pääasiallinen etu muihin erotustesteihin, näytteiden lukumäärä selkeä haitta
50 Erotustesti Kolmitesti Suunnattu kolmitesti (kolmen vaihtoehdon pakkovalintatesti) Pari-kolmitesti Parivertailutesti Määritelmä Kolme näytettä, kaksi samaa näytettä ja yksi poikkeava Kolmen näytteen sarjasta tulee löytää näyte, jossa nimetty ominaisuus aistitaan voimakkaampana tai heikompana kuin muissa näytteissä Arvioijalle esitetään ensin vertailunäyte ja sen jälkeen kaksi näytettä, joista toinen on samanlainen kuin vertailunäyte Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, ovatko näyteparin näytteet samanlaisia vai erilaisia Suunnattu parivertailutesti Näytteet esitetään arvioijalle pareittain verrattaviksi jonkin mainitun aistittavan ominaisuuden tai miellyttävyyden suhteen On-ei ole -testi Tutustuu ensin yhteen näytteeseen ja saa sen jälkeen arvioitavakseen tuntemattoman näytteen Kaksi viidestä -testi Esitetään viisi näytettä, jotka tulee jakaa kahteen ryhmään. Yhden ryhmän tulee sisältää kaksi muista kolmesta poikkeavaa näytettä.
51 Erotustestien käyttö Selvitetään, vaikuttaako tekijän (mm. raaka-aine, pakkaus, muutos valmistusprosessissa) muutos tuotteeseen? Kemiallisten yhdisteiden kynnysarvojen määrittäminen Raadin koulutuksessa Menetelmän testaamisessa
52 Kuvailevat menetelmät Kokonaiskuva (profiili) tuotteen keskeisimmistä aistittavista ominaisuuksista Menetelmät laadullisia ja/tai määrällisiä Sopii usean tuotteen vertailuun Tuotekehityksessä selvitetään, kuinka hyvin tuote vastaa tavoitetta? Kuinka tekijän (esim. raaka-aine, pakkaus) muutos tai varastointi vaikuttaa tuotteeseen? Kilpailijoiden tuotteiden vertailuun (kilpailijaseuranta) Laadunseuranta
53 Kuvailevat menetelmät Yleinen kuvaileva menetelmä Flavorin kuva Rakenteen kuva Kvantitatiivinen kuvaileva menetelmä Sensory spectrum -menetelmä Poikkeama vertailunäytteestä Vapaavalintainen profiili
54 Yleinen kuvaileva menetelmä Raati yleensä 8-12 arvioijaa Raadin koulutus Sanaston luominen Erottelevia Ei päällekkäisiä Yksiselitteisiä (esim. ei kermainen ) Yksiulotteisia (ei kova kova) Asteikon, sanallisten ankkureiden ja vertailunäytteiden määrittäminen ja opettelu Näytteiden arviointi Kaksi tai kolme toistoa
55 Kuvailevassa menetelmässä käytetyt ominaisuudet (Kevin Deegan, 2014)
56 (Maarit Paanajärvi, 2006)
57 Menetelmä Pääpiirteet Ongelmat Flavorin kuva 4-6 koulutettua arvioijaa, yhteinen sanasto, arviointitulos raadin yhteisellä päätöksellä Profiili kuvaa tuotteen kokonaisflavoria ja sen yksittäisiä ominaisuuksia voimakkuuksineen Arviointi aistimisjärjestyksessä Rakenteen kuva Kvantitatiivinen kuvaileva analyysi Sensory Spectrum Mekaanisten, geometristen ja vesi- tai rasvasisältöön liittyvien rakenneominaisuuksien arviointi aistimisjärjestyksen mukaisesti Pohjoisamerikkalaisin referenssinäyttein tarkin määritellyt asteikot Tavoitteena absoluuttinen arviointitulos Ominaisuuksien kuvailu ja niiden voimakkuus Ominaisuuskohtaiset tulokset kaikkien arvioiden keskiarvona Ominaisuuksien voimakkuuden mittaamisessa käytettävät asteikot on standardoitu ja ankkuroitu useilla referenssinäytteillä Tavoitteena absoluuttinen arviointitulos Tulosten riippuvuus raadin vetäjästä Tulosten tilastollisen tarkastelun puuttuminen Referenssinäytteiden muuttumis- ja saatavuusongelma Arvioijien yksilöllisen vaihtelun poistaminen on epärealistinen tavoite Referenssinäytteiden käytön aiheuttama arvioinnin raskaus ja aistien väsyminen Sanaston luomisen ja arvioijien kouluttaminen työlästä Referenssinäytteiden muuttuminen ajan kuluessa ja niiden saatavuusongelmat Arvioijien kouluttaminen työlästä Tavoitteen saavuttaminen epävarmaa
