Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Transkriptio

1 Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

2 Osa I Taustamuuttujat

3 Vastaajat Vastaajia yhteensä: 23 henkilöä/45 Olen neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen 11 asiantuntija 12 Edustan hallintoa 12 järjestöä 6 tutkimusta 5 Olen toiminut neuvottelukunnassa alle vuoden vuotta vuotta 2 yli 8 vuotta 4

4 Osa II Neuvottelukunnan rakenne

5 Neuvottelukunnan rakenne (jäsenet, asiantuntijat, koko) on toimiva Täysin samaa mieltä 17,39 % 4 Jokseenkin samaa mieltä 78,26 % 18 Jokseenkin eri mieltä 4,35 % 1 Täysin eri mieltä 0 % 0 Avoimia vastauksia: - koko on suuri: kaikkia ei ehditä kuulla kokouksessa, tekee raskautta käsittelyyn/ saatu toimimaan hyvällä napakalla ohjauksella - monipuolinen edustus - harvinainen foorumi: lapsiasioista pääsee puhumaan isolla porukalla - puuttuvia toimijoita: lapsialan ammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen organisaatiot, kunnat - asetus: Neuvottelukunta voi asettaa selvitys- ja työryhmiä sekä kuulla asiantuntijoita. Asiantuntijat: kertaluonteinen kuuleminen/pysyvä rooli neuvottelukunnassa? Mikä rooli asiantuntijoilla esim. yhteisissä ulostuloissa kuten kannanotoissa?

6 Osa III Neuvottelukunnan toimivalta (tehtävät)

7 Asetus 6 Neuvottelukunnan tehtävät Lapsiasianeuvottelukunnan tehtävänä on lapsiasiavaltuutetun apuna: 1) tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja lasten aseman ja oikeuksien edistämisestä; 2) edistää kansallisten ja kansainvälisten eri toimijoiden välistä yhteistyötä lasten asemaan ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä; 3) seurata ja arvioida kansallista ja kansainvälistä kehitystä lasta koskevissa asioissa; 4) toimia lasten aseman vahvistamiseksi yhteiskunnassa sekä vaikuttaa siihen, että asenteita yhteiskunnassa kehitetään lapsimyönteisemmiksi ja että edistetään tietojen saamista lasten asemasta ja oikeuksista; 5) hoitaa muita mahdollisia toimialaansa kuuluvia asioita, jotka lapsiasiavaltuutettu tuo sen käsiteltäväksi.

8 Neuvottelukunta on toiminut asetettujen tehtävien mukaisesti: Täysin samaa mieltä 42,11 % 8 Jokseenkin samaa mieltä 57,89 % 11 Jokseenkin eri mieltä 0 % 0 Täysin eri mieltä 0 % 0 Missä onnistuttu? - tiedon vaihto, vuoropuhelu - verkostoituminen - lapsen oikeuksien edistäminen - tuki lapsiasiavaltuutetulle - ylätason strateginen työskentely - vastuunkantajia lapsiasioissa tullut lisää Missä epäonnistuttu? - työ yksipuolista ja informoivaa, ei keskustelevaa tai aktivoivaa - pitkäjänteisyyden puute - asiantuntijuuden ja vaikuttavuuden hyödyntämättä jättäminen, passiivisuus, näkymättömyys - Arvioinneissa, analyseeissä ja johtopäätöksissä => nykyinen käsittely on pitkälti mielipiteiden vaihtoa / oman agendan esiin nostamista, ei niinkään tutkittuun aineistoon perustuvaa ja siitä johtopäätöksiä tekevää.

9 Mitä puutteita ja vahvuuksia toimivaltuudessa Puutteet: - ei puutteita; neuvottelukunnan toiminnan onnistuminen riippuu aloitteiden hyvyydestä, tavasta viedä niitä eteenpäin ja niiden seurannasta - kaikki eivät ole osallistuneet - paljon asioita ja vähän aikaa keskustella - eri jäsenten roolien täsmentäminen Vahvuudet: - tuoda asioita esille ja ottaa kantaa - asiantuntijavallalla ei rajoja, kyse toimijoiden innovatiivisuudesta - hyvä toimivalta, mutta hyödynnetäänkö neuvottelukunnan osaamista riittävästi? - laaja asiantuntemus käytössä - toimijoiden monipuolisuus - riippumattomuus muista valtakytköksistä, mahdollisuus ottaa kantaa itsenäisesti