58 Poikkeama vertailunäytteestä Ominaisuuksien voimakkuus mitataan vertaamalla tutkittavia näytteitä vuorotellen vertailunäytteeseen Vertailunäytteen käytön tavoitteena on vähentää arvioijien välistä vaihtelua Käytetään usein jana-asteikkoa Pureskelu poskihampailla Karkeus verrattuna vertailunäytteeseen R Vähemmän kuin R Kuten R Enemmän kuin R
59 Aistinvaraisen kuluttajatutkimuksen suunnittelu ja toteutus
60 Aistinvarainen kuluttajatutkimus Kuluttajatutkimusten perusteella saadaan sekä kvantitiivista että laadullista tietoa kuluttajista Esim. halli- tai kotitesti, ryhmäkeskustelut Hallitesti voidaan toteuttaa esim. erillisessä testitilassa tai kauppakeskuksessa Useamman tuotteen rinnakkainen arviointi Tuotteen arviointimäärä pieni Kotitestissä kuluttaja saa arvioida tuotteen tutussa, rauhallisessa ympäristössä Tuotteiden arviointimäärä normaali annoskoko, liittyy usein konsepti- tai pakkausarviointi Kotitesti voi pitää sisällään esim. tuotteen valmistuksen
61 Tutkimuksen suunnittelu Testin tavoite? Mitä halutaan selvittää? Kohderyhmä? Mikä menetelmä sopii parhaiten? Testiasetelma ja näytteet näytteiden lukumäärä ja näytteiden esittämistapa Arvioinnin järjestäminen valmistelutilat, valaistus, rauhallisuus, hajuttomuus yms. Menetelmää valittaessa tulee ottaa huomioon, mitä ja miten tuloksia halutaan analysoida
62 Testilomakkeen suunnittelu Testimenetelmän ja tutkimusasetelman valinnan jälkeen suunnitellaan testilomake Kysymysten suunnittelu ja käytettävät asteikot Luokka-asteikot Miellyttävyysarviot: Ei lainkaan miellyttävänä Erittäin miellyttävänä Ominaisuuksien voimakkuutta ja niiden miellyttävyyttä Järjestystesti Näytteiden asettaminen järjestykseen miellyttävyyden mukaan Parivertailu Kaksi näytettä, kumpi on parempi? Lomakkeen kysymysten esitestaus hyödyllistä Aistittavien ominaisuuksien lisäksi tutkitaan yleensä Käyttötilanteita, mielikuvia, tunnettuutta, ostokiinnostusta, suositteluhalukkuutta
63 Lisäksi tulee kiinnittää huomiota mm. Näytemäärä Näytteiden koodaus Esitysjärjestys Tuotteen arviointilämpötila Näytteiden esillelaitto Arvioinnin kesto Kuluttajien palkitseminen
64 Uusia menetelmiä aistinvaraiseen tuotetestaukseen
65 Uudet menetelmät Nopeat lajittelu- ja profilointimenetelmät näytteiden aistinvaraiseen arviointiin Aistimusten hallitsevuuden mittausmenetelmä Temporal dominance of sensations (TDS) Kasvojen luku -menetelmä Face reader method
66 Vapaa lajittelu ja ominaisuusjaottelu Vapaa lajittelu (free sorting)=näytteet jaotellaan paperille ryhmiin sen mukaan, ovatko ne samanlaisia vai erilaisia. Ominaisuusjaottelu (napping)=arvioidaan omien kriteerien mukaan. Näytteet asetetaan paperille siten, että ominaisuuksiltaan samankaltaiset omenat ovat lähellä toisiaan. Omenat, jotka ominaisuuksiltaan erilaisia, sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Paperialustan ajatellaan olevan kaksiulotteinen (x,y). Arviointialusta Näytteet Kuva: Gough, Sarah. 2011
67 Vapaa lajittelu ja ominaisuusjaottelu Vapaa lajittelu: arvioijia voidaan pyytää nimeämään muodostomiaan ryhmiä. Ominaisuusjaoettelu: Arvioijat nimeävät muodostamansa ryhmät ja listaavat ominaisuuksia, joita näiden ryhmien näytteissä esiintyy. Kuva: Gough, Sarah. 2011
68 Vapaavalintainen profiili Arvioija käy näytteet lävitse ja valitsee niitä kuvaavat keskeiset ominaisuudet. Tämän jälkeen näytteistä arvioidaan valittujen ominaisuuksien voimakkuudet. Kuva: Gough, Sarah. 2011
69 Pikaprofiili Arvioija käy näytteet lävitse ja valitsee niitä kuvaavat keskeiset ominaisuudet (valmista sanastoa voidaan hyödyntää). Tämän arvioija laittaa näytteet voimakkuusjärjestykseen kunkin ominaisuuden osalta. Kuva: Gough, Sarah. 2011
70 Yhteenvetona pikamenetelmistä Niiden avulla saadaan nopeasti ja kustannustehokkaasti tietoa kuluttajille läheisistä ja tärkeistä ominaisuuksista ja kuluttajien käyttämästä kielestä Hyviä menetelmiä tuotteiden lajitteluun ja ryhmittelyyn, jaotteleeko kuluttajat tuotteet samalla logiikalla kuin yritys tai kauppa? Toimivia työkaluja yritykselle tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin (aistinvaraisten ominaisuuksien kehittäminen, kilpailijavertailu, markkinointi, tuotesijoittelu)
71 Aistimusten hallitsevuuden mittausmenetelmä Temporal dominance of sensations (TDS) TDS-menetelmän periaatteena on tutkia, mikä ominaisuus nousee näytteen nauttimisen aikana hallitsevimmaksi. Menetelmän avulla havaitaan, miten näytteen ominaisuudet muuttuvat esimerkiksi pureskelun seurauksena. Arvioinnissa arvioija valitsee ominaisuuslistasta ominaisuuden, jonka hän kokee näytteessä hallitsevimmaksi kyseisellä pureskeluhetkellä. Valittu ominaisuus on voimassa siihen asti, kunnes arvioija valitsee uuden ominaisuuden. Arviointi jatkuu kunnes aistimukset tai asetettu arviointiaika loppuvat. Menetelmä mahdollistaa myös sen, että arvioija voi määrittää hallitsevan ominaisuuden valinnan jälkeen valitun ominaisuuden voimakkuuden.
72 Aistimusten hallitsevuuden mittausmenetelmä Lähde:
73 Rakenneominaisuuksien hallitsevuuden muuttuminen juuston pureskelun aikana (Kevin Deegan, 2014)
74 Makuominaisuuksien hallitsevuuden muuttuminen juuston pureskelun aikana (Kevin Deegan, 2014)
75 Yhteenveto TDS -analyyseistä TDS-menetelmä ei voi korvata kuvailevaa menetelmää, koska menetelmä mahdollistaa vain ominaisuuden hallitsevuuden keston arvioinnin. TDS-menetelmä sopii kuitenkin loistavasti täydentämään ominaisuuksien kuvaamista, koska kuvailevalla menetelmällä ei saada kerättyä tietoa ominaisuuksien vuorovaikutuksien muuttumisesta pureskelun aikana. Yhdessä TDS-menetelmä ja kuvaileva menetelmä täydentää toisiaan, koska niillä pystytään kuvailemaan näytteitä eri tavoin ja siten, että arvioija kiinnittää huomiota eri asioihin. Yhdessä käytettyinä niillä voidaan saada täydellisempi kuvaus tutkittavista näytteistä.
76 Kasvojen lukumenetelmä Face reader technology Mitattavat tunnetilat: Neutraali Iloinen Surullinen Vihainen Yllättynyt Pelottava Inhottava (
77 Kasvojen lukumenetelmä Face reader technology (
78 Suklaakonvehtien kuluttajahyväksynnän ennustaminen kasvojenluku -menetelmällä (Juodeikiene, G., ym. 2014) Tutkimuksessa testihenkilöt (n=20) nauttivat tuotteet aistinvaraisen arvioinnin laboratoriossa. Tämän jälkeen he arvioivat tuotteesta myös numeerisella asteikolla 1=en pidä lainkaan 7=pidän erittäin paljon.