10 Osa IV Neuvottelukunnan toiminnan organisointi

11 Toiminnasta Seuraavat asiat ovat toimineet hyvin Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En tiedä Vast. yht. Tilat 84 % (16) 16 % (3) Lounaat 89,5 % (17) 10,5 % (2) Jäsenyyteen liittyvät asiat 68,5 % (13) 16 % (3) 5 % (1) 0 10,5 % (2) 19 Kokoussykli 52,5 % (10) 47,5 % (9) Kokousten ajankohdat 68,5 % (13) 31,5 % (6) Kokouskutsut 68,5 % (13) 26,3 % (5) 5,2 % (1) Kokousten esityslistat 58 % (11) 37 % (7) 5 % (1) Kokoustapa (asiantuntijaalustukset, yhteinen keskustelu, aikataulu) 31,5 % (6) 58 % (11) 10,5 % (2) Pöytäkirjat 68,5 % (13) 31,5 % (6) Ulkopuolinen sihteeriys 52,5 % (10) 37 % (7) ,5 % (2) 19

12 Toiminnasta avoimia vastauksia - Kokoukset liian kiireisiä ja täyteen pakattuja, ei aikaa keskustelulle, kokousten venyminen - Neuvottelukunnan jäsenyyksissä epäselvyyksiä - Monipuolisempia tapoja käydä läpi asioita, valitaan kokouspaikka, jossa muunkinlainen työtapa kuin kokous olisi mahdollinen - Asioiden valmistelu perusteellista ja aineisto hyödyllistä - Paljon tiedoksi asiaa (nämä voisi tulla etukäteen), läpijuoksutusta. Jatkossa: keskittyminen valittuihin teemoihin syvällisemmin.

13 Osa V Neuvottelukunnan tulevaisuus

14 Tarvitaanko neuvottelukuntaa? Kyllä: 19 Ei: 0

15 Millainen rakenne uudella neuvottelukunnalla tulisi olla - Nykyinen, samanlainen, ei muutosta - Pienempi - Haarautuvampi rakenne: neuvottelukunnan jäsenillä oma pieni ryhmä tukena, erilliset valmisteluelimet (esim. jaostot), asiantuntijat voisivat olla pysyviä/vaihtuvia - Monipuolisesti hallinnon, tutkimuksen ja järjestöjen edustajia, myös erilaisista kunnista - Laajapohjainen kokoonpano, lisäksi pysyviä asiantuntijoita. Neuvottelukunta voisi nimittää työryhmiä asioittain. - Valittava onko asiantuntijuuden vai edustuksellisuuden varaan rakentunut elin - Jos jatkossakin pysyviä asiantuntijoita, heidän roolinsa suhteessa varsinaisiin jäseniin tulee kirkastaa - Jatkossakin kannattaa nimittää mukaan pysyviä asiantuntijäseniä, jotta laaja-alainen koostumus säilyisi - Lapsialan ammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen organisaatioiden edustajia oltava mukana jatkossa - Eri toimijoiden (varsinaiset jäsenet, asiantuntijat) rooli tulisi kirjata ja kuvata

16 Mitä asioita neuvottelukunnan tulisi käsitellä - Samalla linjalla jatketaan - Lasten etua ja oikeuksia edistäviä asioita, laajuus (eri hallinnonalat), miten saadaan rakenteellisia muutoksia aikaan, miten puheista tekoihin (erityisesti neuvottelukunnan viranomaiset) - Nostettuja teemoja: terveys- ja hyvinvointierot, erityisen huonossa asemassa olevat lapset, perheväkivalta, monikulttuuriset perheet, perhenäkökulma - Jatkossa: keskittyminen valittuihin teemoihin syvällisemmin

17 Miten neuvottelukunnan toiminta tulisi organisoida - Lisää yhteistä työskentelyä, esim. työryhmätyöskentely - Lisää keskustelua - Nykyinen käytäntö hyvä - Lapsiasiavaltuutetun toimiston puolesta - Kokousten lisäksi säännöllisiä asiantuntijaseminaareja - Lisää kokouksia - Jos päärooli neuvottelukunnassa se, että lapsinäkökulma menee eteenpäin eri hallinnon aloilla, tämä toimii (virkamiehet+asiantuntijat). Mutta saako valtuutettu tukea neuvottelukunnasta? Työryhmät tässä tehokkaampia? - Jäseniltä/asiantuntijoilta sitoutumista neuvottelukuntaan: Esim. nettisivuille kuvat jäsenistä, pienet kuvaukset ja lupaukset : neuvottelukunnassa työskentelen tuodakseni/viedäkseni

18 Kiitos!