79 Kasvonilmeiden voimakkuus ja tuotteiden miellyttävyysarvioinnit (Juodeikiene, G., ym. 2014)
80 Suklaakonvehtien kuluttajahyväksynnän ennustaminen kasvojenluku -menetelmällä NoldusFaceReader teknologian avulla pystyttiin tunnistamaan merkitseviä eroja kasvonilmeissä, kun maistettiin erilaisia suklaatuotteita Menetelmää voidaan hyödyntää kuluttajahyväksynnän mittaamiseen ja tuottaa lisätietoa perinteisen tutkimuksen tueksi Iloisten ilmeiden positiiviset ja surullisten ilmeiden negatiiviset korrelaatiot itsearvioituun pitämiseen tuotteista osoittavat, että ne ovat kasvonilmeistä mitatuista tunnetiloista niitä, jotka parhaiten selittävät testihenkilön miellyttävyysarvioiden tuloksia
81 Aistinvaraisen arviointiin liittyvää kirjallisuutta Lawless ja Heymann,1999 Tuorila ja Appelbye (toim.), 2005 Tuorila, Parkkinen & Tolonen, 2008
82 Testit ja harjoitustehtävät Perusmakutesti Makurae retronasaali hajuaistimus käytännössä Hajutesti Erotustesti Aistinvaraisen ominaisuusprofiilin perusteet ja sanaston luonti
MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
LisätiedotMaku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen
LisätiedotAistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21
MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden
LisätiedotAistinvarainen arviointi tuotekehityksessä
Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä Ihmisen aistijärjestelmä Kolme tärkeää osa-aluetta: Aistinreseptorisolut, jotka vastaanottavat aistimuksia Hermosyyt, jotka välittävät aistimen ärsytyksestä syntyviä
LisätiedotV Kuvailevat menetelmät
V Kuvailevat menetelmät 1. Johdanto Kuvailevat menetelmät ovat aistinvaraisen arvioinnin menetelmistä kehittyneimpiä. Niitä oikein käyttämällä saadaan objektiivinen kokonaiskuva tuotteen keskeisimmistä
LisätiedotAistinvaraiset menetelmät
Aistinvaraiset menetelmät Leena Lilleberg Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemian ja toksikologiantutkimusyksikkö Elintarvikeanalytiikkajaosto Aistinvarainen analytiikka Evirassa Akkreditoituja aistinvaraisia
LisätiedotATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)
ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) aisti sense Kyky ottaa vastaan ja käsitellä ärsykkeitä. aistimus sensation Ärsykkeen aikaansaama aistinsolujen reaktio, joka välittyy hermoimpulssina aivoihin
LisätiedotAISTITTAVAN LAADUN ARVIOINTIPALVELUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Elintarviketekniikka 2012 Rosita Johansson AISTITTAVAN LAADUN ARVIOINTIPALVELUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotMittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.
1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin
LisätiedotJohdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
LisätiedotMistä hajuja tulee ja miten niitä mitataan?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mistä hajuja tulee ja miten niitä mitataan? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.-23.8.2017 Tuula Kajolinna Hajujen muodostumisesta Yleensä ympäristössä esiintyvät hajut
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotIV Näytteiden välisten erojen mittaaminen
IV Näytteiden välisten erojen mittaaminen Raija-Liisa Heiniö ja Anja Lapveteläinen 1. Johdanto Erotustestit on kehitetty näytteiden välisten pienten erojen havaitsemiseen: ne ovat erityisen herkkiä testejä.
LisätiedotLimsan sokeripitoisuus
KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on
LisätiedotRationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot
SIRKKAA SOPASSA Esityksen sisältö Miten kuluttajat saadaan innostumaan hyönteisistä elintarvikkeena? Miten kuluttajat saadaan haluamaan hyönteisruokaa? Esteet hyönteisten hyväksyttävyyteen näyttävät olevan
LisätiedotAistinvaraisten arviointimenetelmien käyttöönotto
Piia Manninen Aistinvaraisten arviointimenetelmien käyttöönotto Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 13.4.2011 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotAistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi
Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä Minna Juurikivi 27.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Minna Juurikivi Koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Raportin/Opinnäytetyön
LisätiedotLasten ja aikuisten omenamieltymykset
Lasten ja aikuisten omenamieltymykset Monipuolinen omena seminaari Laila Seppä Tutkijatohtori Helsingin yliopisto Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Aistinvaraisen tutkimuksen laboratorio Esityksen
LisätiedotEdita Rajala. Värin vaikutus makuun ja miellyttävyyteen
Edita Rajala Värin vaikutus makuun ja miellyttävyyteen Opinnäytetyö Syksy 2012 Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotJogurttimakujen kehittäminen Valiolle ja uuden kuluttajatestimenetelmän pilotointi
Jogurttimakujen kehittäminen Valiolle ja uuden kuluttajatestimenetelmän pilotointi Turunen, Anniina Stoor, Maarit 2010 Leppävaara Laurea ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Jogurttimakujen kehittäminen
LisätiedotSaperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1
Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen
LisätiedotAISTINVARAINEN ARVIOINTI AMMATTIKEITTIÖSSÄ
Johanna Nyman AISTINVARAINEN ARVIOINTI AMMATTIKEITTIÖSSÄ Opinnäytetyö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Syyskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 29.9.2011 Tekijä(t) Johanna
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotJenni Lehtisalo on elintarviketieteiden. maisteri. Hänellä on myös kokemusta käytännön ruokapalvelutyöstä. ravitsemustutkimuksen parissa.
Makukoulu Toimittajat Teija Keso on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Tämä monitaitoinen nainen on lisäksi farmaseutti. Teija piti kaikkien käytännön toimenpiteiden sekä tämän
LisätiedotLiisa Jaara ELINTARVIKELAADUN SEURANTA TEOLLISUUDESSA PUOLUSTUSVOIMIEN AISTINVARAISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN
Liisa Jaara ELINTARVIKELAADUN SEURANTA TEOLLISUUDESSA PUOLUSTUSVOIMIEN AISTINVARAISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Matkailu-, ravitsemisja talousala Kevät 2006 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotKuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR
Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.
LisätiedotSosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa
Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
LisätiedotPopulaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
LisätiedotKuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR
Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.
LisätiedotAnna Saarinen. Kypsennysmenetelmien vaikutus perunan aistittavaan laatuun
Anna Saarinen Kypsennysmenetelmien vaikutus perunan aistittavaan laatuun Opinnäytetyö Syksy 2011 Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan toimipiste Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LisätiedotPäätöksenteko ja analyyttinen hierarkiaprosessi, AHP
Päätöksenteko ja analyyttinen hierarkiaprosessi, AHP 1. AHP ja päätöksenteko Kykymme mallintaa kompleksista ongelma- tai ilmiökokonaisuutta ovat rajalliset. Tämä näkyy selvästi, kun mitataan taloudellisia
LisätiedotVeden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä
Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Sisältö Talousvesi NMKL- menetelmä Nro 183
LisätiedotHAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo
HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu
LisätiedotPienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1
Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä Aila Naalisvaara Aila Naalisvaara 1 Saperesta ruokakasvatukseen Sapere - menetelmää hyödynnettiin ja sovellettiin eri projekteissa
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotTekstiilien tutkiminen ja testaus
Tekstiilien tutkiminen ja testaus Yleistä johdatusta tekstiilien tutkimusmenetelmiin elokuu 2006 Riikka Räisänen Helsingin yliopisto Miksi tekstiilejä tutkitaan? Tutkimus (teoreettinen metrologia) Määritykset,
LisätiedotJäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus
Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen
LisätiedotMyyntiin hyväksynnän arviointilomake lihatuotteille
Tatu Kankaanpää Myyntiin hyväksynnän arviointilomake lihatuotteille Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Bio- ja elintarviketekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter
Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019
Lisätiedot15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko
15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotKemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö
Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille
LisätiedotVinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy
Vinkkejä lajikevalintoihin 1 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Värikoodit vs. lajikkeet Lajikkeiden ja perunaerien erot selviävät vain kokeilemalla ja testaamalla. Värikoodit ohjaavat oikeaan käyttötarkoitukseen,
Lisätiedot7. Tutkimuksen teko. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina
7. 7.1. Johdanto Tämä luku perustuu kirjaan C. Wohlin et al., Experimentation in Software Engineering, An Introduction, Kluwer Academic Publishers, 2000. ISBN 0-7923-8682-5. Tähän asti olemme käsitelleet
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen
LisätiedotOhjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen
1 Metropolia ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Pertti Vilpas Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen Osa 1 Sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen perusteita.2 2. Määrällisen tutkimusprosessin vaiheet..3
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...
LisätiedotKriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa
Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien
LisätiedotElintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015
Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Workshop 3: Elintarvikkeiden mikrobiologiset ohjearvot Vuonna 2014 elintarviketeollisuuden, laboratorioiden ja Eviran
LisätiedotMarjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits
Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon
LisätiedotMITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP
WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,
LisätiedotRiskienhallinnan näkökulma tuotesuunnittelussa. Telaketju-hankkeen webinaari Jouko Heikkilä, VTT
Riskienhallinnan näkökulma tuotesuunnittelussa Telaketju-hankkeen webinaari 19.4.2018 Jouko Heikkilä, VTT Esityksen sisältö Webinaarissa käsitellään tuotesuunnittelua riskienhallinnan ja tekstiilikierrätyksen
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotKALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT. Anu Hopia, Katja Marttunen, Sandra Mellberg, Susanna Ihanus Kalatalouden Innovaatiopäivät 9.11.
KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT Tuotekehitystyöpajojen Ohjelman nimi tähän tuotoksia Anu Hopia, Katja Marttunen, Sandra Mellberg, Susanna Ihanus Kalatalouden Innovaatiopäivät 9.11.2018 Tuotekehitystyöpajat
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotJussi Kukkoniemi. Jogurttihapatteiden systemaattinen testaus
Jussi Kukkoniemi Jogurttihapatteiden systemaattinen testaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 12.10.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
LisätiedotNAM! NAUTI, AISTI JA MAISTA Katarina Klemets 2015
NAM! NAUTI, AISTI JA MAISTA NIMENI 1 www.carlwarner.com SISÄLTÖ Omakuvani Olen hyvä sellaisena, kuin olen....3 KOTIHARJOITUKSET 1. Miten keskityn syömiseen?...4 Erilaiset halut syödä....6 2. Missä nälkä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotMittausprojekti 2017
Mittausprojekti 2017 Hajonta et al Tulos vs. mittaus? Tilastolliset tunnusluvut pitää laskea (keskiarvot ja hajonnat). Tuloksia esitetään, ei sitä kuinka paljon ryhmä teki töitä mitatessaan. Yksittäisiä
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotSPELTTIVEHNÄN AISTINVARAISET OMINAISUUDET JA MIELLYTTÄVYYSTUTKIMUS
Opinnäytetyö SPELTTIVEHNÄN AISTINVARAISET OMINAISUUDET JA MIELLYTTÄVYYSTUTKIMUS Elina Tenhu Elintarviketekniikka 2011 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Bio- ja elintarviketekniikka TIIVISTELMÄ
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotVärinkestostandardeja
Värinkestostandardeja Erja Parviainen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Värinkestostandardeja SFS-EN ISO 105-A01 Tekstiilit. Värinkestot. Osa A01: Testauksen yleiset SFS-EN 20105-A02 Tekstiilit. Värinkestot.
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi
LisätiedotTil.yks. x y z
Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)
LisätiedotTUOTEKEHITYS. YHTEYSTIEDOT MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Myllytie 1 31600 Jokioinen Puh. 03-41881
TUOTEKEHITYS ETL:n tuotekehitys käsittää tuotekehityshallin ja aistinvaraisen laboratorion. Tuotekehityksen laitteet, tilat ja henkilöstö ovat vuokrattavissa myös ulkopuolisten asiakkaiden käyttöön. Tuotekehityshalli
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotOHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotHavaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotLuomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila
Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotTuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi
Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi EN ISO 14045:2012 Ympäristöasioiden hallinta. Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. ISO 14000 -sarjan uudet standardit
LisätiedotMAINOKSENMURTAJAT. Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk)
MAINOKSENMURTAJAT Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk) Projektin idea - Päädyimme tähän ideaan, koska se yhdisti ryhmää: mainokset ovat osa äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä, mainonnan etiikka liittyy
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotMetsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3
LisätiedotIloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke
Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke, 7.2.2012, Imatra Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Tunteet Itsetunto Sapere - 5
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
Lisätiedot